Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä



Samankaltaiset tiedostot
Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS Merja Laine

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Lihavuus ja liitännäissairaudet

The evolution of mankind... 80

Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Puukko vai pistos lihavan diabeetikon hoidoksi? dosentti Heikki Koistinen Ylilääkäri, Erikoislääkäripalvelut Lääkärikeskus 5.3.

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Onko testosteronihoito turvallista?

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Tuloksia Sipoon terveyskeskuksen ja HUS:n Kardiologian klinikan omahoitokokeiluista

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

METELI-projekti lopetuskokous

Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Matti Uusitupa Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Metabolinen oireyhtymä (MO) yleistyy

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Tutkimuksen tavoitteet

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Lihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Terveyttä pohjoismaisesta ruokavaliosta. Ravitsemus Suomessa seminaari Matti Uusitupa, Säätytalo

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

Elämänkulku ja vanheneminen

Metabolinen oireyhtymä (MO) on ollut käsitteenä

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Renewing Health Projekti, Eksote. Tuula Karhula

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Transkriptio:

Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä Mark Twain

Tyypin 2 diabeetikkojen lukumäärä Suomessa 1940 1970 1990 2010 6 000 henkilöä 80 000 henkilöä 150 000 henkilöä 300 000 henkilöä Tyypin 2 diabeetikkojen lukumäärä Suomessa 1940 1970 1990 2006 6 000 henkilöä 80 000 henkilöä 150 000 henkilöä 500 000 henkilöä

Tausta Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden yleisyys Suomessa. D2D väestötutkimus 2004.. Ikäryhmä 45-74 vuotta. n=2896. Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% 4.3% Aiemmin tunnistamaton tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Yhteensä: 15.7 % 11.2% Peltonen et al. Suom Lääkäril 2006 Tausta Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden yleisyys Suomessa. D2D väestötutkimus 2004.. Ikäryhmä 45-74 vuotta. n=2896. Miehet Naiset Diagnosoitu tyypin 2 diabetes 7.4% } 4.3% } Aiemmin tunnistamaton 15.7% 11.2% tyypin 2 diabetes 8.3% 6.9% Heikentynyt glukoosin sieto 14.7% 15.9% Koholla oleva paasto- glukoosi 9.3% 4.8% Yhteensä*: 41.8% 33.2% * Ikävakioitu Peltonen et al. Suom Lääkäril 2006

Kuinka tyypin 2 diabetes muuttui vakavaksi?

Type 2 diabetes is NOT a mild disease Diabetic retinopathy Leading cause of blindness in working-age adults 1 Diabetic nephropathy Leading cause of end-stage renal disease 2 Stroke 2- to 4-fold increase in cardiovascular mortality and stroke 3,4 Cardiovascular disease 8/10 diabetic patients die from CV events 4 Diabetic neuropathy Leading cause of non-traumatic lower extremity amputations 5 Diabeetikoiden terveydenhuolto on viisi kertaa kalliimpaa kuin väestön keskimäärin Diabeetikoiden hoidon suorien kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on 15 % Diabeetikoiden osuus (200 000) maamme väestöstä on noin 4 % 88 % Tyypin 2 diabeteksen hoitoon

Influence on life expectancy - diagnosed at 40 years Males 11.6 life-years 18.6 quality-adjusted life-years Females 14.3 life-years 22.0 quality-adjusted life-years Narayan et al JAMA 2003 Lapsen ajatuksia tyypin 2 diabeteksen synnystä

Lapsen ajatuksia tyypin 2 diabeteksen synnystä Ehkä geeneistä johtuva Ehkä sen takia että ihmiset elävät vanhemmaksi Liian paljon autoja ja liian vähän liikuntaa Liikaa ruokaa ja televisiota Naisten sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen suhteessa painoindeksiin Suhteellinen riski (ikävakioitu) 100 80 60 40 20 0 <22.0 22.0 22.9 23.0 23.9 24.0 24.9 25.0 26.9 27.0 28.9 29.0 30.9 31.0 32.9 33.0 34.9 35.0 BMI (kg/m 2 ) Colditz et al. Ann Intern Med 1995; 122: 481 7

Populaatio: 87 000 naista Seuranta-aika: 8 vuotta Tulos: Ikävakioitu riski 0.67 (liikunta x 1/viikko) Manson et al., Lancet 1991 Populaatio: 21 000 miestä Seuranta-aika: 6 vuotta Tulos: Ikävakioitu riski 0.64 (liikunta x 1/viikko) Manson et al., JAMA 1992

Liikunta ja liikkumisresepti MITEN EHKÄISTÄ?

Potential interventions for the prevention of T2DM Insulin resistance NGT Impaired insulin secretion Diet Exercise Metformin Glitazones Orlistat IGT Acarbose GLP-1 Amylin Insulin Sulfonylurea Nateglinide Type 2 diabetes Diabetes Prevention Study (DPS)

DPS: TUTKIMUKSEN TAVOITE Selvittää voidaanko diabetes ehkäistä tai sen alkua siirtää antamalla elämäntapaohjeita ylipainoisille,vähän liikuntaa harrastaville henkilöille, joilla on todettu heikentynyt sokerinsieto (IGT). DPS: TUTKITTAVAT 522 henkilöä, joilla todettu IGT kahdessa peräkkäisessä sokerirasituskokeessa Ikä: 40-65 vuotta Painoindeksi > 25 kg/m 2

Alkutilanne interventio- ja kontrolliryhmässä oli samanlainen Interventio Kontrolli n (M/F) 265 (91/174) 257 (81/176) Ikä (v) 55 55 BMI (kg/m 2 ) 31.3 31.0 Paino (kg) 86.5 85.4 Vyötärön ympärys (cm) 102.0 100.5 fp-glukoosi (mmol/l) 6.1 6.2 2h-P-glukoosi (mmol/l) 8.9 8.9 Elämäntapatavoitteiden saavuttaminen ensimmäisen vuoden kohdalla TAVOITE Interventio Kontrolli (%) (%) Painonpudotus: > 5% 43 13 Rasvan määrä: < 30E% 47 26 Tyydyttynyt rasva: < 10 E% 26 11 Kuidun määrä: > 15 g/1000 kcal 25 12 Liikunta: > 4 hours/week 86 71 Kaikki: p<0.0001

Changes in clinical and metabolic parameters in theintervention and control group after a 1-year intervention IG CG p Weight (kg) -4.2-0.8 * * * Waist circumference (cm) -4.4-1.3 * * * fp-glucose (mmol/l) -0.2 0.0 * * * 2h-P-glucose (mmol/l) -0.9-0.3 * * * Systolic BP (mmhg) -5-1 * * Diastolic BP (mmhg) -5-3 * Total cholesterol -0.13-0.10 ns HDL cholesterol +0.05 +0.02 ns Triglycerides -0.19-0.01 * * * Changes in clinical and metabolic parameters in the intervention and control group subjects after a 2-year intervention Intervention Control p Weight (kg) -3.5-0.8 * * * Waist circumference (cm) -4.2-1.3 * * * fp-glucose (mmol/l) -0.1 0.2 * * * 2h-P-glucose (mmol/l) -0.8 0.0 * * * Systolic BP (mmhg) -5 0 * * * Diastolic BP (mmhg) -5-3 * Total cholesterol -0.09-0.00 ns HDL cholesterol +0.10 +0.07 ns Triglycerides -0.20 +0.00 * *

Cumulative incidence of diabetes in the intervention and control groups Intervention group Control Group 50 40 30 20 Risk reduction: 45% 58 % risk reduction 10 0 Risk reduction: 0 1 58% 2 3 4 5 6 YEAR Cumulative no DM 21 52 73 77 84 86 Total no 507 471 374 167 53 27 Weight reduction ~ 3 kg Increase in daily exercise ~ 7 minutes Less fat Less saturated fat More fibres Will the effect last?

Painonmuutos koko seurantajakson aikana 1 0-1 Weight change, kg -2-3 6 kk -4 intervention Control -5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Years Diabeteksen ilmaantuvuus koko seurantajakson aikana (4 vuoden interventio + 3 vuoden jälkiseuranta) 1.00 0.75 Intervention Kaplan-Meier estimate of probability of remaining free of diabetes 0.50 Interventio päättyi Control 0.25 Log-rank test: p=0.0001 Hazard ratio=0.57 (95% CI 0.43-0.76) 0.00 Number at risk, Intervention/Control: 265 257 261 251 250 231 238 209 228 192 214 176 191 157 174 140 118 91 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years Follow-up time in the figure is truncated at 8 years, as the number of participants at risk beyond this point was low, but they are included in the calculation of hazard ratios.

Metabolinen oireyhtymä

Behavi or Type 2 Diabetes Prevention Results of Recent Randomized Trials Study Subjects Intervention Rel. Risk Reduction Finnish DPS I.G.T. Diet+Exercise 58% U.S. DPP I.G.T. Diet+Exercise 58% Abs. Risk Reduction 22% 17% * subgroup Behavi or Type 2 Diabetes Prevention Results of Recent Randomized Trials Study Subjects Intervention Rel. Risk Reduction Finnish DPS I.G.T. Diet+Exercise 58% U.S. DPP I.G.T. Diet+Exercise 58% Abs. Risk Reduction 22% 17% Medicati on TRIPOD Prior GDM Troglitazone 55% U.S. DPP I.G.T. Metformin 31% Stop-NIDDM I.G.T. Acarbose 25% 31% 8% 7% * subgroup

DPS-ohjelma Pysyviä muutoksia elintavoissa Yksilöllinen ohjelma Diabetesliiton/Sydänliiton julkaisuja Henkilökohtainen ohjaus Vapaaehtoiset ryhmätapaamiset Asiantuntijaluennot Ruoanvalmistus koulutus Käynti ruokakaupassa Puolison aktiivinen mukaanotto

DPS - liikunta Kyselykaavake UKK-instituutin kävelytesti (2 km) Ilmaiset käynnit kuntosalilla (ohjaaja; ryhmä) Kilpailu keskusten välillä (liikunta aktiviteetti) Arki- ja hyötyliikunta DPS ohjelma Yleinen tieto diabeteksesta Lihavuus Ravinnon rasvat Kuitupitoinen ravinto Hiilihydraatit Liikunta Ongelmatilanteet Jne