Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Transkriptio

1 Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka

2 Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy Kidneys Nephropathy Vasculature Peripheral arterial disease Cerebral Stroke Transient ischemic attack Heart Disease Angina Myocardial infarction Left ventricular hypertrophy Heart failure Coronary revascularization From Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure. Arch Intern Med. 1997;157:

3

4 Miltä verenpainetasolta CV-riski alkaa? Lancet 2002;360:

5 Kohonnen verenpaineen hoidon tavoitteet

6 Kohonnut verenpaine Käypä hoito suositus Päivitetty versio

7 IKÄVAKIOITU SEPELVALTIMOKUOLLEISUUS/10000 HENKILÖVUOTTA, MRFIT-TUTKIMUS < <120 SBP (mmhg) DBP (mmhg) ARCH INTERN MED 1992; 152: 56-64

8 ARVIOITU 10 VUODEN SEPELVALTIMOTAUTIRISKI 55-VUOTIAALLA FRAMINGHAM-TUTKIMUKSEN AIKUISELLA ARVIOITU 10 V TAPAHTUMAT (%) MIEHET NAISET SBP KOLESTEROLI 5,7 5,7 6,7 6,7 6,7 6,7 6,7 HDL-K 1,3 1,3 1,3 0,9 0,9 0,9 0,9 DIABETES

9 Keith NM, Wagener HP and Barker NW. Am J Med Sci 1939; 197(3);

10 Harington et al Brit Med J 1959; ii: 5158 Ganglionsalpaajat ollee käytössä 8 vuotta

11 Verenpaineen muutos Suomessa Peltonen M KTL Julkaisuja B34/2008

12 KOHONNEEN VERENPAINEEN HOITO LÄÄKKEETÖN HOITO

13 LÄÄKKEETÖN HOITO SUOLAN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN PAINON PUDOTTAMINEN LIIKUNTA ALKOHOLIN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN TYYDYTTYNEIDEN RASVOJEN VÄHENTÄMINEN KALIUMLISÄ

14

15 Painoindeksin muutos Suomessa Peltonen M KTL Julkaisuja B34/2008

16

17

18 LÄÄKEHOIDON ALOITUS

19

20 HOITOTAVOITE Kaikilla <140/85 mmhg Jos diabetes tai munuaissairaus <130/80 mmhg Jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen munuaissairauteen liittyy proteinuria yli 1 g/vrk <125/75 mmhg Korkea ikä ei sinänsä vaikuta hoitotavoitteeseen, joskin yli 80-vuotiaalla tavoite voi olla <150/85 mmhg

21 LÄÄKEVALINTA KOHONNUT VERENPAINE AINOA RISKITEKIJÄ HOITO ALOITETAAN ACE:N ESTÄJÄLLÄ ATR-SALPAAJALLA (BEETASALPAAJALLA) DIUREETILLA KALSIUMIN ESTÅJÄLLÄ. BEETASALPAAJAT PIENENTÄVÄT AIVOHALVAUSRISKIÄ VÄHEMMÄN KUIN MUUT ENSISIJAISET LÄÄKKEET, ERITYISESTI IÄKKÄILLÄ BEETASALPAAJIA JA ERITYISESTI NIIDEN DIUREETTIYHDISTELMÄÄ TULISI VÄLTTÄÄ ENSISIJAISLÄÄKKEENÄ POTILAILLA, JOILLA ON METABOLINEN SDR TAI LISÄÄNTYNYT RISKI SAIRASTUA DIABETEKSEEN

22

23 Uudet diabetestapaukset verenpainetutkimuksissa Elliott WJ & Meyer PM. Incident diabetes in clinical trials of antihypertensive drugs: a network metaanalysis. Lancet 2007;369:201-7.

24 MUUTEN TERVEEN POTILAAN VERENPAINELÄÄKE Pulssi nopea (yli 90/min) beetasalpaaja (?) Mies alle 65 v ACE:n estäjä/at-salpaaja, kalsiuminestäjä Nainen alle 65 v ACE:n estäjä/at-salpaaja, diureetti Yli 65-vuotias vasodilatoiva kalsiuminestäjä, diureetti, ACE:n estäjä/at-salpaaja

25 Combination therapy needed to achieve target blood pressure Enrolment Final 59% 32% Monotherapy Combination therapy SBP/DBP mm Hg 161/98 142/83 90 mm Hg 85 mm Hg 80 mm Hg 37% 32% 26% SBP/DBP mm Hg 144/85 142/83 140/81 Hansson et al 1998

26 Verenpainelääkkeen verenpainetta laskeva vaikutus käytettäessä lääkettä puolella annoksella systolic BP diastolic BP one drug two drugs two drugs in standard dose three drugs Law et al BMJ 2003; 326: 1427

27 Niiden potilaiden osuus, joilla on yksi tai useampi lääkityksestä johtuva haittavaikutus half standard dose standard dose twice standard dose thiazides betablockers ACE inhibitors ATII antagonists calcium channel blockers Law et al BMJ 2003; 326: 1427

28

29 SYITÄ KOHONNEEN VERENPAINEEN HUONOON HOITOVASTEESEEN SITOUTUMATTOMUUS HOITOON potilaasta johtuva hoitoprosessista johtuva LÄÄKEHOIDON TEHOTTOMUUS riittämätön lääkeannos tai huono lääkeyhdistelmä puutteellinen diureettihoito ja tilavuuskuormitus yksilölliset erot lääkevasteissa lääkeaineinteraktiot VERENPAINETTA NOSTAVAT ULKOISET TEKIJÄT suola, lihominen, puutteellinen elintapahoito alkoholi, tupakka, huumeet lakritsiuutetta sisältävät tuotteet verenpainetta kohottavat lääkkeet MITTAUSONGELMAT valkotakkihypertensio piilevä hypertensio (masked) pseudohypertensio SEKUNDAARINEN HYPERTENSIO

30 Treatment by Renal RF Catheter

31 Relative risk of outcome event SBP difference between randomized groups (mmhg) 1.50 Stroke Major CVD CHD CVD death Total mortality BPLTTC Lancet 2003;362:1527-

32 Lowering blood pressure reduces cardiovascular risk Small SBP reductions yield significant benefit 2 mmhg Decrease in Mean SBP 7% reduction in risk of ischaemic heart disease mortality 10% reduction in risk of stroke mortality Meta-analysis of 61 prospective, observational studies One million adults, 12.7 million person-years Adapted from Lewington S., et al. Lancet. 2002;360:

33

34

35

36 Cumulative incidence (%) Primary End Point: Nonfatal MI and Fatal CHD 4 Atorvastatin 10 mg Number of events 100 Placebo Number of events % reduction 2 1 HR=0.64 ( ) P= ,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Years Sever PS, et al. Lancet. 2003;361:

37 MUUT LÄÄKKEET ASA-HOITOA (100 mg/vrk) SUOSITELLAAN, JOS POTILAALLA DIABETES TAI VAARA KUOLLA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUTEEN ON SUURI (>5 %/10 v) ja HOIDON AIKAINEN VERENPAINE <150/90 mmhg eikä ASA-HOIDOLLE MUITA VASTA-AIHEITA

38 IKÄVAKIOITU SEPELVALTIMOKUOLLEISUUS/10000 HENKILÖVUOTTA, MRFIT-TUTKIMUS < <120 SBP (mmhg) DBP (mmhg) ARCH INTERN MED 1992; 152: 56-64

39 HYPERTENSION CONTROL IN FINNISH HYPERTENSIVE PATIENTS % <140/85 <150/90 N=1130 MEN 46.7 % YRS <140/85 yr 2006 <140/90 yr MEN WOMEN MERIRANTA P ET AL. SUOM LÄÄKÄRIL 2004; 59: VARIS J ET AL. SUOM LÄÄKÄRIL 2008

40 Verenpaine valtimotautien riskitekijänä Tärkeintä kokonaisriskin alentaminen Lääkkeetön hoito Lääkehoito Pienten annosten yhdistelmähoito Kaikkien riskitekijöiden hyvä hoito