Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Transkriptio

1 Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari

2 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki 5 ) Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 MRL:n mukainen suunnittelujärjestelmä Ympäristöministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava valtioneuvosto hyväksyy maakunnan liitto laatii ja hyväksyy YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava Yleiskaava kunta laatii ja hyväksyy kuntien yhteinen toimielin hyväksyy YM vahvistaa Asemakaava kunta laatii ja hyväksyy 3

4 Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia kaavoitukselle Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ) Maakuntakaavoituksen on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista (MRL 24.2 ) Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen (MRL 28.3 ) Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin (MRL 28.1 ) Maakuntakaavaa laadittaessa on pidettävä silmällä sitä, ettei maanomistajalle aiheudu kohtuutonta haittaa (MRL 28.4 ) Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan maakuntakaavaaluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (MRL 30.1 ) Jos jotakin aluetta on erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia määräyksiä (suojelumääräykset) (MRL 30.2 ) Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 4

5 Maakuntakaavoituksen ominaispiirteitä Maakuntakaavalla ratkaistaan ja sovitetaan yhteen vähintään seudullisesti merkittävät alueidenkäyttökysymykset ja siirretään ne lähtökohdiksi kuntakaavoitukseen ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytön järjestämisestä Maakuntakaavan ratkaisut on pääsääntöisesti tarkoitettu tarkentumaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai lupaharkinnassa Maakuntakaavaa tulee pääsääntöisesti myös tulkita yleispiirteisesti Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 5

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja 3.vmk Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 6

7 Vaihemaakuntakaavan laadinnan perusteita Lainmukainen maakuntakaava ei osoita turvetuotantoa ojittamattomille tai muuten luonnontilaisen kaltaisina säilyneille soille (VAT) Lainmukainen maakuntakaava ottaa huomioon vesistövaikutukset siten, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (VAT) Lainmukainen maakuntakaava ei ole maanomistajan tai muun oikeuden haltijan kannalta kohtuuton (MRL) Maakuntakaava on demokraattisen päätöksentekoprosessin sekä pääosin julkisin varoin kustannetun selvitys- ja suunnittelutyön tulos Hyvien selvitysten johdosta Maakuntakaavalla on todellista lisäarvoa sekä suoluonnon monimuotoisuuden että turvetuotannon edellytysten turvaamisessa Turvealueisiin liittyvät ratkaisut voitaisiin eri intressien kesken sovitella yhteen jo kaavaprosessin kuluessa Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 7

8 Maakuntakaavan viranomaisvaikutus MRL 32.2 : Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. MRL 24.1 : Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 8

9 Maakuntakaavan merkitys ympäristölupaharkinnassa Turvetuotantoa säädellään ympäristönsuojelulailla: o YSL 42.2 : Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. o YSL 6.2 : Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. o Lainkohdan perusteluteksti: Asemakaavan lisäksi lupaviranomaisen tulisi ottaa huomioon myös oikeusvaikutteinen maakunta- ja yleiskaava, joiden merkitys riippuisi erityisesti kaavan maankäyttövarauksen erityisyydestä ja maankäyttöratkaisujen kokonaisuudesta. Petteri Katajisto, ympäristöministeriö 9

10 Lisätietoja