1 LAUSUNTO 26.11.2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTUUSTOLLE VUODEN 2014 LOKAKUUN KUUKAUSIRAPORTISTA Tarkastuslautakunta tekee kuntalakiin ja kaupungin tarkastussääntöön perustuvaa kaupunkikonsernin kattavaa arviointia, josta se raportoi valtuustolle tuottaen informaatiota toiminnan ja talouden ohjausta sekä päätöksentekoa varten. Lausunto on laadittu kaupunginhallituksen 24.11.2014 kokouksessa käsitellyn kuukausiraportin perusteella. Lausunnossa arvioidaan talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumista sekä kaupungin talouden ja toimintaympäristön tilaa. 1 ESPOO-TARINA, TULOSTAVOITTEET JA POIKKEAMAT Espoo-tarinaan 2014 2017 on sisällytetty valtuustokauden tavoitteet, joissa kaupungin on onnistuttava asetettujen päämäärien ja vision saavuttamiseksi. Tulostavoitteet ovat kuntalain tarkoittamia valtuuston vuosittain asettamia toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita. Lisäksi Espoo-tarinan toteuttamiskeinona käytetään poikkihallinnollisia kehitysohjelmia. Tarkastuslautakunta seuraa tulostavoitteiden toteutumista sekä poikkihallinnollisten ohjelmien toteuttamista ja raportoi havainnoistaan valtuustolle arviointikertomuksessaan. Vuodelle 2014 on asetettu 30 sitovaa tulostavoitetta. Raportissa on annettu selvitykset tulostavoitteiden toteutumisesta ja ennakoitu, että tulostavoitteista seitsemän ei toteutuisi. Valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi poikkeamaa näiden tulostavoitteiden toteutumisessa. Tarkastuslautakunta kiinnittää valtuuston huomiota siihen, että toimialoilta on edellytettävä tarkempien tietojen antamista tulostavoitteiden toteutumatta jäämisen syistä sekä toteutumatta jäämisen aiheuttamista seurauksista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toteutumatta on jäämässä 12 tulostavoitetta. Viiden tulostavoitteen toteutumista ei voitu vielä lokakuun raportin tietojen perusteella arvioida. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumisesta lokakuun kuukausiraportissa esitettyjen tietojen perusteella Tulostavoitteet yht. Toteutumassa Ei toteutumassa Ei voida arvioida Konserniesikunta 10 3 6 1 Sosiaali- ja terveystoimi 6 1 4 1 Sivistystoimi 6 4 1 1 Tekninen ja ympäristötoimi 6 4 1 1 Palveluliiketoimi 2 1 1 Yhteensä 30 13 12 5 Konserniesikunnan kymmenestä tulostavoitteesta viisi ei raportin mukaan toteudu. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuusi tavoitetta ei ole toteutumassa. Talouden kannalta keskeisiä toteutumatta jäämässä olevia tulostavoitteita ovat tuottavuuden ja toimintakatteen kehitystä koskevat tavoitteet.
2 Omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen on käynnissä, mutta pääohjeistukset ovat käytössä -tavoite ei toteutune vuonna 2014. Toteutumatta on jäämässä myös tavoite, jonka mukaan kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Poikkeamaa haetaan myös elinkeino-ohjelman laatimista koskevalla tavoitteelle. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna -tulostavoitteen tiedot ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen. Vuosikatetta ja lainakantaa koskevan tulostavoitteen toteutumisessa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan epävarmuutta. Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteista jäänee toteutumatta tuottavuutta ja toimintakatetta koskevat tavoitteet. Raportin mukaan odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21 päivää -tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan kaupunkitasoisesti. Yksittäisillä asemilla ei kuitenkaan saavuteta asetettua rajaa. Odotusaika on lokakuussa vaihdellut asemittain viiden ja 41 päivän välillä. Kiireellisesti sijoitettujen lasten osuus vähenee -tulostavoitteen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Syyskuun lopun tilanteessa 0-6 -vuotiaiden osuus ikäluokasta on hieman kasvanut edellisvuodesta. Kaupunkilaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta on huolehdittava. Terveysasemien palvelukyky vaihtelee alueittain. Osassa terveyskeskuksista odotusajat kiireettömälle vastaanotolle ovat kohtuuttoman pitkiä. Lastensuojelun ennaltaehkäisevään työhön on varattava riittävät resurssit. Sivistystoimi arvioi Omnian vaikuttavuutta koskevan tulostavoitteen kokonaisuutena toteutuvan. Työllistyneiden määrä on kasvanut, mutta jatko-opintoihin sijoittuminen on laskenut. Vuoden 2014 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 52,6 prosenttia valmistuneista opiskelijoista ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 1,8 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat työllistyneiden osalta 47,5 prosenttia ja jatko-opiskelun osalta 2,0 prosenttia. Vaikuttavuutta koskeva tavoite ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ole kokonaisuudessaan toteutumassa. Tulostavoitteista espoolaisten koululaisten oppimistuloksia koskevat vertailutiedot ovat käytettävissä vuodenvaihteessa. Teknisen ja ympäristötoimen tulostavoitteiden ennakoidaan raportissa toteutuvan lukuun ottamatta työhyvinvointimatriisia koskevaa tavoitetta, jonka toteutumista voidaan arvioida vasta vuoden vaihteen jälkeen. Raportissa ei suoraan vastata siihen, toteutuuko teknisen ja ympäristötoimen tulostavoitteen vaade kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Tavoitteen toteutumisen mittareina ovat kaavoituksen ja asuntuotannon määrät. Toteutuvan asuntotuotannon määräksi arvioidaan 2 400 asuntoa, joten tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoite ei toteudu. Palveluliiketoimen tulostavoitteiden ennakoidaan raportissa toteutuvan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulos/liikevaihto 1 % -tavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida, koska kaupunkitekniikan tulostavoitteen toteutumisessa on epävarmuutta. Palveluliiketoimen liikelaitosten arvioidaan saavuttavan niille asetetut sitovat tulostavoitteet Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselle asetettua tavoitetta tuloksen positiivisuudesta lukuun ottamatta. Valtuustolle esitetään tulostavoitteen poikkeaman hyväksymistä.
2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3 2.1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma vuonna 2014 Talouden ja tuottavuuden TATU -ohjelmaa toteutetaan toimialoilla valtuustokauden ajan. Lokakuun kuukausiraportin mukaan jatkossa tullaan raportoimaan ohjelman eteneminen sekä tavoitellut ja saavutetut tulokset. Valtuusto hyväksyi maaliskuussa vuoden 2014 talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistusten jakaantumisen toimialoittain. Toimintakatteen muutos on yhteensä 23,34 milj. euroa. Kaupunginhallituksen on koko valtuustokauden ajan aktiivisesti valvottava talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamista, jotta kaupungin talous- ja rahoitusasema saadaan kestävästi tasapainoon. 2.2 Talousarvion toteutuminen Vuoden 2014 tulos on ennusteen mukaan 24,2 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 15,5 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Ennakoitua tulosta on parantanut rahastotuottojen ennakoitua parempi kehitys sekä 40 milj. euron rahaston purku. Vuosikatteeksi arvioidaan 87,9 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate on lähes puolet heikompi. Vuosikatteen tavoitetasoksi on määritelty 180 milj. euroa kaupungin investointitaso huomioon ottaen. Kuluvan vuoden vuosikatetasolla kaupunkia uhkaa voimakas velkaantuminen lähivuosina. Verotuloja arvioidaan kertyvän 1 328,6 milj. euroa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 1,6 prosenttia. Verotilitysten vertailtavuutta kuukausittain edellisiin vuosiin vaikeuttaa tilitysaikataulujen muutos vuoden 2013 lopulla. Valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuutta saadaan 29,4 milj. euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 11 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Syynä valtionosuuksien merkittävään laskuun ovat valtion tekemät valtionosuusleikkaukset. Niiden johdosta kuntien omarahoitusosuudet ovat kasvaneet ja valtionosuudet pienentyneet. Lisäksi Espoon verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kasvanut joka vuosi. Ulkoisia tuloja ennustetaan kertyvän 267,0 milj. euroa, mikä on 11,7 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Ulkoisia menoja ennakoidaan toteutuvan 1 649,0 milj. euroa, ja ne kasvanevat 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Palveluiden ostot ja avustukset kasvavat eniten, 6 prosenttia, edellisestä vuodesta. Henkilöstökulujen ennakoidaan kasvavan 3,3 prosenttia. Toimintakate toteutunee 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota heikompana. Kaupungin henkilöstömäärä oli lokakuun lopussa 14 056. Vuoden takaisesta tilanteesta määrä on kasvanut 49 henkilöllä painottuen sosiaali- ja terveystoimeen. Palveluliiketoimessa henkilöstömäärä on sen sijaan vähentynyt 35 henkilöllä vuoden aikana. Vuokratyövoimakustannukset ovat laskeneet lokakuusta 2013 lähes 11 prosenttia. Avointen työpaikkojen määrän lasku jatkui ja osaavan työvoiman saanti työvoimapula-alueille on parantunut. Kaupungin toimintatulojen ja -menojen välillä on epätasapaino. Ulkoisten toimintatuottojen vähentyminen edellisestä vuodesta, valtionosuuksien pienentyminen sekä verotulojen 1,6 prosentin kasvu eivät riitä kattamaan toimintamenojen 4,8 prosentin kasvua. Tuloihin suhteutettuna menojen kasvu on liian suurta.
Vuoden aikana annettavissa seuranta- ja kuukausiraporteissa on tuotava esiin myös alkuperäisen talousarvion määrärahat. Raportoinnissa on käytettävä kautta linjan samoja vertailulukuja kehityksen kuvaamisessa. 4 2.3 Talousarvion toteutuminen toimialoittain ja esitetyt talousarviomuutokset Yleishallinto Yleishallinnon tulot ylittävät muutetun talousarvion 0,1 milj. eurolla. Yleishallinnon menoista palveluiden ostojen säästön arvioidaan olevan 1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi Toimialan tulojen arvioidaan toteutuvan lähes muutetun talousarvion mukaisena. Terveyspalveluissa tulojen ylitykseksi ennakoidaan 0,3 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 0,5 milj. euroa. Vanhusten palveluissa tulot alittunevat 0,4 milj. euroa. Toimialan menojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 5,1 milj. eurolla. Terveyspalveluissa määrärahat ylittynevät 4,9 milj. eurolla, josta erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen mukaisiin menoihin kohdistuu arviolta 4,5 milj. euron ylitys. Syyskuun lopun tilanteessa HUS:n laskutus on kasvanut 6,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna johtuen lisääntyneistä käynti- ja hoitopäivämääristä sekä palvelujen keskihinnan noususta. Erikoissairaanhoidon arvioitu määrärahan tarve vuodelle 2014 on 20 milj. suurempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menojen kokonaisylitykseksi ennakoidaan 0,4 milj. euroa. Suurimmat ylitykset ovat työmarkkinatuen kuntaosuudessa, toimeentulotuessa ja kuljetuspalvelutuessa. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelutuen matkoja on tehty 9,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Esikunnan menoista säästynee 1 milj. euroa ICT-hankinnoista ja henkilöstökuluista. Työttömyys on kasvanut Espoossa alkuvuodesta 2012 lähtien aiheuttaen osaltaan kuntalaisten palvelutarpeen kasvua. Työttömyys näkyy toimeentulotuen saajien kasvaneessa määrässä, ja perheen saaman tuen kestoaika on pidentynyt vuodesta 2008 lähtien. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 51 prosenttia vuoden takaisesta tilanteesta. Seurantaraportin yhteydessä valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi yhteensä 5,1 milj. euron määrärahanlisäykset ja 1,0 milj. euron määrärahan vähennyksen. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on jatkunut edelleen Espoossa. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on myös kasvanut ja tuen kestoaika on pidentynyt. Toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi on jatkettava yhteistyössä TE-keskuksen, yritysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon ja kuntoutukseen tulleet potilaat on voitu vastaanottaa viiveettä eikä siirtoviivemaksuja ole kertynyt. Kotiutukseen päättyneiden hoitojaksojen määrä on kasvanut edellisvuodesta. Sivistystoimi Toimialan tulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 0,6 milj. eurolla. Svenska rum -lautakunnan tulojen ennustetaan jäävän 0,2 milj. alle tuloarvion, koska päivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt syyslukukaudella. Liikunta- ja nuorisopalvelu-
5 jen tulot ylittynevät 0,5 milj. euroa saatujen projektitukien ja päätettyjen hinnankorotusten vuoksi. Muun sivistystoimen tulojen ennakoidaan jäävän 3,4 milj. euroa alle talousarvion. Toimintamenojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 1,2 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä alitus on 3,3 milj. euroa. Henkilöstökuluissa henkilöstömäärärahat alittuvat budjetoidusta ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sisäiset tietotekniikkakustannukset ylittävät muutetun talousarvion 0,7 milj. euroa. Nettobudjetoidun työväenopiston menot ylittynevät 1,3 milj. euroa ja tulot ylittynevät 1,5 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin menot ja tulot ylittynevät 0,8 milj. euroa. Liikunta- ja nuorisolautakunnan menot alittanevat muutetun talousarvion 0,3 milj. eurolla. Tekninen ja ympäristötoimi Toimialan ulkoisten tulojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 7,3 milj. eurolla johtuen maanmyyntivoittojen 5,7 milj. euron ennakoitua paremmasta toteutumisesta sekä rakennuslautakunnan 1,2 milj. euron ylityksestä ulkoisissa maksutuloissa. Toimiala esittää valtuustolle rakennuslautakunnan tuloarvion korottamista 1,2 milj. eurolla. Maksutuottoihin vaikuttavia asiakas- ja palvelumaksuja on vuoden 2014 aikana tarkistettu teknisessä ja ympäristötoimessa. Ulkoiset menot ovat tuloslaskelman mukaan muutetussa talousarviossa 106,4 milj. euroa. Toimialan menot alittunevat 1,2 milj. eurolla. Sitovien tehtäväalueiden määrärahat toteutuvat lähes talousarvion mukaisina, mutta joukkoliikenteen määräraha alittunee 1,1 milj. euroa. Toimialan käyttötaloudessa on kaksi nettobudjetoitua yksikköä, joiden sitovien toimintakatteiden arvioidaan toteutuvan. Tilakeskus -liikelaitos Tilakeskus -liikelaitoksen liikevaihdoksi arvioidaan 187 milj. euroa, mikä ylittää muutetun talousarvion 2,4 milj. eurolla. Kuukausiraportin mukaan liikevaihtoa korottaa Suurpellon päiväkodin 3 milj. euron rakennusurakan myynti. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan 5,3 milj. euron suuruisena, mikä alittaa liikelaitokselle asetun sitovan 7,6 milj. euron tuloksen tulostavoitteen 2,4 milj. eurolla. Valtuustolle esitetään liikelaitoksen 7,6 milj. euron tulostavoitteen toteutumatta jäämisen hyväksymistä sekä liikelaitoksen tulostavoitteen alentamista 5,3 milj. euroon. Teknisen ja ympäristötoimen toimialan taseyksiköt Suurpellon taseyksikön liikevaihto muodostuu investointien toteutuman mukaan tuloutettavista maankäyttömaksuista. Suurpellon taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit toteutunevat lähes talousarvion mukaisesti. Tapiolan taseyksikön liikevaihto muodostuu tuloutettavista maankäyttömaksuista sekä pitkäaikaisista vuokratuotoista. Kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa 2014 sopimuksen Tapiolan keskuksen keskeisen osan toteuttamisesta. Valtuusto hyväksyi rakennustöihin 4,2 milj. euron määrärahalisäyksen ja 6,0 milj. euron lisäyksen maankäyttösopimuksesta saataviin tuloihin. Talousarvion tuotot alittunevat maanmyyntitavoitteesta jäämisen vuoksi 1,8 milj. eurolla ja menot sekä poistot alittunevat 0,7 milj. eurolla. Valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi taseyksikön tuloarvion alentamista 1,8 milj. eurolla. Palveluliiketoimi Toimialan liikevaihdoksi ennakoidaan 265 milj. euroa. Liikevaihto alittunee 1,3 milj. eurolla. Toimialan tulos alittanee muutetun talousarvion 2,7 milj. eurolla. Menot ovat ylittymäs-
6 sä 8,8 milj. eurolla, mistä suurimmat erät ovat palvelujen ostoja 4,6 milj. euroa ja avustuksiin kirjattuja menoja 5,6 milj. euroa. Espoo Logistiikka -liikelaitoksen liikevaihto alittunee 1,4 milj. euroa koulu- ja varhaiskasvatuksen ennakoitua edullisemmista kuljetussopimuksista johtuen. Espoo Catering -liikelaitoksen liikevaihto alenee muutetusta talousarviosta 0,4 milj. euroa sisäisten sekä ulkoisten asiakkaiden määrän vähenemisen vuoksi. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen liikevaihdon arvioidaan ylittyvän 5,1 milj. euroa, mistä suurimpana eränä kunnossapidon 2,3 milj. euron ylitys lisätilauksissa. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen liikevaihdon arvioidaan alittuvan 5,5 milj. eurolla ja tilikauden tuloksen alijäämäksi muodostuvan 3,4 milj. euroa. 2.4 Investoinnit Peruskaupungin investointituloiksi on alkuperäisessä talousarviossa arvioitu 73,3 milj. euroa. Espoon osuus Länsimetron valtionosuuksista sisältyy investointiosaan budjetoitujen 71,7 milj. euron aineettomien investointien tuloihin ja menoihin. Länsimetron valtionosuuksia arvioidaan toteutuvan 60 milj. eurolla, samoin menoja. Alkuperäisessä talousarviossa on maa-alueiden myynnistä saatavien tulojen kirjanpitoarvoksi arvioitu 1,1 milj. euroa. Investointiosaan kirjattavia tuloja toteutuneista maakapoista on kertynyt ennakoitua vähemmän. Valtuustolle esitetään maa-alueiden tuloarvion alentamista 0,85 milj. eurolla. Peruskaupungin investointimenoihin on muutetussa talousarviossa varattu 395,4 milj. euroa. Investointien toteutumaksi arvioidaan korkeintaan 302 milj. euroa. Suurten tilahankkeiden raportoidaan viivästyneen, mikä siirtää niille varatun rahoituksen seuraavalle vuodelle. Vuoden vaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan ja talonrakennushankkeiden vaikutus vuoden 2014 tilinpäätökseen tarkentuu raportin mukaan vasta vuoden lopulla. Alkuperäisessä talousarviossa varattiin maa- ja vesialueiden hankintaan 4 milj. euroa. Huhtikuun kuukausiraportin yhteydessä määrärahaa lisättiin 7,4 milj. euroa. Seurantaraportin yhteydessä lisämäärärahaa myönnettiin 45 milj. euroa, josta Suurpellon alueen maanhankintaa varten varattiin 38,8 milj. euron määräraha. Maanhankinnasta vuonna 2011 tehty päätös sai lainvoiman kesäkuussa 2014 ja ostopäätös tuli kaupunkia sitovaksi. Vuoden aikana hyväksyttyjen määrärahalisäysten jälkeen on muutetussa talousarviossa maanhankintaan varattu 56,4 milj. euroa. Kaupungin mahdollisuudet hankkia maata ovat tänä vuonna voimassa olevan verojärjestelyn ansiosta lisääntyneet. Maanomistajat on vapautettu kunnalle myytävän maan myyntivoiton verosta. Valtuustolle esitetään lisättäväksi maanhankinnan määrärahoja 3,0 milj. eurolla. 3 Omistaja-tilaaja-tuottaja -malli - Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos Espoon sisäiseen tilaaja-tuottaja -toimintatapaan siirtyminen perustuu kauden 2009 2012 valtuustosopimukseen. Tilaajatoiminnan poliittinen ohjaus on valtuustolla ja kaupunginhallituksella. Tilaaja-tuottajamallin omistajana on kaupungin konsernijohto, jonka tehtävänä on vastata kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvioida mallin toimivuutta ja neuvotella kehittämistoimenpiteistä. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen (EKA) vuoden 2013 tilinpäätöksessä liikevaihto oli 59 milj. euroa. Liikevaihdosta 53,3 milj. euroa oli teknisen keskuksen sisäisiä ostoja. EKA -liikelaitos arvioi liikevaihdon vähenevän vuoden 2013 tilinpäätöksestä 9,4 milj. euroa vuonna 2014. EKA -liikelaitoksen tulos jäänee 1,6 milj. euroa alijäämäiseksi. EKA -liikelaitoksessa sovelletaan monituottajamallia, jossa palveluja voidaan hankkia myös yksityiseltä sektorilta. EKA -liikelaitoksen sisäisenä asiakkaana oleva tekninen
7 keskus sekä palveluliiketoimen liikelaitokset kilpailuttavat samoja yksityisen sektorin alihankkijoita ja valvovat omia ostopalvelujaan. Tekninen keskus on vuosina 2012 ja 2013 kilpailuttanut kaksi alueurakkaa ja tehnyt päätöksen kesällä 2015 kilpailutettavasta kolmannesta alueurakasta. EKA -liikelaitoksen toteutunut riski on ollut teknisen keskuksen siirtyminen monituottajamalliin ja muutoksesta liikelaitokselle aiheutunut tilauskannan merkittävä väheneminen. Riskiin varautuminen ei täysimääräisesti ollut mahdollista, koska tilauskanta poikkeaa huomattavasti vuoden 2014 talousarviosta. EKA - liikelaitoksessa on varattu resurssit kaikkien urakka-alueiden kunnossapitoon. Liikelaitoksessa arvioidaan tilauskannan muutoksen vähentävän laskennallisesti 90 työntekijän tarpeen. Lisäksi liikelaitos on mm. ylläpitänyt valmiusjoukkoja ja varautunut lakisääteisiin poikkeusolosuhteisiin. Tarkastuslautakunta pitää moitittavana sitä, että alueurakoita on kilpailutettu ennakoimattomasti, vaikka kaupungin oma Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos on varautunut urakoiden toteuttamiseen ja kaupungin työntekijät ovat kilpailutusten seurauksena jääneet vaille tehtäviä. Monituottajamallissa tilaajan on arvioitava palvelun hankintatapa koko kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti ja huomioitava mallin riskit kaupungin omalle tuotannolle. Vaikutukset on ennakoitava hyvissä ajoin, jotta tuottaja voi varautua omassa toiminnassaan muutoksiin. Omistaja-tilaaja-tuottajamallin toimivuuden ja kokonaisataloudellisuuden varmistamiseksi tarkastuslautakunta korostaa konserniesikunnan vastuuta tilaajatuottajamallin omistajana. 4 Merellinen ulkoilu -erillisselvitys Sisäisen tarkastuksen raportissa on merellisen ulkoilun yksikössä todettu merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita. Raportista käy ilmi, että puutteita ja virheellisiä menettelyjä on hankintojen toteuttamisessa, sopimusten rekisteröinnissä, tilauskäytännöissä sekä laskujen hyväksymiskäytännöissä. Kiinteistöjen ja kulkuneuvojen sekä koneiden ja laitteiden käytöstä tulee suosituksen mukaan antaa ohjeet. Polttoaineiden käytöstä on tehty sisäinen tarkastus ja tutkintapyyntö poliisille. Raportissa on todettu, että kaupungin omaisuuden käytön tulee perustua työtehtävistä lähtevään tarpeeseen ja käyttöä on voitava valvoa. Kaupunginhallitus päätti 24.11.2014 erityistilintarkastuksen tilaamisesta yhteistyössä ulkoisen tarkastuksen kanssa. Tarkastuslautakunta on seurannut asiassa tehtyjä toimenpiteitä ja kuullut sisäisen tarkastuksen johtajaa raportin tuloksista. Tarkastuslautakunta käsittelee asiaa tulevissa kokouksissaan. Tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta huolehtimaan kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta yksikön toiminnan saattamiseksi lakien ja ohjeistuksen edellyttämälle tasolle. Lisäksi tarkastuslautakunta kehottaa kaupunginhallitusta varmistamaan, että kaikki toimialat noudattavat kaupungin hankintoja koskevaa prosessia ja ohjeistusta. Tarkastuslautakunta 26.11.2014