Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Transkriptio

1 Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina

2 Sisällöstä Elintavat ja sairastaminen kuntataloudessa Terveysliikunta (elintapaohjaus) ennaltaehkäisyssä ja hoidossa

3 Kuntatalouden raamit & terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon menot karkeasti n. 60 % kunnan menoista. Tästä ½ terveydenhuollon osuus. Terveydenhuollon osuudesta sairauksien hoitoon kuluu valtaosa rahasta. Kaikkien yleisten ja keskeisten kansansairauksien osalta elintavat on merkittävä, useimmiten merkittävin, riskitekijä sairastumiselle.

4 Kuntatalouden tasapainotus Kuntatalouden suurimpien ja nopeimmin kasvavien menojen kasvun jarruttaminen on mahdollista: 1. Ammattimaisesti toteutetulla elintapahoidolla elintapasairauksiin (jo sairastuneisiin) 2. Tarkasti kohdennetulla ennaltaehkäisyllä (elintapahoidolla) suuren riskin henkilöihin 3. Sairastavuutta voidaan vähentää ja toimintakykyä tukea terveyttä edistävällä politiikalla ja toiminnalla kunnassa/väestötasolla Kaikissa näissä terveysliikunta on keskeisesti mukana

5 1. Liikuntahoito elintapasairauksiin Yleisin kuolinsyy Suomessa (monissa muissa maissa) on sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat kymmenkunta ja niissä mukana on liikkumattomuus. Yhden infarktin normaalihoito maksaa Suomessa n Miten liikuntahoito soveltuu sepelvaltimotaudin hoitoon?

6 Sepelvaltimotaudin hoitoon liikuntaa Saksalainen tutkimus, julkaistiin 2002 AHA:n kokouksessa 101 miestä, joilla oli vakaa sepelvaltimotauti Ikä keskimäärin 61-v vähintään yhden suonen >50% ahtauma Pystyi polkemaan 50 wattia oireitta Puolelle tehtiin pallolaajennus ja toiset liikuntaohjelmaan

7 Sepelvaltimotaudin hoitoon liikuntaa Liikuntahoito: 2 vk sairaalassa 6 x pv ohjattu 10 min pyöräily Kuntopyörä kotiin 3 x pv, 5 pv/vk ohjattu liikunta 1 x vk Toiselle ryhmälle tehtiin pallolaajennus

8 Sepelvaltimotaudin hoitoon liikuntaa tuloksia (1-v aikana) Liikunta PTCA Kuolemia 0 0 Infarkteja 0 1 Aivohalvaus 2 3 Ohitusleikk. 0 1 Sairaalahoito 1 7 Pallolaajennus 3 10 Yhteensä 6 22

9 Sepelvaltimotaudin hoitoon liikuntaa - tuloksia Keskimääräinen hoitokustannus liikuntaryhmällä USD ja pallolaajennetuilla USD! Siis parempi tulos, selvästi halvemmalla! MUTTA, pitää muistaa, että olivat valikoituja potilaita (stabiili sepelvaltimotauti, ei kovin paha) ei voi yleistää kaikille ko potilaille!!

10 Sepelvaltimotaudin hoidossa/kuntoutuksessa: Kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja erit. sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden jälk. Kestävyysliikunta voi parantaa suoritus/toimintakykyä ja saattaa vähentää uusien sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa tehokkaammin kuin pallolaajennushoito stabiilia tautia sairastavilla.

11 1. Liikuntahoito elintapasairauksiin Suomen suurimman tappajan, sepelvaltimotaudin, hoidossa liikunta on nykyistä normaalia hoitoa halvempi ja tuloksekkaampi hoitomuoto. Taloudellisesti ajattelevan kunnan tulisi ainakin ottaa se nykyhoidon rinnalle, osin jopa tilalle. Vastaavia näyttöjä löytyy monista muistakin sairauksista.

12 2. Tarkasti kohdennettu ennaltaehkäisy suuren riskin hlö:lle Työterveyshuolto ja osin terveyskeskuskin kartoittaa suuren sairastumisriskin henkilöitä. Aktiivit hoitotoimet alkavat kuitenkin vasta sairauksien varmistuttua suuren riskin henkilön ennaltaehkäisy elintapaohjauksella. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes nopeimmin yleistyvä sairaus Suomessa. Tyypin 2 diabetes on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista sairauksista sitä kannattaisi ehkäistä tehokkaasti!

13 2 tyypin diabeteksen kustannukset Kustannukset 2007 Suomessa: Erikoissairaanhoito avokustannukset 100 M (13% kaikista) Lääkkeet 250 M (18% kaikista) Perusterveydenhuollon kustannus 80 M Hoitovälineiden kustannukset 40 M Erikoissairaanhoidon kulut sairaalassa puuttuu Yhteensä 470 M (7% kaikista terveydenhuollon menoista; 1998 luku oli 250 M ). Yksi dialyysihoitopotilas /vuosi.

14 Diabetes prevention study Monikeskustutkimus 522 (172 miestä, 350 naista) heikentyneen sokerinsietokyvyn henkilöä (IGT) Ikä keskimäärin 55-v Painoindeksi keskimäärin 31,2 Interventioryhmään arvottiin 265 ja kontrolliin 257 henkilöä Tuomilehto Tuomilehto ym. ym. NEJM NEJM

15 DPS intervention sisältö Ravitsemusohjaus (4-7 kertaa/v): >5 % pudotus painossa käytetyn rasvan määrä dieetissä alle 30 energia% SAFA <10 energia% lisää kuituja (>15 g / 1000 kcal) Liikuntaohjaus liikuntaa >30 min / päivässä kävely, uinti, hiihto, hölkkä ohjattu kuntosaliharjoittelu

16 DPS kontrolliryhmä Saivat kirjalliset ja suulliset ohjeet ravitsemuksesta ja liikunnasta kerran vuodessa kontrollikäynnillä Ei kuitenkaan henkilökohtaista ohjausta Mutta omasivat samat tavoitteet kuin interventioryhmäläisetkin!

17 DPS päätulos riski sairastua Keskimäärin seuranta-aika 3.2 vuotta Interventioryhmässä uusia diabeetikkoja 27/265 Kontrolliryhmässä uusia diabeetikkoja 59/257 Interventiolla uusia tapauksia 58 % vähemmän suuren riskin henkilöllä riski sairastua puolittui!!!

18 DPS tulos käytännössä Yksikään joka saavutti 5 tavoitetta: -laihtui 5 % -<30 E% rasvoista -<10 E% kovista rasvoista -riittävästi kuituja -30 min liikuntaa/pv EI OLLUT DIABEETIKKO 3.2-v SEURANNAN AIKANA!

19 2. Tarkasti kohdennettu ennaltaehkäisy suuren riskin hlö:lle Tyypin 2 diabetes on lähes täydellisesti ehkäistävissä oleva sairaus. Sen hoidon vuosikustannukset ovat 470 M + erikoissairaanhoito sairaalassa. Vastuullisesti ajatteleva kunta pyrkisi voimakkaasti edistämään suuren riskin potilaiden elintapaohjausta. Tämä toiminta olisi 5-10 vuoden aikajaksolla tuottava investointi (vähemmän rahaa hoitokuluihin).

20 3. Sairastavuutta voidaan vähentää väestötason toiminnalla Monien suurten kansansairauksien kohdalla omat elintavat muodostavat n. ¾ kokonaisriskistä. Näitä elintapatekijöitä ovat liikunnan ohella mm. ravinto, alkoholi, tupakka, uni. Väestötasolla näihin tekijöihin vaikutetaan monella tapaa: Veropolitiikka (alko, ruuan alv, liikuntasetelit) Kuntatasolla (panostus kouluruokaan ja liikuntaan, liikuntapaikkoihin, vanhusten ohjattuun toimintaan, pyöräteihin, jne) Suomella on näistä hyvää kokemusta Pohjois- Karjala projektista alkaen.

21 Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden suositukset Käytössä: Tuore Liikunnan Käypä hoito suositus AHA/ACSM:n suositukset 2007 USA:n suositukset 2008 Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset 2008

22 2008 Physical Activity Guidelines for Americans Aerobinen liikunta: Moderate level: minimi 2 h 30 min / vk TAI Vigorous activity: minimi 1 h 15 min / vk Voi kombinoida, lisää määrää asteittain, vähintään 10 min kerralla; tavoite: 2 x yllä mainittu Lihaskuntoa: Vähintään 2 x / vk (isot lihasryhmät, kuten jalat, lantio, selkä, rintakehä, vatsa, olkapäät ja käsivarret; ja toistoja 8-12 x jokaiseen lihasryhmään)

23

24 Terveysliikunnalla voi tasapainottaa kuntataloutta Näyttö liikunnan ja muiden elintapahoitojen vaikuttavuudesta on kiistaton. Liikunta (+ muut elintavat) kuuluu kiistatta monien sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Oikein kohdennetulla elintapahoidolla voidaan säästää lähivuosien sairaskustannuksissa. Kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida myös päätöksen/päättämättömyyden vaikutus terveyteen. Kysymys on pitkälti milloin ymmärrämme sen ottaa käyttöön ja millä tavoin!