Liite 4. Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys

Transkriptio

1 Liite 4 Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys Agriborealis osk

2 Sisällys 1 Johdanto Menetelmät Maastotyöt Uhanalaiset luontotyypit Yleiskuvaus Luonnonympäristö Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain kohteet Liito- orava Linnusto Uhanalaiset luontotyypit... 8 Lehdot Arvokkaat luontokohteet alueen ulkopuolella Suositukset Liito- orava Lehtometsät Lähteet Kansikuva: Keski- Suomen Opiston rakennuksia Suojärven rannasta nähtynä. Valokuvat: 1

3 1 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu Äänekosken kaupungin tilauksesta Keski- Suomen Opiston asemakaavan muutoksen taustaselvitykseksi. Selvityksen tavoitteena on esittää maankäytön suunnittelun kannalta merkittävät luontokohteet ja turvata niiden säilyminen alueella. Selvityksen tuloksia hyödynnetään alueen suunnittelussa ja tarkasteltaessa kaavan ympäristövaikutuksia. Selvitysalue sijaitsee Äänekosken kaupungin Suolahden taajamassa Suojärven rannassa. Selvitysalue on pinta- alaltaan hieman vajaa 10 hehtaaria. Keski- Suomen Opiston asemakaavan muutoksen tarkoituksena on väljentää alueen käyttötarkoitusta muuhunkin kuin oppilaitoskäyttöön. Alueen länsipuolella on vasta asemakaavoitettu Suojarinteen alue. Luontoselvityksen on laatinut Agriborealis osk:n biologi (FM). Kuva 1. Selvitysalue peruskarttapohjalla. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 7/2016 aineistoa.) 2

4 2 Menetelmät 2.1 Maastotyöt Ennen maastokäyntiä tarkasteltiin alueen kartta- ja ilmakuva- aineisto sekä käytiin läpi lähialueella aiemmin laaditut selvitykset. Maastotyö suoritettiin aamulla ja aamupäivällä Alue kartoitettiin luontotyyppien suhteen kokonaisuudessaan ja samalla havainnoitiin linnustoa siten, että havaituiksi tulivat kaikki alueella aktiivisesti laulavat tai muuten ääntelevät linnut. Metsäalueilta etsittiin liito- oravan esiintymisen kannalta potentiaalisten puiden tyveltä liito- oravan papanoita. 2.2 Uhanalaiset luontotyypit Luontotyyppien uhanalaisuus perustuu Suomen luontotyyppien uhananalaisuus arviointiin (Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osat 1 ja 2). Suomi on jaettu luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa kahteen osa- alueeseen: Pohjois- ja Etelä- Suomeen. Selvitysalue kuuluu kokonaisuudessaan Etelä- Suomen alueeseen. Uhanalaisia luontotyyppejä ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Lisäksi luokituksessa ovat mukana silmällä pidettävät (NT), elinvoimaiset (LC) ja hävinneet (RE) luontotyypit. 3 Yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Pohjois- Hämeen eliömaakunnassa. Pohjoisessa selvitysalue rajautuu Äänekoskentiehen, lännessä Suojarinteen asuinalueeseen ja viheralueeseen sekä idässä- etelässä Suojärveen. Suojärvi ( ) on pienikokoinen, noin 60 hehtaarin laajuinen Ala- Keiteleen Suolahteen laskeva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Suojärven sekä ekologinen että kemiallinen tila on hyvä (vesienhoidon 2. suunnittelukausi). Selvitysalue on suurimmalta osin rakennettua ympäristöä. Alueella toimivan Keski- Suomen opiston alue on rakennettu vuosikymmenien saatossa monessa vaiheessa. Kokonaisuutena aluetta luonnehtivat isot rakennukset ja niiden väliin sijoittuvat sora- ja kestopäällysteiset kulkureitit, laajat nurmialueet ja pysäköintialueet. Alueen itäosaa hallitsee uima- ja veneranta laajoine nurmikenttineen. Alueen pohjoisosassa parkkialueen ja Äänekoskentien välissä on kaistale vanhaa viljelymaata, joka tällä hetkellä kasvaa heiniä ja ruohoja. Luonnontilaisia 3

5 elinympäristöjä on alueella säästynyt vain pieninä rippeinä lähinnä alueen ainoalla pienellä metsäalueella sekä Suojärven rannassa lehtimetsäkaistaleella. Näidenkin alueiden luonnontila on kuitenkin kärsinyt ihmistoiminnan vaikutuksesta: metsäalue on suurelta osin toiminut varasto- ja läjitysalueena, mikä on peittänyt alleen alueen luonnontilaisen metsäkasvillisuuden. Tilalle on noussut tulokas- ja kulttuurilajeja, esim. jättipalsamia, nokkosta ja maitohorsmaa. Kuva 2. Tyypillinen näkymä selvitysalueella: isoja rakennuksia, kulkuteitä ja nurmikenttää. 4

6 Kuvat 3 ja 4. Metsäalueella on todella suuria vanhoja ja lahoja puita, mutta myös vahva ihmisvaikutus: aluetta on käytetty varastoalueena ja puutarhajätteen hävitykseen. Kuva 5. Suurin osa kasvipeitteisestäkin alueesta on vahvasti ihmisen muokkaamaa. 5

7 Kuva 6. Alueen pohjoisreunan vanhaa viljelysmaata. Kuva 7. Alueen itäosaa hallitsee uima- ja veneranta laajoine nurmikenttineen. 6

8 Kuva 8. Alueella on laajoja nurmikenttiä, joista osaa hoidetaan lyhyenä nurmikkona, kun taas osa saa kasvaa pidempänä heinikkona. 4 Luonnonympäristö 4.1 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin määritelmän. 4.2 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain kohteet Alueelta ei löydy metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 4.3 Liito- orava Metsäalueelta löydettiin liito- oravan papanoita kolmen puun alta. Lisäksi metsässä on paljon vanhoja lahopuita, joten liito- oravalle sopivia pesäpuita on lukuisia. Yksi papanapuu oli pesäpuuksikin sopiva laho koivupökkelö. Papanoiden pienen lukumäärän vuoksi on kuitenkin todennäköistä, ettei selvitysalueen metsä kuitenkaan ole liito- oravan lisääntymispaikka vaan pikemminkin vain ajoittain käytetty levähdys- tai ruokailupaikka. Liito- orava on luontodirektiivin liitteen IVa laji, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki, 49.1 ). 7

9 4.4 Linnusto Selvitysalue pääasiassa rakennettuna ympäristönä ei tarjoa elinympäristöä kovin monimuotoiselle lintulajistolle. Selvityksen maastotyöpäivänä alueella havaittiin seuraavat lintulajit: käpytikka, haarapääsky, västäräkki, räkättirastas, punakylkirastas, mustarastas, harmaasieppo, kirjosieppo, punarinta, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, varis, peippo, vihervarpunen ja viherpeippo. Maastotyöpäivänä kesäkuun lopulla lintujen laulukausi oli jo pääasiassa ohi, mutta ei ole oletettavaa, että paremminkaan ajoitetulla lintuselvityksellä rajallisista elinympäristölaikuista löytyisi tässä selvityksessä havaittua arvokkaampaa lintulajistoa. Ainut suojelullisesti arvokas havainto oli vaarantuneeksi luokiteltu haarapääsky: pesä löytyi selvitysalueen rajalta Äänekoskentien alittavan sillan rakenteista Uhanalaiset luontotyypit Lehdot Selvitysalueen ainoat luonnontilaiset alueet ovat pienet lehtoalueet metsän itäreunalla ja Suojärven rannassa. Metsän lehtolaikku on lähinnä kostea keskiravinteinen lehto (NT), jossa pensaskerroksen valtalajeina esiintyvät mesiangervo ja nokkonen. Suojärven rannan (lehto)metsän pensaskerrosta luonnehtivat horsma ja vadelma, mikä kertoo alueen aiemmasta käytöstä viljelymaana. Vain hyvin rajallisilla alueilla sekä alueen eteläreunassa että rinteen lehtometsän ja rannan välissä on löydettävissä luonnontilaisia lehtoalueita, joilta on löydettävissä lehdolle tyypillistä kenttä- ja pensaskerroksen lajistoa: mesiangervo, nokkonen, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, herukat, tuomi, lillukka, ojakellukka, metsäalvejuuri, metsäkorte, rönsyleinikki. Puusto on lähinnä koivua ja haapaa, mutta myös tuomea, harmaaleppää ja pihlajaa esiintyy runsaasti. Rannan kapean metsäkaistaleen arviointia vaikeuttaa alueen kapeus ja vahva ihmisvaikutus. Luontotyypiltään rannan lehdot ovat lähinnä tuoreita keskiravinteisia lehtoja (VU) ja kosteita keskiravinteisia lehtoja (NT). Luontotyyppeinä kaikki lehdot ovat uhanalaisia tai ainakin silmälläpidettäviä. 4.6 Arvokkaat luontokohteet alueen ulkopuolella Selvitysalueen lähimmät Natura 2000 alueet ovat 3 kilometriä lounaaseen sijaitseva Vatianjärven- Saraaveden alueeseen (FI ) kuuluva Kapeenkoski sekä 3,5 kilometriä kaakkoon sijaitseva Hietasyrjänkangas- Sirkkaharju (FI ). 8

10 Kuva 9. Lehtoalueet, liito- oravan papanapuut ja mahdolliset kolopuut, suositus liito- oravan kulkuyhteydeksi sekä suositus alueesta, joka tulisi säilyttää liito- oravalle kelvollisena. (Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 7/2016 aineistoa.) 9

11 Kuva 10. Lehto metsäalueen itäreunalla. Kuva 11. Lehto metsän ja rannan välissä. 10

12 Kuva 12. Lehtoa Suojärven rannassa selvitysalueen etelärajalla. 5 Suositukset Liito- orava Liito- oravalle tulee jättää kulkureitit pohjoisen suuntaan Äänekoskentien yli. Liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalla tulee säilyttää sekä pesäpuu että riittävästi sitä suojaava puustoa hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolella. Alueen kaavamääräykseksi soveltuu esimerkiksi: luo Alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito- oravan käyttämä puu ja sitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lehtometsät Kaikki lehtometsät ovat luontotyyppeinä uhanalaisia (tai vähintään silmälläpidettäviä), joten niiden luonnontilaisuus on pyrittävä säilyttämään. Sekä rannan kahden pienen lehtolaikun että rinnemetsän lehtoalueen kaavamääräykseksi soveltuisi pääte /s tai merkintä luo, jonka kaavamääräyksissä voidaan säätää luonnontilaisuuden säilyttämisestä tai luonnon monimuotoisuuden erityisestä huomioisesta. 11

13 6 Lähteet - Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Ympäristöministeriön kirje liito- oravan huomioon ottamisesta kaavoituksessa Maanmittauslaitoksen kartta- aineistot - Suojarinteen asemakaavan muutos (Suolahti), luontoselvitys. FCG Finnish Consulting Group Hertta- ympäristötietopalvelut 12