Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Transkriptio

1 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

2 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja murskeet Jauheet syntyvät, kun murskeet ja rouheet jauhetaan ja seulotaan edelleen.

3 Milloin kalkita?

4 Peltojen ph-keskiarvo maalajeittain (Lähde: Viljavuuspalvelu ja Suomen ympäristökeskus v ) 6,40 6,20 6,00 Tavoite 6,3 Tavoite 6,5 Tavoite 5,5 Happamuus vaihtelee maalajeittain: alhaisimmat ph-luvut mitataan yleensä rahkaturpeesta ja korkeimmat hietasavilta. 5,80 5,60 5,40 6,00 6,16 5,9 5,20 5,40 5,00 Karkeat kivennäismaat Savimaat Eloperäiset maat Kaikki maalajit kaikki näytteet

5 Tavoitteeksi vihreät leimat Kalkitustarpeen laskenta tulee perustua uusimpaan viljavuustutkimukseen. Sen avulla kalkitus saadaan kohdistettua niin, että siitä on eniten hyötyä. Hyvän sadon sekä ravinteiden liukoisuuden varmistamiseksi tavoiteph:ksi asettaa viljavuusluokkaan HYVÄ". Säännöllinen kalkitus on yksi parhaimpia keinoja parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää ympäristön ravinnekuormitusta.

6 Kalkitustarpeen laskeminen Laskemalla nykyisen ph-luvun ja tavoitteen välinen erotus, saadaan ph-yksikkömäärä, jolla ph:ta pitäisi nostaa. Lukemaa kannattaa nostaa viljavuusluokittain eli 0,4 ph-yksikköä kerrallaan.

7 Kalkkilaadun valinta Viljavuustutkimuksen Ca ja Mg-lukujen suhteen avulla pystytään valitsemaan oikea kalkkilaatu. Taulukossa näkyvä suhdeluku saadaan jakamalla viljavuustutkimuksen Ca-luku (mg/l) Mgluvulla (mg/l). Suhdelukua saadaan nostettua kalkitsemalla kalsiittikalkilla ja laskettua magnesiumpitoisella kalkilla.

8 Miksi kalkita?

9 Kalkki» vähentää happamuutta» parantaa maan rakennetta» vilkastuttaa maan pieneliöiden toimintaa» vapauttaa maan ravinnevaroja kasvien käyttöön» nostaa satoa» antaa tuotantopanoksista täyden hyödyn

10 Vähentää happamuutta Näin kalkki vaikuttaa: Maan happamuutta aiheuttavat vety (H+), rauta (Fe) ja alumiini (Al). Kalkkikivi (CaCO3) regoi maassa olevien happojen kanssa Maahiukkasen pinnalla olevat vetyionit korvautuvat Ca tai Mg-ioneilla Syntynyt bikarbonaatti neutraloin maahiukkasen pinnalta vetyionin ja syntyy vettä ja hiilidioksidia. Kalkki neutraloi maan happamuutta tehokkaasti. Samalla peltoon saadaan kalsium ja magnesiumlannoitus.

11 Parantaa maan rakennetta ja parantaa maan pieneliötoimintaa Kalkin sisältämä kalsium parantaa maan mururakennetta. Mururakenne parantaa maan vesitaloutta. Kasvien juuret kasvavat paremmin ilmavassa maassa. ph:n noustessa hyödyllisten maabakteerien osuus kasvaa, jolloin peltoon jääneet oljet ja kasvijäte hajoavat nopeammin. Myös taudinaiheuttajat tuhoutuvat kalkitussa maassa.

12 Vapauttaa maan ravinnevaroja Happamuuden pahin haitta on ravinteiden sitoutuminen maahan kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Tutkimusten mukaan Suomen keskimääräisellä ph-tasolla noin 30 prosenttia lannoitteissa annetusta typestä ja fosforista jää vuosittain maahan hyödyntämättä. Se on ympäristörasite, ja ennen kaikkea sillä on iso taloudellinen menetys.

13 Kalkitus nostaa satotasoa ph:n vaikutus ohran satoon (Lähde: IsoVilja 2007) Kalkituksen aikaansaaman sadonlisäyksen syynä on mm. kasvien typen ja fosforin saannin paraneminen Sato, kg/ha Huono Viljavuusluokka Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Perus Sadonlisä Korkea Arveluttavan korkea

14 Tuotantopanoksista täysi hyöty Tutkimusten mukaan kivennäismailla tonni kalkkia liuottaa maasta 10 kg fosforia n. 10 vuodessa Normaali 5 tn/ha kertakalkitus antaa 10 vuoden aikana 50 kg fosforia Kalkitulla pellolla saadaan tuotantopanoksista parempi hyöty

15 ph:n vaikutus typpilannoituksen hyväksikäyttöön (lähde: Iso Vilja 2007) Vaikka typpilannoitus eri viljavuusluokissa on lähes sama, ero satotasossa on yli 1000 kg/ha.

16 Nordkalkin kausihinnoittelu