ASEMAKYLÄ KAAKKURINKANGAS

ASEMAKYLÄ KAAKKURINKANGAS HAUKIPUDAS ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN Asemakaavan laajennus koskee tiloja RN:ot 7:298, 7:314, 7:322, 7:372 sekä 7:393. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 4027-4029 sekä niihin rajoittuvia lähivirkistys-, maa- ja metsätalous-, vesi- ja katualueita. Kumoaminen koskee maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 4027 4029 ja 4075 4079 sekä niihin liittyvät virkistys-, vesi-, katu-, ja erityisalueet. HAUKIPUTAAN KUNTA Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa Työnumero 21932Y. 20. 20. 20 1

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT... 4 Kaava-alueen sijainti... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö... 6 Rakennettu ympäristö... 7 Liikenne- ja tiealueet... 8 Liikenteen aiheuttamat meluhaitat... 9 Tekniset verkostot... 9 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne...10 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava...10 Yleiskaavat...10 Asemakaava...11 Rakennusjärjestys ja pohjakartta...11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...12 4.4 Asemakaavan tavoitteet...13 Kunnan tavoitteet...13 OSAO:n tavoitteet...13 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet...13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...15 Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi...15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...16 5.1 Kaavan rakenne ja lähtöajatus...16 Mitoitus...16 Asemakaavan kumoaminen...17 Palvelut...17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen...17 5.3 Aluevaraukset...17 Korttelialueet...17 Virkistysalueet...18 Ajoneuvoliikenne, kevyt liikenne ja reitit...18 Suojaviheralue...18 5.4 Kaavan vaikutukset...19 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...19 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan...19 Muut vaikutukset, kuten vaikutukset kunnan ja julkisyhteisöjen talouteen ja sosiaaliset vaikutukset...19 5.5 Ympäristön häiriötekijät...19 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...20 5.7 Nimistö...20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...20 2

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...20 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...20 6.3 Toteutuksen seuranta...20 Valokuvat, ellei muuta mainita AIRIX Ympäristö Oy/ Kristiina Strömmer Viistoilmakuvat Haukiputaan kunta ja Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikkö (OSAO) Tämä asemakaavan selostus liittyy 31.3.2010 päivättyyn asemakaavakarttaan. Ote voimassa olevasta kaavasta on asemakaavakartan yhteydessä. LIITTEET 1. Asemakaavan seurantalomake LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄH- DEMATERIAALISTA - Asemakylän Liittotien asemakaavan muutos ja laajennus Luontoarvot, tarkistus. AIRIX Ympäristö 2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luonnosvaiheen vastineet 3

1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Asemakylässä noin 4 km ajomatkan päässä Haukiputaan kirkonkylältä. Aluetta rajaavat pohjoisessa Kiimingintie, idässä Valtatie 4 (E75) ja lännessä rautatiealue. VT4 Kiimingintie Ouluun xx km Asemakaava-alueen sijainti Haukiputaan opaskartalla Haukiputaan kirkonkylälle Jokelantie 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Haukiputaan kunnanhallituksen päätös kaavoitustyön aloittamisesta on tehty 19.12.2005. Kesällä 2006 kunnassa on laadittu kaavarunkoluonnoksia alueesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 15. 29.9.2006. Kunta ja AIRIX Ympäristö Oy sopivat alueen asemakaavoituksen konsulttityöstä 5.2.2007. Alun perin ajatuksena oli ammattiopiston siirtyminen Haukiputaan Ukonkaivoksen alueelta vapautuneisiin teollisuus ja toimistotiloihin, jolloin ammattiopiston alue olisi vapautunut esimerkiksi asuinrakentamiseen. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK) ja Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikkö selvittelivät pitkään tätä mahdollisuutta, eikä kaavoitusta voitu aloittaa tulevan maankäytön epävarmuuden takia. Vuoden 2008 lopussa OSEKK teki päätöksen ammattiopiston säilyttämisestä ja laajentamisesta nykyisellä paikallaan. 4

Asemakaavaluonnosta alettiin laatia alueidenkäytön tavoitteiden tarkennuttua: ammattiopiston toiminta tulee jatkumaan alueella. Opiston kaikki rakennukset tultaisiin uusimaan vaiheittain vuoteen 2015 mennessä samalla kun opiston toiminta jatkuisi keskeytyksettä. Alueella olevan Kaakkurinlammen ja Kaakkurinkankaan ympäristöistä tehtiin konsultin toimesta lokamarraskuussa 2008 luontoselvitys, jossa arvioitiin alustavasti myös rakentamisen vaikutuksia. Päivitetty OAS ja vireilletuloilmoitus olivat uudestaan nähtävillä 21.11. 4.12.2008. OSEKK teki käyttösuunnitelmavaihtoehtoja toimintojen sijoittumisesta vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kaavaluonnosvaihtoehtojen nähtävillä olo 9.10. 23.10.2009 (VE1 ja VE2). Rakennusmassojen sijoittelussa ja korttelialueiden rajauksissa oli eroavaisuuksia. Alueen perusrakenne ja käyttötarkoitukset olivat vaihtoehdoissa yhtenevät. Tammikuu 2010: palveluyksikön sijoittaminen kaava-alueelle tutkittiin ja sen sijoittaminen alueelle nousi uudeksi suunnittelutavoitteeksi. 2.2 Asemakaava Asemakaava lisää liikenteeseen tukeutuvaa yritystonttitarjontaa suunnittelualueelle. Rakentamaton ja kaavoittamaton alue, sekä liikenteellinen sijaintietu VT4:n ja Kiimingintien varrella antavat hyvän lähtökohdan alueen kehittämiseen. Asemakaava käsittää 11 uutta toimitilarakennusten tonttia ja 12 teollisuusrakennusten tonttia, joilla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella toimivan ammattiopiston uudis- ja täydennysrakentaminen kehityssuunnitelmien mukaisesti vaatii asemakaavan muuttamista tehokkaammaksi. Kyseistä tonttia kasvatetaan kunnan omistamalle maalle, jotka ovat osittain jo olleet ammattiopiston käytössä. Alueen eteläosaan kaavoitetaan asuinpientalojen korttelialue uusille opiston asunnoille. Kiimingintien varteen on kaavoitettu palvelurakentamisen korttelialue, jolle saa rakentaa palveluasuntoja. Tontit on tarkoitettu ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten palvelukodeille. Rakentamista ei ole sijoitettu Kaakkurilammen ja Kaakkurinkankaan luonnonympäristöjen välittömään läheisyyteen vaan alueet jäävät teollisuutta ja ammattiopiston aluetta erottavaksi lähivirkistysalueiksi. Alueen luontoarvot on tarkistettu kaavatyön yhteydessä ja osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Kaakkurilammen alueelle on osoitettu ulkoilureitti olevan hiekkatien kohdalle. Asemakyläntien (entinen Liittotie) katualuetta on levennetty vastaamaan toteutunutta tilannetta avoojineen ja jotta sen yhteyteen voitaisiin toteuttaa uusi kevytliikenteen väylä. Pieni osa asemakaavan maa- ja metsätalousaluetta (M) on kumottu Kiimingintien varrelta, jotta mahdollistetaan liikennealueen myöhempi levittäminen ja kevyenliikenteen reitin mahtuminen liikennealueelle. Kaakkurinkankaantie on kokonaan uusi kaavatie. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kunta päättää asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteuttamisesta. Rakentamisen seuranta tapahtuu mm. rakennuslupien ja rakentamiseen liittyvien katselmusten yhteydessä. Teollisuus- ja toimitilatontit rakentuvat tonttien kysynnän mukaan. Ammattiopiston kaikki rakennukset on tarkoitus uusia vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. Hankkeesta on laadittu kaksivaiheinen kehittämissuunnitelma asemapiirroksineen. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa kevään 2010 kuluessa. Ensimmäistä palvelukotia (kooltaan noin 1300k-m2) aletaan rakentaa mahdollisuuksien mukaan vuoden 2010 kuluessa. 5

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella sijaitsee Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikön (OSAO) alue, johon liittyy myöhemmin muualle siirrettävä ajoharjoittelurata. Veistotiellä on myös teollisuutta. Kaakkurilampi ympäristöineen sijaitsee keskellä suunnittelualuetta heti OSAO:n alueen pohjoispuolella. Kaakkurinkangas on rahkaräme teollisuushallien pohjoispuolella. Suunnittelualueen pohjois- ja itäosat ovat pääosin metsäisiä. Luonnonympäristö Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita eikä muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kohteita. Haukiputaan kirkonkylän yleiskaavan mukaan alueella on metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Kaavatyöhön liittyen FM biologi Sanna Tolonen tarkisti maastokäynnillä 6.10.2008 asemakaavaalueella sijaitsevien luonnontilaisen kaltaisten Kaakkurinlammen ja Kaakkurinkankaan vähäpuustoisen rahkarämeen tilan ja arvioi alustavasti rakentamisen vaikutuksia (Asemakylän Liittotien asemakaavan muutos ja laajennus Luontoarvot, tarkistus. AIRIX Ympäristö 2008). Alueelta oli käytettävissä viistoilmakuvia vuodelta 2006 ( Pentti Kela). Selvityksen mukaan Kaakkurinlampi on osittain luonnontilaisen kaltainen ja erämainen. Ihmisen jättämiä jälkiä ei voida kuitenkaan pitää vähäisinä. Alue on rajatapaus, mitä tulee siihen täyttääkö se metsälain kriteerit. Kaakkurinkankaan räme on luonnontilainen ja täyttänee edelleen kriteerit ollakseen metsälain mukainen. Ympäristön metsiä on harvennettu ja ympäristön painannealueilla on ajouria suon vieressä. Alueelle tehtiin vielä tarkastus- ja valokuvauskäynti 2.6.2009 (biologi Aija Degerman). Maastokäynti Kaakkurinkankaalla, taustalla suoaluetta 6

Kaakkurilammen puisto ja ammattiopiston alue. Viistoilmakuva ( Pentti Kela). Rämeen ja lammen ympäristöön sijoittuva rakentaminen voi vaikuttaa kohteiden vesitalouteen ja lammen veden laatuun. Vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla tälläkin hetkellä kohteisiin valuvat vedet edelleen (mahdollisesti puhdistettuina) alueelle ja jättämällä rämeen ympärille selkeä suojavyöhyke. Alueen pohjois- ja itäosien metsämaastoa on voimakkaasti muokattu maata kaivamalla ja ajouria tekemällä. Kaivuualueita on käytetty mm. maan ottamiseen ja työkoneiden harjoitteluun ja jäljet näkyvät sen mukaisesti metsämaisemassa. Metsää, ajouria ja ajoharjoittelualuetta. Rakennettu ympäristö Ammattiopiston alue on rakennettu pääosin 1970 80 -luvulla. Rakennuksiin ja opistoalueeseen distuu voimakas uudistamisen tarve ja alueen uutta rakentumista on suunniteltu samanaikaisesti makaavan laatimisen kanssa. Opistoalueen lähettyvillä Veistotien varressa on kaksi rakennettua lisuustonttia. Suunnittelualueen kaakkoislaidalla sijaitsee telemasto. Suunnittelualueelle ei sijoitu tuurihistoriallisia kohteita. kohaseteolkult- 7

Kuvia opistoalueen rakennuksista ja koulutushalleista. Alhaalla oikealla purettava asuinrakennus. Liikenne- ja tiealueet Suunnittelualue sijaitsee Valtatie 4:n ja Kiimingintien risteysalueen lounaisneljänneksessä. Risteysalueella on VT4:n Haukiputaan pohjoisen suunnan eritasoliittymä. Asemakyläntien (ent. Liittotie) ajoliittymä on Kiimingintieltä. Asemakyläntie jatkuu Kiiminkijoen suuntaisesti valtatien ali ja liittyy idempänä takaisin Kiimingintiehen. Ammattiopistolle on linja-autoyhteys. Suunnittelualue Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden keskimääräinen ajoneuvoliikenne Haukiputaan alueella (ajon./vrk). Lähde: Oulun Tiepiirin liikennemääräkartta 2008 Suunnittelualue rajautuu lännessä rata-alueeseen. Oulu-Laurila rataosalla liikennöi tällä hetkellä säännöllisesti 12 henkilöjunaa ja 16 tavarajunaa. Vuosittainen kuormitus on ollut 7. miljoonaa bruttotonnia. Rata kuuluu tavaraliikenteen 250 kn akselipainon tavoiterataverkkoon. Rataosa on sähköistetty, mutta kiskotus on elinkaarensa päässä. Perusparannuksen toteuttamisajankohta riippuu radanpitoon myönnettävästä rahoituksesta. Lisäksi tulee varautua mahdollisen kaksoisraiteen rakentamiseen Oulusta pohjoiseen suuntautuvalla radalla. Tämä on osa Ratahallinnon pitkän tähtäimen strategiaa radan välityskyvyn parantamiseksi. Pohjois-Ruotsin ja Suomen kaivoshankkeilla saattaa olla vaikutusta Oulu-Laurila radan korjaushankkeeseen. 8

Liikenteen aiheuttamat meluhaitat Tiehallinto on arvioinut Kiimingintien ja Valtatie 4:n teoreettiset melualueet (55 dba) vuodelle 2030 oletettuun liikenteen kasvuun perustuen. laskennalliset, teoreettiset melualueet ulottuvat 50 metrin etäisyydelle Kiimingintien keskilinjasta ja 210 metrin etäisyydelle Valtatie 4:n keskilinjasta. Oikea tilanne vuonna 2030 riippuu uusien toimintojen aiheuttamista liikennemäärämuutoksista, nopeusrajoituksista ja rakenteellisista ratkaisuista. Teoreettisen melualueen laskentaperusteet Kyseessä on Tiehallinnon laskema teoreettinen melualue, jota laskettaessa käytetään seuraavanlaista teoreettista ympäristöä: tie on suora ja äärettömän pitkä tiepenkereen korkeus on yksi metri maasto on avoin ja tasainen maaston pinta on pehmeä laskentapisteen korkeus on kaksi metriä Jos ympäristö poikkeaa laskennassa käytetystä tilanteesta, niin myös melualueen leveys poikkeaa teoreettisen ympäristön mukaisesti lasketusta leveydestä. Laskennallinen tieliikenteen melualue kaavaluonnoskartalla esitettynä. Rautatien teoreettisia melualuetietoja ei ole saatu Ratahallintokeskukselta. Pohjois-Ruotsin ja Suomen kaivoshankkeilla saattaa olla vaikutusta Oulu-Laurila ratajakson melu- ja tärinävaikutuksiin. Radan toisella puolella on olevaa asutusta suhteellisen lähellä, joten tätä aluetta koskevaa kokemusperäistä tietoa nykyisistä melu- ja tärinävaikutuksista olisi asukkailta saatavissa. Haukiputaan eteläosan Kellon alueella tämän radan liikenteen tärinävaikutusten v. 2030 on laskettu maaperän laadusta riippuen ulottuvan, joten tärinähaittoja ei tällä selänteellä liene odotettavissa. Rataliikenteen meluvaikutukset v. 2030 saattavat 55 dba päivämelun osalta ulottua noin xxx metrin etäisyydelle radasta ja yömelun (45 dba klo 22-) osalta noin yyy metrin etäisyydelle Tekniset verkostot Asemakaavan muutosalue on viemäriverkon piirissä. Asemakyläntien varrella on oleva sähkömuuntaja, josta kulkee sähkölinja Kiimingintien linjalle. Kaava-alue kuivatetaan Kiiminkijoen suuntaan ja pohjoisosa kuivatetaan Kaakkurilammen suuntaan. Maanomistus Kunta omistaa suunnittelualueesta noin 30 ha. Ammattiopiston alue, hieman alle 13 ha, on Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (OSEKK) omistuksessa. 9

Kunnan omistamat maa-alueet punaisella värillä korostettuina 3.2 Suunnittelutilanne Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalue. Suunnittelualueen länsipuolella on pääradan ja liikennepaikan merkintä. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavakartasta Yleiskaavat Oulun seudun yleiskaava 2020 on vahvistettu 18.2.2005 ja laajennus on vahvistettu 8.3.2007. Yhteisessä yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoisosa Kiimingintien eteläpuolella on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP). Pieni teollisuus- ja varastoalue (T) on osoitettu radan varteen. Ammattiopiston kohta on osoitettu asuntoalueeksi (A) ja muu osa suunnittelualueesta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Oulun seudun yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty arvokkaaksi vesistöalueeksi, jonka käytön suunnittelussa ja alueella tehtävissä toimenpiteissä on otettava huomioon vesiensuojelu ja maakamaran suojelu sellaista eroosiota vastaan, joka vaikuttaa pintavesiin. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020 10

Haukiputaan Kirkonkylän osayleiskaava 2020 on vahvistettu kunnanvaltuustossa vuonna 2004. Siinä suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu asemakaavoitettavaksi alueeksi. OSAO:n alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Asemakyläntien länsipuolelle on osoitettu teollisuusalue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja alue, joka voi olla tarkoitettu joko pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi tai palvelujen ja hallinnon alueeksi (AP-2 / P). Suunnittelualueen pohjoislaidalla on työpaikkaalue (TP) ja valtatien varressa varastoalue (TV). Kaakkurinlammen ja Kaakkurinkankaan ympäristöt ovat osoitettu säilytettäviksi alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY/s). Näihin alueisiin kohdistuu lisäksi luo-1-suojelumerkintä. Lisäksi alueelle kohdistuu yhdyskuntateknisen huollon aluemerkintä maston kohdalla (ET). Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta 2020 Muu osa suunnittelualueesta on merkitty lähivirkistys-, vesi- tai maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. VT4:lle, Kiimingintielle ja junaradalle on merkitty likimääräiset 55 dba:n päivämelualueet. Asemakaava Osalla suunnittelualueesta on voimassa vuosina 1984, 1999 ja 2001 vahvistetut rakennus- ja asemakaavat. Niissä Oulun seudun ammattiopiston alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ja muu kaavoitettu alue lähinnä maa- ja metsätalousaluetta sekä lähivirkistysaluetta. Alueen lounaisosassa radan varressa on teollisuustontteja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on selostuksen liitteenä. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys ja pohjakartta Haukiputaan kunnanvaltuusto on 12.6.2006 hyväksynyt rakennusjärjestyksen, joka on tullut voimaan 1.7.2006. Asemakaavan pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen N:o 1284 mukainen ja vastaa olosuhteita 15.9.2009. Karttaa on pidetty ajan tasalla Haukiputaan kunnan toimesta. 11

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnassa on tarve uudelle teollisuus- ja yritysalueelle, sillä Kirkonkylällä tai Annalankankaalla ei ole enää tarjota rakentamattomia tontteja. Asemakylä kiinnostaa erittäin hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän paikan vuoksi. Myös ammattiopiston alueen uudisrakentaminen vaatii kaavan muuttamista. Palvelukodin sijoittaminen kaava-alueelle tuli tutkittavaksi ehdotusvaiheessa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Haukiputaan kunnanhallituksen päätös kaavoitustyön aloittamisesta on tehty 19.12.2005. Suunnitteluvaiheita on selostettu tarkemmin kohdassa 2.1 kaavaprosessin vaiheet. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Viranomaiset: Haukiputaan kunta (maankäyttö-, ympäristö-, valvonta-, sivistys- ja rakennustoimi sekä perusturvapalvelut) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, nyk. ELY-keskus, maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan liitto Tiehallinto, nyk. ELY-keskus, liikenne Ratahallintokeskus (RHK), nyk. Liikennevirasto Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaan Museo Yritykset, yhteisöt ja muut alueen toimijat, sekä teknisestä huollosta vastaavat tahot, kuten: Haukiputaan Kehitys Oy Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK) ja Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikkö (OSAO) Veistotien varren olevat yritykset; Wegera Oy ja Martinniemi Timber Oy Haukiputaan Asemakylän kyläyhdistys ry Haukiputaan luonnonsuojeluyhdistys ry Haukipudas-seura ry Koskilinjat Oy Oulun Energia Haukiputaan sähköosuuskunta DNA Oy Sonera Oyj Haukiputaan Vesi Kunnan aiemmin laatima osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syyskuussa 2006. Kaavoituksesta tiedotettiin tuolloin myös kunnan kaavoituskatsauksessa. Asemakylän Liittotien kaavoitus tuli uudestaan vireille ja vanhan pohjalta tehty uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä marraskuussa 2008. Suunnitteluvaiheita on selostettu tarkemmin kohdassa 2.1 kaavaprosessin vaiheet. 12

4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet Kunnan tavoitteena on liikenteeseen tukeutuvan yritystonttitarjonnan lisääminen suunnittelualueelle. Toisena erityisenä tavoitteena on vastata asemakaavoituksella OSAO:n alueen ja sen toiminnan kehittämistarpeisiin. Alun perin ajatuksena ja tavoitteena oli siirtää ammattiopisto Haukiputaan Ukonkaivoksen alueelta vapautuneisiin teollisuus ja toimistotiloihin, jolloin ammattiopiston alue olisi vapautunut asuinrakentamiseen. OSAO:n tavoitteet Ammattiopiston kaikki rakennukset on tarkoitus uusia vaiheittain vuoteen 2015 mennessä. OSAO:n tavoitteena on, että asemakaava mahdollistaisi alueen vaiheittaisen toteuttamisen kehityssuunnitelman mukaisesti. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tässä kaavatyössä huomioidaan erityisesti seuraavat: Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen OSAO:n alueen tulevaisuus ja sen toiminnan kehittäminen tulivat mietittäviksi kaavaprosessin aikana. Kaavaprosessin aikana harkittiin välillä myös OSAOn toiminnan lakkauttamista Asemakyläntien alueella ja muualle sijoittamista. Kaavatyön kanssa yhtäaikaisesti ja yhteistyössä tehtiin OSAO:n alueen kehittämissuunnittelutyötä ja alueesta on laadittu vaiheittainen kehittämissuunnitelma asemapiirroksineen. Arvokkaan luonnonympäristön säilyttämistä ja liikennemelun haittavaikutuksia koskevia tavoitteita tarkennettiin selvitystyön yhteydessä. 13

OSAO:n alueesta tehtyjä havainnollistuksia (luonnos). Ylhäällä 1. toteutusvaihe ja alhaalla lopputilanne 2015. Kuvat Arkkitehtitoimisto Kari Huotari Oy ja Arkkitehtitoimisto Aki Korhonen Oy 10.9.2009 Kunta on etsinyt asemakaava-alueelta paikkaa palvelukodille. Asemakyläntien aluetta pidettiin sijainniltaan hyvänä ja palvelukodin rakennuspaikan sijoittamista sinne alettiin tutkia uutena tavoitteena ehdotusvaiheessa. Alue oli asemakaavan luonnoksessa osoitettu pienyritys- ja asuinalueeksi lähinnä maansiirto- ja kuljetusalan yrittäjiä varten. Oulun seudun ammattiopiston energiakaivohankkeella halutaan hyödyntää ammattiopiston ajoharjoitteluradan eteläpuolista aluetta kallioporauksin tapahtuvaan maalämmön käyttöön. Alue muutettiin ehdotusvaiheessa lähivirkistysalueesta suojaviheralueeksi, jota saa käyttää maalämpöenergian hyödyntämiseen. Ulkoilureitti voisi edelleen kulkea alueen läpi. 14

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Kesällä 2006 kunnassa laadittiin seuraavat kaavarunkoluonnokset alueesta. Kaavarungot perustuivat OSEKKin tuon hetkiseen ajatukseen siirtää ammattiopetus Haukiputaan Ukonkaivoksen alueelle, vapautuneisiin teollisuus ja toimistotiloihin, jolloin ammattiopiston alue olisi vapautunut asuin- ja liikerakentamiseen (AL). Muu alue oli osoitettu teollisuustoiminnoille (T, TY) ja toimitiloille (KTY). Vaihtoehdot erosivat lähinnä uusien teiden suuntauksen osalta. Kaavarungot 1 ja 2 olivat lähes samanlaiset, niissä entisen ammattiopiston alueen pohjoispuolella oli pitkähkö pistotie, jonka eteläpuolelle oli osoitettu tuotannollista toimintaa ja pohjoispuolella toimitiloja. Kaavarungot 3-5 olivat myös keskenään lähes yhteneväisiä ja sisälsivät enemmän teollisuusaluetta, joka oli pilkottu pienemmiksi alueiksi sisäisen lenkkitien avulla. Tämän arvioitiin hankaloittavan tonttien muodostamista mahdollisille isommille yrityksille ja vähentävän kaavan joustavuutta. Kaavarunko 1 Suunnittelua lähdettiin kehittämään vaihtoehdoista 1 ja 2 koska ne eivät pilkkoneet teollisuusalueen laajennusta. Luonnosvaiheessa nähtävillä oli kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkesivat toisistaan Asemakyläntien länsipuolisilta korttelialueiltaan ja valtatien varren rakennusalojen rajamerkinnöiltään. Rakennusalan rajamerkinnöillä haluttiin näyttää teollisuus- ja toimistorakennusten sijoittumisen vaihtoehtoja. Nk. autoilijatonteille Kiimingintien varrella oli haettu kaksi vaihtoehtoa, mutta Kaavarunko 3 suunnitelmista luovuttiin kun ehdotusvaiheessa ilmaantui tarve osoittaa kyseinen alue palvelurakentamisen korttelialueeksi. Muita osa-alueita koskevaa palautetta vaihtoehtojen välillä ei tullut. Lopullista ehdotusta lähdettiin työstämään vaihtoehdon 2 pohjalta kuitenkin niin, että Kaakkurinmutkan alueen viemäröinti ilman pumppaamoa onnistuisi. Luonnos VE 15 2

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja lähtöajatus Asemakaavan lähtökohtina ovat olleet kaavoittamaton alue liikenteellisen solmukohdan vaikutusalueella, ammattiopiston toiminta ja alueen luontoarvot. Kaavoituksen ensisijainen tarkoitus on ollut suunnitella ja mahdollistaa maankäyttö uudelle teollisuus- ja toimistorakentamiselle sekä OSAO:n ammattiopiston täydennysrakentamiselle. Ammattiopiston toiminnan säilyttäminen ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen kaava-alueella vaativat tiivistä ja hyvää maankäytön suunnittelua. Mitään rakentamista ei kuitenkaan voida sijoittaa arvokkaiden Kaakkurilammen ja Kaakkurinkankaan luonnonympäristöjen välittömään läheisyyteen. Nämä alueet onkin tarkoituksenmukaista osoittaa asemakaavassa lähivirkistyksen alueiksi. Asemakaavakartta pienennettynä Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 54 hehtaaria. Alue käsittää 11 uutta toimitilarakennusten tonttia ja 12 teollisuusrakennusten tonttia, joilla ympäristö aiheuttaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaksi uutta tonttia Kiimingintien varresta on varattu palveluasumiselle. Näille tonteille on osoitettu yhteinen autopaikkojen alue ja tontit voidaan tarvittaessa myös yhdistää. Suurin tontti on ammattiopiston tontti. Sen asuntoloille on varattu pieni asuinpientalotontti, joka on mitoitettu neljälle paritalolle. Toimitilarakentamisen tontit ovat pinta-alaltaan noin 5 800 m2 14 400 m2. Teollisuustonttien koot vaihtelevat suurimman tontin ollessa kooltaan noin 1,4 ha. Kortteleissa 4075, 4027 ja 4028 on varattu tontteja myös perusyritystoiminnalle, koska koneyrittäjät ym. haluaisivat toteuttaa 100 400 m2 teollisuushalleja.. Ammattiopiston tonttiala on noin 9,8 ha eli noin 18 % suunnittelualueesta. Viheralueita on noin 18 ha eli noin 33 % suunnittelualueesta. Puistomaan suuri osuus johtuu osin siitä, että voimassaolevan asemakaavan rakentamiseen kelpaamattomat suoperäiset alueet ja radanvarsi on osoitettu VL-alueeksi. 16

Asemakaavan kumoaminen Kumoaminen koskee kaistaletta maa- ja metsätalousaluetta Kiimingintien varressa. Kumoamisella jätetään riittävästi tilaa kevytliikenteen väylän mahdolliselle toteuttamiselle tulevaisuudessa Asemakyläntieltä länteen Kiimingintien yhteyteen ilman, että laajennettavaa liikennealuetta otetaan kaavaan mukaan. Kaava-alueen raja siirtyy kumoamisalueen osalla 5m päähän sähkölinjasta ja vähintään 20m päähän Kiimingintien keskilinjasta. Palvelut Alueen luoteiskulmaan sijoittuvat palvelurakentamisen tontit on tarkoitettu palveluasumista varten. Näiden sekä ammattiopiston opetus- ja asuntolapalveluiden lisäksi suunnittelualueelle ei ole osoitettu muita palveluita. Asemakylällä, rautatien länsipuolella on koulu ja päiväkoti sekä elintarvikekioski. Kaupallisten palveluiden osalta suunnittelualue tukeutuu lähinnä Haukiputaan kirkonkylän ja erikoiskaupan osalta Oulun palveluihin. Alueelle on linja-autoyhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Teollisuus- ja toimitilarakentamisen tavoitteena on edustava ja imagovaikutuksiltaan positiivinen yritystoiminnan alue (ks. kohta 5.6 kaavamerkinnät ja määräykset). Meluasioihin on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksissä. Rakentamista ei ole sijoitettu luonnon ja virkistyksen kannalta arvokkaimmille alueille. Virkistysmahdollisuuksia on pyritty jopa parantamaan uusien kevyenliikenteen- ja ulkoilureittiyhteyksien avulla. 5.3 Aluevaraukset Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 54 ha, mistä laajennusaluetta on noin puolet. Asemakaava tarjoaa uusia teollisuusrakentamisen ja toimitilarakentamisen tontteja. Uusia aluevarauksia ovat myös pohjoisosan palvelurakennusten korttelialue sekä eteläosan maalämpöenergian hyödyntämiseen tarkoitettu suojaviheralue. Palvelukodin rakennuspaikka sijaitsee lounaaseen laskevalla loivalla rinteellä. Alue on lähellä Asemakyläntien ja Kiimingintien liittymää ja on liikenteellisesti hyvin tavoitettavissa myös julkisilla liikennevälineillä sekä sitoutuu sopivasti olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kevytliikenneyhteydet jo oleville asuinalueille ja Kiiminkijoen rantaan ovat järjestettävissä Asemakyläntien varteen. Alue on pienilmastoltaan edullinen ja rakennuksilla voidaan suojata pihapiiri Kiimingintien suunnasta kuuluvilta liikenteen ääniltä. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen rajaus laajenee kunnan maa-alueelle, mikä on jo ennestään ollut ammattiopiston käytössä. Korttelialueen laajetessa myös rakennusoikeus kasvaa. Kaava-alueen eteläosan telemaston alue on osoitettu erityisalueeksi. Kaakkurilammen ja Kaakkurinkankaan alueet muodostavat suurehkot lähivirkistyksen aluevaraukset kaava-alueen keskelle. Korttelialueet KTY- ja TY- korttelialueilla suurin sallittu tehokkuus on 0,35. Tontit sijoittuvat erillään asumisesta ja muusta rakentamisesta siten, ettei suurelle tehokkuudelle ole estettä. 17

KTY -korttelissa 4079 tonteilla 1-6 rakennusten julkisivujen ja harjojen suunta tulee olla sama, jotta alue näyttäisi edustavammalta valtatien suuntaan. Suunta voi määräytyä ensimmäisen rakennettavan kohteen mukaan. Rakennuksen nurkka on määrätty rakennettavaksi kiinni tontin VT4:n puoleiseen rakennusalan rajaan. KTY- korttelialueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Toiminta ei kuitenkaan voi pääasiassa lukeutua palveluihin. P-1 alue on tarkoitettu ensisijaisesti palvelukotirakentamiselle. Palvelukodin piha-alueet on tärkeää suunnitella huolella ja suunnata liikennealueista poispäin hyvään ilmansuuntaan. Tonteilla voi olla yhteiset pysäköintialueet ja ajoyhteys Asemakyläntieltä. Asemakaava ja ohjeellinen tonttijako mahdollistavat joustavan suunnittelun. Palvelukodin rakennukset suunnitellaan lähtökohtaisesti yksikerroksisiksi, mutta asemakaava mahdollistaa myös kaksikerroksisen rakentamisen. Lounaaseen laskeva loiva rinne lähellä Asemakyläntien ja Kiimingintien liittymää on liikenteellisesti hyvin tavoitettavissa myös julkisilla liikennevälineillä ja sitoutuu sopivasti olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kevytliikenneyhteydet jo oleville asuinalueille ja Kiiminkijoen rantaan ovat järjestettävissä Asemakyläntien varteen. Alue on pienilmastoltaan edullinen ja rakennuksilla voidaan suojata pihapiiri Kiimingintien suunnasta kuuluvilta liikenteen ääniltä. Virkistysalueet Lähivirkistysalueet ja puistot ulkoilureitteineen palvelevat koko lähialueen asukkaita. Suunnittelualueen eteläpuoliselta asuinalueelta on mahdollistettu kulkuyhteys Kaakkurilammen puistoon, missä ulkoilureitti on osoitettu metsään muodostuneen hiekkatien kohdalle. Kaakkurilammen alueella on ennestäänkin ollut käyttöä lähiasukkaiden ulkoilualueena. Radan varren teollisuusalueen kohdalle on osoitettu uutta viheraluetta leveän purkuojan kohdalle sekä noin 8m sen sivulle. Ajoneuvoliikenne, kevyt liikenne ja reitit Kaava-alueen voimassa olevan asemakaavan mukaisesti toteutuneita teitä ovat Asemakyläntie (ent. Liittotie) ja siihen liittyvät Ammattitie, Laituritie ja Veistotie. Nämä katualueet säilyvät muutoksessa ennallaan, mutta asemakaavan laajennus jatkaa Veistotien lenkkitieksi. Uusi tie on Asemakyläntieltä itään erkaneva Kaakkurinkankaantie, joka johtaa teollisuus- ja toimitilarakennusten tonteille. Kaakkurinkankaan katupituus on noin 770m. Asemakyläntien ja Kaakkurinkankaantien alkupään yhteyteen on osoitettu kevyenliikenteen reitit. Asemakyläntien katualuetta on levennetty ammattiopiston puoleiselta laidalta 3m kauttaaltaan ja toiselta puolelta noin 6m. Asemakyläntien kevytliikennereittiä on tulevaisuudessa mahdollista jatkaa Kiimingintien yhteyteen Asemakylän suuntaan. Tämä vaatisi kuitenkin uuden junaradan ylittävän sillan rakentamista tai sillan leventämistä. Jokivarressa on tehty uusi kevyen liikenteen yhteys Asemakyläntieltä rautatien ali ja ranta on kunnostettu virkistysalueeksi. Kaakkurilammen puiston alueella oleva metsätie on merkitty ulkoilureitiksi. Myös kaava-alueen eteläpuoliselle asuinalueelle on merkitty ulkoilureitti Kaakkurinkankaantien päästä suojaviheralueen läpi. Suojaviheralue Kunnostustöiden jälkeen olisi hyvä jos suojaviheralue voisi palvella lähialueen virkistystä ulkoilualueena. Ulkoilureitin kaltainen kulkuyhteys asuinalueelta suojaviheralueen läpi Kaakkurinkankaan tielle on tarpeellinen parantamaan Kaakkurilammen puiston saavutettavuutta. 18

5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava lisää alueen rakennusoikeutta huomattavasti Kiimingintien ja VT4:n varsille ja muodostaa näyttävän yritystoiminnan alueen kunnan tavoitteiden mukaisesti. Väliin jää hyvin virkistysaluetta suojavyöhykkeeksi muuhun rakentamiseen. Ammattiopiston alue on mahdollista rakentaa kehityssuunnitelmien mukaan uudeksi ja tiiviimmäksi kokonaisuudeksi, jonka oletetaan parantavan opistoalueen rakennettua ympäristöä. Asemakyläntien katualue levenee 16 metristä vähintään 25 metriin. Vaikutukset radan varren teollisuusrakentamiseen ovat vähäisemmät. Uusille sähkömuuntamoille ja maanalaisille kaapeleille on osoitettu paikat asemakaavassa. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Rakentaminen on pyritty sijoittamaan jo ennestään vahvasti ihmisen muokkaamille alueille ja arvokkaimmat luontoalueet jätetty virkistysalueiksi. Näillä kohdilla vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat hyvin vähäiset ja oleva tilanne on enimmäkseen pyritty säilyttämään. Ulkoilureitit on osoitettu jo ennestään kuluneille maaston osille. Vaikutukset maisemaan suunnittelualueen eteläpuolen asuinalueilta on niin ikään vähäiset. Teiden varsille on jätetty 4-10 metriä istutettavaa aluetta tonttien laidoille. Asemakyläntien ja Kaakkurinkankaantien alkuosien kohdalle on osoitettu lisäksi säilytettävää puustoa. Kiimingintien ja VT4:n sekä toimitilatonttien väliin on jätetty myös melulta suojaavaa viheraluetta. Suunnittelualueen eteläosan suojaviheralue on määrätty kunnostettavaksi ja täydennysistutettavaksi maalämmön käyttöönottoon liittyvien asennustöiden jälkeen. Muut vaikutukset, kuten vaikutukset kunnan ja julkisyhteisöjen talouteen ja sosiaaliset vaikutukset Asemakaava tarjoaa yritystontteja liikenteellisesti erinomaisesti saavutettavalle alueelle. Tonttialueiden sijoittuminen on ihanteellinen myös siksi, että ne ovat erillään olevasta asuinrakentamisesta. Yritysten sijoittumisella alueelle olisi merkittävä positiivinen taloudellinen vaikutus. Uudelle palvelukodille on olemassa välitön tarve ja niiden toteutuminen täydentäisi kunnan palvelurakennetta odotetulla tavalla. Ammattiopiston toimintaedellytysten parantamisella on puolestaan merkittäviä koulutuksellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijöinä voi pitää Nelostieltä, Kiimingintieltä sekä rautatieltä suuntautuvaa liikennemelua ja mahdollista tärinävaikutusta. Muita merkittävämpiä häiriötekijöitä ei kaava-alueella ole. Teoreettisille 55 dba:n päivämelualueille ei ole osoitettu asuinrakentamista. Toimitilarakennusten kortteli 4079 sisältyy vuodelle 2030 laskettuun Nelostien teoreettiseen 55 dba:n päivämelualueeseen. Kiimingintien teoreettinen 55 dba:n päivämelualue ulottuu vain vähäisessä määrin toimitila- ja teollisuusrakennusten korttelialueille ja jää kokonaan rakennusalan rajauksen ulkopuolelle. Melualue on miltei kokonaan osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kiimingintien 55 dba:n teoreettinen melualue (me) luonnosvaiheen kaavakartalla esitettynä. 19

5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset selviävät kaavakartalta. Kortteleita 4077, 4079 ja 4076 koskevat alla olevat kaavamääräykset: 5.7 Nimistö Liittotie on kunnan päätöksellä kaavaehdotusvaiheessa muutettu Asemakyläntieksi. Kokoojatien varren pieni puisto säilyy Liittokangas-nimisenä. Uutta kaavanimistöä ovat Kaakkurinkankaantie, Kaakkurinkangas, Kaakkurilammen puisto ja Metsäkangas. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Työpaikka-alueen toteuttamista ohjaamaan laaditaan rakennustapaohjeet. Kaavasuunnittelun kanssa samanaikaisesti on tehty kunnallisteknistä tarkastelua, jotta myöhemmässä suunnittelussa ei tulisi ongelmia. Ammattiopiston alueen kehittämistä ja rakentamista koskevat suunnitelmat on laatinut Arkkitehtitoimisto Kari Huotari Oy. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunta päättää asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteuttamisesta. Ammattiopiston aluetta on tarkoitus alkaa rakentamaan keväällä-kesällä 2010 ja vaiheittaisen kehittämissuunnitelman tavoitevuosi on 2015. 6.3 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa alueen toteuttamista. Seuranta tapahtuu mm. rakennuslupien käsittelyn ja rakentamiseen liittyvien katselmusten yhteydessä. Oulussa 1.4.2010 Kristiina Strömmer Arkkitehti, YKS-260, ARK-790 Elina Marjakangas Arkkitehti yo 20