OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Transkriptio

1 OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät , Biomedicum Helsinki

2 Sidonnaisuudet Päätoimi FinnDiane-projekti, kansainvälinen koordinaattori, Folkhälsanin tutkimuskeskus Luottamustoimet terveydenhuollon alalla EMA, asiantuntija EDNSG, varapresidentti Suomen Diabetestutkijat ja Diabetologit ry, sihteeri Muut sidonnaisuudet Luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Lilly, MSD) Osakkeen omistaja (Orion)

3 Suolan historiaa Jo muinaiset roomalaiset... Suolaraha (Salarium argentum) => Salary Suolaa haavoihin Folkhälsan Research Center Helsinki University Central Hospital the FinnDiane Study

4 NaCl g/ päivä Suolan saantisuosituksia 9.4 T1D miehet (FinnDiane) 6.0/ Työikäiset miehet (Finravinto 2007) T1D naiset (FinnDiane) Työikäiset naiset (Finravinto 2007)

5 Miten mitata suolansaanti? Veritestit hyödyttömiä Ruokapäiväkirjat eivät ole tarpeeksi tarkkoja edes ammattilaisten käsissä. Valmisruoat ja einekset tuottavat n. 75% päivittäisestä suolansaannista ja suolan määrän arviointi niissä on vaikeaa. Virtsanäyte on suolansaannin mittauksen paras menetelmä. Normaalioloissa (liikunnan ja hikoilun suhteen) n. 90% suolansaannista erittyy virtsaan => 24h virtsan Na vuorokauden suolansaanti 100mmol/d Na 5.8g NaCl

6 Results of a population-based dietary survey in Hobart, Australia (n=194) Sodium intake Male 170 mmol (range mmol) Female 118 mmol (range mmol) Menzies Research Institute, UTAS

7 Frequency distribution of urinary sodium excretion among 52 population samples INTERSALT Study, g NaCl BMJ 1988;297:

8 Intersalt ja verenpaine N= age from 52 centers U-Na 24h range mmol/l (Brazil to China) SBP 100 mmol vähennys Na-erityksessä (5.8 g NaCl) DBP -2.2 mmhg SBP -0.1 mmhg DBP Intersalt Cooperative Research Group BMJ 1988;297:

9 SUOLARAJOITUS MATALAMPI VERENPAINE ALENTUNUT KARDIOVASKULAARINEN MORBIDITEETTI JA MORTALITEETTI

10 Suola lisää kuolleisuutta Suomessa Tuomilehto et al. Lancet 2001; 357:

11 Tuomilehto et al. Lancet 2001; 357:

12 Aiemmat tutkimukset ovat yleensä unohtaneet diabeetikot?

13 Diabeettinen nefropatia lisää kuolleisuutta tyypin 1 diabeteksessa The FinnDiane Study Groop et al. Diabetes 58, , 2009

14 Dietary salt intake and mortality in type 2 diabetes (N=638; 10 yr follow-up) Tertiles of UNa <150mmol/d mmol/d >208mmol/d Age (yrs) 67* 64 61* Obesity (BMI>30) 41% 45% 55%* CVD (%) 49% 43% 44% ACE-inhibitors (%) 45%* 56% 57% ARBs (%) 13% 13% 10% HbA 1c (%) egfr 67* 73 78* Albuminuria (%) Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011

15 High salt intake is protective against allcause mortality (175 deaths [75CVD]) Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011

16 Lower 24h urinary Na excretion is associated with increased all-cause (and cardiovascular) mortality in type 2 diabetes Low 5 % 25 % 75 % 95 % High Ekinci et al. Diabetes Care 34:703-9, 2011

17

18 Dietary salt intake and mortality in type 1 diabetes (N=2807; 10 yr follow-up) Quartiles of UNa <102mmol/d (Q1) mmol/d (Q2-Q3) >187mmol/d (Q4) Age (yrs) BMI (kg/m 2 ) 24.7* * CVD (%) 9.2% 7.5% 6.4% ACE-inhibitors (%) 29% 27% 24% ARBs (%) 6% 5% 4% HbA1c (%) egfr * Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011

19 Renal status at baseline in the three groups of 24-h U Na excretion 80 % Normoalbuminuria Microalbuminuria Macroalbuminuria <102 mmol/d mmol/d >187 mmol/d

20 24h urinary Na excretion increases the risk for all-cause mortality in type 1 diabetes Deaths n=217/ g NaCl Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011

21 24h urinary Na excretion increases the risk for progression to ESRD in type 1 diabetes 122 ESRD / 424 macroalbuminuric patients Low 10th percentile 20th percentile 50th percentile 75th percentile 90th percentile High Adjusted for the competing risk of Death Thomas et al. Diabetes Care 34:861-6, 2011

22 ...ei pelkästään diabeteksessa...

23 Low urinary sodium excretion predicts CVD mortality (n=1499, 7.9yrs) Stolarz-Skrzypek et al. JAMA 305: , 2011

24 37% had diabetes

25 End-point: CVD kuolema Stroke Sydäninfarkti Sydämen vajaatoiminta O Donnell et al. JAMA 206: , 2011

26 CVD Death MI CHF Stroke O Donnell et al. JAMA 206: , 2011

27 RAAS aktivointi SNS aktivaatio insuliiniiresistenssi LDL-kolesteroli Glukoosi SUOLARAJOITUS MATALAMPI VERENPAINE liikunta ravinnon muut tekijät tupakointi perinnölliset tekijät ylipaino stressi alkoholi ALENTUNUT KARDIOVASKULAARINEN MORBIDITEETTI JA MORTALITEETTI

28 Suolanrajoitus aktivoi RAAS Plasma renin acrtivity PRA (ng ml -1 h 1 ) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 LDS T2D HDS 24hUNa 118 ± ± 24 PRA predicts CVD mortality (HOPE) Ekinci et al. Diabetologia 2010 Verma et al. Eur Heart J 2011

29 OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Pääosin KYLLÄ, mutta varsinkin diabeetikoilla tulisi suhtautua hieman varovaisesti ennen kuin tavoitellaan liian matalia suolatasoja

30