0 Sisällys 1. ESIPUHE... 1 2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 2 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030... 2 2.2 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava... 5 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT... 6 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava... 6 3.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava... 6 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030... 6 4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 9 4.1 Maakunnan suunnittelu... 9 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 4.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella... 11 4.4 Maakuntakaavan toteuttaminen... 13 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitus- ja maakuntakaavan seurannan tilanteeseen... 16 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu... 16 5.2 Väestötavoitteiden toteutuminen... 19 5.3 Asuminen ja työpaikka-alueet... 20 5.4 Kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen... 22 5.5 Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta... 24 5.6 Soidensuojeluohjelman ja uusien valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden laadinta käynnissä... 26 5.7 Geoenergian mahdollisuudet tarkasteluun... 26 5.8 Jätteenkäsittelylaitoshankkeet edenneet... 28 5.9 Turve... 28 5.10 Yhteystiedot... 30
1 1. ESIPUHE Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ) ja seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen alueellaan (MRA 2 ). Pohjois-Savon liitto on julkaissut vuosittain verkkosivuillaan kaavoituskatsauksen, jossa käydään läpi em. asioita. Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu nyt kokonaan MRL:n mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti 7.12.2011 2005-2010 vuosien aikana laaditun Pohjois-Savon maakuntakaavan ja muutokset Kuopion seudun ja VT5:n maakuntakaavoihin, Korkein Hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyn valituksen 27.3.2013. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan 10.6.2013 ja Ympäristöministeriö vahvisti sen 15.1.2014. Liitto valitti kaavasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa 2014.Uudistuneen lainsäädännön mukaista kaupan maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä loppusyksyn 2014 aikana, tavoitteena on saada se maakuntavaltuustoon kesäkuussa 2015. Maankäyttö- ja rakennuslain arviointi valmistui vuoden 2014 aikana, jonka johdosta Pohjois-Savon liitto otti kantaa erityisesti maaseutumaisten alueiden suunnitteluun tulevaa MRL:n uudistamista ajatellen. Ympäristöministeriö on vuoden 2014 aikana selvittänyt maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn vaihtoehtoja ja Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa. Soidensuojeluohjelma on valmisteilla ja ympäristönsuojelulaki uudistui. Uusi päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on tulossa. Pohjois-Savon maakuntakaavojen päivittämistarve lähestyy mm. em. asioiden johdosta, vuonna 2015 arvioimme tilannetta lisää, mm. luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta. Lisää informaatiota on sivuilla. Yhdistelmä voimassaolevista maakuntakaavoista löytyy jokaisen kaavan aloitussivulta. Vahvistuneet maakuntakaavat löytyvät myös koko maan kattavasta sivustosta.
2. VIREILLÄ OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 2.1 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 2 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 7.11.-19.12.2014. Vastineet on käsitelty maakuntahallituksessa 23.2.2015. Tavoitteena on, että kesäkuun maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan. Ympäristöministeriön vahvistuskäsittely kestää n. vuoden. Valtuuston päätöksestä voi valittaa Ympäristöministeriöön ja Ympäristöministeriön päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Pohjois-Savon maakuntahallitus teki 28.5.2012 päätöksen Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 15.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) sekä toimialan nopean kehittymisen vuoksi. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa on päivittäis- ja erikoistavarakaupalle varattua kaavareserviä lähestulkoon riittävästi. MRL:n muutoksen seurauksena tilanne kuitenkin muuttuu oleellisesti laissa määritellyn siirtymäajan (15.4.2015) jälkeen, kun tilaa vaativa kauppa siirtyy vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan säätelyn pariin. Paljon tilaa vaativalla erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kilpailun mahdollistaminen ja toimialaliukuma ovat ohjanneet kaupan maakuntakaavan laatimista Pohjois-Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavojen laadinnan aikana valmistelluissa kaupan selvityksissä ei ole huomioitu tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuudessaan, koska silloinen laki ei sitä edellyttänyt. Tämän johdosta Pohjois-Savossa voimassa olevat maakuntakaavat vaativat uudistamista kauppaa koskevien kysymysten osalta. Lisäksi ympäristöministeriön päätös jättää vahvistamatta Pohjois-Savon maakuntakaavasta Kuopion keskustatoimintojen alueen laajentamisen valtatie 5:n yli Savilahden alueelle ja etelän suuntaan ei mahdollista riittävästi kaupan kehittämispotentiaalin hyödyntämistä alueella. Myös Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan kehittämisvyöhykkeiden (Kuopio ja Varkaus) enimmäismitoitus vaati tilaa vievän kaupan osalta tarkistamista. Syksyn 2012 aikana kaupan maakuntakaavan laadintaan liittyen käynnistettiin koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys, jossa selvitetään Pohjois-Savon päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät liikenteelliset vaikutukset huomioiden. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan palveluverkkoon vaikuttavia tekijöitä (mm. väestönkehitys, ostovoima ja sen siirtymät, liiketilan lisätarve, matkailijoiden ja kesämökkiläisten ostovoima, verkkokauppa) sekä tarkastellaan kaupan palveluverkostoa erilaisten kehittämisvaihtoehtojen näkökulmasta. Palveluverkkoselvitystä täydennettiin kaupan lisäneliötarpeen laskentaperiaatteiden herkkyysanalyysillä, jossa otettiin huomioon Pohjois-Savon 2000-luvulla toteutunut kehitys. Kaupan uudeksi tilatarpeeksi vuoteen 2030 saakka on arvioitu n. 680 000 km2, josta on vähennetty verkkokaupan osuus n. 30 000 km2. Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä ennen joulua 2013. Keväällä 2014 kaupan maakuntakaavaehdotuksen valmistelun tueksi laadittiin yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arviointi sekä liikenteellisten vaikutusten arviointi sekä sitä tukeva matkatuotosselvitys.
3 Kuva liikenteellisten vaikutusten arvioinnista, Varkaus. Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueina Pohjois-Savon työssäkäynti- ja asiointialueiden keskukset, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus, joille voi sijoittua kauppaa niin paljon ja niin suurina yksikköinä kuin kuntakaavoituksessa nähdään tarpeelliseksi. Muut keskukset on luokiteltu neljään eri luokkaan, joiden määrittelyssä on tarkasteltu keskuksen asemaa toiminnallisessa verkostossa, alueen väestömäärää sekä elinkeinojen, kuten matkailun merkitystä keskuksen asemaan keskusverkkoluokittelussa. Kaavaehdotuksessa keskustoihin on osoitettu n. 300 000 km2 yli 2000 km2 kaupan yksiköille, josta uuden liiketilan osuus on 74 %. Taajamiin voi kaavoittaa lisäksi paikallisesti merkittävää vähittäiskauppaa, joita ei lasketa mukaan em. mainittuihin mitoituksiin. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden keskustat, joihin ei ole osoitettu enimmäismitoitusta, eivät ole mukana em. mitoitusmäärissä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu seitsemän vähittäiskaupan suuryksikköä, yhteensä n. 200 000 km2, josta uuden liiketilan osuus on n. 30 % (Siilinjärven Green Valley, Kuopion Päiväranta, Leväsentie vt 5:n itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus, Varkauden Pohjoinen Portti ja Varkausmäki). Lisäksi kaavassa on osoitettu 13 tilaa vievän kaupan suuryksikköä yhteensä 380 000 km2, josta uuden liiketilan osuus on 60 % (Kiuruvesi, Iisalmen Marjahaka, Siilinjärven Green Valley ja vt 9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys, Kuopion Volttikatu vt 5:n länsipuolella ja Leväsentie vt 5 itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus ja Nilsiä, Suonenjoen vt 9:n pohjoispuoli, Leppävirran vt 5:n länsipuoli, Varkauden Pohjoinen Portti ja Harjulantie).
4 Kaupan maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu yksi tuulivoima-alue Rautalammin Tervalamminvuorille. Tervalamminvuori sijoittuu kt 69:n eteläpuolelle, noin seitsemän kilometriä Rautalammin keskustasta kaakkoon. Selvitysten perusteella alueelle olisi sijoitettavissa kuusi nimellisteholtaan 3-5 MW:n tuulivoimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen alueen rajaus on muuttunut siten, että alue sijoittuu osin myös Suonenjoen puolelle. Muutoin seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet (18 kpl) on osoitettu Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan ja Leppävirran pohjoisosan vt 5 maakuntakaavan työpaikka-alueiden suunnittelumääräystä on tarkennettu tilaa vaativan kaupan sijoittumisen osalta vastaamaan nykyistä kaupan lainsäädäntöä. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on päivitetty Seveso II -direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsitelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKES:in ylläpitämän luettelon mukaisiksi.
2.2 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava 5 Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimakaavan 15.1.2014. Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentokentän melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen tammikuussa 2014. KHO:n päätös tullenee kevään 2015 aikana. Tuulivoimakaavan laadintaa ennakoiden Pohjois-Savon liitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä- Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntien kanssa potentiaalisten tuulivoima-alueiden selvitystyön. Selvitystyöhön liittyen Pohjois-Savon liitto suoritti syksyllä yhdessä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa maastokäynnit kartta-, ym. tarkastelujen perusteella valituille alueille. Kesäkuussa 2011 valmistunut selvitys sekä syksyllä 2011 tehdyt uusia alueita koskevat tarkastelut antavat perusteet maakuntakaavaan tehtäville aluevarauksille. Maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan laadinnasta vuoden 2011 toimintasuunnitelman yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2011. Maakuntahallitus päätti 19.12.2011 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville 16.1.-16.2.2012. Luonnoksessa oli nähtävillä 9 tuulivoimapuistoaluetta. Erityisesti kuntapalautteen johdosta jatkotarkasteluun otettiin mukaan lisää alueita siten, että joulukuun alusta nähtäville asetettuun ehdotukseen tuli 19 tuulivoimapuistoaluetta nähtäville. Kesän aikana uusien alueiden osalta tehtiin perustarkastelut kannattavuuden suhteen; alueiden luonto, linnusto ja maisematarkastelut laadittiin konsulttien toimesta kesän aikana sekä uusien että vanojen alueiden osalta. Toimijoiden kiinnostus on lisääntynyt koko ajan Pohjois-Savon tuulivoimapuistoja kohtaan. Maakuntakaavaehdotuksen joulu-tammikuun 2012-2013 nähtävillä olon jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimakaavan kesäkuussa 2013. Hyväksymispäätöksen jälkeen kaava lähetettiin Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö vahvisti tuulivoimamaakuntakaavan 15.1.2014 Etelä-Kinahmin aluetta lukuun ottamatta ja hylkäsi valtuuston päätöksestä tehdyn yhden valituksen.
3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka, Siilinjärvi. 6 Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat 23.8.2006. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 3.7.2008. Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi 10.12.2009 antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja; merkittävimpinä asioina olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä internetissä osoitteessa 3.2 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella Maakuntavaltuusto päätti 15.11.2004 käynnistää seutukaavan muuttamisen VT 5:n tieosuudella Palokangas- Humalajoki Savo-Karjalan tiepiirin esityksestä sen takia, että uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laadinta sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laadinnan kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12.11.2007. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 27.11.2008. Kaavasta ei jätetty yhtään valitusta. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Kuopion seudun maakuntakaava ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on esitetty 1:100 000 -mittakaavassa. 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Maakuntakaava esitetään 1:200 000 - mittakaavassa. Maakuntakaava korvasi seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu ja erityisesti Tahko, kauppa, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset.
7 Suunnittelun vaiheet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta 2007. Tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa 2007. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 6.4. - 11.5 2009. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 8.3. 4.5.2010 Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaava 8.11.2010 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 7.12.2011 ja määräsi sen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vahvistamispäätöksestä kuulutettiin 21.12.2011 alkaen. Hyväksytty maakuntakaava on postitettu kuntiin, naapurimaakuntiin ja keskeisille valtion viranomaisille tiedoksi joulukuussa 2010. KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen 27.3.2013. KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. Pohjois-Savon maakuntakaava aineisto on jaettu viranomaisille vuodenvaihteessa 2013-2014. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa.
8
4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 4.1 Maakunnan suunnittelu 9 Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 marraskuussa 2013. Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2010 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017. Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2015-2016 lokakuussa 2014. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 (, VNp 13.11.2008). Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa päätöksessä mainitun ympäristöministeriön ja Museoviraston vuonna 1993 julkaiseman inventoinnin Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Päätös tuli voimaan 1.1.2010, kun Korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta päätöksestä tehdyn valituksen 30.6.2010. Kohteet ja alueet löytyvät sivulta www.rky.fi.
10 Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavoitusta ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt näkökulmat. Maakunnan aluekehittämisen tavoitteet konkretisoidaan alueidenkäytön periaatteina maakuntakaavassa Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Savossa Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa tehtiin ensimmäinen yhteensovitus valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta.
11 4.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen. Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään.
12 Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: Maakuntakaavan täsmentyminen: Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan: Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu: Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta.
13 4.4 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta. Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat sijoittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mahdollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaavaan. Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-
14 aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, että sen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Kaupan merkinnät maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet(t) ympäristönsuojelul kunta/ aluehallintov ympäristölupa Virkistysalueet (VL,VR) mrl/ maastol.l./ ulkoilul kunta/ ely-keskus kaav./ ulk.reittis./ toimitus Harju- ja kallioalueet (MY1,ge,EO2) maa-aineslaki kunta mal-lupa, ottamissuunn. Turvetuotantoalueet (EO1) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Suojelualueet (S1) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Hyvät pellot (MT) maank.- ja rak.laki kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki metsäkeskus m.t.suunn./ metsänk.ilm. Matkailup. alueet (RM) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Jätteenkäsittelyalueet (EJ) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Satamat/laiturit (lv) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (lu) vesilaki aluehallintovirasto vesilain mukainen lupa jäteveden puhdistamo (j) ympäristönsuojelul. aluehallintovirasto ympäristölupa Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuojelul. ely-keskus suoja-alue Maisema-alue (MA-v1, MA1) MRL/ metsäl. kunta/ metsäkeskus/- ely-keskus rak.lupa/ kaav./ met sänk.il./avustuspäätös Kultt.merk. alue (MA-v1, MA1) maank.ja rak.laki kunta/ely-keskus rak.lupa/kaavoitus/avustuspäätös Kaivostoimintojen alueet (EK) kaivosl., ymp.s.l, yval. TEM/ aluehallintovirasto kaivospiirihak., ymp.lupa Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ely-keskus rauhoitus Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde (SR) mrkl./ rak.suojelulaki kunta / ely-keskus kaavoitus/suojelupäätös/- avustuspäätös Vesiväylät ja -reitit vesilaki ely-k./ alueh.v./ kunta vesilain mukainen lupa Ulkoilureitit maastol.l./ulkoilul. kunta/ ely-keskus ulk.reittisuun/toimitus Tiet maantielaki ELY-keskus, liikennevirasto / LVM yleis- ja tiesuunnitelmat Voimansiirtolinjat sähköm.l./ lunastusl. TEM/ maanm.l. toimitus
15
16 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitus- ja maakuntakaavan seurannan tilanteeseen 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Kuntien kaavoitus on ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Liitto on antanut kaikkiaan 80 lausuntoa vuonna 2014 asemakaavoista, osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä., mm. ympäristönsuojelulain päivityksestä. Lausunnoilla olleet taajamaalueiden asemakaavat olivat yleensä pienialaisia ja painottuvat rakenteen tiivistämiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavojen tavoitevuosi on 2030. Nyt on alkamassa osayleiskaavoja, joiden tavoitevuodeksi on kaavailtu vuotta 2035, jolloin tarveharkintaa maakuntakaavojen päivittämiselle tulee myös tästä. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Kiuruveden Sulkavanjärven rantaosayleiskaava KHO palautti valmisteluun valituksen johdosta, koska se oli sisältövaatimusten vastainen. mm. luontoarvojen osalta. Rantaosayleiskaavoituksessa puhututtaa mitoitusmenettelyt. Etelä-Savon mallista on tullut käytäntö myös viranomaisohjauksessa, mutta jonka antama rakennusoikeus koetaan riittämättömäksi jo osittain rakennetuilla ja luonnonolosuhteiltaan haastavilla järvillä. Kirkonkylät ja kylät ovat myös pohdinnan kohteena; miten kehittää palvelutarjontaa kirkonkylissä ja vahvistaa myös kylien roolia asumisen alueina. Leppävirran kunta sai valmiiksi suuren Oravikoski-Paukarlahti-Kotalahti osayleiskaavan, jossa suurella työllä on yhteen sovitettu uutta moottoritielinjausta ja laajaa maaseutualuetta kylineen. Kuntakaavoituksella tapahtuva maakuntakaavan toteutumisen seuranta on aloitettu merkintäkohtaisesti. Tahkon, Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat ja valmistuneet osayleiskaavat vievät vahvasti maakuntakaavojen tahtotilaa eteenpäin. Viherverkostosuunnittelulla pyritään yhteen sovittamaan liito-oravan ja ihmisten tarpeita yhteen. Pohjois-Savon kunnista puolella on haasteita liito-oravan kanssa; hankalin tilanne on Kuopiossa Kuopion niemen luonnonolosuhteiden ja tiiviin yhdyskuntarakenteen tavoitteiden johdosta. Tahkon niemen osalta matkailurakentamisen ja liitooravan suojelun yhteensovittamisessa on haasteita. Suuret hankkeet; Riikinnevan ekovoimalaitos ja Soinlahden bioöljylaitos on arvioitu YVA-lain mukaisesti, kaavoitettu ja luvitettu ripeästi. Heinälamminrinteen jätekeskuksessa Biotehdas Oy:n biovoimalaitos on aloittanut toimintansa v. 2014.
17
18 Tuulivoima-alueiden eteneminen Pohjois-Savon tuulivoimakaavan potentiaalisista tuulivoima-alueista pisimmällä yleiskaavoituksen ja lupakäsittelyjen suhteen on Leppävirran Niittysmäki -Konkanmäen alue. Yleiskaavoitusvaiheessa ovat Vieremän, Vesannon ja Kuopion hankkeet. Osassa vt 5:n itäpuolen hankkeista on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ilmennyt tuulivoimaa poissulkevia reunaehtoja, joita ei ollut tuulivoimamaakuntakaavaa laatiessa tiedossa. Vieremä: Linnalankangas ja Rahustenaho, (maakuntakaavassa tv 28.801 ja tv 28.800) Metsähallitus Laatumaa selvittää tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Piiparinmäen ja Murtomäen alueelle. Piiparinmäen alue sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin alueella ja Murtomäki Vieremän kunnan ja Kajaanin kaupungin alueella. Hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä (v. 2013-2014) ja alueille laaditaan osayleiskaavat. Vieremän ja Kajaanin alueelle sijoittuva Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.2.-3.3.2015. Kaikkiaan hankealueelle tulisi sijoittumaan noin 80 tuulivoimalaa, joista Vieremälle noin 28. Vesanto: Honkamäki -Palokangas, (maakuntakaavassa tv 35.800) Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaluonnos on nähtävillä 17.12.2014 16.1.2015. (Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy, 6 kpl noin 3 MW tuulivoimalaa) Kuopio: Linnanmäki (maakuntakaavassa tv 43.802) Hankekehittäjä TuuliSaimaan tavoitteena oli Halunan tuulivoimaosayleiskaavatyön tuloksena rakentaa noin 8 tuulivoimalaa. TuuliSaimaa Oy kuitenkin luopui Halunan tuulivoimahankkeen kehittämisestä kesällä 2014 johtuen puolustusvoimien kielteisestä kannasta alueen tuulivoimarakentamista kohtaan. Rahasmäki (maakuntakaavassa tv 43.800) TuuliSaimaan tavoitteena oli noin 13 tuulivoimalan kokonaisuus. Hankkeeseen oli tarkoitus soveltaa YVA-menettelyä. Kuopion kaupunginhallitus hylkäsi 26.5.2014 Rahasmäen kaavoitusaloitteen äänin 9-2. Pieni Neulamäki (maakuntakaavassa tv 11.800) Pienen Neulamäen nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa on toisessa vaihtoehdossa 3 tuulivoimalaa. Suuri Palonen (maakuntakaavassa tv 11.802) Suovu-Palosen osayleiskaava on ollut jo aiemmin luonnoksena nähtävillä 03/2011, mutta silloin mukana ei ollut tuulivoimaa. Tuulivoiman mahdollistava osayleiskaavatyö alkaa alusta uudelleen. Leppävirta: Niittysmäki-Konkanmäki (maakuntakaavassa tv 52.801) Niittysmäki-Konkanmäki tuulivoimaosayleiskaava, (Tetrituuli Oy) on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.1.2013, osayleiskaava mahdollistaa 5 voimalaa. Vuoden 2013 aikana toimija muutti suunnitelmia siten, että hanke käsittää vain kolme aiempaa viittä suurempitehoisempaa tuulivoimalaa. Hanke on rakennuslupavaiheessa. Kolmesta tuulivoimalasta on tehty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen syksyllä 2014. Neljä alueen asukasta on valittanut Leppävirran kunnan rakennustarkastajan suunnittelutarveratkaisupäätöksestä ja kunnan rakennuslupajaoksen poikkeamispäätöksestä osayleiskaavasta.
19 Rautalampi: Tervalamminvuoren tuulivoimahanke (valmisteilla olevassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotuksessa merkinnällä tv 33.800) Alueen tarkastelu lähti liikkeelle maanomistajien ja tuulivoimakehittäjän aloitteesta 11.2.2014. Suunnitelmissa n. 6 kpl 3-3,3 MW:n tuulivoimalaa. Hanke vaatii toteutuakseen maakuntakaavamerkinnän lisäksi osayleiskaavan laadinnan selvityksineen. Tuulivoimaloista kaksi saattaa sijoittua Suonenjoen kaupungin puolelle. 5.2 Väestötavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savossa väestömäärä on kääntynyt kasvuun, Kuopiossa kasvua on yli 1 % vuosivauhdilla. Pohjois-Savo on yltänyt yhdeksi Suomen viidestä maan sisällä muuttovoittoa saavasta maakunnasta. Tähän on taustalla 2000-luvun hyvä työpaikkakasvu Kuopion seudulla, lisäksi myös Ylä-Savon ja Sisä-Savon teollisuus on vahvistanut asemaansa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on asetettu vuodelle 2030 väestötavoite 255 000 asukasta. Uusimman Tilastokeskuksen tiedon mukaan (30.11.2014) Pohjois-Savossa oli 248 546 asukasta. Toteutuneeseen kehitykseen verrattuna Tilastokeskus on omassa trendiennusteessaan alimitoittanut väestönkasvun määrän. Tilastokeskuksen väestöennuste on siten ylitetty, ja myös Pohjois-Savon maakuntakaavan mukainen väestöennuste on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
20 5.3 Asuminen ja työpaikka-alueet kpl 1400 1200 1000 800 600 400 200 Valmistuneet asunnot Pohjois-Savossa, Kuopion seudulla (Kuopio+Nilsiä+Maaninka+Siilinjärvi) ja Kuopion seudun ulkopuolella v. 2001-2012 sekä tammi-syyskuu 2013 1022 249 773 843 226 972 337 617 635 818 290 528 1294 423 871 113 477 659 126 408 854 117 438 100 286 736 720 86 216 646 1284 123 302 287 982 946 1320 186 1134 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuopion seudun ulkop. Kuopion seutu Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon maakuntakaavan mitoitusväestölle (255 000 as.) lasketun asuntotuotannon määrän arvioitiin olevan n. 1600 as/v, josta Kuopion seudun osuus olisi n. 1000 asuntoa ja muun Pohjois- Savon 600 as/v. Kuopion seudulle on vuonna 2013 rakennettu 1134 asuntoa, joista suurin osa Kuopioon. Tavoitteessa ja jopa sen ylikin ollaan siten hienosti, mutta muun Pohjois-Savon osuus asuntotuotannosta on jäänyt alle kolmasosaan tavoitteesta. Vuonna 2015 on käynnistetty kuntiin osoitettu kysely, jossa kartoitetaan kuntien asumiseen ja elinkeinoille varattua tonttivarantoa. Selvityksen tulosten perusteella on tarkoitus arvioida yhdessä toteutuneen asuntotuotannon määrän perusteella mm. asuntotuotannon mitoituksen ajantasaisuutta. Työpaikka-alueet Kuopiossa työpaikkojen lukumäärä kasvoi vertailukaupungeista parhaiten vuonna 2012. Kuopiossa työssäkäyvien määrä kasvoi vuosien 2007-2012 välisenä aikana 4,9 % (yht. 49420 2012), suurimmat kasvut ottaen huomioon merkittävä työssäkävijöiden määrä tapahtui terveys- ja sosiaalipalveluissa 11,3 % (11120), tukku- ja vähittäiskaupassa 8,3 % (5919) ja hallinto- ja tukipalveluissa 22,8 % (3684). Siilinjärven Rissalan työpaikka-aluetta asemakaavoitetaan parhaillaan, joten sen toteutuminen etenee hyvin. Kuopiossa Pienen Neulamäen työpaikka-alue myös toteutumassa. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on uutena työpaikka-alueena osoitettu Iisalmen Marjahaan alue. Työpaikka-alueiden osalta ei ole noussut esiin tarvetta lisätä seudullisesti merkittävien työpaikka-alueiden määrää tai laajuutta.
21 Seveso II-direktiivi sääntelee vaarallisten aineiden käsittely- ja säilytysalueista. TUKES ylläpitää listaa nykyisistä paikoista ja ne on päivitetty kaupan maakuntakaavaan. Mikäli tavoitteena on merkittäviä bioraaka-aineen jalostusalueista, joita Seveso direktiivi koskee, tulee ne olla kaavoituksessa vähintään T, mieluiten T/kem alueina varattuna ja suojavyöhykkeellä varustettuna. Rajoituksia on mm. suhteessa vilkasliikenteisiin väyliin, kokoontumispaikkoihin, sairaaloihin jne ja Natura-alueisiin.
22 5.4 Kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen Pohjois-Savon väestö ja työpaikat keskittyvät edelleen maakuntakaavan aluerakenteen selkärankana oleville maakuntaa pohjois-eteläsuunnassa halkovalle VT5:n ja Savon radan muodostamalle kehityskäytävälle ja itä-länsisuunnassa VT9:n muodostamalle käytävälle. Näillä kehittämiskäytävillä asui vuonna 2000 79,4 % maakunnan väestöstä, vuonna 2013 82,3 % kasvua 2,9 %. Työpaikoista kehittämiskäytävillä oli 84,2 % vuonna 2000, vuonna 2012 86,8 % eli kasvua 2,6 %. Paikkatieto kattaa n. 99 % asukkaista, työpaikkatietojen osalta kattavuus on heikompi. Kehittämisvyöhykkeiden alueella väestökehitys on ollut suotuisaa suurimmalla osalla taajama- ja kyläalueista vuosien 2000-2013 välillä; erityisesti Siilinjärvellä ja Kuopion eteläisissä osissa. Muualla Pohjois-Savossa on positiivisen kehityksen alueita mm. kylissä.
23 Suonenjoki-Rautalampi virkistyksen ja matkailun vyöhyke konkretisoitui hienosti Etelä-Konneveden kansallispuiston toteuduttua syyskuun alussa alueen toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Etelä- Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistustyössä matkailun kehittämismahdollisuudet ovat erityisesti tarkastelun kohteena. Kehittämisperiaatemerkinnöistä vt 5:n ja vt 9:n kehittämisvyöhykkeet nostavat hyvin esiin Pohjois- Savon selkeän aluerakenteen esim. Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyössä ns. ALLI-työssä. Tahko-Kuopio matkailun kehittämisvyöhyke on muuttunut hallinnollisesti Kuopion alueeksi, joka näkyy aktiivisena osayleiskaavojen laatimisena sekä Tahkolle että Nilsiän kirkonkylään. Tervon Lohimaan alue on yleis- ja asemakaavoitettu, molempien tarkistukset ovat paraikaa prosessissa. Talaskankaan vyöhyke on osittain meneillään olevassa Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavassa, mutta ei varsinaisen Talaskankaan suojelualueen osalta. Vt 5:n ja vt 9:n osalta suunnittelun eteneminen infraan liittyvissä suunnitelmissa on kuvattu liikennejärjestelmän alla. Muiden virkistys- ja matkailuvyöhykkeiden osalta tilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä niin kaavoituksen tai hankkeiden suhteen. Iisalmi-Kiuruvesi maaseudun kehittämisvyöhyke on samassa tilanteessa, samoin Maaninkajärven alue.
24 5.5 Kehittämisvelka kasvaa liikennejärjestelmän osalta Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä rahoitus jää koko ajan jälkeen väylien korjausvelasta ja maakuntakaavoissa osoitettujen ratkaisujen toteuttamisesta, joka aiheuttaa ongelmia kuntien maankäytön suunnittelussa, mm. Leppävirran kunnan kohdalla ohitustien osalta. Pohjois- Savon maakuntakaavoissa olevia väyläverkon kehittämishankkeita on esitetty alla olevassa kartassa. VT5:n parantaminen moottoritieksi välillä Päiväranta Vuorela valmistui v. 2014. Kuopion työssäkäyntialue laajenee todennäköisesti yhteyden parannuttua pohjoiseen päin. Varkaus-Heinävesi valtatie 23:n työt alkoivat ohituskaistojen rakentamisella. Suunnitelmien osalta on valmiuksia rakentamiseen, kartalla on merkitty valmistuneita tiesuunnitelmia ja yleissuunnitelmia. Rataverkolla Savon radan nopeuttaminen on kesken ja mm. Pieksämäki-Kuopio välillä on vielä muutamia tasoristeyksiä sekä sähkörata- ja turvalaitetöitä. Kuopio-Iisalmi välillä tasoristeysten poisto on tulevaisuuden hankkeita. Radan sähköistämisen ja uusien liikennepaikkojen rakentamiseen on tehty ratasuunnitelma välille Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki, mutta hankkeelle ei ole vielä rahoitusta. Maatilojen tilusjärjestelyt parantavat maatilojen kilpailukykyä ja samalla vähentävät paineita kalliisiin eritasojärjestelyihin pääväylien varrella. Tielinjausten osalta VT9:n Vaajasalon linjaus on vielä hyvin pitkän aikavälin hanke, samoin kuin Päijänne - Saimaa -kanava. Matkukseen on kaavoitettu Itä-Suomen logistiikka-alue, jonka asemakaavatyö etenee.
25
26 5.6 Soidensuojeluohjelman ja uusien valtakunnallisesti merkittävien maisemaalueiden laadinta käynnissä Luonnonsuojelualueet Soidensuojeluohjelman kohteet otetaan huomioon MRL:n 28 :n mukaisesti tulevassa maakuntakaavassa, samoin maakunnallisesti merkittäviä Metso-kohteet. Varsinainen soidensuojeluohjelman laadinta on keskeytetty ja asiaa edistetään puustoisten soiden osalta Metso-ohjelmassa. Suojelussa korostuu nykyään uhanalaisten lajien (kuten liito-orava) ja luontotyyppien suojelu. Pohjois-Savossa inventoitiin n. 150 suota soidensuojeluohjelmaa varten ja niistä arviolta n. 70 on esitetty soidensuojeluohjelmaan. Maakunnan liitolle ei pyynnöistä huolimatta ole annettu tiedoksi esitettyjä kohteita. Uusi esitys valtakunnallisista maisema-alueista tulossa YM on valmistellut uutta valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista; aineisto tulee lausunnoille ja mahdollisesti valtioneuvostoon päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Maisema-alueet tulee päivittää seuraavassa maakuntakaavan laadintavaiheessa. Uudemman eli 1960 jälkeen rakennuskannan inventointityölle tuli painoarvoa Kuopion Ruplan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta. Kulttuuriympäristön hoitoon saatavat julkiset avustukset ovat vähäisiä. Pohjois-Savon ELY teki 2014 22 myönteistä kulttuuriympäristöavustuspäätöstä, joista 8 kohdetta ei ollut maakuntakaavassa, yksi kohde ei ollut missään kaavassa. Perustuslain mukaan kulttuuriympäristön hoito kuuluu meille kaikille, joten kiinteistöjen omistajat ovat avainasemassa. Asemakaavoissa suojeltaviksi osoitettujen kohteiden ja alueiden määrä on niin suuri, että talouden reunaehtojen puitteissa on kohtuuttoman suuri sekä monelle kaupungille että yksityiselle ja aiheuttaa kaavaprosessien hitautta. Varkauden laaja ja perinpohjainen kulttuuriympäristön uudelleenarvotustyö on loppusuoralla. Työn tulokset päivitetään myös maakuntakaavaan tulevaisuudessa. On hyvin todennäköistä, että vastaavaan uudelleen arvotustyöhön on ryhdyttävä myös muissa kaupungeissa. Parhain tapa on viedä ne yleiskaavoituksen kautta eteenpäin. Maakuntakaavoituksessa palataan myös rakennettuun kulttuuriympäristöön, jahka kunnissa on edetty 1960-luvun ja sitä nuoremman rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa eteenpäin. 5.7 Geoenergian mahdollisuudet tarkasteluun Maalämmön merkitys talojen lämmitysmuotona on kasvanut koko ajan. Suotuisilla alueilla, joissa kallioperä, pohjavesi ja pintamaa muodostavat otollisen kokonaisuuden, voi harkita laajempia aluelämpökokonaisuuksia. Tiheimmin rakennetuille kaupunkialueille nämä sovellukset ei sovi, mutta esim. teollisuuden käyttöön hyvin. Pohjois-Savon maalämmön potentiaalia selvitetään eteenpäin, jotta maankäytön suunnittelussa, toimijoilla ja maalämpöä harkitsevilla on parempi tietopohja viedä eteenpäin kestävää energiaa.
27
28 5.8 Jätteenkäsittelylaitoshankkeet edenneet Kuopion jätekeskuksen alueelle sijoittuva Biotehdas Oy:n Heinälamminrinteen biokaasulaitos on saanut 27.6.2013 ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan, jonka mukaan laitos saa käsitellä biojätteitä, lantaa, jätevesilietteitä ja kasviperäistä biomassaa 60 000 t/a. Laitos on aloittanut toimintansa v. 2014 ja kaasu toimitetaan Kuopion Energian Pitkälahden moottorivoimalaitokselle sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Leppävirran Riikinnevan jätteenkäsittelyalueelle sijoittuva Riikinvoima Oy:n Ekovoimalaitos on saanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan 29.11.2013. Riikinvoima Oy:n ylimääräinen yhtiökokous teki Riikinvoiman Ekovoimalaitoksesta myönteisen investointipäätöksen 29.9.2014. Voimalaan tulee kiertoleijupetikattila, joka on polttoteholtaan 54 megawattia (MWpa). Osakasyhtiöt ovat sitoutuneet toimittamaan poltettavaksi kotitalousjätettä 133 000 tonnia vuodessa. Laitoksen kustannusarvio on noin 123 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee investointia 7 miljoonalla eurolla. Ekovoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2014. Laitos valmistuu tuotannolliseen käyttöön joulukuussa 2016. Jätteenkäsittely on maakuntakaavatasolla hyvin hoidossa, ei ole tarpeita tarkistamiseen. 5.9 Turve Turpeen todennäköisesti vähenevän käytön perusteella maakuntakaavojen turvetuotantoon soveltuvia alueita on laskennallisesti riittävästi tavoitevuoteen 2030, koska tarve on arvioitu 2000 GWh:n vuosikulutuksella ja kulutus oli v. 2013 1300 GWh. Seurataan v. 2014 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain soveltamista maakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden luvituksessa. Turvetuotantoluvat ovat pääsääntöisesti maakuntakaavan varauksilla.
29
30 5.10 Yhteystiedot Suunnittelujohtaja Paula Qvick puh. 044 7142 646 alueidenkäytön johtaminen ja kehittäminen alueidenkäyttöön liittyvät ylimaakunnalliset ja valtakunnalliset, sekä kansainväliset asiat tiedotus, seuranta ja toteutumisen edistäminen kulttuuriympäristö Kaavoituspäällikkö Suvi Jousmäki puh. 044 7142 618 maakuntakaavoitusprosessien operatiivinen vastuu, nyt kaupan maakuntakaava kuntakaavat Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus ja Iisalmi kauppa taajamat, keskustatoiminnot, kylät, asuminen rantojen käyttö ja loma-asutus työpaikka-alueet, teollisuus kaavan vaikutusten arviointi Maakuntainsinööri Santtu Tenhunen puh. 044 7142 612 liikennejärjestelmätyö hankemaakuntakaavat vastuuteemojen osalta liikenneväylät ja -yhteydet, mm. väyliin liittyvät YVA:t virkistys, veneily ja vesiliikenne maa-aineslausunnot, kaivostoiminta (YVA:t) maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Suunnittelija Mikko Rummukainen puh. 044 7142 655 kuntakaavat Juankoski, Kaavi, Lapinlahti, Leppävirta, Rautavaara, Suonenjoki, Tervo ja Tuusniemi maa-ainesvarat ja maa-ainestenottoalueet yhdessä maakuntainsinöörin kanssa vesi- ja jätevesihuolto tuulivoima pohjavesialueet reitistöt, nettireitistökartan yhteyshenkilö Energia- ja ympäristöasiantuntija Seppo Laitila, osa-aikaeläkkeellä (tehtävät alueidenk./aluek.) puh. 044 7142 613 energiahuolto turvetuotanto jätehuolto luonnon- ja ympäristönsuojelu SOVA- vastuuhenkilö YVA- lausunnot ja neuvottelut energia- ja jätehuoltohankkeista Maakuntasuunnittelija Marja Turunen pu. 044 7142 621 kuntakaavat Keitele, Kiuruvesi, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Vesanto ja Vieremä Suomen Kotiseutuliiton yhdyshenkilö Toimistosihteeri Irma Kajan puh. 04 4 7142 640
31
32 Pohjois-Savon liitto, PL 247, 70101 KUOPIO Puh. (017) 550 1400, Fax (017) 550 1428, www.pohjois-savo.fi Kotipaikka: Kuopio