OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

Transkriptio

1 OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl

2 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa elinympäristönsä kehittämiseen Vastuu ympäristöstä Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon Oikeusturva Käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla Ritva Schiestl 2

3 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä, turvataan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen. Ritva Schiestl 3

4 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto hyväksyy Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy, YM vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Ritva Schiestl 4

5 Maankäytön suunnittelujärjestelmä Kullakin suunnittelujärjestelmän osalla on oma ohjaustehtävänsä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan maakuntakaavassa ja kuntakaavoissa Kaavajärjestelmä on hierarkkinen: maakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta Maakuntakaava ei ole voimassa yleis- ja asema-kaavaalueella eikä yleiskaava asemakaava-alueella Ritva Schiestl 5

6 Maakuntakaava Kattaa koko maakunnan tai sen osan Välittää valtakunnalliset tavoitteet maakunnalliselle ja paikalliselle tasolle Koskee useamman kunnan yhteisiä asioita Osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Osoittaa maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Ratkaisut periaatteellisia ja yleispiirteisiä Ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta Ritva Schiestl 6

7 Yleiskaava Kattaa koko kunnan tai sen osan Ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä, sovittaa yhteen eri toimintoja Esittää tavoitellun kehityksen periaatteet Osoittaa alueet eri tarkoituksiin, kuten asumiseen, virkistykseen, työpaikoille, palveluille jne. Ohjausvaikutus voi vaihdella periaatteellinen ja yleispiirteinen asemakaavoitusta ohjaava tai suoraan rakentamista ohjaava Voidaan laatia oikeusvaikutuksettomana, jolloin ei ohjaa asemakaavoitusta eikä lupamenettelyä Ritva Schiestl 7

8 Asemakaava Voidaan laatia kunnan osaa tai suppeampaakin aluetta varten Osoittaa alueet eri tarkoituksiin Ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä rakennusta ei saa rakentaa, ympäristölupaa ei saa myöntää eikä maantietä suunnitella vastoin asemakaavaa Maanomistaja voi laatia ranta-asemakaavan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueella Ritva Schiestl 8

9 Osallistuminen Osallinen: Osallisia ovat Maanomistajat Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista Osallistuminen on kunnan järjestämien osallistumismahdollisuuksien hyödyntämistä Ritva Schiestl 9

10 Osallistuminen Vuorovaikutus on kaavoituksen eri toimijoiden kaavoittajan, osallisten, maakunnan liiton ja kunnan päätöksentekijöiden sekä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Vaikuttaminen on ennen muuta vaikuttamista kaavan sisältöön. Kaava syntyy erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen ja valintojen tuloksena. Siksi yksittäisen osallistujan vaikutusta on yleensä vaikea erottaa kokonaisuudesta. Ritva Schiestl 10

11 Osallistuminen Vaikutusten selvittäminen: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin Tarpeellisessa määrin on selvitettävä kaavan ja eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset Selvitysten pohjalta on voitava arvioida merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ritva Schiestl 11

12 Kaavaprosessi Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Ritva Schiestl 12

13 Vireilletulovaihe Asetetaan kaavatyön alustavat tavoitteet Ilmoitetaan kaavan vireille tulosta Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Todetaan perusselvitykset ja arvioidaan, mitä selvityksiä pitää laatia Järjestetään kunnan ja osallisena olevien viranomaisten välinen neuvottelu Maakuntakaavasta aina Erityisen merkittävistä ja tärkeistä yleis- ja asemakaavoista Ritva Schiestl 13

14 Ritva Schiestl Valmistelu- eli luonnosvaihe Avoin, vuorovaikutteinen ja vaikutuksia arvioiva menettely Tarkennetaan tavoitteita Laaditaan vaihtoehtoja Varataan osallisille tilaisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Ellei muuta tapaa pidetä parempana, on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 14

15 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville osalliset saavat muistuttaa Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava maakunnan liiton / kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen Nähtäville asettamisesta on tiedotettava Kaavan merkityksen ja tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla Minimi: niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan Nähtävänä pitoaika 30 päivää kaikkien kaavojen osalta vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen osalta riittää 14 päivää Ritva Schiestl 15

16 Ritva Schiestl Hyväksymisvaihe Maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen osalta päätösvalta voidaan antaa kunnanhallitukselle tai lautakunnalle Päätös asemakaavan, yleiskaavan ja maakuntakaavan hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan Kaavojen voimaantulo edellyttää myös kuuluttamista samalla tavoin 16

17 Muutoksenhaku Kunnallisvalitus vain laillisuusperusteilla kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen Maakuntakaavasta valitetaan ympäristöministeriöön Kuntakaavoista valitetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Kaikkien valitusaika on 30 päivää hyväksymispäätöksen nähtäville Ritva Schiestl panosta 17

18 KIITOS Ritva Schiestl 18