Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori, diabeteslääkäri Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

2 Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuoni taudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori, diabeteslääkäri Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

3 Mitä yhteistä

4 Yleisiä Vakavia Hiipiviä Oireettomat esi- ja varhaisvaiheet Elintavat ja geenit Yhteisiä riskitekijöitä suuri osa ehkäistävissä

5 Perinnöllinen alttius Insuliini resistenssi Heikentynyt glukoosinsieto Diabetes Diabetes lisäsairauksineen Geenit Epigenetiikka Elintavat syntymä nuoruus keski-ikä vanhuus Sosiaalinen Ja kulttuuriympäristö Taudin kehittymistä estävä tai siltä suojaava ympäristö Hypertensio MBO Suurentunut sepelvaltimo -taudin vaara Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Silmämuutokset Munuaismuutokset Hermomuutokset vaikutus mahdolli -suudet

6 Tyypin 2 diabeteksen luonnollinen kulku Prediabetes Diabetes Insuliiniresistenssi Maksan glukoosintuotanto Insuliinitaso IFG tai IGT tai molemmat Postprandiaalinen glukoosi Paastoglukoosi Mikrovaskulaariset komplikaatiot Makrovaskulaariset komplikaatiot Insuliinierityksen väheneminen on suurin ongelma tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa Aika Vuosia Tyypin 2 diabeteksen diagnoosihetki

7 Ateroskleroottisen plakin synty ja kehitys Vaahtosolut Rasvajuoste Seinämävaurio Aterooma Fibroottinen plakki Komplisoitunut leesio/ruptuura Endoteelidysfunktio 10 v v 30v Pepine C. Am J Cardiol. 1998;82(suppl 10A):23S-27S. 7

8 Sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku Suomessa ja Pohjois-Karjalassa (35-64-vuotiaat miehet per ) Suomi Pohjois-Karjala Metabolisen oireyhtymän yleistyminen nostaa sydän- ja verisuonisairauksien määrän uuteen kasvuun Tietolähde: STAKES, mukaellen prof Markku Savolainen Vuosi

9 Diabetes yleistyy Diabetes Suomessa 2005 FinDM II

10

11 Tuloksia NFBC66 46-vuotisseurantatutkimuksesta. Sydän- ja verisuonitaudit

12 Diabetes ja sen esiasteet miten tutkittiin Kyselylomakkeella Onko Teillä todettu diabetesta? Oma ilmoitus käytetyistä lääkkeistä Määrittämällä sokeripitoisuus paaston jälkeen otetusta laskimoverinäytteestä Määrittämällä sokeripitoisuus 2 tunnin sokerirasituskokeen aikana neljä kertaa otetuista laskimoverinäytteistä HILMO-tiedoista

13 Tiedossa oleva diabetes Miehet % Naiset % Ei diabetesta T1DM 16 0,5 15 0,4 T2DM 49 1,4 69 2,0 T1 tai T ,5 Yhteensä

14 Sokerirasituskoe

15 Glukoosirasituskokeen tulosten tulkinta Plasman glukoositaso laskimonäytteessä, mmol/l Diabetes Paastoarvo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa Heikentynyt glukoosinsieto (Impaired Glucose Tolerance, IGT) Paastoarvo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa Pelkkä kohonnut paastoglukoosi (Impaired Fasting Glucose, IFG) Paastoavo 2-tunnin arvo glukoosirasituskokeessa 7,0 tai 11,1 <7,0 ja 7,8-11,0 6,1-6,9 ja <7,8

16 Sokerihäiriöiden yleisyys henkilöillä, joilla ei ole aiemmin todettua diabetesta 75 % 25 % 86 % 14 %

17 SVT riskitekijät ja sokeriaineenvaihdunta Miehet Naiset MIEHET NAISET BMI Waist circ FS_KOL HDL LDL TRIGL BMI Waist circ FS_KOL HDL LDL TRIGL NGT NGT IFG IFG IFG/IGT IFG/IGT IGT IGT scdm scdm

18

19 Metabolisen oireyhtymän yleisyys NFBC 66:ssa Metabolinen oireyhtymä miehet % naiset % kyllä ei

20 Sokerihäiriöiden esiintyvyys metabolisen oireyhtymän mukaan Miehet Naiset 88 % 54 % 93 % %

21 Sokerihäiriöiden yleisyys henkilöillä, joilla ei ole aiemmin todettua diabetesta 25 % 46 % 14 % 39 %

22 Sydän- ja verisuonitaudit: miten tutkittiin Kyselytutkimus Haastattelu Käytetyt lääkkeet Sairaalahoitokäyntien diagnoosit Verenpaineen mittaus EKG Sydämen uä ja PWV osajoukolle

23 Verenpainetauti Miehet % Naiset % ei kyllä , ,4

24 Osallistujille Mitä hyötyä Ainakin diabeteksen osalta on varma näyttö siitä, prediabeteksen muuttumista diabetekseksi voi ehkäistä tai huomattavasti myöhentää yksinkertaisilla elintapamuutoksilla MBO on riskitekijäryväs, johon jo keski-iässä liittyy varsin usein sokerihäiriö Sokerihäiriön varhainen toteaminen ja tehokas hoito voi estää diabeteksen ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantumisen

25 Mitä hyötyä Tutkimukselle Kliinisen tutkimusaineiston laaja tietovaranto ja kliinisen tutkimuksen yhteydessä kerätyt biologiset näytteet ja niistä tehdyt/tehtävät jatko-analyysit tarjoavat mahdollisuuden selvittää laajasti ja yksityiskohtaisesti diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien syntyyn liittyviä tekijöitä, mm geneettisten ja ympäristö- ja elintapatekijöiden osuutta näiden tautien synnyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä entistä täsmällisempiä, yksilöllisempiä ja kustannustehokkaampia sairauksien ehkäisy- ja hoitokeinoja.

26 Tutkijat ja tutkimusryhmät Mitä hyötyä Useat tutkimusryhmät Oulun yliopistossa, Euroopassa ja muualla maailmassa selvittelevät diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien syntyyn liittyviä tekijöitä elämän eri vaiheissa. Oulun yliopistossa on jo nyt selvitetty poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan yhteyksiä moniin yleisiin terveysongelmiin, kuten masennukseen, hormonilääkitysten käyttöön, gynekologisiin sairauksiin (PCOS), työkykyyn ja työssä selviämiseen, muistitoimintoihin, tuki- ja liikuntaelisairauksiin, suun terveyteen, silmäongelmiin, elämänlaatuun, äidin raskauteen ja varhaislapsuuden kasvuun ja kehitykseen. Muutamia tutkimustuloksia on jo julkaisu ja useita tutkimusraportteja on tekeillä.

27 Suurkiitokset kaikille mukana olleille