ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOS- ALUEEN LUONTOSELVITYS

Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 28.8.2014 Viite 1510012658 ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOS- ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN KUNTA SAITAN ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 28.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen Kaisa Torri Asikkalan Saitan asemakaavamuutosalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys sekä pesimälinnuston yleispiirteiden tarkastelu Viite 1510012658 Kansi Saitan niemen etelärantaa Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Uhanalaiset lajit 1 3. Kasvillisuusselvitys 2 3.1 Menetelmät 2 3.2 Tulokset 2 3.2.1 Alueen yleiskuvaus 2 3.2.2 Kasvillisuuskuviot 2 4. Linnuston yleispiirteet 6 4.1 Menetelmät 6 4.2 Tulokset 6 5. Johtopäätökset 8 6. Lähteet 9 LIITTEET Liite 1: Lajilista selvitysalueella havaituista lintulajeista

1 1. JOHDANTO Asikkalan Vääksyyn Saittan teollisuusalueelle laaditaan asemakaavamuutosta. Asemakaava-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Vääksyn taajama-alueesta sen länsipuolella. Alue sijaitsee Vesijärven pohjoisrannalla valtatie 24:n varrella (kuva 1-1). Asemakaava-alueelta (jatkossa selvitysalue) laadittiin kesän 2014 aikana luontoselvitys, joka käsittää kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen sekä pesimälinnuston yleispiirteiden tarkastelun. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä keskityttiin erityisesti metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, vesilain 2. luvun 11 mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 suojeltuihin luontotyyppeihin, uhanalaisiin luontotyyppeihin (Raunio ym. 2008) sekä uhanalaisiin kasvilajeihin (Rassi ym. 2010). Linnuston tarkastelussa pääpaino oli silmälläpidettäviksi ja uhanalaisiksi luokitelluissa lajeissa, EU:n lintudirektiivin I-liitteessä mainituissa lajeissa ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeissa (Leivo ym. 2002). Selvityksen laati FM biologi Satu Laitinen Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1-1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus. 2. UHANALAISET LAJIT Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmässä (rekisteripoiminta 11.8.2014) ei ole havaintoja uhanalaisista eliölajeista selvitysalueella. Uhanalaisista lajeista on runsaasti havaintoja valtatien 24 pohjoispuolelta, selvitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalta Natura 2000 verkostoon kuuluvalta Aurinkovuorelta. Aurinkovuorelta on havaintoja mm. vaarantuneiksi luokitelluista alppivuokosta, kangasvuokosta ja hirvenkellosta sekä silmälläpidettävistä kangasajuruohosta, kissankäpälästä ja liuskapieluksesta. Lähin alppivuokkohavainto sijoittuu noin sadan metrin etäisyydelle selvitysalueen pohjoisrajasta. Aurinkovuorelta on myös useita havaintoja erittäin uhanalaiseksi luokitellusta pikkusinisiivestä, äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellusta muurahaissinisiivestä sekä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitusta kirjoverkkoperhosesta.

2 3. KASVILLISUUSSELVITYS 3.1 Menetelmät Kasvillisuusselvitystä varten alueelle tehtiin maastokäynti 5.6.2014. Alue kierrettiin jalkaisin ja kuvioitiin alustavasti puuston ja kasvillisuustyyppien perusteella. Kuvioilta merkittiin ylös metsätyyppi, puuston ikäluokka, puulajit, pensaskerroksen lajit ja kenttäkerroksen valtalajit. Kuvioinnissa käytettiin apuna GPS-laitetta ja myöhemmin sitä tarkennettiin ilmakuvien avulla. Erityisesti kiinnitettiin huomiota metsälain 10 mukaisiin kohteisiin, vesilain 2. luvun 11 mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 suojeltuihin luontotyyppeihin, uhanalaisiksi luokiteltuihin luontotyyppeihin (Raunio ym. 2008) ja uhanalaisiin tai muuten huomionarvoisiin kasvilajeihin. 3.2 Tulokset 3.2.1 Alueen yleiskuvaus Asikkala kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykejaottelussa eteläboreaaliseen lounaismaan vyöhykkeeseen eli vuokkovyöhykkeeseen. Selvitysalue on pääosin teollisuusaluetta, jolla kasvaa matalaa kulttuuriympäristöjen kasvillisuutta. Pensaikkoa ja nuorta puustoa kasvavaa joutomaata on runsaasti ja alueen koilliskulmassa on metsätalouskäytössä olevaa taimikkoa ja varttunutta metsää. Alueen metsätyypit vaihtelevat kulttuurivaikutteisesta kosteasta lehdosta ja tuoreesta keskiravinteisesta lehdosta (OMat) tuoreeseen (MT) ja kuivahkoon (VT) kankaaseen. Alueella on muutamia vanhoja asuinrakennuksia pihoineen ja pohjoisosassa vanha pihapiiri, jonka rakennukset on purettu. Alueen kuviokartta on esitetty kuvassa 3-2 ja kuvioiden kuvaukset kappaleessa 3.2.2. Metsälain 10 mukaisia kohteita, vesilain 2. luvun 11 mukaisia kohteita, luonnonsuojelulain 29 suojeltuja luontotyyppejä, uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä, jotka ovat rinnastettavissa luonnontilaisiin luontotyyppeihin, tai uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja ei selvitysalueella havaittu. Huomionarvoisin kasvillisuuskuvio on kuvio 10, tuoreen lehdon sekapuustoinen järeä kuusikko. 3.2.2 Kasvillisuuskuviot Kuvio 1. Teollisuusalue, joutomaa. Paikoin on mänty- ja koivutaimikkoa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on kulttuurivaikutteista, mm. lupiinia, pujoa, maitohorsmaa, voikukkaa, puna-apilaa, hiirenvirnaa ja pietaryrttiä. Osa alueesta on nurmikkoa ja rannoilla kasvaa varttunutta tervaleppää, koivua, pihlajaa ja mäntyä. Kuva 3-1 Teollisuusalueen joutomaata kuviolla 1.

3 Kuva 3-2 Kasvillisuuskuviot. Kuvio 2. Pihapiiri. Kuvio 3. Kulttuurivaikutteisen kostean lehdon varttunut lepikko. Puustossa on harmaa- ja tervaleppää, raitaa ja koivua, pensaskerroksessa vadelmaa ja pajuja. Paikoin on kuivempaa, tuoretta lehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. vuohenputkea, koiranputkea, nokkosta, lehtotähtimöä, mesiangervoa ja maitohorsmaa.

4 Kuva 3-3. Kosteaa lehtoa kuviolla 3. Kuvio 4. Vanha pihapiiri. Pihan ympäristö on kasvamassa umpeen. Puustossa on vanhoja koivuja, pihlajia, raitoja, omenapuita ja syreenejä. Pensaskerroksessa on vadelmaa ja kenttäkerroksessa mm. humalaa, vuohenputkea, koiranputkea, sananjalkaa, lupiinia, niittymaarianheinää ja tuoksusimaketta. Kuva 3-4. Vanhaa pihapiiriä kuviolla 4.

5 Kuvio 5. Tuoreen kankaan järeä männikkö. Sekapuuna on runsaasti kuusta ja koivua, pensaskerroksessa taikinamarjaa ja pihlajaa ja kenttäkerroksessa mustikkaa, käenkaalia ja metsäalvejuurta. Kuva 3-5. Tuoreen kankaan männikköä kuviolla 5. Kuvio 6. Tuoreen kankaan nuori koivikko. Sekapuuna on pihlajaa ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa on oravanmarjaa, mustikkaa, käenkaalia, metsätähteä ja metsäalvejuurta. Kuvio 7. Tuoreen ja kuivahkon kankaan mäntytaimikko. Puustossa on sekapuuna runsaasti koivua ja pihlajaa sekä terttuseljaa ja raitaa, pensaskerroksessa vadelmaa. Kenttäkerroksessa on mustikkaa, puolukkaa, kanervaa, oravanmarjaa ja kieloa. Kuvio 8. Tuoreen kankaan järeä männikkö. Sekapuuna on kuusta. Kenttäkerroksessa on mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa ja käenkaalia. Kuvio 9. Ruohoturvekankaan varttunut lepikko. Kuvio on ojitettu ja paikoin märkä. Puusto on varttunutta terva- ja harmaaleppää sekä koivua, alikasvoksena on nuorta kuusta ja pensaskerroksessa vadelmaa ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksessa on nurmilauhaa, käenkaalia, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, suo-orvokkia, terttualpia ja metsäkortetta. Kuvio 10. Tuoreen lehdon järeä kuusikko. Sekapuuna on haapaa, koivua, tuomea, pihlajaa, harmaaleppää ja raitaa, pensaskerroksessa mustaherukkaa ja taikinamarjaa. Lehto on tyypiltään keskiravinteista tuoretta lehtoa ja sen kenttäkerroksessa on metsäalvejuurta, kieloa, sudenmarjaa, oravanmarjaa, käenkaalia ja metsäimarretta. Nuoreen koivikkoon rajautuvalla reunalla on runsaasti tuulenkaatoja. Kuva 3-6. Tuoreen lehdon kuusikkoa kuviolla 10.

6 Kuvio 11. Nuori koivikko, joutomaa. Sekapuuna on harmaaleppää, raitaa ja haapaa, pensaskerroksessa vadelmaa ja kenttäkerroksessa mm. maitohorsmaa, koiranputkea, rönsyleinikkiä, voikukkaa, sananjalkaa ja metsäalvejuurta. Kuvio 12. Ruokoluhta. Rantavyöhykkeessä kasvaa varttunutta tervaleppää ja mustaherukkaa ja järviruo on seassa punakoisoa, kurjenjalkaa, vehkaa ja järvikortetta. Avovedelle päin mentäessä kasvillisuus vaihtuu puhtaaksi ruovikoksi. Kuvio 13. Nuori koivikko, joutomaa. Sekapuuna on harmaaleppää ja raitaa, rannoilla myös varttunutta tervaleppää, tuomea ja pihlajaa. Pensaskerroksessa on vadelmaa, mustaherukkaa, kiiltoja mustuvapajua ja terttuseljaa. Rehevässä kenttäkerroksessa on mm. lupiinia, koiranputkea, leskenlehteä, nokkosta, piharatamoa, metsätähteä, nurmilauhaa, hietakastikkaa ja niittymaarianheinää, rannoilla luhtalemmikkiä, karhunköynnöstä, suoputkea ja punakoisoa. Kuva 3-7. Nuorta koivikkoa kuviolla 13. 4. LINNUSTON YLEISPIIRTEET 4.1 Menetelmät Pesimälinnuston yleispiirteitä havainnoitiin maastokäynnillä kasvillisuusselvityksen yhteydessä 5.6.2014. Pesinnäksi tulkittiin mm. laulava koiras, varoitteleva tai ruokaa kantava koiras tai naaras, reviirikahakka sekä nähty pesä tai poikue. Havainnointi tehtiin kello 6.45 ja 11.45 välisenä aikana. Havainnointiaikaan sää oli kirkas ja heikkotuulinen, lämpötila +13 +25 C. 4.2 Tulokset Saitan pesimälinnusto koostuu yleisistä taajama-alueiden, metsien, puoliavoimien kulttuuriympäristöjen sekä rantojen ja vesistöjen lajeista. Teollisuusrakennuksissa pesivät naakat, kesykyyhkyt ja västäräkit sekä terva-, räystäs- ja haarapääskyt, piha-alueiden puissa ja alueen reunusmetsissä räkätti- ja mustarastaat, pajulinnut, peipot, talitiaiset ja hippiäiset, ja pensaikoissa ja nuorissa lehtimetsissä punavarpuset, mustapää-, lehto- ja pensaskertut sekä viitakerttunen. Rantapensaikoissa ja ruovikossa on ruokokerttusten ja pajusirkun reviirejä ja kivikkorannalla rantasipin reviiri. Rantavesissä havaittiin isokoskelonaaras neljän poikasen kanssa sekä silkkiuikku- ja härkälintupari. Kartta mielenkiintoisista linnustohavainnoista on esitetty kuvassa 3-1.

7 Havaituista lajeista on viimeisimmässä uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) punavarpunen, rantasipi ja isokoskelo. Näistä rantasipi ja isokoskelo kuuluvat myös Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeihin. Suomen ympäristökeskuksen tiedoissa (Eliölajit-tietojärjestelmä, rekisteripoiminta 11.8.2014) ei ole havaintoja uhanalaisista lintulajeista selvitysalueelta tai sen läheisyydestä. Kuva 4-1. Mielenkiintoiset linnustohavainnot selvitysalueella.

8 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueen kasvillisuus koostuu pääosin joutomaista, joilla kasvaa kulttuuriympäristöjen lajistoa ja nuorta puustoa. Jonkin verran on myös metsätalouskäytössä olevaa metsää. Kasvillisuuskuvioista huomionarvoisin on kuvio 10, tuoreen lehdon järeä sekapuustoinen kuusikko, jonka säilyttämistä suositellaan mahdollisuuksien mukaan alueen luonnon monimuotoisuutta lisäävänä kohteena. Alueella ei sijaitse metsälain 10 mukaisia kohteita, vesilain 2. luvun 11 mukaisia kohteita, luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia kasvilajeja. Alueella ei myöskään havaittu uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä, jotka olisivat rinnastettavissa luonnontilaisiin luontotyyppeihin. Selvitysalueen pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä taajama-alueiden, kulttuuriympäristöjen, metsien ja rantojen lajeista, eikä alueella ole merkittäviä linnustollisia arvoja. Huomionarvoisimpana voi pitää alueen ranta- ja vesilinnustoa. Ranta- ja vesilinnut ovat hyötyneet alueen suhteellisen rauhallisista, ihmistoiminnalta syrjässä olevista rannoista, joilla osa havaituista lajeista pesii ja joita osa käyttää ruokailualueena. Osa rannoista on suositeltavaa jättää mahdollisuuksien mukaan rakentamattomiksi lintujen pesä- ja ruokailupaikkojen säilyttämiseksi ja alueen monimuotoisen linnuston ylläpitämiseksi. Alueella mahdollisesti suoritettava puuston raivaus tulisi tehdä lintujen pesimäkauden (huhti-heinäkuu) ulkopuolella. Alueen potentiaali luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille Alueella sijaitsevat vanhat tiiliset teollisuusrakennukset sekä vanhat asuin- ja piharakennukset ovat potentiaalisesti lepakoiden levähdyspaikoiksi soveltuvia. Mikäli alueen vanhoja rakennuksia suunnitellaan purettavan, on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä suositeltavaa laatia lepakkoselvitys. Lisäksi liito-oravien esiintyminen kasvillisuuskuviolla 10 suositellaan selvittävän, mikäli kyseiselle alueelle kohdistuu maankäytön muutoksia. Lahdessa 28. päivänä elokuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Kaisa Torri biologi, FM Satu Laitinen biologi, FM

9 6. LÄHTEET Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. Birdlife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut. Kuopio. 142 s. Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi 92/43/ETY. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus. 192 s. Metsälaki 1093/1996. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2.4.1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen Ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. 196 s. Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä. Rekisteripoiminta 11.8.2014.

Saitta, selvitysalueen linnustohavainnot LIITE 1 Laji Parimäärä Luokitus Naakka 20 Räkättirastas 20 Pajulintu 6 Peippo 6 Tervapääsky 5 Haarapääsky 5 Lehtokerttu 5 Räystäspääsky 4 Talitiainen 4 Kalalokki 2 Västäräkki 2 Pensaskerttu 2 Ruokokerttunen 2 Mustarastas 2 Mustapääkerttu 2 Kesykyyhky 2 Punavarpunen 2 NT Hippiäinen 2 Härkälintu 1 Rantasipi 1 NT, EVA Isokoskelo 1 NT, EVA Silkkiuikku 1 Viitakerttunen 1 Pajusirkku 1 Käpytikka 1 Harakka 1 Järvellä: laulujoutsen 3 D EVA, harmaalokki 4, naurulokki 4 NT, telkkä 1 EVA