Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Transkriptio

1 Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy

2 Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville annetaan ravinteita kasvin tarpeen mukaan viljavuustutkimukseen perustuen Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa ja oikeaan aikaan Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään tehokkaasti - ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön.

3 Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon

4 Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman sadon kuin pelkkää typpeä saanut kasvusto. Koe kylvettiin 18.5, rm hietasavi, ph 6.4, viljavuusluokat välttävä - hyvä. Kotkaniemen tutkimusasema 2010

5 Nykylajikkeilla on korkea satopotentiaali Trapen biologinen typpioptimi > 150 kg N/ha Kasvinsuojelu Ei kasvinsuojelua Trappe-kevätvehnän lannoitusoptimikäyrä (NPKS-lannoite)

6 Kevätvehnän (jyvät ja oljet) ottama typen määrä (kg/ha) satotason ja valkuaispitoisuuden noustessa Jyvien ja olkien sisältämä typpi, kg/ha Valkuaispitoisuus % 13,50 12,50 11,00 9,50 Sato, kg/ha Laskelmassa käytetty olkien typpipitoisuus 0,48 % kaikilla satotasoilla. Juurten sisältämää typpeä ei huomioitu. Oljenmäärä=sadonmäärä.

7 Satoisa kaura tarvitsee riittävästi ravinteita Yara Agrimarket Kasvuohjelmakoe

8 Erityyppisiä lajikkeita pitää lannoittaa eri tavoin Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa Mitä myöhäisempi lajike, sitä kannattavampaa lannoitteen jakaminen on Oikealla lajikevalinnalla ja oikea-aikaisella lannoituksella vaikutetaan parhaiten valkuaiseen

9 Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on luokitellut kevätvehnälajikkeet kolmeen ryhmään: 1. Aikaiset, korkean valkuaisen (14 16 %) omaavat perussatoiset lajikkeet (esim. Anniina, Bjarne, Quarna, Tjalve, bastian, Manu) 2. Päätyypin (12 14%) lajikkeet (esim. Aino, Kruunu, Marble, Zebra, Picolo, Mahti) 3. Myöhäiset, alhaisen valkuaisen (11 12 %) omaavat satoisat lajikkeet (esim. Amaretto, Epos, Trappe, Bombona)

10 Myllyvehnän lannoitussuositukset lajiketyypin mukaan YaraMila lannoitteilla Aikaiset korkea valkuaisen omaavat lajikkeet Keväällä 120 kg typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10 kg typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha Päätyypin lajikkeet Keväällä kg typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa kg typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha Myöhäiset, satoisat alhaisen valkuaisen omaavat lajikkeet Keväällä kg typpeä YaraMila- lannoitteena Korrenkasvuvaiheessa 20 kg typpeä Suomensalpietarina Maitotuleentumisvaiheessa kg kiloa typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha

11 Myllyvehnän lannoituksen pääperiaate Thiotrac l/ha Pensominen - korrenkasvu Thiotrac l/ha + Typpiliuos kg N/ha Maitotuleentumisvaiheessa YaraBela N26,S14 tai Suomensalpietari kg N/ha Pensominen- korrenkasvu Kylvölannoitus viljavuustutkimuksen mukaan YaraMila lannoitteilla Typpeä enintään 150 kg/ha

12 Viljan ottamaan ravinteiden määrään vaikuttaa moni tekijä Sääolot (kuivuus, märkyys ) Kasvitaudit tarpeenmukainen tautientorjunta Maan rakenne juuriston kehitys viljelykierto Muut kasvinravinteet tasapainoinen, viljan todelliseen tarpeeseen perustuva lannoitus Maan luontaiset ravinnevarat - typen/rikin mineralisaatio (heinäkuu) - maalaji ja viljelyhistoria (esikasvin merkitys!) - maan kosteus - maan lämpötila

13 Kokeissa lannoittamattomien ruutujen kasvustoissa maan luontaisen typen niukkuus näkyy jo varhain keväällä Huomioi edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa

14 Lannoitustavan vaikutus kevätvehnän satoon ja valkuaiseen Valkuias % sato kg/ha , , ,7 12, kylvölannoitus 130 kg ennen kylvöä 87 kg kylvölannoitus 43 kg ennen kylvöä 43 kg kylvölannoitus 43 kg pensastuminen 44 kg kylvölannoitus 43 kg pensastuminen 44 kg tähkälle tulo 43 kg 0 Kotkaniemen tutkimusasema 2009 Vihdin sadanta (mm): 2009 keskimäärin toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu 54 59

15 Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja valkuaiseen Kotkaniemen tutkimusasema 2009

16 Useamman vuoden yhteenveto eri lannoitustavoista: 1. Mitä suurempi osuus lannoitteista levitetään pintaan ennen kylvöä, sitä suuremmat ovat satotappiot 2. Mitä vähemmän pintaan levitettyä lannoitetta muokataan levityksen jälkeen, sitä suuremmat ovat satotappiot 3. Kosteusolosuhteiltaan edullisina kasvukausin yli puolet typestä voidaan levittää kasvustoon ilman suuria satotappioita 4. Valkuainen nousee parhaiten myöhäisellä lisätyppilannoituksella

17 Sadossa ja oljissa poistuvan fosforin ja kaliumin määrä eri satotasoilla Fosfori kg/ha Kalium kg/ha Sato kg/ha Jyvä Olki Yhteensä Jyvä Olki Yhteensä

18 Fosforilannoituksen vaikutus ohran (Olavi) satoon (Yara Suomi/MTT Ylistaro 2008) sato kg/ha P kg/ha 11 P kg/ha 17 P kg/ha HeS; ph 5,6; Ca 1050; P 4,3-4,7 (välttävä); K 185; Mg 150

19 Vuosien fosforilannoituksen vaikutus ohran satoon vuonna 2010, kun koko koe lannoitettu YaraMila Nurmen NK1. (Yara Suomi/MTT Ylistaro 2010)

20 Ohran kaliumporraskoe Kotkaniemen tutkimusasema 2010

21 Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.

22 Rapsin rikkilannoituskoe 2010 Kotkaniemen tutkimusasema

23 YaraVita Mantrac Pro lisäsi Eemeli-kauran satoa 960 kiloa Jussi K Niemistö, Laihia 2010

24 Hyvää kevättä!