Rovaniemen kaupunki Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18, Pajakorva 4 ja 6 Jokiväylä 33

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18, Pajakorva 4 ja 6 Jokiväylä 33 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla Pictometry, Blom Oy, 2014 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 2017

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18 Pajakorva 4 ja 6 laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p tekninen lautakunta , 165 vireilletulosta ilm. päivämäärä valmisteluvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Pajakorva 4 ja 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 509 tontit 5 ja Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa kortteli 509 tontit 5 ja 18. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko suunnittelualueen maankäyttöä muuttaa hakijan esittämällä tavalla. Hakijan tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin.

3 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus... 14

4 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavanmuutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset

5 5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on (165 ) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan laatimisen 5. kaupunginosassa korttelin 509 tonteilla 5 ja 18. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asiakirjat pidettiin nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa xxxx, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin xxxx kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja lähinaapureille. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaava ja asemakaavan muutos asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Tontin asemakaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan hyväksymispäätöksen saatua lainvoiman (MRA 93). Asemakaavan toteuttamista varten on haettava rakennuslupa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä.

6 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Rantavitikan alueella 5. kaupunginosassa, osoitteessa Pajakorva 4 ja 6. Suunnittelualue käsittää korttelin 509 tontit 5 ja 18. Tontilla on vuonna 1948 valmistunut puolitoistakerroksinen pientalo. Rakennusoikeutta on Rovaniemen kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytetty yhteensä 330 k-m². Tontilla on vuonna 1947 valmistunut puolitoistakerroksinen pientalo sekä vuonna 1958 valmistunut talousrakennus. Rakennusoikeutta on tontilla käytetty yhteensä 170 k-m². Muut alueet ovat istutettua pihamaata. Tonttien rajalla kulkee koivupuurivi Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on maisemakuvaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Maaperä Suunnittelualueen GTK:n maaperä on maaperätietojen mukaan karkeaa hietaa Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualueen kortteli on pääosin pientalovaltaista aluetta. Lähiympäristön rakennukset ovat pääosin eri vuosikymmeninä rakentuneita 1,5 kerroksisia pientalojataloja. Rakennukset ovat väritykseltään vaaleita, punaisia sekä vih-

7 7 reitä. Rakennusten päämateriaalina on puu, joidenkin rakennusten vuorauksessa on käytetty myös tiiltä tehosteena. Suunnittelualueen vieressä Pajakorva-kadun vastapuolella on punatiilisiä pienkerrostaloja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Alue on Rantavitikan ja Viirinkankaan kampus-alueiden välittömässä läheisyydessä. Virkistys Suunnittelualue sijaitsee Susivoudin kenttäalueen läheisyydessä. Kemijoki rantoineen tarjoaa mahdollisuuden ympärivuotiseen virkistäytymiseen. Liikenne Lähialueen tie ja katuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue liittyy liikenteellisesti - Jokiväylän sekä Yliopistonkadun rinnalla kulkee kevyen liikenteen väylä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Alla olevassa kuvassa on esitetty lähialueen kunnallistekniset johdot.

8 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta

9 9 Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP. Ote Rovaniemen yleiskaavasta Asemakaava Hyväksytyn tonttijaon mukaisen tontin asemakaava on hyväksytty Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa asuinpientalojen korttelialuetta AP kerrosluvulla I ½. Tontin koko on 2014 m² ja tontilla on rakennusoikeutta 400 k-m² (e=0.20). Tontin asemakaava on vahvistettu ja on voimassa

10 10 olevassa asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta AO. Kerrosluku on I ½ ja rakennusoikeutta on osoitettu 270 k-m² (e=0.18). Tontin pinta-ala on 1528 m². Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistö Oy Pajakorva 4 hakee kaavamuutosta 5. kaupunginosan korttelin 509 tonteille 5 ja 18. Hakijan tarkoituksena on yhdistää korttelin 509 tontit 5 ja 18 yhdeksi tontiksi käyttötarkoituksella AP (asuinpientalojen korttelialue). Hakija esittää myös kerrosluvun nostamista kahteen sekä rakennusoikeuden nostamista 1064 k-m²:iin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on ( 165) päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille asemakaavan ja tonttijaon muutoksen 5. kaupunginosan korttelin 509 tonteilla 5 ja Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Lautakunnat: (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö: Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja haltijat Kaupunginosayhdistykset (Rovaniemen 5. kaupunginosan asukasyhdistykset) Muut: Napapiirin Energia ja Vesi, teleoperaattorit

11 4.3.2 Vireille tulo 11 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavaluonnos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan, Hallituskatu 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto Viranomaisyhteistyö Tieto asemakaavan muutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty kaavoituksen alkuvaiheessa Lapin ELY-keskukseen. Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

12 12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavoitusprosessin osana, Ympäristöministeriön raportteja , sivu Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Rovaniemen yleiskaava 2015 Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu VE0 kaksi tonttia tontin käyttötarkoitus AP kerrosluku I ½ tehokkuus e=0.20 (403 k-m²) tontin käyttötarkoitus AO max. kerrosluku I ½ rakennusoikeus 270 k-m² (e=0.18) VE1 käyttötarkoitus AP max. kerrosluku II rakennusoikeus 1064 k-m² (e=0.30) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Voimassa olevassa kaavassa rakennusoikeutta on tonteille ja 509-5

13 13 osoitettu yhteensä 673 k-m², rakennusoikeudesta on käytetty yhteensä 500 k- m². Rakennusoikeus alueella kasvaa asemakaavan muutoksessa 394 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee yhdestä ja puolesta (I ½) kahteen täyteen kerrokseen (II). Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus. Vaikutukset talouteen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia talouteen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu 509 korttelin AP tontista 20. Ajoneuvoliikenne liittyy suunnittelualueelle Pajakorvan kautta Opintielle josta edelleen Ylikorvantielle tai Jokiväylää ja Yliopistonkatuun Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,3543 ha. Rakennusoikeus alueella on k-m², tonttitehokkuusluku on e= Aluevaraukset Korttelialueet 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennusoikeus alueella kasvaa asemakaavan muutoksessa 394 k-m²:llä ja suurin sallittu kerrosluku nousee yhdestä ja puolesta (I ½) kahteen täyteen kerrokseen (II). Asemakaavamuutoksella on yhdyskuntarakennetta tiivistävä vaikutus, joskin vähäinen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön Kaavan suhde yleiskaavaan Asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinpientalojen aluetta AP Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonai-

14 14 suuksiin: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava VAT:n huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on alueidenkäyttöä ohjaavien vaikutustensa perusteella ryhmitelty yleis- ja erityistavoitteisiin. Asemakaavamuutoksessa tunnistetaan soveltuvin osin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden seuraavat kohdat: 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Kaavaratkaisu eheyttää toteutuessaan yhdyskuntarakennetta ja tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavassa hulevesien hallinta on huomioitu. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslainmukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Alueelle ei muodostu uusia katu, puisto, eikä muiden alueiden nimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueella suorittaa tarvittavat kiinteistötoimitukset. alueen toteuttamiseen on haettava rakennuslupaa. Kaavan toteuttamista seurataan kaupungin rakennusvalvonnan tietojärjestelmällä. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija