1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Tuhkalantie 8, 83900 Juuka Kiinteistötunnus: 176-403-27-54 Kohteen pinta-ala: 175 m 2 (huoneistoala) 246 m 2 (kerrosala) Tilavuus: 1230 m³ Kerrosluku: 2 Rakennusvuosi: 1979 Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Arvion tilaaja: Kuntoarvion syy: Tarkastuspäivät: Tarkastajat: Pohjois-Karjalan Ulosottovirasto Torikatu 36 A 80100 Joensuu Kiinteistön myynti 4.11.2016 ja 9.11.2016 (ullakkotila). Jukka Kärkkäinen RI Läsnä olleet: Jukka Tolvanen ja Riitta-Liisa Saastamoinen (4.11.2016). Tarkastuksessa Tarkastuksessa käytetty apuna pintakosteusmittaria Gann Uni2 käytetyt pinta-anturina B50. apuvälineet: Tarkastuksessa käytetyt asiakirjat: Pääpiirustukset, rakennepiirustukset, IV piirustukset, rakennuslupa-asiakirjat, talokirja. 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Paikalla tehty puurunkoinen talo. Betonianturat. Teräsbetoni. Alapohjarakenteet: Maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinärakenteet: Puurunko, jossa eristeenä mineraalivillaa. Julkisivupinnoite: Tiili. Ikkunat Ulko-ovet: 3 lasiset MSK ikkunat. Puuovet.
2 Väliseinät: Kattomuoto: Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto Ilmanvaihtojärjestelmä: Puurunkoiset. Harjakatto. Teräsmuotolevykate. Suora sähkölämmitys, leivinuuni ja takka. Sähkö ja puu. Koneellinen poistoilmanvaihto. Kunnallistekniikka: Kunnallinen vesi ja jätevesi. Suoritetut korjaukset: Vuonna 2000 on uusittu vesikate. Vuonna 2004 0n remontoitu keittiö. Vuonna 2006 on asennettu lattialämmitykset, sähköpatterit ja lämminvesivaraaja. Vuonna 2009 on uusittu astianpesukone. Vuonna 2011 on puhdistettu ilmastointiputkistot ja tehty ilmanvaihdon säätö. Lisäksi on uusittu ulko-ovet 2000 luvulla. 3. TARKASTUMENETTELY Kuntoarvioraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntoarvioijalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntoarvioraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntoarvion tekijää kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että
3 kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä perusteet suoritetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Toimenpiteet on kirjoitettu lihavoituna ja kursivoituna. 4.1. Pihan rakenteet ja kunnallistekniikka Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja sen korkeusasema on hyvä. Liian lähellä rakennusta kasvavat pensaat ja puut on poistettava. Rakennukseen tuleva vesijohto ja lähtevä viemäriputki ovat muovia. 4.2. Perustukset Perusmuuri on teräsbetonia ja se on kunnossa. Sokkelia on näkyvissä yli 400 mm mikä on riittävä korkeus. Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Rakennuksessa on kellari, jonne on tullut lattialle joskus vettä. Perusmuurin sisäpinnassa olevat puukoolaukset (Kuva 1), eristeet ja levyt tulee poistaa. Kellarin tuuletuksesta on huolehdittava. Kellariin menevän oven tulee olla niin tiivis, että kellarista ei pääse ilmaa asuntoon. 4.3. Ulkoseinät Ulkoseinissä on eristeenä 150 mm mineraalivillaa. Ulkoverhousmuuruksissa on muutamia kalkkihiekkakivimuurauksille tyypillisiä hiushalkeamia. Verhousmuurausten yläpuolen laudoitukset puuttuvat räystäiden alta. Nämä kohdat ovat olleet bituliitti levy pinnalla ja linnut ovat tehneet levyihin muutamia reikiä (Kuva 2). Seinät on laudoitettava. Puuverhoukset on huoltomaalattava. 4.4. Ikkunat Ikkunat on huoltomaalattava ulkopuolelta. Osa ikkunapelleistä on tasallaan (Kuva 3), joka mahdollistaa veden pääsyn runkorakenteisiin. Peltien alta on poistettava yksi tiilikerros ja asennettava uudet ikkunapellit. 4.5. Ulko-ovet Ulko-ovet ovat kunnossa. 4.6. Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjassa on eristeenä mineraalivillaa ja sen päällä puhallettua selluvillaa. Räystäillä on tuuletusaukot sivu-ullakoille, josta ilma kulkee vinolla katon osalla harjaullakolle. Vinolla katon osalla on tuulensuojan ja aluskatteen välissä 32x100 ristiin koolaus, joka muodostaa tuuletusraon. Harjaullakolla ei ole tuuletusaukkoja, joten rakennuksen päihin on syytä asentaa tuuletussäleiköt.
4 Sivu-ullakoilta ja harjaullakolta (Kuva 4) katsottuna ovat yläpohjan rakenteet tuulettuneet riittävästi ja pysyneet kunnossa. 4.7. Vesikatto Vesikatte on kunnossa ja katteen alla on aluskate. Piippu ja tikkaat ovat kunnossa. Rakennukseen on asennettava puuttuvat sadevesikourut, syöksytorvet ja rännikaivot. Antennin putki tulee katteen läpi ullakolle ja sen alapuolelle on laitettu vesisankko, koska putken kautta tulee hieman sadevettä ullakolle (Kuva 5). On tarkastettava, että putken päässä on tulppa. Lisäksi on tarkistettava putken juuren tiiveys. Toinen vaihtoehto on siirtää antenni räystään ulkopuollele päätyyn. 4.8. Asuintilat Asuintilat ovat kunnossa. 4.9. Pesuhuoneet, WC ja sauna Pesuhuoneen seinät ovat paneelia (Kuva 6), joka ei ole sopiva materiaali märkätiloihin. pesuhuoneen ja saunan lattialaatoitusten alla olevista vesieristeistä ei ole tietoa. Nämä tilat on syytä remontoida. WC:t ovat kunnossa. Pintakosteusmittarilla mitattaessa ei näissä tiloissa ollut havaittavissa poikkeuksellista kosteutta. 4.10. Kalusteet, varusteet ja tulisijat Kalusteet ovat kunnossa. Tulisijana ovat kunnossa leivinuuni ja takkasydämellä varustettu takka. 4.11. Lämmitys Rakennuksessa on suora sähkölämmitys. Ala- ja yläkerran yhdessä makuuhuoneessa on alkuperäien kattolämmitys. Alakerran olohuoneessa ja WC:ssä sekä yläkerran kahdessa makuuhuoneessa on öljytäytteiset sähköpatterit. Alakerran kodinhoitohuoneessa ja keittiössä sekä yläkerran WC.ssä, pesuhuoneessa ja saunassa on lattialämmitys. 4.12. Vesi- ja viemärilaitteet Vesijohdot ovat kuparia rakenteiden sisään asennettuna. Tällaisten putkistojen tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Käyttövesiputkistot on uusittava. Viemäriputket ovat muoviset. 4.13. Ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Lämmöntalteenottolaite on todennäköisimmin alkuperäinen. Tällaisten lämmöntalteenottolaitteiden tekninen käyttöikä on 20 25 vuotta, joten se on syytä uusia. Laite sijaitsee harjaullakolla. Linnut ovat nokkineet paikoin IV putkien eristeitä sivu-ullakolla. Eristeet on korjattava. 4.14. Sähköjärjestelmä ja laitteet Sähköjärjestelmä on alkuperäinen. Kodinkoneet ja lämminvesivaraaja on uusittu.
5 4.15. Palovaroittimet Asetuksen mukaan tulee asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 huoneneliötä kohden olla vähintään yksi palovaroitin. Suositeltavaa on asentaa palovaroitin kaikkiin makuuhuoneisiin sekä yläja alakerran eteisiin. 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA HOMEVAURIOT Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on saanut käyttää sideaineena asbestia. Kohteessa ei ollut havaittavissa asbestia sisältäviä materiaaleja. Kosteuden ja kosteusvaurioiden mahdollistamat homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä kohteessa ei kuitenkaan aistinvaraisesti ollut havaittavissa haitalliseen homekasvustoon viittaavia merkkejä. Homekartoitusten tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. 6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 7. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Tärkeimpänä toimenpiteenä on käyttövesiputkistojen ja lämmöntalteenottolaitteen uusinta. Nurmeksessa 9.11.2016 Jukka Kärkkäinen Rakennusinsinööri
6 Kuva 1 (Kellarin eristetty seinä) Kuva 2 (Laudoittamattomat seinän yläosat)
7 Kuva 3 (Ikkunapellit tasallaan) Kuva 4 (Harjaullakko)
8 Kuva 5 (Sankko antenniputken alla) Kuva 6 (Suihkunurkkaus)