Myllyvehnän lannoitus AK

Transkriptio

1 Myllyvehnän lannoitus

2 Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi

3 Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa dioissa on Kotkaniemen Tutkimusaseman tuloksia erityyppisten kevätvehnien sadoista ja valkuaispitoisuuksista vuosin Lannoitustasot kokeessa ovat 120, 160 ja /ha Ympäristötuki sallii enintään 150 kiloa typpeä/ha. Punainen viiva: Myllyvehnän laatuvaatimus 12,5 % Esimerkkeinä on Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) jaottelun mukaisia vehnälajikkeita: 1. Aikainen, korkea valkuaisen omaava, perussatoinen lajike 2. Päätyyppi 3. Myöhäinen, matalan valkuaisen omaava, satoisa lajike

4 Aikainen, korkea proteiinityyppi, perussatoinen lajike prot. % sato kg/ha , , , , , , , ,5 10 9, ka 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita

5 Päätyypin lajike Sato kg/ha ka 15, , , , , ,5 10 9,5 9 Prot % 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita

6 Myöhäinen, matala valkuainen, satoisa tyyppi Sato kg/ha , , ,5 10 9,5 Prot % ka 2006 oli erittäin kuiva kasvukausi 2009 koealalla oli kuorettumaa ja runsaita sateita

7 Lannoituksen kannattavuus Seuraavassa taulukossa on laskettu vehnätyypeittäin sadon arvo lannoitekustannus eri lannoitustasoilla. Myllyvehnän hintana on käytetty 115 /t ja rehuvehnän 80 /t Hintaan on tehty valkuaispitoisuuden edellyttämät korjaukset kaupan laatuhinnoittelun mukaan Lannoitteen hintana on käytetty joulukuun 2009 hintaa Lannoituksen lisääminen on ollut kannattavaa kaikilla lajiketyypeillä sadon määrän noustessa ja laadun parantuessa

8 YaraMila Pe1 (0,87) Korkea valkuais- % Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha , , , YaraMila Pe1 (0,87) Päätyyppi Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha , , , YaraMila Pe1 (0,87) Matala valkuais- % Sato kg/ha Valkuais- % Hinta/t Sadon arvo Lannoitus kustannus /ha , , ,

9 Lisätyppilannoitus kasvukaudella Paras sadonlisä saadaan antamalla lisätyppi korrenkasvuvaiheessa Tähkälletulovaiheessa annettu lisätyppi nostaa sekä satoa että valkuaista Maitotuleentumisvaiheessa annettu typpi nostaa tehokkaimmin valkuaista Usein suurin sato saadaan, kun lannoitus annetaan kerralla kevätlannoituksena. Tässä on riskinä ylilannoitus kuivina kasvukausina ja typen riittämättömyys kosteina ja satoisina kasvukausina. Alla on koetuloksia lisätyppilannoituksesta: Typpeä annettu keväällä 130 tai 150 kiloa (pylväät 1 ja 5) Pylväs 2: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Suomensalpietarina tähkän tullessa esille Pylväs 3: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Typpiliuoksena tähkän tullessa esille Pylväs 4: 130 keväällä + 20 kiloa typpeä Typpiliuoksena maitotuleentumisvaiheessa

10 Marble kevätvehnän typen jako Kotkaniemen Tutkimusasema , ,4 12,4 sato kg/ha ,6 12,2 12,1 12,1 12, ,8 11,6 valkuais % , YaraMila Hiven Y 130 kg N + SS tä + TL tä + TL maito YaraMila Hiven Y, 150 kg N 11,2 SS = Suomensalpietari, TL = Typpiliuos

11 Trappe kevätvehnän typenjako Kotkaniemen Tutkimusasaema 2008 sato kg/ha ,5 10, ,2 10,9 11, ,5 10 9,5 valkuais % 7200 YaraMila Hiven Y 130 kg N + SS tä + TL tä + TL maito YaraMila Hiven Y, 150 kg N 9 SS = Suomensalpietari, TL = Typpiliuos

12 Valkuaisen varmistaminen Korrenkasvuvaiheessa Kevätlannoitus Maitotuleentumisvaihe Viljavuustutkimus: YaraMila- lannoite kiloa typpeä/ha Suomensalpietari 20 kg typpeä Typpiliuos kg typpeä Typpeä enintään 150 kiloa/ha

13 Kasvit tarvitsevat 16 ravinnetta, joista tärkeimpiä ovat: Rikki on erittäin tärkeä ravinne sadon ja valkuaisen muodostumisessa sekä ylipäänsä kasvin typen hyödyntämisessä. Runsaat sateet voivat heikentää kasvin rikin saantia. Mitä enemmän kasvi ottaa typpeä, sitä enemmän se tarvitsee myös rikkiä. Fosfori on tärkeää juuriston kasvun ja kasvin energiatalouden kannalta. Viljan riittävä fosforin saanti parantaa muiden ravinteiden saantia maasta ja varmistaa aikaisen tuleentumisen. Kalium vaikuttaa valkuaisen muodostumiseen entsyymien ja kasvin vesisuolatasapainon kautta. Entsyymit ovat valkuaisaineita, jotka ohjaavat kemiallisia reaktioita ja tekevät ne mahdolliseksi. Hivenravinteet toimivat monien valkuaisaineiden muodostumiseen osallistuvien entsyymien aktivaattoreina.

14 Myllyvehnän lannoitussuositukset YaraMila lannoitteilla Korkea valkuainen Keväällä 120 kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10 kiloa typpeä Typpiliuoksena Päätyyppi Keväällä kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa kiloa typpeä Typpiliuoksena Matala valkuainen Keväällä kiloa typpeä YaraMila- lannoitteena Korrenkasvuvaiheessa 20 kiloa typpeä Suomensalpietarina Maitotuleentumisvaiheessa kg kiloa typpeä Typpiliuoksena

15 Yhteenveto Hyvän sadon perusta on kasvin tarpeen mukainen NPKS- lannoitus Viljan ravinnetarve on suorassa suhteessa sadon määrään ja laatuun Eri tyyppiset kevätvehnälajikkeet tarvitsevat erilaisen typpilannoituksen halutun valkuaistason saavuttamiseksi Nykyisillä ympäristötuen ehdoilla on vaikea tuottaa myllyvehnää satoisista lajikkeista Alkukesän sääolot ratkaisevat lisätypen tarpeen Pyrittäessä korkeaan valkuaiseen, lisätyppi kannattaa antaa maitotuleentumisvaiheessa