KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

Transkriptio

1 LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Juha-Matti Märijärvi Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TULOKSET Yleiskuvaus Linnusto 5 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE 6 4. LÄHTEET 8 LIITE 1 LIITE 2 Maastokäynnillä havaitut lintureviirit Suositukset, kartta

4 3 1. JOHDANTO Kuortaneen Länsirannan Nisulan alueella on meneillään osayleiskaavan tarkistaminen. Osayleiskaavan tarkistuksessa hyödynnetään vuoden 2010 osayleiskaavan lähtötietoja ja selvityksiä mm. luonto- ja kulttuuriympäristöselvityksiä ja rantarakentamisen mitoitusselvityksiä, joita täydennetään tarvittaessa kaavoituksen yhteydessä. Lisäksi suunnittelussa hyödynnetään muita olemassa olevia selvityksiä, suunnitelmia ja lausuntoja sekä neuvotteluissa ja lupakäsittelyissä saatuja ratkaisuja. Kaavassa on tarkoituksena täydentää olevassa olevaa kylä- ja ranta-asutusta. Tämän selvityksen tarkoitus on hankkia lisätietoja suunnittelualueen linnustosta ja muista luontoarvoista sekä arvioida kaavahankkeen vaikutuksia luontoon maastokäynnin ja aikaisempien selvitysten perusteella. Nisulan alueelle tehtiin maastokäynti (klo 4: ), jolloin tarkasteltiin erityisesti Länsirannantien ja Kuortaneenjärven välistä aluetta. Ajankohdan vuoksi parhaiten kartoitettavissa olivat rantapensaston varpuslinnut ja peltoalueen kahlaajat, kun taas esimerkiksi vesilinnut olivat jo pitkällä pesinnässään ja osin hankalasti havaittavissa kortteikon ja saraikon keskellä. Maastokäynnin lisäksi tutustuttiin aikaisempiin luontoselvitysraportteihin. Maastotyöt ja raportin on laatinut luontokartoittaja EAT, ins. AMK Ville Yli-Teevahainen Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimipisteestä. 2. TULOKSET 2.1 Yleiskuvaus Suunnittelualueen halki johtavan Länsirannantien molemmin puolin avautuvat avarat peltomaisemat. Maantien tuntumassa pellot ovat aktiivisessa viljelykäytössä ja Kuortaneenjärven rannan tuntumassa olevat peltolohkot monivuotisena nurmena, suojavyöhykenurmena tms. Kuortaneenjärven rannassa on kapea rantapensastovyöhyke, jossa kasvaa eri lehtipuulajeja (mm. pajut, lepät, koivut, tuomi, pihlaja). Rantapensastovyöhyke on leveimmillään suunnittelualueen pohjoisosassa järveen laskevan ojan edustalla, johon on muodostunut laaja deltamainen suisto ojan tuoman kiintoaineen myötä. Kasvillisuus on myös rehevää ja monipuolista pensasvyöhykkeen alla mm. mesiangervo, lehtovirmajuuri, rantamatara, nokkonen, ranta-alpi, karhunputki, jättipalsami, suo-ohdake, metsäalvejuuri, rönsyleinikki, peltokorte, huopaohdake, ahomansikka, sudenmarja, koiranputki, käenkaali ja suo-orvokki esiintyvät. Kuva 1. Näkymää suunnittelualueelle Länsirannantien itäpuolelta, kuvaussuunta pohjois-koillinen.

5 4 Kuva 2. Pohjoisosassa rantapensasto on leveimmillään järveen laskevan ojan suulla. Rantapensastojen jälkeen avautuu Kuortaneenjärvelle laaja järvikorteikko- ja saravyöhyke. Saraja korteluhdan jälkeen vesialuetta hallitsee kelluslehtikasvillisuus kuten ulpukat, lumpeet ja palpakot. Rantaluhta on laajimmillaan suunnittelualueella ja kapenee selvästi esimerkiksi etelään tai pohjoiseen mentäessä.

6 5 Kuva 3. Laaja-alaista korteluhtaa Kuortaneenjärven rannalla. 2.2 Linnusto Maastokäynnillä havaittiin 28 lintulajia. Peltoalueella pesiviä lajeja olivat mm. töyhtöhyyppä, isokuovi ja keltasirkku. Myös yksi kalatiiraemo nähtävästi hautoi tiiviisti pellolla aivan Länsirannantien tuntumassa. Tuulihaukoille soveltuvia pesäpönttöjä oli ainakin kaksi näkyvissä Länsirannantien molemmin puolin. Tien itäpuolen pöntössä ei havaittu pesintää mutta tuulihaukka nähtiin kyllä kerran lentävän suunnittelualueen yli, joten laji mahdollisesti pesii suunnittelualueella. Ruokailevia naurulokkeja oli mm. suunnittelualueen eteläpuolen pelloilla. Asutuksen ja kesäasuntojen tuntumassa tavattiin mm. naakka, sini- ja talitiainen, kirjosieppo, räkättirastas kottarainen ja haarapääsky. Alueen ylilentävinä havaittiin mm. vihervarpusia ja teeren kujerrusta kuului suunnittelualueen länsipuolen metsäalueelta. Kuortaneenjärven rantapensastovyöhykkeen ja rantaluhdan runsaslukuisimmat lajit olivat ruokokerttunen, pajusirkku sekä pensas- ja lehtokerttu. Harakkoja nähtiin kolmella paikalla, joista yhdessä oli harakkojen lentopoikue. Muita havaittuja lajeja olivat mm. talitiainen ja räkättirastas. Vesialueella kasvava järvikorteikko oli maastokäynnin aikaan jo korkeaa, mikä vaikeutti vesilintujen havaitsemista. Havaintoja tehtiin mm. telkästä, sinisorsasta, heinätavista, tavista sekä silkkiuikusta. Lokkilintuja ja tiiroja (mm. harmaa-, nauru- ja pikkulokki sekä kalatiira) lenteli ja kaarteli rantaluhdan päällä, mutta pesintää ei pystytty varmistamaan. Monella vesilinnulla oli jo tuohon aikaan poikaset, jotka piilottelivat saraikon ja kortteikon suojissa. Maastokäynnin lintuhavainnot on esitetty liitteen 1 kartassa ja alla olevassa taulukossa.

7 6 Taulukko 1. Maastokäynnillä pesiviksi tulkitut lintulajit. laji havaittu parimäärä lehtokerttu 3 pensaskerttu 3 pajulintu 2 peippo 1 pajusirkku 5 kirjosieppo 1 töyhtöhyyppä 2 isokuovi 1 ruokokerttunen 13 harakka 3 räkättirastas 2 kalatiira 1 naurulokki 4 kiert pikkulokki 2 kiert harmaalokki 1 kiert varis 1 naakka 5 yks talitiainen 3 sinitiainen 2 tuulihaukka 1 kottarainen 1 keltasirkku 1 silkkiuikku 1 tavi 2 k telkkä 1 n + 14 pull heinätavi 1 n 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE Kuortaneenjärven Länsirannan alueelle aikaisemmin laaditun luontoselvityksen (Ala-Risku ja Rajala 2008) mukaan tässä tarkastelussa olevan suunnittelualueen eteläosassa oleva tulvapelto on maakunnallisestikin merkittävä tulva-alue ja vesilintujen sekä kahlaajien kevätmuutonaikainen levähdyspaikka, jolla on merkitystä myös pesimäalueena. Tulvapelto on mukana myös Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen MAALI-raportissa (SSLTY 2013). Tässä selvityksessä tehdyn maastokäynnin ajankohdan ( ) vuoksi ei kohteen merkittävyydestä lintujen muutonaikaisena levähdysalueena saatu lisäinformaatiota. Suositus: Tulvavaaranalainen peltoalue suunnittelualueen eteläosassa suositellaan huomioitavaksi LUOmerkinnällä. Kohteella on maakunnallista arvoa lintujen (kahlaajat ja vesilinnut) muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena (mm. Ala-Risku ja Rajala 2008). Kohde pyritään säilyttämään avoimena ja vältetään rantarakentamista. Aikaisemmin laaditun luontoselvityksen (Ala-Risku ja Rajala 2008) ja Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen (2013) tekemän Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet selvitystyön sekä tämän selvityksen maastokäynnin perusteella suunnittelualueen itäosaan, Kuortaneenjärven rannalla olevaan laajaan saraja korteluhtaan ja sen ympäristön vesi- ja rantalinnustoon, sisältyy luontoarvoja. Ala-Riskun ja Rajalan mukaan (2008) Kuortaneenjärvellä po. yleiskaava-alueen edustalla pesii runsas vesilinnusto. Vesilinnuille arvokkain alue on em. raportin mukaan Nisulan ja venerannan välinen alue, jossa pesi vuonna 2005 mm. pikku- ja naurulokkeja, nokikanoja, silkkiuikkuja, heinätaveja, sinisorsia, lapasorsia, telkkiä, taveja ja haapanoita. Kohteen merkitys on lähinnä paikallinen (Ala-Risku ja Rajala 2008). Lajistossa ei ole Luonnonsuojelulain 46 :ssä tarkoitettuja uhanalaisia lajeja (LsA liite 4) eikä Luonnonsuojelulain 47 :n mukaisia erityisesti

8 7 suojeltavia lajeja. Viimeisimmän valtakunnallisen uhanalaistarkastelun (Rassi ym. 2010) mukaan kohteen vesilinnuista vaarantuneeksi luokitellaan vain (VU) heinätavi, naurulokki on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Vastaavasti pikkulokki ja kalatiira ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Lintudirektiivin liitteen I lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu on toteutettu lähinnä NA- TURA-suojeluverkostolla (ns. SPA-alueet eli Special Protection Area). Koko Kuortaneenjärven eteläosan (ns. Pennanlahti, n. 140 ha) on Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (2013) arvioinut maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (MAALI). MAALI-rajaus kattaa tarkasteltavalla suunnittelualueella sekä vesialuetta että osan rantapellosta (tulvapelto).. Kuva 4. Pennanlahden MAALI-rajaus. Ote MAALI-raportista (SSLTY 2013) Suositus: Nisulan rannassa oleva laaja korte- ja saraluhta suositellaan huomioitavaksi LUO-merkinnällä. Kohteen arvo on paikallinen (mm. Ala-Risku ja Rajala 2008), ja se perustuu vesilintujen tärkeään pesimä- ja levähdysalueeseen. Kohteella on mahdollista rantojen ruoppaukset ja / tai veneenkulkuväylien ruoppaukset siten, että vesilinnuille jätetään riittävän laajoja ja yhtenäisiä elinympäristöjä jäljelle. Tärkeää on rantarakentamisen/virkistyskäytön ja vesilintujen elinolojen yhteensovittaminen. Mahdolliset vesirakentamistyöt olisi suositeltavaa tehdä vesilintujen pesimäajan (n ) ulkopuolella.

9 8 Suunnittelualueen pelloilla tavattava linnusto oli tyypillistä ja yleistä peltolajistoa. Ala-Riskun ja Rajalan (2008) mukaan Länsirannantien molemmin puolin Nisulan kohdilla on yksi peltolinnuston kannalta tärkeä alue. Vastaavanlaista peltoaluetta on useassa kohdin muuallakin Länsirannantien ympäristössä. Suositus: Avoimet peltoalueet suositellaan säilytettävän maatalouskäytössä. Mahdollinen lisärakentaminen suositellaan kaavassa sijoitettavan olemassa olevien rakennusten tuntumaan, jolloin peltoalue säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä. 4. LÄHTEET Ala-Risku T. ja Rajala E. 2008: Kuortaneen Länsirannan osayleiskaavan luontoselvitys. Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys Suomenselän maakunnallisesti arvokkaat lintualueet.

10 40:74 40:55 40:64 40:66 40:65 40:61 40:63 40:67 40:49 40:65 40:73 40:71 40:69 40:59 KUORTANE LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS NISULAN ALUE - TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 1 Maastokäynti kartoitetun alueen rajaus silkkiuikku 1 naakka 5 Tt 40:45 Lk Pk Hp Ko St Pk Rä Tt V Ki Ks Tt Ha Lk Lk Naurulokki 4 kiert Pikkulokki 2 kiert Harmaalokki 1 kiert Telkkä 1n+14 pull Sinisorsa 1n Tavi 2k Heinätavi 1n Kalatiira 1-2 kiert kalatiira hautova Tö 99:2 Ku 99:2 Pk Ha harakka isokuovi keltasirkku kirjosieppo kottarainen lehtokerttu pajulintu pajusirkku peippo pensaskerttu ruokokerttunen räkättirastas sinitiainen talitiainen töyhtöhyyppä varis Ha Ku Ks Ki Ko Lk Pe Pk Rä St Tt Tö V 40:7 0 Tuulihaukan pönttö 40:42 40:24 40:22 40:42 40:16 40:57 40:41 37:61 40:75 40: Rä Ha Pe 75:1 37:38 37:7 37

11 37 40:74 40:65 40:55 40:64 40:66 40:61 40:73 40:71 40:69 KUORTANE LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS NISULAN ALUE - TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 2 40:63 40:67 40:59 40:49 40:65 Vesilintualue 40:45 99:2 Tulvapelto 99:2 40:42 40:41 40:7 40:42 40:57 40:75 40:16 40:16 40:24 37:38 37:7 0 40: :61 75:1