Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 7. kaupunginosa kortteli 708 tontti 9, Myllärintie 17 Kuva: Blom Kartta Oy KAAVASELOSTUS 4.5.2016 KAAVOITUS 2016
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 7. kaupunginosa, kortteli 708 tontti 9, Myllärintie 17 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Kaavoitus Timo Raitio Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-3228046 tekninen lautakunta 22.10.2015, 131 vireilletulosta ilm. päivämäärä 16.12.2015 julkisesti nähtävillä 17.12-15.1.2016 kuulutus 28.1.2016 valmisteluvaiheen kuuleminen 29.1.-19.2.2016 tekninen lautakunta 26.4.2016 57 kuulutus 10.5.2016 julkisesti nähtävillä 11.5.-10.6.2016 tekninen lautakunta 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 7. kaupunginosassa osoitteessa Myllärintie 17. Suunnittelualue käsittää korttelin 708 tontin 9. Asemakaavan muutoksella voi olla vaikutuksia lähialueen kortteli-, katu- ja virkistysalueilla. Suunnittelualueen sijainti on esitetty seuraavalla sivulla olevalla opaskartalla.
3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 7. kaupunginosa kortteli 708 tontti 9, Myllärintie 17. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä järjestellä uudelleen hakijoiden esittämällä tavalla.
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus... 13 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 14 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 5.7 Nimistö... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 15
5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake
6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 22.10.2015 (131 ) päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 7. kaupunginosan korttelin 708 tontilla 9. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 16.12.2015 sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutos pidettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 29.1.-19.2.2016 palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin 28.1.2016 kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeellä naapureille. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen 26.4.2016 57. Teknisen lautakunnan 26.4.2016, 57 päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä naapureille. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee tekninen lautakunta. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia voidaanko korttelin 708 tontin 9 asemakaavaa muuttaa siten, että se mahdollistaisi tontille rivitalon rakentamisen tehokkuudella e=0,25. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on toteutettavissa kun asemakaavamuutos on saavuttanut lainvoiman. Alue on rakentamaton.
7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Korttelin 708 tontti 9 on rakentamaton. Valokuva suunnittelualueesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde kuuluu 7. kaupunginosaan, Ounasmetsä. Suunnittelualue on voimassa olevan asemakaavan mukaista erillispientalojen korttelialuetta ( AO ), tontin pinta-ala on 1617 m², rakennusoikeus 200 krs-m². 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue ja sen ympäristö on suurelta osin pientalovaltaista aluetta ja voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennettu. Suunnittelualueen eteläpuolella Myllärintietä itään mentäessä on toteutettu rivitaloraketamista. Kasvillisuus Muutosalueen tontilla on sekametsää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton. Kaupunkikuva Muutosalue sijaitsee Rovaniemen keskustan itäpuolella Ounasmetsän asuinalueella. Etäisyys Ounasmetsän liikekeskukseen on n. 1 km ja keskustaan n. 2,5 km.
8 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue sijaitsee lähellä lukuisia palveluita, varsinaisella kaava-alueella ei ole palveluita eikä elinkeinotoimintaa. Ounasmetsän liikekeskuksessa sijaitsevat lähimmät palvelut. Liikekeskuksessa on ruokakauppa, apteekki, kioski, ruokaravintola. Liikekeskuksen tien toisella puolella sijaitsee yläaste ja lukio. Liikenne Kaava-alue liittyy Myllärintien kautta Kajaanintiehen, minkä vieressä kulkee kevyenliikenteenväylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Alapuolella on kuvattuna suunnittelualueen johtokartta, vesi- ja viemärilinjat punaisella sekä sinisellä ja kaukolämpö ja sähkökaapelit turkoosilla värillä. Ote johtokartasta
9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue ei ole ns. uusi alue, alue on rakennettua ja voimassa olevan kaavan mukainen. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Alla olevassa kuvassa on esitetty suunnittelualueen maanomistusta havainnoiva kartta. Vaaleanpunaisella olevat alueet ovat sekä kaupungin omistuksessa että hallinnassa. Vihreällä värillä ovat kaupungin vuokraamia alueita ja valkoiset alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Ote maanomistuskartasta 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on
10 maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Yleiskaava Alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen Rovaniemen yleiskaava 2015. Suunnittelualue on yleiskaavaan merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ( AP). Ote voimassa olevasta yleiskaavasta. Asemakaava Alueen asemakaavan on vahvistettu 20.11.1986. Tontti 9 on olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta AO kerrosluvulla I ja rakennusoikeus 200 krs-m². Ote ajantasa-asemakaavasta
11 Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Anne ja Kaj Jarlas ovat hakeneet 31.8.2015 päivätyllä hakemuksella asemakaavan muutosta omistamalleen 7. kaupunginosan korttelin 708 tontille 9. Hakemuksessa haetaan asemakaavan muutosta siten, että tontille olisi mahdollisuus rakentaa rivitalo tehokkuudella e=0,25. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 22.10.2015 ( 131) päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 7. kaupunginosan korttelin 708 tontilla 9. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Hakijat: Anne ja Kaj Jarlas Kaava-alue ja sen ympäristö: Maanomistajat, viereiset ja vastapuoliset naapurit, asukasyhdistykset, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, yhdyskuntatekniikka Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Muut: NeVe, Napapiirin Residuum Oy, teleoperaattorit.
4.3.2 Vireille tulo 12 Asemakaavan muutoksen vireille tulo on kuulutettu 16.12.2015 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua 17.12.2015 15.1.2016 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin Internet-sivuilla kaavatorilla. Kaava-asiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty yksi mielipide. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutos pidettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 29.1.-19.2.2016 palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin 28.1.2016 kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa 26.4.2016, 57 yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Teknisen lautakunnan 26.4.2016 57 päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 14 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä maanomistajille, hakijalle ja naapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee tekninen lautakunta. Asemakaavan muutoksen hyväksyy tekninen lautakunta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL:n 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken olisi tullut järjestää. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset alueen korkealuokkaiseen ja laadukkaaseen toteutumiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin ympäristöönsä.
4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 13 Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehto 0: Käyttötarkoitus: AP = Asuinpientalojen korttelialue. Rakennusoikeus: e= 0,25/ 404 krs-m². Kerrosluku: I, osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Vaihtoehto 1: Käyttötarkoitus: AO = Erillispientalojen korttelialue. Rakennusoikeus: e= 0,25/ 404 krs-m².
14 Kerrosluku: I u 1/2, murtoluku roomalaisen luvun jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimmankerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Vaihtoehto 2: Kaavoitusprosessin aikana esiin tuleva jokin muu mahdollinen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei juuri ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. 4.5.2 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehto 1, missä rakennusoikeus on 204 krs-m² suurempi. Käyttötarkoitus ei muutu erillispientalojen sallivasta korttelialueesta (AO). Kerrosluvuksi tulee I u1/2. Murtoluku roomalaisen luvun jäljessä osittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerrosalan alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennus on sijoitettava Myllärintiellä olevien rakennusten linjaan. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisuksi valitaan vaihtoehto 1, joka vastaa parhaiten kaavalle asetettuja tavoitteita ja tarkoituksenmukaisuutta. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Mielipiteet ja vastineet on esitetty vuorovaikutuslomakkeessa. Vuorovaikutuslomake löytyy asemakaavaselostuksen liitteenä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu korttelin 708 AO-tontista 9. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen yhteenlaskettu pinta-ala on 0,1617 ha, rakennusoikeutta alueella on yhteensä 404 krs-m². 5.1.2 Palvelut Kaavamuutoksella ei muodostu uusia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
15 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luontoon eikä luonnonympäristöön. Tontteja uudelleen rakennettaessa on huolehdittava asianmukaisesta hulevesien hallinnasta. Kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen sadevesiviemäriin. Lumen varastointi pihamaalla on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapureille, liikenteelle tai yleisen alueen käytölle. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto eikä alueen nimiä. Alueen nimistö on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Terminaalikatu poistuu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos on lainvoimainen ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alueen kaavan mukaiseen rakentamiseen on haettava lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Vuorovaikutuslomake Rovaniemellä 4.5.2016
16 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Timo Raitio maanmittausasiantuntija
17 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 19.04.2016 Kaavan nimi Asemakaavanmuutos 7. kaupunginosa, kortteli 708 tontti 9 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.12.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1617 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1617 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,1617 100,0 404 0,25 0,0000 204 A yhteensä 0,1617 100,0 404 0,25 0,0000 204 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,1617 100,0 404 0,25 0,0000 204 A yhteensä 0,1617 100,0 404 0,25 0,0000 204 AO 0,1617 100,0 404 0,25 0,0000 204 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
19 Liite 2 VUOROVAIKUTUSLOMAKE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.12.2015 15.1.2016, valmisteluvaihe 29.1.-19.2.2016 Mielipide Vastine Eero ja Marjut Pajula, Taisto ja Päivi Arkko ym. Mielipide 11.2.2016 Rovaniemen kaupungin kuulemispyyntöön 7. kaupunginosan korttelin 708 tontti 9, Myllärintie 17. Kaavaa ei tulisi muuttaa siten, että se mahdollistaisi rivitalon rakentamisen. Tontti tulee säilyttää erillispientalojen alueena ( referoitu alkuperäisestä) Tontti 9 soveltuu erillispientalojen (AO) rakennuspaikaksi. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotiataloja) asumistarkoituksiin. Asemakaavamuutoksen suunnittelussa on määritetty mm. tarvittavat mitoitukset autopaikoitukselle ja rakennusoikeuden määrälle. Rakennusoikeus e=0,25 on peilattu Ounasmetsän lisäkaavoituksen mukaisesti. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Mielipide Anne ja Kaj Jarlas Mielipide 19.2.2016 Rovaniemen kaupungin kuulemispyyntöön 7. kaupunginosan korttelin 708 tontti 9, Myllärintie 17. Ensisijainen vaatimus olisi tontille saada kaavamerkintä AP I, luonnosvaihtoehto 0. Toissijainen vaihtoehto AO I u ¾ rakennusalan rajaaminen kuin vaihtoehdossa 0. Omakotitalo tai paritalo soveltuu paremmin tontille ja tontin hyödynnettävyys paranee. ( referoitu alkuperäisestä) Mielipide otetaan huomioon kaavamuutosessa. Vastine Tontti 9 soveltuu erillispientalojen (AO) rakennuspaikaksi. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotiataloja) asumistarkoituksiin. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon toissijinen vaihtoehto.
20