Suonio jää eläkkeelle kevein mielin

Suonio jää eläkkeelle kevein mielin

2 Tampereen vetovoima on seurausta määrätietoisesta työstä Tampere on edelleen vetovoimainen kaupunki. Nousimme ykkšseksi viime vuoden lopulla julkaistussa suurimpien kaupunkien imagotutkimuksessa. Tampere oli kokonaisarviossa paras, hopeaa sai Oulu. Tampereen arvostuksesta kertovat useat muutkin tutkimukset, joita viime aikoina on tehty. Erilaiset tutkimukset ovat kuitenkin vain yksi tapa arvioida kaupunkia ja sen toimintaa. Oleellista on, ettš imagomme ja todellisuus kšyvšt kšsi kšdessš. Tampereen vetovoimaista on konkreettisena todisteena esimerkiksi se, ettš opiskelijoiden nettomuutto Tampereelle vuonna 2001 oli maan toiseksi suurin heti pšškaupungin jšlkeen. Vuonna 2002 maan kaupungeista Tampereella oli toiseksi eniten yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoita sekš ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia. Edelle ehti nytkin vain Helsinki, joka kaikin tavoin painii omassa sarjassaan. Aikuisten kiinnostusta Tampereeseen voidaan selittšš esimerkiksi tyšpaikkojen mššršllš. Lamasta ja etenkin Tamperetta rajusti koetelleesta teollisesta rakennemuutoksesta huolimatta uusien tyšpaikkojen mššrš kasvoi kaupungissamme viime vuosikymmenen aikana noin kahdeksan prosenttia. Suurissa kaupungeissa vastaava kasvu oli keskimššrin neljš prosenttia. Vuonna 2001 tyšpaikkojen mššrš kasvoi Tampereella vajaalla 2 000:lla. Paremmaksi pistivšt vain pšškaupunkiseudun kaupungit. Olemme parantaneet myšs palveluitamme. TŠnŠ vuonna panostamme varsinkin terveydenhuoltoon ja erityisesti omalšškšripalveluihin. Tavoitteenamme on taata hoitoa tarvitseville lšškšrin vastaanotolle pššsy kolmessa vuorokaudessa. TŠmŠn lisšksi lyhennšmme erikoissairaanhoidon pitkiš jonoja. Tampereella kaupunkilaisten palveluiden turvaaminen ja kehittšminen on onnistunut kaupungin pitkššn jatkuneen hyvšn taloudellisen tilanteen ja vakavaraisuuden ansiosta. Verotulojen ehtyessš tšmš tyš ei kuitenkaan enšš ilman veroprosentin korottamista olisi ollut mitenkššn mahdollista. On kuitenkin syytš huomata, ettš verotuksen kireyden suhteen Tampere kestšš vertailun muihin suuriin kaupunkeihin. Olemme edelleen ja jatkossakin edullisen verotuksen kunta. Tampereen kaupungin toimintamallin uudistaminen kšynnistyi viime vuonna. Uudistuksella vastataan tulevaisuuden vaatimuksiin, haetaan tehokkuutta ja uutta toimintakykyš. TŠmŠnkin tyšn lopullisena tavoitteena on turvata riittšvšt resurssit kuntalaisten palveluiden tuottamiseen ja kehittšmiseen. Toimintamallin uudistamiseen liittyvšt myšs sšhkšiset palvelut. Sovellamme tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkilaisten arkeen. Tampereen ja koko kaupunkiseudun voimakas kasvu ja hyvinvointi eivšt ole sattumaa. Ne ovat perustuneet johdonmukaisiin valintoihin. Strategiamme ratkaisevia kulmakiviš ovat olleet ja ovat muun muassa koulutus ja tutkimus sekš yhteistyš elinkeinoelšmšn kanssa. Valtakunnassa kšydyssš aluepoliittisessa keskustelussa on uskoa tulevaisuuteen haettu muun muassa valtion virastojen ja laitosten hajasijoittelusta. Vaikka suurten kaupunkien asema uuden aluepolitiikan myllerryksessš huolestuttaakin, on toivottavaa, ettš valtiovalta jatkossakin vahvistaa koulutus- ja tutkimusrakenteitamme. On kuitenkin hyvš muistaa, etteivšt hallinnolliset ratkaisut sinšnsš takaa kehitystš. MeidŠn on edelleen itse pidettšvš huolta oman kaupunkimme elinkyvystš ja dynamiikasta. Olemme 1990- luvulla osoittaneet, ettš kykenemme siihen. Miksi emme jatkossakin kykenisi. Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja Kaupungin hallinto käärii hihojaan Tampereen kaupunki virtaviivaistaa hallintoaan. Toiminta on prosesseja, ja niin myös hallinto kehittyy hierarkiasta prosessien johtamiseen. Tampereen kaupungin toimintojen uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa kaupunginhallituksen suunnittelujaoston sekš lauta- ja johtokuntien lisšksi tyštššn aloittelee kaupungin uusi konsernihallinto. Se vastaa konsernijohtamisen pšštehtšvistš eli kaupungin strategisista prosesseista, palvelutuotannosta ja liiketoiminnan omistajaohjauksesta. Ð Strategisista prosesseista esimerkkinš voi mainita Vuoreksen ja etampereen. Palvelutuotanto ei selittšmistš kaipaa, kaupungin toimintamallia valmisteleva strategiapššllikkš Kari Hakari sanoo. Ð Liiketoimintojen omistajaohjauksella taas tarkoitetaan esimerkiksi kaupungin omistamien yhtišiden ja yhteisšjen toiminnan linjaamista, kaupungin omaisuudesta huolehtimista sekš toimintoihin liittyvien riskien ja rahoituksen hallintaa. Konsernihallinto jakautuu kolmeen ryhmššn, joilla kullakin on oma johtajansa. Pekka Palola vetšš hallinto- ja henkilšstšryhmšš, Juha Yli-Rajala talous- ja strategiaryhmšš sekš Asko Koskinen liiketoiminta- ja rahoitusryhmšš. LisŠksi on suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa viestinnšn, kansainvšlisten asioiden ja sisšisen tarkastuksen yksikšt. Jokaisella johtajalla on alaisenaan joukko pššllikšitš, jotka suurimaksi osaksi on valittu kaupunkiorganisaation sisšltš. Jos osa uusien virkojen haltijoista on vahoja tekijšitš, pitkšlti entisiš ovat myšs tyšt ja tehtšvšt. Hakarin mukaan pššllikšiden toimenkuvia ei ole haluttu mššritellš tiukasti. Ð Oleellista on, ettš jokainen pššllikkš vastaa tietystš, usein poikkihallinnollisesta prosessista. Uusiin virkoihin sisšltyvistš tehtšvistš jotain on kuitenkin luettavissa jo vakanssien nimikkeistš. Osa kiireisistä päälliköistä ehti ryhmäkuvaan. Eturivissä Kirsi Koski (vas.), Tuula Huotari, Outi Teittinen, Päivi Nurminen ja Ritva Salisma. Takana Seppo Saarenpää, Kari Hakari ja Kari Parikka. Hallintoa ja henkilöstöä Hallinto- ja henkilšstšryhmšssš henkilšstšpššllikkš Kirsi Koski vastaa kaupungin henkilšstšpolitiikasta. Esimerkiksi kaupungin tyšvoima- ja rekrytointipolitiikka kuuluvat hšnen tehtšviinsš. SopimuspŠŠllikkš Seppo SaarenpŠŠ pohtii henkilšstšn palkkaukseen liittyviš arviointimahdollisuuksia ja tulospalkkauksen kehittšmistš. Tyšntekijšiden koulutus ja henkilšstšasioista tiedottaminen ovat taas henkilšstšn kehittšmispššllikšn eli Niina PietikŠisen vastuulla. Tyšpaikkaruokailu, tyšterveyshuolto sekš tyšsuojelu ovat tyšympšristšpššllikkš Kari Parikan kontolla. PŠŠtšsvalmistelupŠŠllikkš Ritva Salisman kšdenjšlki nškyy muun muassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistoissa. HŠnen tehtšviinsš kuuluvat myšs pšštšksenteon sujuvoittaminen ja sen laillisuuden valvonta. Kuntademokratian kehittšmispššllikkš Outi Teittinen jalostaa kaupunkilaisten suoria ja všlillisiš vaikutusmahdollisuuksia. AsianhallintapŠŠllikkš Katriina Avonius kehittšš asianhallintajšrjestelmiš ja vastaa kaupunginarkistosta. Teoriaa ja käytäntöä Talous- ja strategiaryhmšssš strategiapššllikkš Kari Hakari valmistelee kaupunkistrategiaa, kehittšš johtamisjšrjestelmiš ja vastaa yleensš suunnittelussa tarvittavista tilasto- ja tutkimustiedoista. KehittŠmispŠŠllikkš PŠivi Nurminen uudistaa palveluiden hankintatapoja, seuraa palvelumarkkinoita ja kehittšš palveluiden tuotteistamista. TaloussuunnittelupŠŠllikkš Jukka MŠnnikkš valmistelee kaupungin talousarviota ja -suunnitelmaa. Kaupungin sisšisestš ja ulkoisesta laskentatoimesta, esimerkiksi konsernitilinpšštšksestš vastaa laskentapššllikkš Pasi LeppŠnen. SeutuyhteistyšpŠŠllikšn vakanssi tšytetššn myšhemmin. Bisnesmiehiä tai -naisia Liiketoiminta- ja rahoitusryhmšssš controller Janne Salonen valmistelee muun muassa kaupunkikonserniin kuuluvien yhtišiden ja yhteisšjen omistajapoliittisia tavoitteita sekš konserniohjeita ja vastaa kaupungin puhevallan kšytšstš yhtiš- ja vuosikokouksissa. RiskienhallintapŠŠllikkš Jarmo Salmen ruutuun kuuluvat niin riski- kuin vakuutuspolitiikkakin sekš riskirahastojen hallinnointi. Kaupungin maksuvalmius ja lyhytaikaisten pššomien tehokas kšyttš ovat kassapššllikkš Tuula Huotarin harteilla. Rahoituksesta ja sijoitussuunnitelmasta huolehtii rahoituspššllikkš, jonka virka on vielš tšyttšmšttš. Heikki NŠreikkš, teksti Ari JŠrvelŠ, kuva

3 Luokanopettaja Tarja Virtanen ja kolmasluokkalainen Kira Lamminen keskittyvät työhön. Virtanen sanoo yhtenäiskoulun parantaneen myös oppimistuloksia. Yhtenäiskoulu paransi laatua ja viihtyvyyttä Yhteisöllisyys palasi Etelä- Hervannan kouluun, kun alaasteen ja yläasteen raja-aita kaadettiin. EtelŠ-Hervannan ylšasteen yhdeksšsluokkalaiset Tai Huu Pham ja Annika SŠllylŠ muistelevat aikaa, jolloin he siirtyivšt ala-asteelta ylšasteelle. TŠstŠ solmukohdasta on tullut kahden toisistaan voimakkaasti poikkeavan koulukulttuurin tšrmšyspiste, jota monet oppilaat jšnnittšvšt. Ð Siirtyminen ylšasteelle jšnnitti, mutta ei pelottanut. PientŠ viatonta mopotusta oli ensimmšisenš pšivšnš. Vanhemmat oppilaat merkitsivšt meidšt tulijat huulipunalla, kertovat Tai ja Annika. Kaksikko kiittšš koulunsa ilmapiiriš, jossa pieni ala-asteen oppilas ja kohta peruskoulunsa pššttšvš elšvšt yhteisten sššntšjen viitoittamina. Yksi keskeinen tekijš viihtyvyydessš on se, ettš nyt noin 600 oppilaan ja parinkymmenen kansallisuuden opinahjo on ollut vuodesta 2000 yhtenšiskoulun tamperelainen pilottikoulu yhdessš Amurin kanssa. Aikaisemmin EtelŠ-Hervannassa toimivat samassa rakennuksessa erilliset Myllyvuoren ala-aste ja EtelŠ-Hervannan ylšaste. Yhdistymisen teki mahdolliseksi vuonna 1999 voimaan tullut uusi perusopetuslaki, jossa ylš- ja alaasteen hallinnollinen raja poistettiin. Kaikki tamperelaiskoulut siirtyvšt yhtenšiseen perusopetukseen vuonna 2006. Pilottihankkeen tavoitteena on ollut selvittšš, miten voidaan edistšš yhtenšisen perusopetuksen toteutumista niin, ettei siihen jšš opetusta hširitseviš solmukohtia. Alkuvaikeuksien jšlkeen yhteiselšmš alkaa olla toimivaa arkea. Ð Idea on hyvš. Olemme kaikki pienimmšstš suurimpaan samaa joukkoa. Koulun henki on parempi kuin aikaisemmin ja kun on puhunut kavereitten kanssa, voi sanoa, ettš EtelŠ-Hervannan koulun tilanne taitaa olla moneen muuhun verrattuna erinomainen, sanovat Tai ja Annika. Vaikeuksien kautta voittoon Kuten uuden tekemisessš aina, EtelŠ-Hervannan koulussakin tšrmšttiin muutosvastarintaan. Opettajien on ollut pakko muuttaa juurtuneita asenteitaan. Kahden toimintakulttuurin yhdistšminen ei kšy vaivattomasti. Oppia haettiin muun muassa kahdesta helsinkilšiskoulusta, joissa yhtenšiskoulun kšytšntšjš oli kehitetty jo pitkšlle. Ð Omat opettajamme ovat olleet hyvin sitoutuneita hankkeeseen, vaikka ylimššršistš tyštš on riittšnyt, kiittšš EtelŠ-Hervannan koulun rehtori Markku Salonen. Opettajat listasivat ennen projektin alkua hankkeen heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia. Nyt kun pilottiprojekti on pššttynyt, listan heikkoudet ja uhat ovat osoittautuneet enimmiltššn turhiksi ennakkoluuloiksi. Ð Opetus on entistš laadukkaampaa ja meillš on yhteinen vankka kasvatusideologia, joka kulkee lšpi peruskoulun. SiinŠ auttaa se, ettš tunnemme oppilaan tilanteen ensimmšisestš luokasta lšhtien. NŠemme hšnet yksilšnš. Esimerkiksi oppimisvaikeuksiin pššstššn kiinni entistš nopeammin, sanoo Salonen. Tutkimusten mukaan EtelŠ-Hervannan koulussa viihdytššn entistš paremmin. TŠmŠ koskee niin koululaisia kuin opettajiakin. Pilottihanke toi esiin myšs yhden selkešn kehittšmistarpeen. Etenkin alkuvaiheissa paljon lisštyštš teettšnyt yhtenšiskoulu ei sovi opettajien virkaehtosopimusten raameihin. Opetuksen rinnalla tehtšvšš suunnittelutyštš ei palkita. Tieto kulkee juohevasti EtelŠ-Hervannan koulun opettajille projekti on ollut matka tuntemattomaan. KoulutuspŠivillŠ on opeteltu uutta tapaa toimia. YhtenŠiskoulun ytimessš on ollut tiedonkulun parantaminen. SitŠ edellyttšš jo yhteinen kasvatusideologia. Aiemmin melkein omissa oloissaan tyšskennelleet opettajat ovat joutuneet tutustumaan toistensa tyšhšn. YhtenŠiskoulussa tiimityš on arkea. Samalla opettajien kasvatustietoisuus ja oikea kriittisyys omaan tyšhšn ovat lisššntyneet. Ð Tieto kulkee nyt entistš vaivattomammin. Opettajat keskustelevat paljon myšs kahden kesken opetukseen ja oppilaisiin liittyvistš kysymyksistš yli vanhojen luokkarajojen, kertoo seitsemšnnen luokan opettaja Tuija Viitasaari, jonka puheesta on helppo aistia innostus. Kun vanhassa koulussa opettajat opettivat joko ala- tai ylšasteella, yhtenšiskoulussa ylitetššn nšitškin rajoja. TŠmŠ nškyy jo muun muassa historian, kšsityšn ja liikunnan opetuksessa. Ð YhtenŠiskoulu on lisšnnyt yhteisšllisyyttš. Olemme voittaneet laatua tyšhšn ja mikš tšrkeintš saavuttaneet entistš parempia oppimistuloksia. En haluaisi enšš vaihtaa vanhaan, sanoo kolmasluokkalaisia opettava Tarja Virtanen. Muutos, joka takaa laadun Muutosvastarinta on nškynyt muun muassa sanomalehtien yleisšnosastoissa. YhtenŠiskoulu on nšhty usein vain hallinnollisena muutoksena. Ð Kun peruskoulu aikoinaan synnytettiin, vastarinta oli kiivasta. Silti olemme nyt oppimistuloksissa OECD-maiden kšrjessš. Uskon, ettš yhtenšiskouluun siirtyminen takaa menestymisemme myšs tulevaisuudessa, sanoo vararehtorinakin toimiva Tarja Virtanen. EtelŠ-Hervannan opettajat muistuttavat, ettš koulun kehittšminen on jatkuva prosessi. Koulu ei tule valmiiksi koskaan. Opettajakunta pitšš tšrkešnš sitš, ettš kehitystyšssš on ollut mukana myšs ulkopuolinen kumppani, joka katsoo asioita koulun ulkopuolelta. Tampereen yliopiston tšydennyskoulutuskeskuksen erikoissuunnittelija Helena Rajakaltio on ollut asiantuntijana projektissa. Matti Wacklin, teksti Ari JŠrvelŠ, kuva

4 Palvelupiste Frenckellistä löytyy vastaus visaisiinkin kysymyksiin Koska kotikatuni puhdistetaan lumesta? Mitä muutoksia uusi asemakaava tuo? Onkohan meillä hometta, mitä pitäisi tehdä? NŠihin ja satoihin muihin kysymyksiin lšytyy vastaukset yhdyskuntapalveluiden asiakaspalvelusta, Palvelupiste FrenckellistŠ. Jo seitsemšn vuoden ajan on Frenckellin omasta palvelupisteestš saanut neuvoja ja opastusta kaikkeen rakentamiseen, kaavoitukseen, asumiseen ja ympšristššn liittyvistš asioista. Viiden teknisen neuvojan voimin etsitššn vastaukset visaisimpiinkin kysymyksiin. Palvelupiste Frenckell palveli viime vuoden aikana yli 17 000 asiakasta. Ð Suurin osa ottaa yhteyttš puhelimitse, ja nykyisin myšs sšhkšpostia kšytetššn ahkerasti. Viime vuonna saimme sšhkšpostitse lšhes 800 yhteydenottoa, asiakaspalvelupššllikkš Ulla Jantunen kertoo. SŠhkšpostikyselyt lšytšvšt tiensš palvelupisteeseen sekš oman sšhkšpostiosoitteen ettš kaupungin nettisivujen palautelomakkeen kautta. Myšs nettisivuilla olevien kaavojen yhteydessš on palautelomake, joka tuo viestit palvelupisteeseen. Tekniset neuvojat etsivšt vastauksia myšs nettisivujen kansalaiskioskin kysymyksiin. Ð Pyrimme etsimššn oikeat vastaukset sšhkšpostikysymyksiin muutaman pšivšn aikana, tekninen neuvoja Marja- Liisa Torniainen kertoo. Esillä kaavat ja katusuunnitelmat Eniten palvelupisteen palveluita kšyttšvšt yksityiset rakentajat, arkkitehtitoimistot ja kiinteistšnvšlittšjšt. Ð KiinteistšnvŠlittŠjŠt tai tontinostoa harkitsevat kuntalaiset ottavat selvšš tontin rakennusoikeuksista ja -mššršyksistš ja talonrakentajat tilaavat rakennuslupaa varten tonttikarttoja ja asemakaavoja. Noin puolet asiakkaiden yhteydenotoista liittyy kaupunkimittauksen ja kaavoituksen palveluihin, tekninen neuvoja Kristiina Pietarinen arvioi. PalvelupisteessŠ ovat esillš kaikki kaupungin nšhtšvillš olevat kaavat ja katusuunnitelmat sekš viralliset kuulutukset. SiellŠ voi myšs tutustua yhdyskuntapalveluiden lautakuntien esityslistoihin ja pšytškirjoihin sekš voimassaoleviin asemakaavoihin, tonttijakoihin ja viheraluesuunnitelmiin. PalvelupisteestŠ voi ostaa kaupungin karttoja, lumenkaatokortteja sekš maksaa kaupungin laskuja. Palvelupiste julkaisee myšs Suunnitelmasta taloksi -opasta, joka on monipuolinen julkaisu rakentamiseen liittyvistš viranomaispalveluista. Opasta annetaan maksutta kaikille pientalorakentajille. Joustavaa ja nopeaa palvelua Viime vuonna palvelupisteen asiakastyytyvšisyyttš mitattiin tutkimuksella, jossa haastateltiin pššosin rakennuslupa-, kaava- ja karttapalveluita kšyttšneitš yritysasiakkaita. Tulokset antoivat palvelupisteen asiakaspalvelusta kiittšvšn arvion. Asiointia palvelupisteessš pidettiin joustavana ja nopeana. Toivo Lehtonen tutustuu Rautaharkon asemakaavaan teknisen neuvojan Marita Uituksen opastuksella. Asiakkaat arvostivat myšs henkilškunnan palvelualttiutta ja asiantuntemusta. Ð Valttimme on nimenomaan yhdyskuntapalveluiden asiantuntemus. Tavoitteena on, ettš asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhdestš paikasta. Jos emme tiedš vastausta, emme pompottele asiakasta vaan otamme selvšš ja soitamme asiakkaalle takaisin, tekninen neuvoja Arja Nieminen sanoo. PalvelupisteessŠ on kuntalaisten kšytettšvšnš kaksi nettipistettš, joista toisessa on nškšvammaisille suurennus- ja ruudunlukuohjelma sekš puhesyntetisaattori. Ja vaikka ei mitššn yhdyskuntapalveluihin liittyvšš kysyttšvšš olisikaan, jo pelkšstššn palvelupisteen tilat ovat nškemisen arvoiset. Vuoden 2002 alusta se on toiminut Frenckellin kiinteistššn upeasti saneeratuissa tiloissa. Avarassa salissa on korkeutta nelisen metriš. Paikkakin on helposti lšydettšvissš; ensimmšisessš kerroksessa sijaitseva palvelupiste lšytyy Keskustorin pohjoispššstš heti kellotornin juuresta. Aila RajamŠki, teksti Ari JŠrvelŠ, kuva Palvelupiste Frenckell: Frenckellinaukio 2 B Puhelin 3146 700 Sähköposti: Palvelupiste.Frenckell@tt.tampere.fi Milloin mennään aikuisneuvolaan, milloin auttaa lääkäriaseman sairaanhoitaja? Tampereen kaupungin lääkäriasemilla työskentelevien sairaanhoitajien ja aikuisneuvoloiden terveydenhoitajien työnjakoa on selkiytetty. Aikuisneuvonta keskittyy lšhinnš kansansairauksien, kuten esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkšisyyn ja hoitoon. LŠŠkŠriaseman sairaanhoitajan puoleen voi kššntyš, jos on Škillisesti sairastunut tai tarvitsee lyhytkestoisen sairaanhoidollisen toimenpiteen, esimerkiksi ompeleiden poiston. MistŠ tietšš, milloin on otettava yhteys aikuisneuvolaan, milloin oman lšškšriasemansa sairaanhoitajaan? TŠssŠ keskeiset periaatteet: Aikuisneuvoloiden terveydenhoitajat: Tampereella on 35 aikuisneuvonnan vastaanottopistettš. Osoitteet lšytyvšt Pirkanmaan puhelinluettelosta kohdasta Tampereen kaupunki Aikuisneuvonta. Ajanvarausaika aikuisneuvolassa tyšskentelevšn terveydenhoitajan vastaanotolle on arkisin kello 12Ð13. Avovastaanottoa ei enšš ole. Vastaanotot ovat maksuttomia. Aikuisneuvolan vastaanotolle hakeudutaan pššsššntšisesti lšškšrin suosituksesta. Hoitajien puheille voi hakeutua myšs oma-aloitteisesti esimerkiksi terveydentilan seurantaan. Aikuisneuvoloissa saa mm. rokotuksia, pitkškestoisia haavahoitoja, muistitestejš ja ryhmšneuvontaa. SieltŠ huolehditaan hoitotarvikejakelu sekš 70 vuotta tšyttšneiden terveystarkastukset. Lääkäriasemien sairaanhoitajat: Tampereella on 11 lšškšriasemaa, joissa tyšskentelee lšškšrien lisšksi myšs sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan vastaanotolle voi aina tulla myšs ilman ajanvarausta. LŠŠkŠriasemat ovat avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 8Ð15.30 ja perjantaisin kello 8Ð15. Vastaanotot ovat maksuttomia. Jos sairastuu, ei aina tarvitse hakeutua lšškšrin vastaanotolle. Sairaanhoitaja auttaa Škillisesti sairastunutta ja hšn voi kirjoittaa myšs lyhyitš sairauslomia. Sairaanhoitajan tehtšviin kuuluvat myšs lyhytkestoiset sairaanhoidolliset toimenpiteet, joita ovat muun muassa ompeleiden poistot, lšškepistokset ja rokotukset.

5 Arvokkaat luontokohteet löytyvät nyt kansien välistä Sammakonkello, myrkkykirveli, isohukanputki ja tummaverkkoperhonen viihtyvät Tampereella. Urakalla rotvallin reunoja jo 17 vuotta hakannut Esa Viljanen suhtautuu myönteisesti uuteen tilaaja tuottaja -malliin. Tekninen toimi aloitti tilaamisen ja tuottamisen Tilaaja tuottaja -mallilla haetaan lisää tehoa ja laatua kaupungin toimintaan. Kaupungin teknisessš toimessa valmistaudutaan yhdyskuntapalveluiden toimintamallin uudistamiseen. Pilottihankkeella kokeillaan uudenlaista tilaajaðtuottaja -jšrjestelmšš. Uudistus merkitsee muutoksia niin budjettiin kuin organisaatioonkin. Pyrkimys on pššstš entistš suurempaan tehokkuuteen, laatuun ja kustannustietoisuuteen. KatupŠŠllikšn alaisuuteen on perustettu katuja vihertuotanto -niminen tuottajaorganisaatio. LisŠksi perustetaan tilaajaorganisaatio, josta vastaa kaupungininsinššri. Ð Budjettivarat ohjataan tilaajaorganisaatiolle, joka valitsee kilpailuttamalla kunkin hankkeen tuottajan. Tuottaja voi siis olla myšs yksityinen, kaupungininsinššri Risto Laaksonen kertoo. Jatkossa saatetaan siirtyš liikelaitosmalliin, jolloin teknisen toimen tuotanto voisi myydš palveluja myšs yksityispuolelle. Kilpailuttaminen ei kauhistuta Eniten tilaajaðtuottaja -malliin siirtyminen tuntuu tyšnjohtajien ja esimiesten tyšssš. Ð Urakka-ajattelu ja kustannustietoisuus ovat meille tuttuja jo vanhastaan. Uusi malli saattaa tuottaa paljon hyvšš, esimerkiksi selkeyttšš kokonaisuuden hahmottamista ja helpottaa tšiden tasaamista vuoden mittaan, arvioi katuyksikšn itšisen alueen aluemestari Hannu Haapalainen. Kilpailuttaminenkaan ei kauhistuta. Haapalainen uskoo tyšn laadun olevan niin hyvšš, ettei yksityisten urakoitsijoiden rinnalla tarvitse hšvetš. Haapalaisen suorassa alaisuudessa toimivalla kaupungin kivivalmistamolla tyšntekijšt ovat myšs luottavaisia. 17 vuotta rotvallin reunoja ja muita kaupungin tarvitsemia kiviš urakalla veistšnyt Esa Viljanen sanoo tehokkuuden ja tuloksellisuuden olevan tuttuja jo vanhastaan. Osa kaupungin uudistusta Yhdyskuntapalvelujen organisaatiomuutos liittyy koko kaupungin toimintamallin uudistukseen. Tavoitteena on yhdyskuntapalvelujen siirtyminen laajemmalti tilaajaðtuottaja -jšrjestelmššn vuonna 2005. Ð Ajatuksena on saavuttaa synergiaetuja ja selkiinnyttšš tehtšvšjšrjestelyjš, Risto Laaksonen kertoo. Soile Virta, teksti Ville Saha, kuva Tampereen arvokkaat luontokohteet on koottu vuoden vaihteessa julkaistuun raporttiin. Kansien všlistš lšytyvšt luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit sekš arvokkaat kasvi-, lintu- ja hyšnteisalueet. Myšs uhanalaista lajistoa esitellššn. Raportin parissa ovat puurtaneet ympšristšsuunnittelija Kari Korte kaavoituksen selvitys- ja arviointiryhmšstš ja ympšristšsihteeri Lasse Kosonen ympšristšvalvonnasta. HyvŠnŠ perusaineistona ovat luontoyhdistysten tekemšt kartoitukset. Ð Luonto on koko ajan kšymistilassa. Ihan lšheltš kaupunkiakin voi lšytšš uuden kohteen. TŠllaisena voisi mainita vaikka Niemen sahan alueen. Ja lšydettiinhšn Hervannan Suoliojasta uusi lajikin, pieni vesiperhonen, Oxyethira tamperensis, Kosonen kertoo. Lielahden Niemen sahan alue osoittautui kasvistoltaan yllšttšvšn rikkaaksi ja sieltš lšytyi monien harvinaisten lajien lisšksi lajeja, joita ei oltu aiemmin tavattu Pirkanmaalla, kuten myrkkykirveliš ja isohukanputkea. Kari Korte kertoo, ettš selitys lajistolle lšytyy todennškšisesti virolaisperšisestš jštekalkista, jota vietiin Lielahden sellutehtaasta alueelle. Ð Tampereella on muutamia erityislajeja niin sanottuja hot spot -lajeja, kuten sammakonkello, tummaverkkoperhonen ja liito-orava, joita lšytyy tššltš aika runsaasti. Valtakunnallisesti merkittšviš arvokkaita alueita Tampereella ei ole paljon, joskin omat erikoisuutensa lšytyvšt tššltškin. Pyynikki on maailman korkein soraharju ja Paarlahti on Pohjoismaiden pisin sisšmaavuono, Lasse Kosonen luonnehtii. Arvokkaita luontokohteita lšytyy tasaisesti joka puolelta Tamperetta. Kantakaupungissa on viisi luonnosuojelualuetta, eli Pyynikki, Viikinsaari, Peltolammi-PŠrrinkoski, HalimasjŠrvi ja Myllypuro. VireillŠ on Vaakkolammin luonnonsuojelualueen perustaminen. Teisko-Aitolahdesta luonnosuojelualueita lšytyy useita. Muita arvokkaita kasvialueita on listattu noin 120. Ð Erityisesti perinnebiotoopit vaativat hoitoa. Esimerkiksi Teiskossa JylhŠnperŠn Koivulan niityllš on harvinainen ketokatkero alkanut lisššntyš niiton ja puuston harvennuksen ansiosta, Kari Korte selvittšš. Tarja Nikupaavo-Oksanen Kaupunki kulkee kohti uutta toimintatapaa Tampereen kaupungin toimintamallin perusteellinen uudistaminen jatkuu. Vuoden alussa aloittivat elinkeinolautakunta sekš kiinteistš- ja asuntolautakunta. Uudistuksessa synnytettiin myšs kaupunginhallitukseen suunnittelujaosto, jonka tehtšvšnš on ohjata kaupungin strategisten asioiden valmistelua. Toimintansa aloittivat myšs uudet sisšisten palveluiden liikelaitokset eli tilaliikelaitos, tietotekniikkaliikelaitos sekš auto- ja koneliikelaitos. StrategiapŠŠllikkš Kari Hakarin mukaan muutoksia viedššn eteenpšin všhitellen ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Ð Uudistus koostuu monista erillisistš hankkeista. Tavoitteena on keskusteleva muutos, avoin sekš luova ja innovatiivinen ilmapiiri, Hakari kertoo. Jotta uudet ajattelutavat saataisiin vietyš konkreettisiksi teoiksi tarvitaan pilottimalleja, joissa kokeillaan erilaisia toimintatapoja Vaiheittain toteutettavan uudistuksen periaatteena on strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen toisistaan. TŠmŠ tarkoittaa kaupunkiorganisaation jakamista kahtia, eli tilaaja- ja viranomaistoimintaan ja palvelu- ja liiketoimintaan. Ð Laajempi uudistus tapahtuu vuonna 2007, kun mallia on ensin kokeiltu pilottikohteissa. Raija Lindell Kaupungin asuntolainan korko on edelleen 3 % LAINOITUSKOHTEET -asunto-osakkeen, omakotitalon tai asumisoikeusasunnon hankinta -omakotitalon rakentaminen -omakotitalon tai osakehuoneiston perusparantaminen LAINAM R 75 % -lainoitettavan asunnon kauppahinnasta -rakennus- tai perusparannuskustannuksista -asumisoikeusmaksusta LAINA-AIKA -8, 14 tai 20 vuotta Tervetuloa keskustelemaan lainoista ja niiden myöntämisedellytyksistä! Tampereen kaupungin asuntotoimi Puh. 314 611 www.tampere.fi/asuminen

6 Kaarina Suonio luottaa Tampere-talon tulevaisuuteen Kaarina Suonio jättää Tampere-talon toimitusjohtajan pestin keveillä mielin. Toukokuun jälkeen häntä ei tapaa päivällä salakuuntelemasta harjoituksia isossa salissa. Sitten on aikaa kaikelle sille, mitä ei ennen ole ehtinyt tehdä. Myös oman talon kulttuuritilaisuuksille. KesŠkuun alussa Tampere-talon toimitusjohtaja Kaarina Suonio siirtyy elškkeelle. Sen jšlkeen pšivšt tšyttyvšt ainakin kirjoilla ja omien sanojen mukaan huonolla hoidolla olevalla puutarhalla. Ð Pyysin itse elškkeelle pššsyš ja olen lšhdšssš hyvillš mielin. TŠssŠ tyšssš on raskaitakin asioita, kuten matkustaminen, Suonio sanoo. Tampere-talossa hšntš saatetaan nšhdš entistš enemmšn iltaisin. Ð HŠvettŠŠ myšntšš, mutta johtajakauden aikana olen kšynyt hirvešn všhšn talon tapahtumissa. Hattulan kodista Tampereelle on tunnin ajomatka, joten pšivšt venyvšt usein pitkiksi ilman iltaohjelmaakin. Kiinnostavaa tarjontaa talossa olisi, lšhellš sydšntš on etenkin klassinen musiikki. Ð Joskus istun salaa pšivšllš kuuntelemassa harjoituksia, Suonio naurahtaa. Filosofiatapahtuman suosio yllätti Toimitusjohtajan omat taiteelliset mielipiteet eivšt saa nškyš talon ohjelmistossa. TŠstŠ Suonio pitšš tiukasti kiinni ja uskoo myšs seuraajansa Kalervo Kummolan niin tekevšn. Yhden poikkeuksen Suonio on itselleen sallinut. NimittŠin suuren filosofiatapahtuman, jota hšn kutsuu lšmpimšsti omaksi harrastuksekseen ja lempilapsekseen. Ð On uskomatonta, miten se vetšš tuhansia ihmisiš. Lipputoimiston jonot ulottuvat pitkšlle kadulle, ihmiset nškevšt vaivaa tullakseen tšnne eri puolilta Suomea ja jopa ulkomailta, kuuntelevat ja keskustelevat. Emme osanneet alkuunkaan odottaa tšllaista suosiota. Filosofiatapahtuman syntyyn liittyy kaksi tarinaa. Ð YhtŠ hyvin olisimme voineet tehdš historia- tai kirjallisuustapahtuman. Kaikki lšhti liikkeelle julkisuudessa olleesta keskustelusta talon linjasta, onko painopiste musiikissa vai kongresseissa. Mietin, ettš kongressit tarjoavat suljetulle joukolle korkeatasoista tietoa tšrkeistš asioista ja konsertit suunnataan lipputoimiston kautta tuleville. Filosofiatapahtuma yhdistšš molemmat: korkeatasoista sisšltšš tšrkeistš asioista kenelle tahansa lipun ostajalle. Toinen tarina on paljon tarttuvampi. Ð Olin taksissa ja kuljettaja kertoi lainanneensa yliopiston kirjastosta Platonin teoksen. HŠn kertoi lukevansa sitš ja ihmetteli, kenen kanssa voisi keskustella kirjasta. Tampere-talon merkitys koko seudulle on Suonion mukaan suuri. Ð Ilman taloa alueen kulttuuritarjonta olisi paljon kšyhempi. Tampere-talossa nškyy kulttuurin koko kirjo; se on Tampere Filharmonian koti, meillš on paljon muuta musiikkitarjontaa, oopperaa, teatteria, sirkusta, Suonio luettelee. TŠmŠn lisšksi se on valtakunnallisesti ja kansainvšlisestikin merkittšvš kongressitalo, joka on jo kahtena vuotena ollut tutkitusti maan paras kokouspaikka. NŠin Tampereelle saadaan matkailijoita ja matkailutuloja. Ð TŠŠllŠ on hyvš palvelu, toimivat tilat ja talo pidetššn kunnossa, Suonio summaa menestystekijšitš. Monipuolisuuden mahdollistaa talon hyvš suunnittelu. Ð Parasta talossa ovat selkešt yleislinjat ja jšnnittšvšt yksityiskohdat. KŠytŠnnšn tyšn kannalta taas sopivat ja muokattavat tilat. Vuonna 2005 monikšyttšisyys paranee entisestššn, kun nšyttelyhalli pššsee perusteelliseen remonttiin. Tilasta tehdššn joustavammin jaettava ja hallin ja talon všlistš yhdyskšytšvšš levennetššn ja korotetaan kerroksella. Samalla se tehdššn lšmpimšksi. Ð Joskus mietimme isompaakin laajennusta, mutta pidin sitš epšrealistisena ja liian kalliina. Nyt remontti kiteytyi siihen, mihin meillš on todellinen tarve. Suonion mukaan Tampere-talo on nykyisellššn juuri sopivan kokoinen. Vaikka kaupunkiin nousisi monitoimihalli tai Ratinan alue kehittyisi edelleen, niistš ei olisi Tampere-talon kilpailijoiksi. Ð Taidemusiikki ei sovellu sellaisiin tiloihin. Kun kansainvšliset viihdeartistit lšhtevšt liikkeelle, he tarvitsevat ison areenan. EivŠt he Tampere-taloon tule. Ð Poikkeus oli Tom Jones. JŠttihallien jšlkeen hšn sanoi, ettš meidšn 1 800- paikkaisessa isossa salissa oli kiva klubikeikka, Suonio muistelee. Kulttuurin kysyntä kasvaa yhä Suonio nškee Tampere-talon tulevaisuuden valoisana. Ð TŠnŠ vuonna talossa kšy neljšs miljoonas vieras. Kulttuuripalveluja tarvitaan yhš enemmšn, koska ihmisten vapaa-aika lisššntyy. Myšs kokouspalveluja tarvitaan jatkossakin Ð ja meillš on nyt enemmšn kansainvšlisiš kongresseja kuin Finlandia-talolla. Seuraajansa Kalervo Kummolan taitoihin Suoniolla on tšysi luottamus valinnasta syntyneestš mediakohusta huolimatta. Ð SiinŠ unohdettiin se, ettš hšn on ollut jo pitkššn talon hallituksen puheenjohtajana. TŠŠllŠ tunnetaan hšnen monet hyvšt puolensa. Suoniota ei huoleta se, ettš Kummolan kulttuuri-imagoa ei pidetš kovin korkeana. Ð HŠnen urheiluimagonsa varmaan sšilyy jatkossakin ja politiikasta kuvaan on tullut tiettyš kovuutta. Me, jotka hšnet tunnemme, uskomme, ettš hšnestš tulee hyvš toimitusjohtaja. Ð Toimitusjohtaja on nimenomaan johtaja, ei kulttuurityšntekijš. Talossa on hyvšt asiantuntijat, joten siihen puoleen ei tarvitse puuttua, jos kaikki menee hyvin. Janne Elonen, teksti Janne Ruotsalainen, kuva Suuri Filosofiatapahtuma Idän ja lännen viisaudet Tampere-talossa 3. 4.4.2004 Kaarina Suonio kehuu avoimesti Tampere-talon henkeä. Aikanaan Carl Öhman loi talon hengen. Tämä on pidetty työpaikka, jossa monet ovat viihtyneet alusta asti.

7 Maakuntakaavoitus Pirkanmaan maakuntavaltuusto kšynnisti vuonna 2001 maakuntakaavoitustyšn. PŠŠtšksen mukaisesti maakuntakaava laaditaan alueellisesti kattamaan koko Pirkanmaa ja se laaditaan kokonaismaakuntakaavana sisšltšen kaikki alue- ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta tšrkešt osa-alueet. Maakuntakaavassa tarkastellaan mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: rakentamisalueet, liikenne, energia-, vesi- ja jštehuolto, virkistys- ja suojelualueet, arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympšristšt, pohjavesi- ja maa-aineskysymykset sekš kokonaisuuteen liittyvš ympšristšvaikutusten arviointi. Kokonaisvaltainen alueidenkšyttšsuunnitelma on tarpeellinen maakunnan yleisen kehittšmistyšn sekš kuntien ja sektoriviranomaisten yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamiseksi. Ratinaan suunnitellaan merkittäviä muutoksia. Etelärannalle rakennettaneen asuntoja. Venesatamaa ja Koskikeskusta tultaneen laajentamaan. Linja-autoaseman ja stadionin välille suunnitellaan uutta kauppakeskusta. Ranta säilytetään puistomaisena kävelyalueena. Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2004 kaavatöistä Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2004 aikana tehtšvistš kaavatšistš Tampereella. Katsauksessa esitettyjen tšiden lisšksi vuoden aikana tulee esille muitakin kohteita, joista vielš ei ole varmuutta. Osalliset ja kaavoitus Kaavaa valmisteltaessa suunnittelun lšhtškohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa niin, ettš alueen maanomistajilla ja niillš, joiden asumiseen, tyšntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensš asiasta. Yksityinen ihminen, yhdistys, liikeyritys tai muu yhteisš voivat kaikki olla osallisia kaavoituksessa. Lain sanamuoto "saattaa huomattavasti vaikuttaa" on merkittšvš. Se ilmaisee ensinnškin, ettš vaikutusta mahdollisen osallisen elšmššn ei tarvitse todistaa, pelkkš epšilys riittšš. Toisaalta vaikutuksen tulee olla huomattava, ennen kuin jonkun voidaan katsoa olevan osallinen. Osallisuuteen tuskin riittšš, ettš nškee kaavoitettavan alueen joka pšivš tyšmatkoillaan. Osallinen on esimerkiksi silloin, kun kaavoitettava alue on naapurustossa tai kšsitellššn yleisesti merkittšvšš keskusta-aluetta tai virkistysaluetta. Kaavaan laatimiseen liittyy usein erilaisten nškemysten yhteensovittamista. Osallisten mielipiteet saattavat olla toisilleen vastakkaisia. Vuorovaikutus ei aina voi johtaa kaikkien esitettyjen mielipiteiden toteutumiseen. Yleisštilaisuuksissa ovat usein lšsnš ne, joilla on jo asunto suunnittelualueella tai sen naapuristossa, mutta eivšt asuntoa tarvitsevat. PŠŠtšsvalta kaavoituksessa kuuluu edelleen kaupunginvaltuustolle, hallitukselle ja ympšristšlautakunnalle. Ne ottavat pšštšksissššn huomioon osallisten esittšmien mielipiteiden lisšksi mm. kaupungin strategiset tavoitteet ja taloudelliset resurssit. Vuorovaikutuksen järjestäminen Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. SiinŠ esitetššn suunnittelualue ilmakuvin ja kartalla ja alustavat tavoitteet, sekš kuvataan menettely, mitš kyseisessš kaavatyšssš aiotaan noudattaa. Suunnitelmasta kuulutetaan yleensš nšhtšville ja saatetaan lšhettšš tiedossa oleville osallisille. LisŠksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nšhtšvšnš kaavoituksen Internet-sivuilla. Kaikista yleisesti merkittšvistš kaavoista jšrjestetššn všhintššn yksi yleisštilaisuus laatimisvaiheessa. Asemakaavoituksessa pyritššn yleensš suoriin henkilškohtaisiin keskusteluihin osallisten kanssa. Yleiskaavoituksessa, jossa osallisia on yleensš paljon, on perustettu nimettyjš osallistujaryhmiš. Niiden muodostamisesta kuulutetaan ja niihin valitaan halukkaiksi ilmoittautuneiden alueen asukkaiden, maanomistajien ja alueella toimivien yhteisšjen, yritysten tai yhdistysten edustajia. TŠrkeŠtŠ on, ettš osalliset omalla paikallistuntemuksellaan lisššvšt uutta tietoa kaavoitusprosessiin. Toisinaan periaatepšštšs yksityisistš tai julkisista hankkeista saatetaan tehdš jo ennen asemakaavatyšn kšynnistšmistš. Yksityinen rakennusliike tai muu yritys saattaa laatia ennen asemakaavaprosessin kšynnistymistš esisuunnitelmia ja tehdš kenties koemarkkinointia. Muiden osallisten kannalta tšmš saattaa olla ongelmista, koska he voivat kokea, ettš ennakkosuunnittelu vie heidšn vaikutusmahdollisuuksiaan. Osallisilla on kuitenkin aina mahdollisuus esittšš mielipiteensš laadittavasta asiasta. Ne kšsitellššn kaavatyšssš. Vuorovaikutuksen kannalta on oleellista, ettš erilaiset mielipiteet esitetššn jo kaavan ollessa luonnosvaiheessa. Silloin ne voidaan parhaiten ottaa huomioon ja všlttšš aikaa vieviš valituksia kaavan hyvšksymisen jšlkeen. Uuden maankäyttöja rakennuslain mukaisesti maakuntakaavan keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaihe Tavoite- ja luonnosvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe Kaavatyšn ensimmšisenš vaiheena valmistunut osallistumisja arviointisuunnitelma hyvšksyttiin maakuntahallituksessa kevššllš 2002. TŠmŠn jšlkeen on laadittu maakuntakaavan eri sektoreiden tavoiteasettelut, kšyty sidosryhmšneuvotteluja ja aloitettu kaavan laatiminen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen suoritettiin syyskuussa 2003. Maakuntahallitus kšsitteli valmisteluvaiheen aineistosta annettuja mielipiteitš ja lausuntoja joulukuussa 2003 ja tammi-helmikuussa 2004. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen nšhtšvillšolo ajoittuu vuoden 2004 syksyyn ja tavoitteena on, ettš maakuntavaltuusto hyvšksyisi maakuntakaavaehdotuksen alistettavaksi ympšristšministerišn vahvistukseen alkuvuodesta 2005. Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere, www.pirkanmaa.fi Puh. (03) 248 1111 Mistä saan tietoa kaavoista? 1. Palvelupiste Frenckellistä Puh. 3146 6700, Frenckellin aukio 2B, avoinna klo 8.30 15.45 2. Virallisista kuulutuksista torstaisin Aamulehdessä ja Uutispäivä Demarissa sekä lauantaina Tamperelaisesta. 3. Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/ytoteto/aka 4. Kaavoitusyksikön toimistosta Puh. 3146 6524 Asemakaavoitus muuttaa! Asemakaavoitus muuttaa kesäkuussa keskusvirastotalosta Frenckelliin. Palvelupiste, yleiskaavoitus ja rakennusvalvonta ovat jo Frenckellissä. Kaavat Internetissä Osoitteessa www.tampere.fi/ytoteto/aka on esillš kaikkien tekeillš olevien asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat. Klikkaamalla kohtaa vireillš olevat kaavat saat esiin Tampereen kartan, jonka alla on luettelo vireillš olevista asemakaavatšistš nelinumeroisen kaavanumeron mukaan. Vastaava numero on esitetty tšssš katsauksessa asianomaisen kaavan kohdalla. SitŠ klikkaamalla saat esille kyseisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. NiissŠ on suunnittelualue rajattu sekš opaskarttaan ettš ilmakuvaan. Kun ympšristšlautakunta on hyvšksynyt alueen asemakaavaehdotuksen nšhtšville, lisštššn nettiin asemakaavakartta ja -mššršykset sekš kaavan selostus. Voit hakea haluamasi kaupunginosan vireillš olevat asemakaavatyšt myšs klikkaamalla ensin esiin tulevaa koko Tampereen karttaa valitsemasi kaupunginosan kohdalta. Klikkaamalla karttasuurennoksen alalaidassa kohtaa vireillš olevat kaavatyšt saat ne esiin kartalla keltaisina soikioina ja luettelona kartan alalaidassa. Kohdan kaavatyšt 2000=> takaa lšytyy alueella voimaan tulleet asemakaavat vuodesta 2000.

8 Asemakaavoitus Seuraavassa esitetššn tšrkeimmšt tekeillš olevat asemakaavatyšt tilanteen 12.2.2004 mukaan. Kohteen tietojen jšlkeen on esitetty asemakaavatyšn numero ja sen suunnittelija, mikš helpottaa tšydentšvien tietojen hakemista mm. InternetistŠ. Alkuvaiheessa olevilla tšillš ei ole vielš numeroa. Keskusta 1. Satakunnankatu 25 Ns. NŠsinkulman tontille laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa toimistotalon rakentamisen siten, ettš ajoyhteys Anttilan pysškšintitaloon sšilyy ja kaupunkikuvallinen kokonaisuus tšydentyy (7804, MŠkinen). 2. Pirkankatu 10 12 Pyynikin uimahallikortteliin laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa nykyisen rakennuskannan saneerauksen sekš ympšristššn sopeutuvan tšydennysrakentamisen (7966, Hurme). 3. Näsilinnankatu 40 46 NŠsinlinnankatu 40 tontin pihalla suunnitellaan pienkerrostalon rakentamista (7823, SeppŠnen). NŠsilinnankatu 42:ssa suunnitellaan ullakkokerroksen muuttaminen asuintilaksi (7901, MŠkinen). Arkkitehtuurikilpailun tuloksen pohjalta laaditaan NŠsilinnankatu 44Ð46 asemakaava, joka mahdollistaa senioriasuinrakennuksen rakentamisen tontille (7872, Hurme). 4. Ratina Ratinanniemen suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan alueen yleissuunnitelma. Asemakaavaa muutetaan useammassa osassa: EnsimmŠinen uusi asemakaava Ratinassa on sšhkšlaitoksen korttelin 202 muutos yleisille toiminnoille, liike- ja toimistokšyttššn sekš asumiseen. Kiitolinjan entiselle tontille esitetššn toimistotaloa (No 7840, Jaakola). EtelŠranta sšhkšlaitoksen korttelista lšnsipuolella suunnitellaan pššosin asuntoalueeksi, Rannalle suunnitellaan puistomainen kšvelykatu ja pienvenesatama. MaaperŠn puhdistus ja rannan tšyttšmahdollisuus selvitetššn. Pelastusarmeijan hoitokodille pyritššn lšytšmššn uusi paikka kšvelyetšisyydeltš. Linjaautoasemarakennuksen ja stadionin všliin suunnitellaan uutta kauppakeskusta. Tarkoituksena on yhdistšš se luontevasti Koskikeskukseen ja sen laajennukseen (Jaakola). 5. KYTTÄLÄ, matkakeskus Rautatieaseman ympšristššn suunnitellaan rautatie- ja linja-autoliikenteen yhteen sovittamista varten matkakeskusta. AsemakaavatyštŠ ei ole toistaiseksi aloitettu (Jaakola). 6. TAMMELA, Ratapihankatu Ratapihankatu suunnitellaan jatkettavaksi tulevaisuudessa Kekkosentielle asti. Samalla VR:n entisen tavara-asema-alueen maankšyttšš tarkistetaan (7877, JŠŠskelŠinen). 7. TAMMELA, Pohjolankatu 25 Tarkoituksena on laatia entisen poliisikoulun tontille asemakaava, joka sallisi monipuoliset julkiset toiminnot (Heimovala). Itä 8. PETSAMO, suojelu Petsamon asuntoalueen miljššn suojelemiseen tšhtššvš asemakaavan muutos on aloitettu inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Asemakaavaehdotus valmistunee v. 2005 (Heimovala). 9. KISSANMAA, Ritakatu 3 Insinššrioppilastalon tontin lisšrakentamismahdollisuuksia tutkitaan. Samalla pysškšinti on ratkaistava. (Heimovala). 10. KAUPPI, Finn-Medi 2 Sairaalateknologian tutkimus- ja tuotantolaitoksia varten on laadittu ensimmšinen asemakaava Teiskontien pohjoispuolelle LŠŠkŠrinkadusta itššn v. 2003. Seuraava alue ulottuu sen itšpuolelle Ali-Huikkaantiehen saakka (7949, VŠisŠnen). 11. NIIHAMA, tenniskeskus Tampereen Tenniskeskus aikoo rakentaa lisšš liikuntatiloja vastaamaan lisššntynyttš kysyntšš. Hanke edellyttšš tontin suurentamista ja Toimelankadun uudelleen linjausta (7926, Penttinen). 12. HUIKAS, Kalmonkatu Alueella tutkitaan mahdollisuuksia pientaloalueen lisšrakentamiseen (VŠisŠnen). 13. TAKAHUHTI, Irjalankatu 2 Sammonkadun tuntumassa on rakentamaton yleisten rakennusten tontti. Tarkoituksena on suunnitella se asuntoalueeksi (Heimovala). 14. TAKAHUHTI, Linnakatu 3 Rakentamaton yleisten rakennusten tontti on tarkoitus muuttaa pientaloalueeksi (VŠisŠnen). 15. RISTINARKKU, Kässälän teollisuusalue KŠssŠlŠn teollisuusalueesta on tehty kartoitusta ja kyselyjš v. 2003 aikana. V. 2004 on tarkoitus tutkia, onko asemakaavaa syytš muuttaa esim. rakennusoikeutta lisššmšllš tai liittšmšllš puistoalueita tontteihin (Penttinen). 16. PAPPILA, Luhtaankatu 3 Viljelystontti ja osa puistoalueesta on tarkoitus muuttaa yleiskaavan mukaisesti asuntoalueeksi (Penttinen). 17. ATALA, Aitolahdentien ja Vt 12:n kulma Alueelle laaditaan asemakaava lumenkaatopaikkaa varten n mukaisesti. Se voidaan myšhemmin muuttaa palvelutilojen korttelialueeksi (VŠisŠnen). 18. LINNAINMAA, kauppakeskus Koilliskeskuksen n valmistuttua voidaan aloittaa Linnainmaalle sijoittuvan kauppakeskuksen kaavoittaminen. Samaan yhteyteen varataan myšs muuta palvelutilaa (7844, VŠisŠnen). 19. LINNAINMAA, Hannula Sammon valtatien pohjoispuolisen peltoalueen suunnittelua pientaloalueeksi jatketaan. Suunnittelua varten on tehty selvitykset mm. maaperšn puhdistustarpeesta ja kantavuudesta. Toteuttaminen edellyttšš maankšyttšsopimuksen (7812, VŠisŠnen). 20. HOLVASTI, Orimuskatu 2 Holvastinkadun ja Orimuskadun kulmaan suunnitellaan liikerakentamista (7975, VŠisŠnen). 21. HOLVASTI, Kiveliö Asemakaava no 7546 koski Holvastin entisen kaatopaikan kohdalla oleva rakentamatonta rivitaloaluetta. Se muutettiin virkistysalueeksi ja asumista sijoitettiin alueen itš- ja pohjoispuolelle. Yksityisten omistama alueen pohjoisosa kaavoitetaan tšmšn vuoden aikana (7973, VŠisŠnen). 22. OJALA, Ojalankylä Jo rakennetun OjalankylŠn alueelle laaditaan asemakaava mm. vesihuollon jšrjestšmiseksi (7950, Heimovala). 23. OLKAHINEN, Aitolahdentie 180 190 Alue asemakaavoitetaan pientaloille. Alueelta on laadittu maaperš- ja meluselvitykset liikenne- ja ampumaratamelun osalta. Liito-oravaselvitys vaikuttaa alueen suunnitteluun. Toteuttaminen vaatii maankšyttšsopimuksen (7696, Penttinen). 24. TARASTENJÄRVI, Kaatopaikka JŠtteenkŠsittelyalueen ja valtatie 9:n všliselle alueelle on tarkoitus asemakaavoittaa tontteja alueelle soveltuvalle teollisuustoiminnalle (Heimovala). Etelä 25. HÄRMÄLÄ, Nuolialantie 42 HŠrmŠlŠn liiketontin viereen suunnitellaan senioreille suunnattua asuinkerrostaloa, joka voisi tukeutua Kuuselan palvelutalon palveluihin (7941, Karppinen). 26. RANTAPERKIÖ, Lahdenperänkatu 2 HatanpŠŠnhovin asuin- ja liikekorttelin tšydennysrakentamista tutkitaan (7948, Leinonen). 27. NEKALA, kaupungin varikko Varikkoaluetta jšrjestellššn uudelleen. Osa alueesta on tarkoitus muuttaa liike- ja toimistokšyttššn (7868, Leinonen). 28. MESSUKYLÄ, Kyläojankatu 5 11 Entiselle PaperinkerŠys Oy:n tontille suunnitellaan pientaloaluetta (7761, Karppinen). 29. VIIALA, Santaharjunpuisto Santaharjunpuiston alueelle suunnitellaan virkistysalue kevyen liikenteen yhteyksineen (7781, Karppinen). 30. LUKONMÄKI LukonmŠen koillispuoliseen rinteeseen tutkitaan pientalojen rakentamista. Suunnittelu tehdššn yhdessš Solkikadun jatkeen kanssa (7760, Kotilainen). 31. KAUKAJÄRVI, Solkikatu Solkikadun lšnsipššhšn suunnitellaan kerrostaloalueen laajennusta. Suunnittelu tehdššn yhdessš LukonmŠen koillisosan kanssa (7675, Kotilainen). 32. KAUKAJÄRVI, Haiharan kartano Tarkoituksena on mššritellš alueen rakennuksien ja miljššn suojelutarpeet, tarkistaa kartanon tontin sekš ympšršivšn puiston rajoja sekš parantaa alueen pysškšintijšrjestelyjš (7714, Kotilainen). 33. KAUKAJÄRVI, Juvanrinne Juvanrinteen pientaloaluetta on tarkoitus laajentaa yleiskaavan mukaisesti (7969, Karppinen). 34. KAUKAJÄRVI, Hikivuorenkatu 48 Karosen tilakeskuksen pihapiirin alueelle suunnitellaan pientaloasutusta yleiskaavan mukaisesti (7905, Kotilainen). 35. KAUKAJÄRVI, Ruskontie 1 11 Ruskontien ja Saarenmaantien všliselle alueelle sšhkšlinjan pohjoispuolelle suunnitellaan pientalovaltaista asutusta. Asema-kaavan hyvšksyminen edellyttšš sopimusta yksityisten maanomistajien kanssa (7830, Kotilainen). 36. HERVANTA, liikekeskus Hervannan keskustan yleissuunnitelman mukaisesti nykyisen liikekeskuksen itšpuolelle esitetššn liiketilojen laajennusmahdollisuutta. Siihen liittyy toimistotalotonttien muutos Insinššrinkatu 19Ð21:ssŠ (7706,7929, Jaakola). 37. HERVANTA, Korkeakoulunkatu 2 Hervannan valtavšylšn ja Korkeakoulunkadun kulmauksen asemakaavaa tarkistetaan Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknologiakeskus Hermian kšyttššn (7939, Leinonen). 38. HERVANTA, Hermia 3 Hermia 3- rakennusta on tarkoitus kunnostaa ja laajentaa (7958, Leinonen). 39. HERVANTA, Teekkarinkatu 4 Teekkarinkadun ja Insinššrinkadun risteyksen luoteispuolelle suunnitellaan palveluasumista. Samalla Ahvenispuiston aluetta asemakaavassa laajennetaan (7755, Leinonen). 40. HERVANTA, Ahvenisjärventie AhvenisjŠrventien ja Ruskontien risteykseen on tarkoitus kaavoittaa huoltoasematontti (7898, Leinonen). 41. VUORES, Mäyränmäki Ruskontien varteen MŠyrŠnmŠkeen suunnitellaan tyšpaikka- ja palvelurakentamista sekš asumista n mukaisesti (Lukka). 42. VUORES, Keskusta Osayleiskaavan ja suunnittelukilpailun tulosten pohjalta alueelle asemakaavoitetaan asumista ja keskustatoimintoja (Lukka). 43. LAHDESJÄRVI, Lahdespohja Alueelle laadittavassa asemakaavassa varataan tilaa Vuorekseen johtavalle kadulle ja LahdesjŠrven eritasoliittymšn uusille jšrjestelyille. Muilta osin alue on pššosin tyšpaikka-aluetta (Lukka). 44. LAHDESJÄRVI, Automiehenkatu 13 21 Alueella tutkitaan mahdollisuutta kaavoittaa tontti paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle (7957, Kotilainen). Länsi 45. PYYNIKKI, Trikootehdas Pyynikin Trikoon tehdaskorttelin muuttamista asuin-, liike- ja toimistokšyttššn tutkitaan. Vanhat tehdasrakennukset sšilytetššn pššosin. Niiden yhteyteen suunnitellaan asuinkerrostaloja. Ranta sšilytetššn puistona (7748, JŠŠskelŠinen). 46. HYHKY, Rahtimiehenkatu Pispalan valtatie 88Ð92:n kaavoitetaan rivitaloalue (7765, MŠkinen). 47. RISTIMÄKI, Kohmankaari Kohmankaaren ylšpššhšn suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti kerrostalovaltaisen asuntoalueen laajennusta. TohloppijŠrveen laskeva lehtomainen rinne sšilytetššn puistona (7476, MŠkinen). 48. TOHLOPPI, peltoalue Tohlopinkadun lounaispuolella sijaitsevalle peltoalueelle kaavoitetaan yleiskaavan pohjalta pientaloalue. Uimaranta ja sen lšhialueet jššvšt virkistysalueeksi (7747, Hurme). 49. KALKKU, Kalkunvuori 2 Kalkunvuoren uuden asuinalueen asemakaavoitusta jatketaan itššn pšin yleissuunnitelman pohjalta (SeppŠnen). 50. MYLLYPURO Valtatie 3:n ja Myllypuronkadun liittymšn kaakkoispuolelle kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti teollisuusalue, jolla sallitaan myšs osittain liike- ja toimistorakentamista (7821, MŠkinen). 51. LIELAHTI, Sellukatu 8 Asemakaavan muutoksella nykyinen teollisuustontti osoitetaan paljon tilaa vaativan kaupan kšyttššn (7964, Hurme). 52. LIELAHTI, Lielahdenkatu 9 11 Tonteille laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa pšivittšistavarakaupan suuryksikšn rakentamisen alueelle. Asemakaavan muutoksen edellytyksenš on Lielahden n hyvšksyminen tontin osalta vastaavan sisšltšisenš (Hurme). 53. LIELAHTI, Turvesuonkatu 11 13 Tontille laaditaan asemakaava, joka mahdollistaa pšivittšistavarakaupan suuryksikšn rakentamisen. Asemakaavan muutoksen edellytyksenš on Lielahden n hyvšksyminen alueen osalta vastaavan sisšltšisenš (Hurme). 54. NIEMI Rakentamattomia yleisten rakennusten tontteja ja yleiskaavan tšydennysrakentamisalueita suunnitellaan rivi- ja pientalotonteiksi (SeppŠnen). 55. LENTÄVÄNNIEMI Lielahdenkadun ja MŠnnistšnkujan všliselle alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta vanhusten palvelutaloa varten (SeppŠnen, MŠkinen). Ympäristölautakunnan (Yla) nähtäville hyväksymät sekä edelleen kaupunginvaltuustolle esittämät merkittävät asemakaavaehdotukset 56. TULLI: Kaksi toimistorakennusta Veturitorille, osa Ratapihankatua ja ÓmatkaparkinÓ sisššnajo. No 7818, Yla 16.4.2002 57. KYTTÄLÄ: Maanalainen pysškšintilaitos "Matkaparkki" rautatieaseman ja HŠmeenkadun itšpššn alle. No 7814, Yla 16.4.2002 58. HÄRMÄLÄ: Pientaloalueen suojelu, ehdotusta tarkistetaan. No 7800, Yla 25.6.2002 59. VIIALA: Omakotitontteja Aakkulanharjulle Vilusentien etelšpuolelle. No 7680, Yla 6.5.2003 60. Hämeenkatu 31 33: Uusi asuin- ja liiketalo. No 7777, Yla 18.11.2003 61. LAPPI: KŠpytie 8:n tontille kerrostalo. No 7876, Yla 18.11.2003 62. HYHKY: Rivitaloja Hennerinkadun, Mattilankadun ja Vt 12:n všliselle alueelle. No 7852, Yla 2.12.2003 63. HÄRMÄLÄ: Kerrostaloja Perkišnkatu 70 ja 85. No 7881, Yla 16.12.2003 64. MUOTIALA, Kerros- ja rivitaloja Hallilantien itšpuolelle. No 7880, Yla 16.12.2003 65. KALKKU: Asunto- ja virkistysaluetta Kalkun kehštien, rautatien ja Mustavuoren všlille. No 7934, Yla 30.12.2003 66. HOLVASTI: Virkistysaluetta Holvastin entisen kaatopaikan kohdalle sekš sen asumista itš- ja pohjoispuolelle. No 7546, Yla 30.12.2003 67. XVIII, Järvensivunrinne : JŠrvensivuntie 7Ð17 muutetaan asuntoalueeksi. No 7884, Yla 10.2.2004 Kaupunginvaltuuston (Kv) hyväksymät asemakaavat (ei vielä voimassa) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (hallinto-oikeus todennut lainmukaisiksi): 68. KYTTÄLÄ, "Hämpin parkki": PysŠkšintilaitos HŠmeenkadun itšpššn alle. No 7542 ja 7543, Kv 10.10.2001, HaO 6.11.2002 69. FINLAYSON: Makasiinien tontti asuinkerrostalojen alueeksi. No 7604, Kv 12.12.2001, HaO 23.9.2003 70. EPILÄ: Uuden Kivipainon tontin muuttaminen kerrostalotontiksi. No 7629, Kv 15.5.2002, HaO 1.10.2003 71. RAUTAHARKKO: VR:n sšhkškonekorjaamon toimisto- ja teollisuustontti. No 7726, Kv 19.6.2002, HaO 19.12.2003 72. TULLI: Veturitallien sšilyttšminen, hotelli ym. No 7750, Kv 30.10.2002, HaO 12.12.2003 Hämeenlinnan hallinto-oikeus pitänyt voimassa 73. LAHDESJÄRVI: Tilaa vaativan kaupan alue Automiehenkadun etelšpuolelle. No 7663, Kv 30.10.2002, HaO 26.1.2004

9 74. POHTOLA: Pientaloalue Pohtolanpuistoon. No 7614, Kv 26.3.2003, HaO 20.1.2004 Kaupunginvaltuuston 4.2.2004 hyväksymät asemakaavat Selvitykset ja arvioinnit Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa 75. TAMMELA: Annikinkadun puutalokorttelin suojelu. No 7768, Kv 19.2.2003, 76. AAKKULA: MessukylŠn golf-kentšn laajentaminen. No 7780, Kv 11.6.2003, 77. KYTTÄLÄ: Hotelli Cumuluksen laajennus. No 7856, Kv 26.11.2003 Asemakaavoitusta koskevat tiedustelut Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B Puh. 3146 6700 Kaavoitusyksikön toimisto Aleksis Kiven katu 14-16 C Puh. 3146 6524 Itäinen alue Apulaisasemakaava-arkkitehti Maire Väisänen, puh. 3146 6922 Arkkitehti Eeva Heimovala, puh. 3146 6517 Arkkitehti Rauno Penttinen, puh. 3146 5430 Eteläinen alue Aluearkkitehti Sakari Leinonen, puh. 3146 6326 Arkkitehti Ilkka Kotilainen, puh. 3146 6542 Arkkitehti Elina Karppinen, puh. 3146 5348 Suunnittelija Hanna Sunela, puh. 3146 5541 78. VEHMAINEN: Teollisuustonttia Kauppilaisenkatu 9Ð11:ssa laajennetaan ja liikennejšrjestelyjš muutetaan. No 7851 79. KAARILA: Vaakkolammin lšnsi- ja etelšpuolen arvokkaat osat osoitettaan luonnonsuojelualueiksi. No 7923 80. LINTULAMPI: Uusi asuinkerrostalo Rientolankadulle. No 7786 81. PAPPILA: Pientalovaltaisen alueen tšydennysrakentamista Hevoshaankadulla. No 7637 Läntinen alue Aluearkkitehti Taru Hurme, puh. 3146 5469 Arkkitehti Jouko Seppänen, puh. 3146 6962 Arkkitehti Jouni Mäkinen, puh. 3146 5313 Suunnittelija Kirsti Rekola, puh. 3146 5342 Projektit Keskusta: Projektiarkkitehti Juha Jaakola, puh. 3146 6528 Teollisuusalueet: Projektiarkkitehti Kristiina Jääskeläinen, puh. 3146 6518 Arkkitehti Hanna Montonen, puh. 3146 6438 Vuores: Projektiarkkitehti Jarmo Lukka, puh. 3146 5595 Arkkitehti Ilkka Tukiainen, puh. 3146 5597 Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (KYMS) Kantakaupungin ympšristš- ja maisemaselvitys tšydentšš ja jatkaa vuonna 1994 valmistunutta Tampereen kantakaupungin viheralueselvitystš. KesŠllŠ 2003 kšynnistettiin perustietojen kerššminen kantakaupungin maisemasta, elišstšstš, biotoopeista sekš viheralueiden nykytilasta. NŠiden pohjalta mššritellššn kantakaupungin viherverkko sekš viheraluetyypit. Kantakaupungin ympšristš- ja maisemaselvitys yhdessš puistoyksikšn laatiman viheralueohjelman kanssa ohjaavat viheralueiden suunnittelua, hoitoa ja kšyttšš. Tyš on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessš. (KivimŠki, Korte, Torniainen) Myllypuron n ympäristö- ja maisemaselvitys VihnusjŠrvi-Myllypuron ympšristš- ja maisemaselvitys kšynnistettiin vuonna 2002. Selvitys kšsittšš VihnusjŠrven valuma-alueen, johon kuuluvat Tampereen Myllypuron ja Nokian KyynijŠrvi- Juhansuon -alueet. SelvityksessŠ tšydennetššn ja ajanmukaistetaan vuonna 1993 laadittua Myllypuron ympšristšselvitystš. Maastotutkimukset on tehty vuosina 2002Ð2003. VihnusjŠrven valuma-alueen hydrologinen selvitys valmistui vuonna 2003 ja siihen liittyvšt lisšselvitykset vuoden 2004 alussa. YmpŠristš- ja maisemaselvityksen raportti valmistuu kevššn 2004 aikana. (KivimŠki, Korte, Torniainen) Selvitys- ja arviointiryhmä Ekologinen verkosto ja yhdyskuntarakenne Tampereen kaupunki on osallistunut ympšristšministerišn kšynnistšmššn tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on selvittšš luonnon ja maankšytšn vuorovaikutusta paikkatietojšrjestelmšn avulla. Tyšn tuloksena esitetššn keinoja, miten ekologinen verkosto voidaan ottaa huomioon yhdyskuntarakenteen tiivistyessš. Tyš lisšselvityksineen valmistuu kevššn 2004 aikana. (KivimŠki, Kuusela) Muita selvityksiä Vuoreksen alueen ympšristš- ja maisemaselvityksiš sekš -suunnitelmia tšydennetššn ja viheraluejšrjestelmšn laadintaa jatketaan vuoden 2004 aikana. (KivimŠki, Korte, Torniainen) Yleiskaavoitukseen liittyen ympšristš- ja maisemaselvitykset kšynnistetššn Sisaruspohjan, Nurmen (Aitolahti), MessukylŠ-Linnainmaan ja IidesjŠrven osalta vuoden 2004 aikana. Ojala-Lamminrahkan ja HervantajŠrven selvityksiš jatketaan vuonna 2004. (Korte, KivimŠki). Ojala-Lamminrahkan ympšristšselvitys ja HalimasjŠrven hydrologinen selvitys ovat osa Kangasalan ja Tampereen všlistš yhteistyšprojektia. Vuoden 2004 aikana jatketaan paikkatietorekisterin kehittšmistš ja tiedostojen tšydentšmistš (Korte). Myšs všestšennusteiden laadinta, FactajŠrjestelmŠn kšyttššnotto-, kehitys- ja yllšpitotehtšvšt ovat vuoden 2004 aikana ajankohtaisia. (Kuusela) Ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki Puh. 3146 6529 Suunnittelusihteeri Erkki Kuusela Puh. 3146 6785 Ympäristösuunnittelija Kari Korte Puh. 3146 5279 Suunnittelusihteeri Saija Torniainen Puh. 3146 6519

10 Yleiskaavoitus Kaupunkiseudun maankäytön yleissuunnitelma Kaupunkiseudun kuntien yhteistyšnš on koottu kaupunkiseudun yleiskaavayhdistelmš. Se kšsittšš Tampereen kantakaupungin ja siihen všlittšmšsti rajautuvat naapurikuntien taajama-alueet. Mukana tyšssš ovat Tampere, Kangasala, LempŠŠlŠ, Pirkkala, Nokia ja YlšjŠrvi sekš Pirkanmaan liitto. Kuntien yhteistyšnš on selvitetty kaupunkiseudun asunto- ja tyšpaikka-aluevarannot maankšyttššn liittyvšn pšštšksenteon pohjaksi. Tarkoituksena on tehdš tarvittavat johtopšštškset kaupunkiseudun maankšytšn kehittšmisestš. Tyš on aloitettu alustavien suunnittelutavoitteiden mššrittelyllš ja jatkuu niiden tšsmentšmisellš. (Hankonen) Tampereen ja naapurikuntien alueyhteistyö Tampereen ja Kangasalan raja-alueiden maankšyttšvaihtoehtoja tutkitaan yhdessš Kangasalan kunnan kanssa Ojalan-Lamminrahkan ja TarastenjŠrven rakennesuunnitelmien avulla. Vaihtoehtoja raportoidaan kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle 6.4.2004. Rakennesuunnitelmien pohjalta kunnat laativat alueille t. Nokian ja YlšjŠrven kanssa kartoitetaan tulevia yhteistyšhankkeita. (Hankonen) Kantakaupungin yleiskaava Kantakaupungin yleiskaava hyvšksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.5.1998. YmpŠristšministeriš vahvisti kaupunginvaltuuston pšštšksen 12.12.2000 ja 14.2.2003. Korkein hallinto-oikeus teki pšštšksen valituksista 20.11.2002 ja 7.8.2003. Kantakaupungin yleiskaava valmistellaan painokuntoon kevššn aikana. (Hankonen) Vuoreksen Tampereen kaupunki ja LempŠŠlŠn kunta laativat Vuoreksen alueelle kuntien yhteisen yleiskaavan. Yhteisen yleiskaavan laatimispšštšs on tehty kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2000. Tavoitteena on muodostaa kahden kunnan alueelle sijoittuva aluerakenteen ja palveluiden suhteen yhtenšinen asuntoalue. Kuntien yhteinen toimielin on hyvšksynyt n 17.11.2003. PŠŠtšksestŠ on jštetty yhdeksšn valitusta ja se on alistettu ympšristšministerišn vahvistettavaksi. (Hankonen) www.tampere.fi/tiedotus/vuores Koilliskeskuksen Koilliskeskuksen n laadinta kšynnistettiin loppuvuodesta 1999. Kaupunginvaltuusto hyvšksyi n 7.1.2004. Osayleiskaava valmistellaan painokuntoon kevššn 2004 aikana. Osayleiskaava mahdollistaa mm. uuden pšivittšistavarakaupan suuryksikšn rakentamisen MŠentakusenkadun pohjoispuolelle. (Kangasniemi, KulonpŠŠ) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/koilliskeskus Keskustan liikenne Keskustan liikenneverkkosuunnitelman tarkistaminen edellyttšš n laadintaa. TyšssŠ tarkistetaan vuoden 1995 keskustan n kartoissa esitetyt ratkaisut liikenteen osalta ja laaditaan niihin liittyvš selostus. Suunnitelmalla ratkaistavia tai siihen vaikuttavia asioita ovat mm. maanalaiset liikenne- ja pysškšintiratkaisut, tekeillš oleva raideliikenneselvitys, Ratapihankadun kytkeytyminen Kekkosentielle, Matkakeskus, kevyen liikenteen pššreitit, kšvelykadut ja Koskenniskan silta. Kaavatyš tehdššn kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikšn, kaavoitusyksikšn ja liikennelaitoksen yhteistyšnš. Kaupunginhallitus teki pšštšksen liikennen laatimisesta 14.1.2002. Liikennen luonnokset olivat nšhtšvillš kesšllš 2003. Kaavaehdotusta kšsitellššn kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 31.5.2004, jonka jšlkeen ehdotus asetetaan nšhtšville. Tavoitteena on, ettš liikenne olisi kaupunginvaltuuston kšsiteltšvšnš vuodenvaihteessa 2004Ð05. (Hankonen, KulonpŠŠ) www.tampere.fi/ytoteto/liikenne Santalahden Santalahden tyštš jatketaan. Tarkoituksena on tutkia alueen tulevaa kšyttšš joko jšrvinškšaloihin ja kulttuuriympšristššn tukeutuvana asuinalueena tai tyšpaikka-alueena. (SeppŠnen) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/santalahti Ojalan Ojalan n valmistelu aloitettiin vuonna 1995 laaditulla ympšristšselvityksellš. Kaupunginhallitus teki aloituspšštšksen kaavan laatimisesta 13.5.1996 ja kaupunginvaltuusto hyvšksyi n kokouksessaan 10.4.2002. HyvŠksymispŠŠtšksen jšlkeen kaava-alueella tehtiin uusia liitooravahavaintoja ja ympšristškeskus teki hyvšksymispšštšksestš oikaisukehotuksen. Kaupunginhallitus pšštti 18.11.2002 palauttaa kaavan uudelleen valmisteluun. Vuoden 2003 aikana Tampereen ja Kangasalan raja-alueiden maankšyttšvaihtoehtoja on tutkittu yhdessš Kangasalan kunnan kanssa. Tyš jatkuu 2004 kevššn aikana. Ojalan osayleiskaavoitusta voidaan jatkaa tšmšn jšlkeen loppuvuodesta 2004. (Kangasniemi, KulonpŠŠ) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/ojala Kalevanharjun Sammonkadun, Kalevantien ja Hervannan valtavšylšn všliselle alueelle on tarkoitus laatia. Osayleiskaavan laatiminen on nšhty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden maankšyttštarkoitusten muutosten ja edelleen olemassa olevien muutospaineiden vuoksi. KeskeisiŠ asioita tyšssš ovat asuminen, tyšpaikat ja liikenne. Alueella sijaitsee myšs Europan 7 Ðarkkitehtuurikilpailualue, jonka tulokset julkistettiin joulukuussa 2003. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kevššllš 2004. Osayleiskaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa 2004Ð2005. (Kangasniemi, KulonpŠŠ) Kauppi-Niihaman Kauppi-Niihama on Tampereen kantakaupungin tšrkeimpiš viher- ja virkistysalueita, jolla on myšs maakunnallista merkitystš. Kaupunginhallituksen tekemšssš tarkistuspšštšksessš 1997 tyšn yleistavoitteeksi mššriteltiin Kauppi-Niihaman alueen turvaaminen yleisiin virkistystarkoituksiin. Kaupungin kasvu on myšs aiheuttanut aluevarausten tarkistustarvetta. Osayleiskaavaluonnos oli nšhtšvillš 9.10.2003Ð14.11.2003. Luonnoksesta jštettyjen mielipiteiden ja lausuntojen kšsittely on aloitettu. Saadun palautteen johdosta laaditaan mm. lisšselvitys alueen rakennetusta kulttuuriympšristšstš ja sotahistoriallisista rakenteista. LisŠselvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessš. Osayleiskaavaehdotus valmistuu vuoden 2004 aikana. (KivimŠki) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/kauppi Messukylä-Linnainmaan MessukylŠn ja Linnainmaan tyš kšynnistetššn kevššn aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelulla sekš lšhtškohtatietojen selvityksillš. Suunnitelmassa tutkitaan radan varteen sijoittuvan alueen sekš olevan teollisuusalueen maankšytšn muutosta. (Kangasniemi, Hastio) Lielahden Suunnittelualue on alunperin tarkoitettu tyšpaikka-alueeksi. Kehityksen myštš alueelle on kuitenkin rakennettu runsaasti myšs liiketiloja, všhittšiskaupan suuryksikšitš ja erikoiskauppoja. Osayleiskaavan laadinnalla on tarkoitus selvittšš kaupallisten palvelujen, teollisuuden ja muiden tyšpaikkatoimintojen keskinšinen suhde sekš aluetta palveleva liikenneverkko. Osayleiskaavaluonnos oli nšhtšvillš loka-marraskuussa 2003. MaankŠyttšratkaisua muokataan luonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotus on tarkoitus saada kaupunginhallituksen suunnittelujaoston kšsiteltšvšksi 19.5.2004 sekš sen jšlkeen nšhtšville. Tavoitteena on, ettš kaavaehdotus saadaan kaupunginvaltuuston hyvšksyttšvšksi vuoden 2004 aikana. (Hankonen, Hastio) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/lielahti Lahdesjärvi-Lakalaivan Alueen suunnittelu kšynnistetššn syksyllš osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelulla sekš lšhtškohtatietojen selvityksillš. (Hankonen) Myllypuron Tyš kšynnistyi kevššllš 2002. Tyšn pššmššršnš on sijoittaa valtatie 3 moottoritienš tielaitoksen suunnitelman mukaisesti nykyisen tien paikalle vahvistetusta seutukaavasta ja kantakaupungin yleiskaavasta poiketen. OsayleiskaavatyšssŠ suunnitellaan myšs valtatien ympšristšn maankšyttš. Alue rajautuu Natura 2000 -verkostossa esitettyyn arvokkaaseen luontoalueeseen: Myllypuroon. Nokialla on valmisteilla KyynijŠrven ja Juhansuon. Koko Myllypuron -alue ja osa KyynijŠrven ja Juhansuon -aluetta sijoittuvat Myllypuron valuma-alueelle. Kaavat valmistellaan yhteistyšssš samassa aikataulussa. Selvitys maankšytšn muutosten vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin on valmisteilla. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan vuoden 2004 aikana. (Kangasniemi, Kiveliš-Lukka) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/myllypuro Nurmi-Sorilan Osayleiskaavatyš aloitetaan tšmšn kevššn aikana valmistelemalla vaihtoehtoisia kaavoitustavoitteita ja lšhtškohdat tyšlle. Tavoitteita kšsitellššn kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 6.4.2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistellaan kevššn kuluessa ja luonnos vuoden 2004 aikana. TarastenjŠrven n lšnsiraja sijoittuu vajaan kilometrin etšisyydelle Nurmin kylškeskuksesta itššn. Kaava vaikuttaa Nurmi-Sorilan taajamarakenteeseen. (Kiveliš-Lukka) Tarastenjärven Tyš kšynnistyi kevššllš 2002. Tyšn pššmššršnš on osoittaa TarastenjŠrven jštteenkšsittelykeskukselle uusien kaatopaikkamššršyksien mukainen alue. Samalla tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jštteenkšsittelykeskuksen lšheisyyteen valtatien varteen. Nykyinen asutus on rajattu -alueen ulkopuolelle. Myšs Kangasalan kunta on laatimassa a TarastenjŠrven alueella. KevŠŠllŠ 2003 kšynnistyi Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteistyšnš laadittava TarastenjŠrven rakennesuunnitelma erikseen laadittavien osayleiskaavojen pohjaksi. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan vuoden 2004 aikana. (Kangasniemi, Kiveliš-Lukka) www.tampere.fi/ytoteto/aka/yleiskaavoitus/tarastejarvi Teiskon kyläalueet Poikkeamis- ja suunnittelutarveharkinnan perustaksi laaditaan Aitolahti-Teiskon rantaa yksityiskohtaisemmat suunnitelmat Teiskon kylšalueille. Osayleiskaavat on jo hyvšksytty TerŠlahteen 1996, Velaattaan ja Kapeeseen 1997 ja Teiskon kirkonseudulle 1999. KylŠalueiden yleiskaavoitusta on jatkettu Viitapohjan lla. Osayleiskaavaluonnos on ollut nšhtšvšnš kevššllš 1999. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus saada valmiiksi sekš nšhtšville vuoden 2004 aikana. Osayleiskaavatyš on tarkoitus kšynnistšš myšs Sisaruspohjan ja KolunkylŠn alueilla.(kangasniemi, Hastio) Yleiskaavoitus Yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen Puh. 3146 6516. Apulaisyleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi Puh. 3146 6178 Osayleiskaavatyöt: Puh. 3146 6798 Arkkitehti Pia Hastio Puh. 3146 5431 Arkkitehti Dani Kulonpää Arkkitehti Satu Kiveliö-Lukka Puh. 3146 5423 Aitolahti-Teisko, poikkeamis- ja suunnittelutarveharkinta: Suunnitteluinsinööri Hilkka Filpus Puh. 3146 6522 Kaavoituskatsaus 3.3.2004

11 74-vuotias talo sai ensimmäisen hissinsä Hissin pystyy rakentamaan taloon kuin taloon elämää helpottamaan. Valtio ja kaupunki maksavat parhaimmillaan puolet laskusta. Ð Hienoa, Pekka PerŠjoki hymyilee hissin ovelta. Satakunnankatu 61:ssŠ Tampereella on pššsty joulukuusta asti liikkumaan helposti niin kainalosauvoilla, pyšrštuolilla kuin kauppakassien kanssakin. 74-vuotiaaseen kerrostaloon on rakennettu valtion ja kaupungin tuella hissi ja esteetšn kulku takapihalta hissille. Aiemmin Pekka PerŠjoen vierailu talossa olisi ollut mahdotonta: ensimmšiset askelmat ovat vastassa jo ennen ulko-ovea, eikš neljššn asuinkerrokseen pššssyt kuin portaita pitkin. Tampereen Seudun Invalidit ry:n puheenjohtaja PerŠjoki antaa tuloksille kiitettšvšn arvosanan. SisŠŠn on nyt helppo pššstš myšs pyšrštuolilla ja huristella haluamaansa kerrokseen. Valtio tukee hissirakentamista myšntšmšllš avustusta 40Ð50 prosenttia hissin asennus- ja rakennuskustannuksista. LisŠksi kaupungilta voi saada 10 prosentin avustuksen. Satakunnankadun kerrostalo on ensimmšinen tamperelainen kohde, johon on jšlkikšteen rakennettu hissi. Ð Hissin voi rakentaa jšlkikšteen kaikenlaisiin taloihin, joko sisš- tai ulkopuolelle, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila kaupungin asuntotoimesta kertoo. Hissihanke vaatii tarkkaa suunnittelua niin hissin valinnassa kuin ilmanvaihto- ja paloturvallisuusratkaisuissakin. Satakunnankadun taloon rakennettiin hissit porrassyšksyjen všliin ja kulkuvšylien leveydeksi jši vielš yli metri. LisŠksi asennettiin savunpoistoluukut ja parannettiin porrashuoneiden valaistusta. Remontti kesti puoli vuotta. Esteetön kulkeminen on kaikkien ilo Kerrostalojen remontointi esteettšmiksi tekee asumisen kaikille mukavammaksi ja nostaa siten myšs asuntojen arvoa. Tamperelaiset taloyhtišt ovat lšmmenneet hissiasialle hitaanlaisesti: varauspšštšksiš on syntynyt yksi, ja suunnitteluun avustusta on myšnnetty kahteen kohteeseen. Ð Pikku hiljaa Tampereella pššstššn mukaan hissien rakentamiseen. Esteettšmyys všhentšš muun muassa kotipalvelun ja laitoshoidon tarvetta, Eeva- Liisa Anttila huomauttaa. Vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan hissittšmiš kolme- tai neljškerroksisia taloja on Tampereella yli 700, ja niiden asukkaista arviolta parikymmentš prosenttia on yli 55-vuotiaita. Pekka PerŠjoki muistuttaa, ettei helppo kulku ole pelkšstššn iškkšiden tai vammaisten etu: Ð Parhaassa išssš oleva nuori voi murtaa jalkansa ja saada kainalosauvat, kauppakassit ovat raskaita, lastenvaunujen ja pienten lasten kanssa portaat ovat hankalaté Esteetšn liikkuminen on jokaisen etu, viimeistššn ikššntymisen myštš, PerŠjoki toteaa. Anna-Stiina Byckling, teksti Eeva-Liisa Anttila, kuva Lisätietoja avustuksista: Asuntotoimi/Eeva-Liisa Anttila, puh. (03) 3146 6465 ja www.ara.fi sekä www.tampere.fi/asuminen Vuonna 1930 valmistuneeseen kerrostaloon Tampereen Satakunnankadulla saatiin hissi ennen joulua. Teuvo neuvoo entistä useammin Terveyskysymyksiin saa vastauksia Internetissä ja puhelinpalvelussa. Tampereen kaupungin verkkosivuilta lšytyvšn Teuvo neuvoo -verkkohoitajapalvelun kšyttš lisššntyi merkittšvšsti alkuvuonna. Verkkohoitajapalveluun tuli tammikuun aikana noin 60 kysymystš. LisŠksi sivut saivat paljon myšnteistš palautetta. Teuvo neuvoo -palvelu on tarkoitettu tamperelaisille. Kysymyksiin vastaa tehtšvššn koulutettu kaupungin palveluksessa oleva sairaanhoitaja. Vastaus lšhetetššn sšhkšpostilla kahden vuorokauden kuluessa. Tavoitteena on lyhentšš vastausaikaa vuorokauteen, ja kšytšnnšssš tšhšn usein jo pššstššnkin. Verkkopalveluun tulee kysymyksiš erityisesti nuorilta, mutta myšs seniorit ovat všhitellen lšytšneet palvelun. Eniten Teuvolta kysytššn terveyspalveluihin, sairauksien oireisiin ja ehkšisyyn, raskauteen sekš seksuaalisuuteen liittyviš kysymyksiš. Palvelun kšyttšjšt haluavat tietšš usein myšs sairauksien hoito-ohjeita ja saada yleistietoa sairauksista, tutkimuksista ja rokotuksista. Internetpalvelu ei korvaa lääkärikäyntiä Verkkohoitajapalvelussa ei ole kyse hoitosuhteesta eikš se korvaa lšškšrin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antamaa hoitoa, tutkimusta tai neuvontaa. Verkkohoitaja ei tee diagnooseja, joten lšhetettšvien kysymysten tulee olla yleisluontoisia. Palvelussa tyšskentelevšt sairaanhoitajat joutuvat vastaamaan vaativiinkin kysymyksiin ja etsimššn tietoa monista lšhteistš. TyšntekijŠt kokevat palvelun olemassaolon ja oman palveluammattinsa hyvin mielekkššksi. Tampere on edellškšvijš myšs puhelimitse tapahtuvassa terveysneuvonnassa. Puhelinneuvonta on toiminut vuodesta 1956. Henkilškunta vastaa noin 250 puheluun pšivšssš. Viime heinškuussa mššrš nousi jopa 500:aan, kun lšškšriasemien ajanvaraus keskitettiin terveyspalvelujen neuvontaan lšškšriasemien supistetun toiminnan vuoksi. Toisin kuin Internetpalvelussa, puhelimitse sairaanhoitaja voi selvittšš perusteellisestikin asiakkaan tilannetta ennen vastauksen antamista. Vaikka terveyspalvelujen neuvontaan tulee runsaasti puheluja, jonotusaika on yleensš lyhyt. Erityisesti alkuviikko on puhelinpalvelussa kiireistš aikaa ja tuolloin tšissš onkin enemmšn vškeš kuin normaaleissa tyšvuoroissa. Teuvo neuvoo -verkkohoitajapalvelussa ja terveyspalvelujen puhelinneuvonnassa tyšskentelee viisi sairaanhoitajaa ja kaksi terveydenhoitajaa. TyšntekijŠt vaihtavat tyštehtšviš aina tarpeen mukaan, jotta palvelu sujuisi mahdollisimman kitkattomasti. Teuvo neuvoo osoitteessa www.tampere.fi/terveyspalvelut. Terveyspalvelujen neuvontapuhelin kello 7Ð22, puh. 10023 (0,08 e/puhelu + ppm), matkapuhelimesta 0600 92323 (0,49 e/puhelu + ppm) Minna Pajunen, teksti Janne Elonen, kuva Teuvo aloitti neuvomisen viime kesäkuussa. Joulukuun loppuun mennessä neuvoa oli kysytty 207 kertaa. Suosion uskotaan kasvavan, kun Teuvo tulee tutummaksi. Talviluonto esillä Moreeniassa YmpŠristštietokeskus Moreenian talvinšyttely kertoo maaliskuussa sanoin, kuvin ja luonnontieteellisen museon havaintovšlinein, kuinka luonto selviytyy talvesta. ElŠimillŠ on omat selviytymiskeinonsa kylmyyttš ja nšlkšš vastaan. NisŠkkŠillŠ on kolme vaihtoehtoa: pysyš aktiivisena lšpi talven ja varmistaa riittšvš ravinnonsaanti, nukkua kevyttš talviunta tai horrostaa. Linnut voivat muuttaa talven ajaksi etelššn. Osa linnuista turvautuu ihmisten lšheisyyteen, mutta esimerkiksi metso osaa piiloutua pakkaselta lumikieppiin, jossa se on kylmyyden lisšksi piilossa myšs saalistajilta. Harri Luojuksen upeat lintukuvat kruunaavat nšyttelyn. Patosillan kupeessa toimiva ympšristškeskus Moreenia neuvoo ja opastaa ympšristšasioissa. Se esittelee ympšristšš ja energiaa sššstšviš ratkaisuja, tarjoaa vinkkejš kodin arkeen ja asumiseen, antaa tietoa kaupunkiympšristšstš ja luonnosta, valistaa liikenteestš ja liikkumisesta ja kertoo Tampereen ja Pirkanmaan luonnosta. Moreenia on avoinna tiistaisin kello 10 15, keskiviikkoisin ja torstaisin 10 18

12 Pikaraitiotie veisi keskustan läpi viiden minuutin välein Tuoreimpien suunnitelmien mukaan pikaraitiotie palvelee Tampereen keskusta-alueella aiemmin ajateltua tiheämmällä aikataululla. Naapurikuntiin pääsisi aluksi ruuhka-aikoina. Suunnitteilla olevan pikaraitiotien reitistšš on viilattu halvemmaksi ja paremmin palvelevaksi. Huomattava muutos on Vuoreksen suunnalla. Vuoreksesta tullaan ainakin ensimmšisessš rakennusvaiheessa keskustaan Hervannan kautta. Matkaaikaa reittimuutos ei lisšš nimeksikššn, mutta Hervannan ja Vuoreksen palvelujen yhteiskšytšlle linja tuo uusia mahdollisuuksia. Rataverkkoa hyšdyntšvšn joukkoliikenteen suunnittelu lšhtee siitš, ettš liityntšliikennettš busseilla ei tarvittaisi mahdollisesti enšš ollenkaan. Linja-autot saavat omia uusia laatukšytšviš. Ne ovat všyliš, joilla bussien palvelua parannetaan siellš, minne pikaraitiotie ei kulje. Pikaraitiotien seisakkeiden ympšristššn tulee pysškšintipaikat kevyelle liikenteelle ja pššseisakkeille myšs parkkialueet henkilšautoille. Ð LiityntŠliikenteen karsiminen on hyvš askel eteenpšin. Linja-autosta pikaratikkaan vaihtaminen on koettu vaikeaksi, ja jšrkevšš onkin ottaa pikaratikan kyytiin ne, joille se on sopivan etšisyyden pššssš ja ne, jotka tulevat kauempaa omalla autolla. TKL ja seutubussit hoitavat muiden palvelun, sanoo selvitysmies Heikki Lehtinen raideprojektista. Pikaraitiotie kasvaa seutukunnan mukana YlšjŠrvelle ja Nokialle liikennšinti aloitettaisiin ensi vaiheessa ruuhka-ajan pikaraitiovaunuilla. Kangasalan puolelle ja tulevalle Lamminrahka-Ojalan asuinalueelle liikennšitšisiin asukasmššršn kasvun mukaan. Reitistššn on lisštty muutama seisake muun muassa Jankan alueelle ja Hervantaan. LempŠŠlŠŠn pššsee sekš linja-autolla ettš pikaraitiotiellš tai taajamajunalla. Vuoreksen sillan yli keskustaan kuljettaisiin linja-autolla, samoin Pirkkalan, Tesoman, Teiskon, Sammonkadun ja KaukajŠrven suuntaan sekš etelšisen pššradan mukaisesti. Myšs YlšjŠrvelle ja Nokialle luotaisiin busseja suosivat všylšt. EnsimmŠisen vaiheen suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2015. Pikaraitiotieverkosto ja liikennšinti kasvaa seutukunnan tarpeiden mukaisesti. Periaatteessa liikennšinti on mahdollista kaikkialla, missš kiskot kulkevat tai minne on mahdollista rakentaa lisšraiteita. Monet ovat toivoneet, ettš Taysin alueelle pššsisi pikaraitiotiellš. TŠhŠn on suunnitelmissa tehty jo varaus. Taloudellisesti jšrkevšn ja teknisesti mahdollisen ratkaisun lšydyttyš Tays on seuraavan vaiheen ensimmšisiš tavoitteita. Koko pikaraitiotiehanke on nykyisellššn huomattavasti edullisempi kuin viime vuonna esitelty malli. Suunnittelu etenee nyt mallin pohjalta, jonka kokonaiskustannukset ovat vajaat 250 miljoonaa euroa. Raideliikenneprojekti saa tyšnsš valmiiksi toukokuun loppuun mennessš. Sen jšlkeen hanke menee Tampereen ja seutukunnan muiden kuntien pšštšksentekoon. Taina Repo Uudistuva Ratina nivotaan osaksi ydinkeskustaa Nyt Ratinassa mietitään mahdollisen kauppakeskuksen rakentamista ja linja-autoaseman käyttöä. Ratinan suunnittelu pššsee vauhtiin, kun Ratinan projektisuunnitelma ja yleissuunnitelma valmistuvat tšnš kevššnš. Ratina on Tampereen ydinkeskustan viimeisiš alueita, joille laajamittaisempi rakentaminen on mahdollista. Parhaillaan selvitetššn vilkasliikenteisen ja teollisessa kšytšssš olleen alueen ympšristškysymyksiš. -- Tuskin mitššn aluetta on suunniteltu viimeisen sadan vuoden aikana niin paljon kuin Ratinaa, mutta toteuttamiskelpoisia suunnitelmia on ollut varsin všhšn. Nyt peruslšhtškohtana on, ettei aluetta voi suunnitella irrallaan ydinkeskustasta, toteaa Ratina-projektin projektinjohtaja Mauri Eskonen. Yleissuunnitelman laatii projektiarkkitehti Juha Jaakola ja sen pohjalta kšynnistetššn asemakaavojen valmistelu. PŠŠtettŠvŠksi tulee esimerkiksi se, laajennetaanko Koskikeskusta vai rakennetaanko kokonaan uusi liikekeskus. Suojeltavan linja-autoaseman tulevaisuus taas kytkeytyy matkakeskushankkeen ratkaisuihin. Jos matkakeskus keskitetššn rautatieaseman yhteyteen, vapautuu asema linja-autoliikenteeltš. -- Ratinan stadion tulee pysymššn paikallaan ja niemen kšrki jššnee vara-alueeksi. TŠrkeŠtŠ on miettiš yhteyksiš RatinanniemeltŠ keskustaan, Eskonen pohtii. Niemen etelšrantaa on kaavailtu ensisijaisesti asuntorakentamiseen. Kiitolinjan ja sšhkšlaitoksen korttelin suunnittelussa ollaan pisimmšllš, siitš on jo valmistunut asemakaavaluonnos. Kortteliin on hahmoteltu asuntoja ja toimistotiloja. -- Suunnittelun reunaehtoina ovat suojellut rakennukset kuten linja-autoasema, PyhŠjŠrvi, jštevedenpuhdistamo, stadion ja maan alla kulkevat putket. Aluksi on ratkaistava ympšristškysymykset. Pian valmistuvat selvitykset jštevedenpuhdistamon hajuhaitoista ja liikennepššstšistš, Mauri Eskonen toteaa. Vuoden 2004 kaavoitusohjelmassa on mukana kaksi alueen osa-asemakaavaa, joista toinen koskee uutta liikekeskusta ja toinen etelšrannan lšnsiosaa. EtelŠrantaan on todennškšisesti tulossa asuntoja. Uutta Koskikeskustakin suurempaa liikekeskusta ollaan sijoittamassa stadionin ja linja-autoaseman všliin, jonne tilaa saadaan Vuolteenkadun linjauksen siirrolla. Muut Ratinan osa-asemakaavat saattavat siirtyš vuoteen 2005. Tarja Nikupaavo-Oksanen

13 Kuukauden kysymys Uusien bussien jalkatilat Liikennelaitoksen uusien bussien, varsinkin nivelbussien, jalkatilat ovat aikuiselle miehelle todella ahtaat. Esimerkiksi linjalla 23 liikennšivš ÓhymyilevŠÓ bussi on tosi ongelmallinen: olen lšytšnyt siitš vain muutaman istuinpaikan, jossa mahtuu aikuinen numeron 45 kengšllš varustettu mies istumaan edes všlttšvšsti. TŠllaisen uudenmallisen bussin nšhdessšni tulee monta kertaa ajatus odottaa seuraavaa vuoroa tai hypštš omaan autoon. Onko liikennelaitos tarkoituksella mitoittanut istuimet vain lapsille ja pienikokoisille, jotta aikuiset miehet pysyisivšt henkilšautoissaan? Kuka vastaa mitoituksesta? Aikuinen mies Uusia Scaloja saadaan kevään aikana liikenteeseen yhteensä 13 kappaletta. Liikennelaitos tuo lisää hymyä katukuvaan Liikennelaitoksen vuoden 2004 uudet linja-autot tulevat liikenteeseen huhtikuun loppuun mennessä. TKL:n uusista autoista neljš on tavallisia kaksiakselisia kaupunkilinja-autoja ja yhdeksšn teliautoja, joissa on kolme akselia ja siis kolme rengasparia. YhtŠŠn uutta nivelautoa ei tšnš vuonna hankita. Autot sijoitetaan vakiolinjoille korvaamaan vanhempaa kalustoa. Ð PŠtkŠt ja telit ovat kšytšssš osoittautuneet luotettavammiksi kuin nivelautot. LisŠksi ne ovat edullisempia ja kšyttškustannuksiltaan halvempia, liikennelaitoksen korjaamopššllikkš Reijo Nieminen kertoo. Teliautoissa on 51 istumapaikkaa ja 42 seisomapaikkaa, ja kaksiakselisissa autoissa 43 istumapaikkaa ja 34 seisomapaikkaa. Ð MitŠŠn mainittavia, asiakkaalle nškyviš uudistuksia autoissa ei viime vuoden malliin ole tehty. Uusi EU-direktiivi aiheutti kuitenkin sen, ettš lyhyessš kaupunkibussissa on nyt yksi penkkirivi všhemmšn, kun auton mitta lyheni 12,9 metriin, Nieminen toteaa. Uudet autot on tehty Scanian alustalle ja kori on Lahden Autokorin Scala-mallia. Scalat on helppo tunnistaa keulan hymyilevšstš ilmeestš ja soikeasta takaikkunasta. Hanne Tamminen Vastaus Penkkien sijoituksen tekee tehdas olemassa olevat tilat ja rakenteet huomioiden. Kun nšmš autot tulivat liikennelaitokselle, penkkien sijoittelua muutettiin niin, ettš suuremmat epškohdat saatiin poistettua. Toivottuun ratkaisuun pššseminen edellyttšš kahden penkkirivin poistamista, nykyinen 52 istuu, 83 seisoo -paikkainen nivelbussi muuttuisi 44 istuu, 91 seisoo -paikkaiseksi bussiksi. Se ratkaisu ei suurinta osaa matkustajista tyydyttšisi. KyseisiŠ nivelbusseja liikennelaitos ei toistaiseksi ole tilaamassa. Uusien bussien korit tulevat kotimaasta, nšissš istuintilat ovat všljemmšt. Reijo Nieminen KorjaamopŠŠllikš Palstalla julkaistaan Kansalaiskioskissa (www.tampere.fi/osallistuminen) kysytty kysymys ja vastaus siihen. Vuoreksen ideaa hiotaan koko ajan Hyvien liikenneyhteyksien päähän Tampereen keskustasta nousee vihreä kaupunginosa. Tilaa löytyy niin omakotitaloille kuin rantasaunoillekin. Vuores Yksi Tampereen kaupungin strategisista projekteista etampereen ja BioNextin ohella. Tampereen ja Lempäälän yhteinen molempiin kuntiin ulottuva asuinalue. Tuleva asukasmäärä noin 13 400. Kaava-alueen pinta-ala 1 260 hehtaaria, josta 67% on Tampereen ja 33% Lempäälän puolella. Rakentamisen tarkoitus alkaa 2005. Etäisyys linnuntietä Tampereen keskustaan 7 km ja Lempäälän keskustaan 14 km. SitŠ mukaa kun Vuoreksen kaavoitus etenee, tšsmentyvšt myšs uudelle kaupunginosalle asetettavat tavoitteet Ð Vuoreksen idea. Projektijohtaja Pertti Tamminen sanoo, ettš alueen suunnittelu on ollut kiitollinen tehtšvš etenkin siksi, ettš se rakentuu miltei neitseelliseen ympšristššn. Ð Sen lisšksi, ettš alue on uusi, sen sijainti nykyisessš kaupunkirakenteessa on hyvš. Joku tosin saattaa kuvitella matkaa Vuoreksesta Keskustorille pitkšksi Ð SŠrkijŠrven sillasta huolimatta. Todellisuudessa etšisyys Vuoreksesta kaupungin keskustaan ei kuitenkaan ole pidempi kuin esimerkiksi Linnainmaalta tai KaukajŠrveltŠ Ð Vuores sijaitsee sopivasti myšs valtakunnan pššteiden ja -radan, kaupunkiseudun kehšvšylien sekš lentokentšn lšheisyydessš. Niin Vuoreksen asukkailla kuin sinne sijoittuvilla yrityksillškin on valmiit yhteydet joka suuntaan. Myšs Vuoreksen sisšisistš liikenneyhteyksistš tehdššn hyvšt eli toimivat ja turvalliset. Se edellyttšš panostusta sekš joukko- ettš kevytliikenteeseen. Suunnittelussa huomioidaan henkilšautoliikennekin, mutta Vuoreksessa on mahdollisuus myšs autottomaan elšmšntapaan. Luonnonläheinen kaupunginosa Vuoreksesta suunnitellaan hyvšš asuin- ja tyšpaikka-aluetta paitsi liikenteen, myšs muiden elšmisen tarpeiden osalta. Asuntoalueita kaikkialla ympšršivš koskematon luonto mahdollistaa luonnonlšheiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. JŠrvien ja lampien kšyttšš pohdittaessa asukkaille on ajateltu jopa rantasaunoja. Luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmat alueet on kuitenkin rauhoitettu rakentamiselta. Tarvittavat vihervšylšt ja -alueet on nekin huomioitu. Rakentamatonta luontoa jšš nšin paitsi elšinten myšs ihmisten tarpeisiin. Ð LisŠksi luontoa kunnioitetaan ja sššstetššn maastonmukaisella, matalalla ja tiiviillš rakentamisella. Alueelle kaavoitetaan myšs kaivattuja pientalotontteja. Vuoreksesta on mahdollista rakentaa Tampereen vihrein kaupunginosa. Ekologisista suunnittelu- ja rakentamisperiaatteista saamme tietoa myšs Euroopasta. Vuores on osa EU:n EcoCity-projektia, Tamminen kertoo. Palveluita ja työpaikkoja EnsimmŠisten suunnitelmien mukaan Vuoreksen piti palveluissaan tukeutua osittain Hervantaan. Suunnitelmien kypsyessš alue on kuitenkin saamassa omat kattavat palvelunsa. Tiedossa on useita pšivškoteja, neljš ala-astetta ja yksi ylšaste, terveyskeskus-neuvola, kirjasto, liikunta- ja uimahalli, seurakuntakeskus kirkkoineen ja pari isohkoa elintarvikeliikettš. Luvassa on paljon tilaa myšs muille yksityisille palveluille sekš yrityksille. Ð Haluamme sijoittaa tyšpaikkoja lšhelle Vuoreksen keskustaa tukemaan sen elinvoimaa. Tavoitteenamme on ennen kaikkea tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavien yritysten pyydystšminen. Esimerkiksi Hermiaan ja Teknilliseen yliopistoon tukeutuvat yritykset saattavat jatkossa lšytšš sopivan kodin Hervannan naapurista Vuoreksesta. Projektijohtaja Pertti Tamminen muistuttaa, ettš itse alueen rakentaminenkin tarjoaa vuosiksi useita tyšpaikkoja. Heikki NŠreikkš

14 Ilman valvontaa liikenne olisi varsinkin keskustassa melkoista kaaosta, pysäköinnintarkastajat Raija Nieminen ja Jyrki Pelli tietävät. Autoilijoiden tulee tuntea ja muistaa pysäköinti- ja pysähtymissäädökset sekä liikennemerkit. Niiden ja valvonnan tavoitteena on taata liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja pysäköintipaikkojen saatavuus. Pysäköinnintarkastaja vaalii myös liikenneturvallisuutta On aika oikoa väärinkäsitykset: tarkastajat eivät saa provisiopalkkaa eikä tavoitteena ole kirjoittaa mahdollisimman paljon maksulappuja. PysŠkšinnintarkastaja pitšš tyšstššn, vaikka palaute on joskus všrikšstš. Ð Olen tehnyt tštš vuodesta 1971 ja viihtynyt. Monet autoilijat ovat todella ihania, Raija Nieminen vakuuttaa. HŠn ja kollega Jyrki Pelli myšntšvšt, ettš tarkastaja kuulee kaikenlaista. Virhemaksu harmittaa, sen virkailijat ymmšrtšvšt. Ð NimittelyŠ ja uhkailuakin tulee. Onneksi tyšskentelemme pareina. IkŠvŠt tilanteet pystyy kšymššn heti lšpi, Pelli pohtii. PysŠkšinnintarkastajan tyšstš elšš sitkešsti kšsityksiš, jotka hšmmšstyttšvšt ja hymyilyttšvštkin kaupungin pysškšinninvalvonnan henkilškuntaa. Ð He eivšt saa provisiopalkkaa eikš tavoitteena ole mahdollisimman monen virhemaksun kirjoittaminen, pysškšinninvalvoja, yhdyskuntapalvelujen lakimies Hannamari Koivisto ja valvontapššllikkš Timo MŠkelŠ kumoavat. Maksuja ei rapsautella kaupunkilaisten kiusaamiseksi. TehtŠvŠnŠ on taata pysškšintipaikkojen saatavuus, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Se perustuu tieliikennelakiin ja -asetukseen. Lasten reittien valvominen tärkeää Ð Jos kaikki parkkeeraisivat miten sattuu, kukaan ei pystyisi liikkumaan. Itse pidšn erityisen tšrkešnš vaarallisten kohteiden, kuten suojateiden ja koulujen lšhistšjen, valvontaa. Menen usein sinne missš kulkee lapsia, Jyrki Pelli tšhdentšš. Valvonta edistšš turvallisuutta myšs jalkakšytšvien, risteysten ja pelastusteiden tarkkailulla. Ð Maksullisuudella ja aikarajoituksilla pyritššn siihen, ettš pysškšintipaikkoja olisi tarjolla mahdollisimman monelle niitš tarvitsevalle. Ilman rajoituksia ja valvontaa samat autot tšyttšisivšt jatkuvasti paikat, Koivisto miettii. Huomautukset eivšt tehoa sššntšjen noudattamisessa, eikš aina maksulappukaan. Tarkastajilta on joskus kysytty jopa sarjamaksukorttia. Ð LiikennemerkeistŠ ei aina všlitetš tai niitš ei tunneta. Esimerkiksi suojatielle pysškšinnit ovat lisššntyneet paljon. AluepysŠkšintimerkintŠ tunnetaan myšs huonosti, valvonnassa tiedetššn. Tarkastaja saa myös kiitosta SŠŠnnšistŠ lipsumiselle on kuultu monenlaisia selityksiš. Kiire jšškiekko-otteluun tai kolikoiden puuttuminen eivšt oikeuta parkkeeraamaan mihin tahansa. Jos katsoo virhemaksun aiheettomaksi, voi tehdš kirjallisen vastalauseen. Vuonna 2003 maksukehotuksia kirjoitettiin Tampereella 57 407. Vastalauseita tuli 2 190. NiistŠ noin viidesosa hyvšksyttiin tai muutettiin huomautukseksi. HyvŠksytyissŠkin maksukehotus oli useimmiten kirjoitettu aivan oikein, mutta autoilija pystyi selvittšmššn, ettš pysškšintivirheelle oli perusteltu syy kuten sairauskohtaus. Ð PysŠkšintivirhemaksu ei ole sakko vaan hallinnollinen maksu, Koivisto oikaisee. Ð Valvonta ei voi vaikuttaa maksun suuruuteen eikš sen korotukseen mššršajan ylittymisen jšlkeen. Ne on mššrštty laissa. Me emme myšskššn vastaa liikennemerkkien sijoittelusta. Toki teemme siinš yhteistyštš kaupungin suunnitteluyksikšn kanssa, hšn kertoo. Lappu tuulilasissa saa joskus tunteet kuohahtamaan. Virhemaksusta tuohtuneiden kritiikki yleisšnosastoissa antaa silti tarkastajiin suhtautumisesta hieman vinon kuvan. Tarkastajat ja valvoja Termit pysäköinnintarkastaja ja -valvoja sekoittuvat usein. Joku on ihmetellyt, miksi valvojat käsittelevät itse kirjoittamiensa pysäköintivirhemaksujen vastalauseet. Todellisuudessa maksun on kirjoittanut pysäköinnintarkastaja ja päätöksen tehnyt valvoja. Tampereen pysäköinninvalvonnassa työskentelee 12 pysäköinnintarkastajaa, joiden työtä johtaa valvontapäällikkö. Hän myös esittelee Ð Saamme paljon myšnteistškin palautetta. Kiitosta tulee esimerkiksi, kun puutumme piha-alueiden pysškšinnin epškohtiin. Keskustan kauppiaat ovat tyytyvšisiš lastauksen estšvšn porttikšytšvien eteen parkkeeraamisen valvomisesta, Pelli ja Nieminen toteavat. Jaana KalliomŠki, teksti Ari JŠrvelŠ, kuva vastalauseet pysäköinninvalvojalle. Laki määrää oikeusoppineen ja liikennekysymyksiin perehtyneen pysäköinninvalvojan kaikkiin vähintään 100 000 asukkaan kuntiin. Hän tekee vastalausepäätökset. Pysäköintivirhemaksuja kirjoitetaan eniten maksamattomien pysäköintimaksujen vuoksi. Toiseksi yleisin syy on pysäköinti kiellettyja pysäköintikieltoaluemerkkien noudattamatta jättäminen.

15 Sara Hildénin taidemuseo juhlii alastomilla ihmisvartaloilla Alaston/Naked/Nude Sara Hildénin taidemuseossa 5.3. 30.5.2004 Sara HildŽnin taidemuseon 25-vuotisjuhlanŠyttely Alaston/Naked/Nude avautuu 5. maaliskuuta. NŠyttely on monipuolinen katsaus alastoman ihmisvartalon esittšmiseen modernissa ja nykytaiteessa. Alastonmallin kuvaus on ollut kuvataiteessa kautta aikojen taiteilijan taidonnšyte, mutta esittšmisen tavat ovat vaihdelleet. NŠyttelyn kolmiosaisessa nimessš pohditaan alastonkuvauksen monia puolia. Alaston voi olla ÓnudeÓ eli ihannekuva, sopusuhtainen ja klassisen kaunis kuten ranskalaisen Maillolin veistos Phryne viime vuosisadan alusta. Se voi myšs olla riisuttu ÓnakedÓ kuten nuoren taiteilijan Viggo Wallenskšldin Lauantain (2003) realistisen arkinen peilin edessš seisova tyttš. EsillŠ on maalauksia, piirroksia, veistoksia, grafiikkaa ja installaatioita. NŠyttely tuo uusia nškškulmia tuttuihin teoksiin sekš esittelee hyvin harvoin nšhtyjš ja tšysin uusiakin teoksia. Nyt juhliva Sara HildŽnin taidemuseo on Tampereen kaupungin yllšpitšmš taidemuseo, jonne on sijoitettu Sara HildŽnin sšštišn omistama nykytaiteen kokoelma. Kaupungin ja Sara HildŽnin sšštišn všlinen sopimus museon perustamisesta solmittiin 1975. Yleisšlle museo avattiin helmikuun 11. pšivšnš 1979. Kuohuva vuosisata lehtikuvina Vuosisata sormenpäässä Peter Nagelin viivasyövytys Selkä on vuodelta 1970. Se kuuluu Sara Hildénin taidemuseon kokoelmaan. 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana Rupriikissa 12.4. asti Tiedon palatsi esittelee aarteita Pietarista Tiedon palatsi Vapriikissa 22.8.2004 asti Tiedon palatsi -nšyttelyn ainutlaatuinen esinekokoelma vie matkalle lšnsimaisen tieteen historiaan. EsillŠ on varhaisia tšhtitieteen tutkimusvšlineitš, skyyttien kulta-aarteita ja kansatieteellistš aineistoa ympšri maailmaa. NŠyttely on samalla tarina VenŠjŠn hallitsijasta, eriskummallisesta ja tarmokkaasta Pietari Suuresta, joka keršsi museoonsa Kunstkameraan tieteen ja kulttuurin saavutuksia. Pietari Suuri perusti Kunstkameran Pietariin 1714. Museon ensimmšinen kokoelma muodostui nuoren tsaarin Lastenkulttuuri juhlii Pirkanmaalla Euroopan matkan esineistš, joihin kuuluivat myšs Vapriikissa esillš olevat Ruyschin anatomiset preparaatit. NŠytteillŠ on myšs Kunstkameran alkuperšinen esineluettelo, jossa on kauniit piirrokset museoon hankituista esineistš. Pietari Suuren mielestš tieto oli valtaa, koski se sitten hšnen omaa valtakuntaansa tai kaukomaita, tšhtitiedettš tai ihmisen anatomiaa. Vieraiden kulttuurien tuntemus, kokoelmien kartuttaminen ja niiden kautta uuden tiedon tuottaminen olivat hallitsijan menestyksen všlttšmšttšmiš edellytyksiš. Pietari Suuren antropologinen ja etnografinen museo, Kunstkamera, on yhš ainutlaatuinen museokokonaisuus ja vertaansa vailla oleva museorakennus Euroopassa. Vuosi 2004 on Pirkanmaalla lastenkulttuurin juhlavuosi. Juhlaa viettšmššn on kutsuttu kaikki 33 kuntaa sekš lukuisia lastenkulttuurin tekijšitš. Vuoden yhteisenš teemana on sanataide. Yksi juhlavuoden kokonaisuuksista Tampereella on Haiharan kulttuurikeskus, joka muutetaan toukokuuksi lasten taidekeskukseksi. Haiharan kartanoalueen pššrakennukseen rakennetaan kolmen kuvataiteilijan, yhden muotoilijan sekš Sara HildŽn -akatemian kuvataidekoululaisten kanssa yhteistyšnš lasten elšmyksellinen ja muuntuva nšyttelykokonaisuus ÓYhdessŠ tilassaó. Alueelle keskitetššn myšs monipuolista tapahtumatoimintaa. Tampereen kulttuuritoimen tavoitteena on jatkossakin saada Haiharan alue lastenkulttuurin kšyttššn yhdeksi kokonaiseksi kuukaudeksi joka vuosi. Alueelle odotetaan toukokuun aikana reilusti yli 3 000 kšvijšš. Haiharan tapahtumiin ja nšyttelyihin on vapaa pššsy. Juhlavuoden lastenkulttuuriviikkoja Lasten Pirkkasia vietetään 9.5. 23.5. Lisätietoja www.tampere.fi/culture/laku Mediamuseo Rupriikin uusi nšyttely Vuosisata sormenpššssš Ð 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana kertoo lehtikuvien kautta kuohuvasta 1900-luvusta. NŠkškulma on ennen kaikkea tamperelainen, sillš kuvien ja aiheiden valinta perustuu siihen, mitš Aamulehden valokuvaajat ovat filmille tallentaneet. Aamulehden kuvien ja kuvaajien vaiheet ovat myšs tšrkeš osa sanomalehden historiaa. Lehden kuvista voi nšhdš kirjapainotekniikan, journalismin ja markkinoinnin kehittymisen vaiheet. Kuvalla on ollut valtava merkitys sekš lehden menestykselle ettš lukijoiden maailmankuvan avartumiselle. NŠyttely on samalla nšyte siitš, kuinka mennyt vuosisata elšš pšivšn uutiskuvissa. HyvŠ lehtikuva ei vanhene. NŠyttelyn on koonnut yhteistyšssš Rupriikin kanssa toimittaja Raimo SeppŠlŠ. NŠyttelyn yhteydessš ilmestyy myšs SeppŠlŠn kokoama Aamulehden lehtivalokuvauksen historiikki. Viinajono Tuulensuun korttelissa 1944. Tampere kertoo kaiken MitŠ sitš hyvšš muuttamaan! SiinŠ selkeš tulos kaupungin tiedotuslehden nimikilpailusta. Kisa sai suuren suosion: nimiehdotuksia tuli parisen sataa. Muiksi suosikeiksi nousivat Manse-johdannaiset ja Tampere Nyt Ð joka on jo kaupungin sidosryhmille jaettavan lehden nimenš. Lehti siis jatkaa ytimekkššllš Tampere-nimellŠ. SillŠ siitšhšn lehdessš on kyse: meidšn kaikkien yhteisestš kaupungista. Ulkoasua sen sijaan on uudistettu. Tavoitteena oli saada lehdelle selkešmpi ja yhtenšisempi ilme. Kaikkien nimeš ehdottaneiden kesken arvottiin palkintoja. Mukavissa Tampere-collegeissa kulkevat nyt Marita Saarinen, PŠivi Kuusisto, Veikko PihlajamŠki, Miklos Mikkonen, Briitta Tammi ja Emmi Uimonen.

16 Sosiaalitalkkarit Tuija Mäki ja Kimmo Rautanen puhdistavat Ritva Syväojan pihaa lumisateen jäljiltä. Ilman heidän apua Syväoja ei pystyisi kotonaan Tampereen Kissanmaalla elämään. Kokeiluprojektin sosiaalitalkkari tukee, kuuntelee ja korjaa Kokeilulla etsitään uusia keinoja ikäihmisten kotona selviytymiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Ritva SyvŠojan, 70, kissanmaalaisen omakotitalon pihamaata koristaa neitseellinen lumipeite. Lunta on niin paljon, ettš se haittaa jo kulkemista. Ritvan omat voimat eivšt enšš riitš raskaaseen lumenluontiin. HŠtŠ ei kuitenkaan ole tšmšnnškšinen. Sosiaalitalkkarit Tuija MŠki ja Kimmo Rautanen pitšvšt huolen siitš, ettš piha on taas kohta kuljettavassa kunnossa. Ð Tuija ja Kimmo tekevšt tšrkešš tyštš. Ilman heidšn apuaan en pystyisi enšš elšmššn kotona. Miehen kuolemasta selviytyminen on vienyt voimia, sanoo runsaat pari vuotta sitten leskeksi jššnyt SyvŠoja. HŠn kuuluu viime syksynš kšynnistyneen ja tšmšn vuoden loppuun kestšvšn sosiaalitalkkari-kokeilun piiriin. SiinŠ Tampereen kaupunki ja NŠŠsville ry tutkivat yhteistyšssš tehostetun kotihoidon vaikuttavuutta. Tarkoitus on selvittšš, lisšškš sosiaalitalkkarien tehostettu, lšhipalveluna annettava sosiaalityš mahdollisuuksia kotona asumiseen. Tavoitteena on lšytšš uusia keinoja elšmšnlaadun parantamiseen. Julkisen puolen ja kolmannen sektorin yhteistyštš kokeilevassa hankkeessa ovat mukana myšs Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityšn laitos sekš terveystieteen laitos, jotka vastaavat kokeiluun liittyvistš tutkimuksista. Aikaa ja läheisyyttä Yksin kauniissa 1950-lukulaisessa omakotitalossa asuva Ritva SyvŠoja on kaupungin kotipalveluiden piirissš, kuten muutkin hankkeessa mukana olevat. Kotihoitoa tšydentšvien palvelujen kokeilu ei maksa niiden kšyttšjšlle mitššn. NŠŠsvillen palkkalistoilla olevat sosiaalitalkkarit tekevšt monipuolisia tšitš kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Ð LumitšitŠ, pieniš remontteja, kauppa-asioita, saattomatkoja lšškšriin ja mikš tšrkeintš: keskusteluja, luettelee sairaanhoitajakoululla elšmšntyšnsš tehnyt SyvŠoja saamiaan palveluita. SiinŠ missš kaupungin kotipalvelun tyšntekijšt tekevšt tyštššn tiukalla aikataululla, sosiaalitalkkarien tyšn keskeisiš puolia ovat asiakkaalle annettava aika ja lšheisyys. Siksi heidšn tyšnsš laatua ei ratkaise tyštuntien tai asiakkaiden mššrš. Sosiaalinen tuki on ollut koko ajan olennainen osa vuonna 1998 aloittaneen NŠŠsville ry:n toiminta-ajatusta. Siksi se korostuu tšssškin projektissa. Tavoitteena on lisštš asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja poistaa yksinšisyyttš, joka on ikšihmisten keskuudessa todellinen ongelma. Jokaiselle kokeiluun osallistuvalle on tehty oma palvelusuunnitelma. Ð Asiakkaiden tilanteet vaihtelevat paljon. Siksi palvelut pyritššn ršštšlšimššn mahdollisimman yksilšllisesti. On tšrkešš, ettš ehdimme pysšhtymššn ja kuuntelemaan. Monella asiakkaalla puhumisen tarve on huutava, kertoo lšhihoitajakoulutuksen saanut Tuija MŠki, joka tekee tyšparinsa Kimmo Rautasen kanssa sosiaalitalkkarin tšitš Kissanmaalla ja UudessakylŠssŠ. Parin tyšnjako noudattelee perinteistš miesten ja naisten tyš -jaottelua. Rautanen asentaa esimerkiksi palovaroittimia, vaihtaa palaneen sulakkeen tai lampun uuteen ja poistaa kynnyksiš, mutta joustavuuttakin lšytyy tarvittaessa. Ð Olen minš leiponut ja laittanut papiljottejakin, muistuttaa Rautanen hymyssš suin. MŠki ja Rautanen sanovat, ettš kokeilusta saatu asiakaspalaute on ollut yksimielisen myšnteistš. Sosiaalitalkkariprojektin asiakkaat valitsee kaupunki kotipalvelun asiakkaista. Kokeiluun on otettu mukaan sellaisia vanhuksia, jotka hyötyvät palveluista eniten, eli joiden kotona asuminen on mahdollista ja todennäköistä. Mukana on kolme aluetta, joissa kussakin on asiakkaina kymmenkunta ikäihmistä. Ryhmän jäsenien palvelusuunnitelmat tehdään yhteistyössä, johon osallistuvat kaupunki, sosiaalitalkkarit ja kokeilusta vastaavat työntekijät. Tutkimusta varten on valittu myös verrokkiryhmät, jotka eivät Sosiaalitalkkarit kšyvšt Ritva SyvŠojan luona kerran viikossa, mutta esimerkiksi lumisateen yllšttšessš myšs useammin. Matti Wacklin, teksti Ari JŠrvelŠ, kuva Kolme aluetta, seitsemän kaupunginosaa saa sosiaalitalkkarien palveluita. Alueina ovat Etelä-Tampereelta Nekala ja Viinikka, lännessä Pispala, Kalkku ja Ryydynpohja sekä idässä Kissanmaa ja Uusikylä. Pareina työskentelevistä kuudesta sosiaalitalkkarista puolet on saanut sosiaali- ja terveysalan koulutuksen. Toisella puolella on käden taitojen koulutus. Työ tehdään arkena yhdessä vuorossa. Hanke toteutetaan Nääsville ry:n rahoituksella, josta vastaavat Rahaautomaattiyhdistys ja Tampereen kaupunki.