Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
|
|
- Aino Niemelä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
2 Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa Lannoitteiden käytössä Ravinnetaseet Rehevöitymisen estäminen Ilmastonmuutos: Lannoitteiden valmistuksessa
3 Yara lyhyesti Maailman suurin kivennäislannoitteiden toimittaja Ainoa lannoiteyhtiö, joka toimii kaikkialla maailmassa: Myyntiä 120 maahan, konttoreita 50 maassa ja yli 30 tuotantolaitosta Päätuotteet: Kivennäislannoitteet, teollisuuskemikaalit ja ympäristönsuojeluun käytettävät tuottet Henkilöstö: Maailmanlaajuisesti noin Liikevaihto 2008: Noin 10 miljardia euroa Pääkonttori: Oslo, Norja Perustettu:
4 Yara Suomi pähkinäkuoressa Suomessa olemme toimineet nimellä Yara Suomi vuodesta 2008, jolloin norjalainen Yara osti Kemira GrowHow n. Tuotamme Suomen erityisoloihin räätälöityjä, korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä lannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja ympäristön suojeluun käytettäviä kemikaaleja. Suomessa olemme tuottaneet lannoitteita lähes 90 vuotta. Tutkimustoimintaa yli 40 vuoden kokemuksella Kotkaniemen tutkimusasemalla. Henkilöstö: lähes 900 kuudella toimipaikalla
5 Yaran tuotantolaitokset Suomessa Yaralla on Suomessa neljä tuotantolaitosta: Uusikaupunki Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Siilinjärvellä on lisäksi Länsi-Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos
6 Elintarvikeketjun ympäristövastuu Keskeiset vaikutusluokat: Rehevöityminen Ilmastonmuutos Happamoituminen Alailmakehän otsoni
7 Toimenpiteitä rehevöitymisen estämiseksi Lannoitteiden valmistuksessa: Tuotannossa suljetut vesikiertojärjestelmät. Lannoitteiden käytössä: Ympäristöehtojen ja viljavuustutkimuksen mukaiset viljelyohjeet, jossa lannoitus suunnitellaan sekä sadon määrän että laadun mukaisesti. FarmitNetWisu-ohjelmisto lannoitteiden käytön suunnitteluun. Tehokkaalla viljelyllä tuotetaan määrällisesti ja laadullisesti hyvä sato, mikä on paitsi taloudellista viljelijälle, myös ympäristön etu, ravinnetaseet pienenevät
8 Typen peltotase Kokonaistyppi Ravinnetaseen trendi ravinnetase Typen poistuma sadossa Lannan typpi kg/ha
9 Fosforin peltotase Kokonaisfosfori ravinnetase Ravinnetaseen trendi 10 5 Fosforin poistuma sadossa Lannan fosfori kg/ha
10 TraP-tutkimusprojekti Tavoitteet Pitää fosfori pellossa viljelykasvien käytössä, poissa vesistöistä. Kontrolloida eroosiota. Tehostaa lannan fosforin käyttöä. Yara-Tekes-yhteistyöprojekti kipsin käytöstä maatilojen fosforikuorman vähentämiseen Yara, MTT ja SYKE tekevät tutkimusta ja tehoa tutkitaan myös viljelijöiden pelloilla Nurmijärvellä Lepsämänjoen valuma-alueella (130 ha) ja karjatiloilla. Kipsi levitetään joko peltoon tai sekoitetaan lietekaivoon. Tulokset ovat lupaavia. SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys
11 TraP -tulokset 1. Valumavedet kirkastuivat ja sameus väheni syksyn 2008 maan kipsikäsittelyllä Myös liukoinen fosfori pidättyi paremmin peltoon. 2. Esikäsitelty lietelanta, josta fosfori saostettu pois/vähennetty, imeytyi hyvin peltoon ja kasvusto hyödynsi tehokkaasti ravinteet Menetelmät toimivat maatiloilla Vaikutusten kestoa seurataan 2010 asti
12 Ilmastonmuutos: Kasvihuonepäästöjen vähentäminen Yaran tehtailla Lannoitteiden valmistuksessa tarvittavan typpihapon valmistuksessa syntyy typen oksideja ja typpioksiduulia (ilokaasua). Yara on kehittänyt uuden teknologian, jonka avulla vähennetään kasvihuonekaasuihin kuuluvia ilokaasuja tehtailla: Kymmenen vuoden aikana Yara on investoinut yli 11 miljoonaa euroa uuden teknologian kehittämiseen ja tutkimiseen. Ilokaasua vähentävät katalyytit on tähän mennessä testattu ja asennettu seitsemään Yaran 19 typpihappotehtaasta. Vuoden 2009 aikana katalyytit on asennettu kaikkiin Suomen kolmeen typpihappotehtaaseen Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä. Päästövähennys tehdasta kohti on %
13 Kiitos!
Kipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin
Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin - UusiRaha-hankkeen tuloksia 2016-2018 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Seurannan tausta ja tavoitteet 1 Salaojaveden
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!
Pohojalaanen lupi Tervetuloa Kotkaniemeen! Sisältö Tervetuloa Kotkaniemeen Yara maailmalla ja Suomessa Lannoitus parantaa terveyttä Globaalit haasteet vaikuttavat Suomen ruokaketjuun Suomen maatalouden
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama
Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
Kaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA
PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA Projektikoordinaattori Eliisa Punttila, Helsingin yliopisto Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella Tehdään pellolla 28.11.2018 Lahti Peltojen
Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa
Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä
Lehdistötilaisuus 16.6.2016 klo 8.30-9.30 Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä SAVE-hankkeen esittely Professori Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto; erikoistutkija Petri
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
Ympäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
Nitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
TEHO:ssa tuumasta toimeen
TEHO:ssa tuumasta toimeen Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Turku Projektikoordinaattori Airi Kulmala TEHO-hanke Perustietoa Toimintakausi: 2008-2010 Rahoitus: 2 milj., MMM ja YM Toteutus:
Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
Puhtaamman Itämeren puolesta!
Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja
Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan
1 Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan UusiRaha-hankkeen veden laadun seuranta-osiossa tutkittiin miten kerääjäkasvit
Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)
Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseuturahaston rahoitusinfo 21.3.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY Mikko Rahtola Luonnonvarakeskus (Luke), MARAHYÖTY II MAASEUTURAHASTON
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?
Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Lasse Oksanen / XXXXX
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa ja Savossa 26.10.2016 Lasse Oksanen / XXXXX Yara Suomessa Kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvi,
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus
Nitraattiasetus 1261 / 2015 Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus Nitraattiasetus 1261/ 2015 Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet löytyvät asetuksesta Lantalan vähimmäistilavuuden
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
Peltovalvonnan havaintoja 2015
Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (
Vesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
Pellon kunnostus ja maanhoito
Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut
Kerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen