Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Transkriptio

1 Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

2 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset (ruokapyramidi) Suositus Saanti Rasvan kokonaissaanti, E% ,1 Tyydyttynyt rasva, E% n ,4 Kertatyydyttymätön rasva, E% ,4 Monityydyttymätön rasva, E% ,7 Hiilihydraatit, E% ,8 Sakkaroosi, E% < 10 10,1 Ravintokuitu, g ,0 Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005 ja Leipätiedotus Saanti: Finravinto 2007 tutkimus (25 64 v. miehet ja naiset) Mikael Fogelholm

3 HIILIHYDRAATIT JA TERVEYS (MUUTTUJIA) 1.Hiilihydraattien kokonaissaanti (E%) 2.Sakkaroosi (E%) 3.Kuitu, viljakuitu (g/pv) 4.Viljavalmisteet, täysjyvävilja, jne. 5.Glykemiaindeksi 6.Glykemiakuorma

4 PITKITTÄISTUTKIMUS (1) Terveydentila ja siihen vaikuttava tekijät (ml. ruokavalio) tutkitaan seurannan alussa (2)Tutkimus kertoo uusien tautitapausten ilmaantuvuudesta ja selittää sitä esimerkiksi ravintoaineiden saannilla Terveellinen ruokavalio Epäterveellinen ruokavalio Aika (esim. kuukausia tai vuosia) = terve = sairas

5 PITKITTÄISTUTKIMUKSEN HAASTEITA Ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointi virheluokitukset? Ruoankäytön ja ravinnonsaannin muuttuminen virheluokitukset Sekoittavien tekijöiden vakiointi jääkö selitettävää? Yksittäisen energiaravintoaineiden itsenäinen vaikutus?

6 Ruoankäytön ja ravintoaineiden saannin merkitys sydänsairauksien riskille seurantatutkimuksissa (meta-analyysi ajalta ) Riski pienenee (RR<1) Ei näyttöä Riski suurenee (RR>1) Kertatyydyttymätön rasva Välimeren dieetti Pähkinät Kala, kalarasvat Täysjyvävilja Vihannekset ja hedelmät Kuitu Rasvan kokonaissaanti Tyydyttynyt rasva Monityydyttymätön rasva Länsimainen ruokavalio Liha Kananmuna Maito Transrasva Glykemiaindeksi Glykemiakuorma Mente ym. Arch Intern Med 2009;169:659-69

7 Mitä tapahtuu, 0,2 kun 5 % energiasta vastaava tyydyttynyt rasva vaihdetaan monityydyttymättömään 0 (PUFA), yleensä hiilihydraatteihin (HH) tai hiilihydraatteihin, joiden glykemiaindeksi on matala, keskiverto tai korkea? 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 PUFA Mitä tyydyttyneen rasvan tilalle? HH Vaarasuhde Sydäntapahtumat Sydänkuolemat PUFA Jakobsen ym. Am J Clin Nutr 2009;89: ja Am J Clin Nutr 2010;91: HH Sydäninfarkti GI: GI: GI: 77-85

8 Glykemiaindeksi ja -kuorma vs. krooniset sairaudet: meta-analyysi Risk ratio 3 2,75 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 0,75 0,5 0,25 0 T2 diabetes Sydänsairaudet GI GK GI GK GI Aivoverenk. häir. Riskisuhde (ja 95 % luottamusväli) alimman ja ylimmän 10 % vertailussa: Riski kroonisiin sairauksiin suhteessa suurenevaan glykemiaindeksiin ja -kuormaan kohorttitukimuksissa. GK Barclay ym. Am J Clin Nutr 2008;87:627-37

9 1,8 Hiilihydraattien laatu ja T2D ilmaantuvuus 1,6 1,4 Vaarasuhde 1,2 1 0,8 GI Sokeri Hiilih. Tärkk. GL 0,6 Kuitu 0,4 Hiilihydraattien saannin ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden yhteys 10 vuoden seurannassa (n=37 846, ikä v. seurannan alussa). Tulokset on vakioitu mm. sukupuolen, iän, alkoholinkäytön, fyysisen aktiivisuuden, sosioekonomisen taustan ym. suhteen. Kuidun tulos on riippumaton GL:stä, muiden muuttujien tulokset taas ovat riippumattomia kuidusta. Sluijs ym. Am J Clin Nutr 2010;92:905-11

10 Hiilihydraatit ja terveys 2,5 2 Riskisuhde 1,5 1 0,5 0 Matala Keski Korkea Korkea Keski Matala Viljakuitu Glykemiakuorma Viljakuidun saannin ja glykemiakuorman yhteys tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen naisilla (Salmeron ym. JAMA 1997;277:472-7)

11 Eläin- ja kasvipohjaisen ruokavalion hiilihydraattien (HH) määrän yhteys Kuolleisuuteen miehellä 20 vuoden seurannassa. Vähän tarkoittaa alinta 10 %, paljon taas on ylin 10 %. Eläinpohjainen ruokavalio Vähän HH Paljon HH Kasvispohjainen ruokavalio Vähän HH Paljon HH Hiilihydraatteja, % energiasta Tyydyttynyt rasva, g/pv Monityydyttymätön rasva, g/pv Täysjyvävilja, g/pv Kuolleisuus, riskisuhde 1,31 (1,14-1,44) 1 0,81 (0,74-0,89) 1 Fung ym. Ann Intern Med. 2010;153:

12 Viljakuidun saanti ja lihominen Paino 0,5 0,4 Vyötärö 150 0, ,2 g 50 0 Yht. cm 0,1 0 Yht , , , , ,5 Viljakuidun saannin (10 g/pv) yhteys vuotuiseen painon ja vyötärönympäryksen Muutokseen DiOGenes tutkimuksen alueilla (5 Euroopan maassa) ja yhteensä. Tutkittavat, n=89 432, keski-ikä 53 v., seuranta 6,5 v. Du ym. Am J Clin Nutr 2010;91:329-36

13 INTERVENTIOTUTKIMUKSEN HAASTEITA Kuinka normaali (toteutettava) on interventioruokavalio? Ruoankäytön ja ravinnonsaannin muuttuminen? Kuinka vahvasti riskitekijät ennustava sairastavuutta?

14 Ruoan vaikutus kolesterolitasapainoon interventiotutkimuksissa Hiilihydraatti Voi Palmuöljy Suklaarasva Kookosrasva Pehmeä margariini Majoneesi Oliiviöljy Rypsiöljy -0,15-0,1-0,05 0 0,05 0,1 0,15 0,2 Arvioitu muutos kokonaiskolesteroli/hdl-kolesteroli suhteessa kun keskimääräisessä amerikkalaisessa ruokavaliossa 10 % rasvaa korvataan hiilihydraateilla tai erilaisilla rasvoilla Mensink ym. Am J Clin Nutr 2003;77:

15 Gardner ym. JAMA 2007;297: tutkittavaa, BMI 27 40, naisia, ikä 41 (SD 6) v. 2 kk interventio, 10 kk seuranta dieettien koostumus kuvattu 2 kk kohdalta SAFA M/PUFA Proteiinit Hiilihydraatit Ornish LEARN Zone Atkins 12 kk hh: 52 % 12 kk hh: 47 % 12 kk hh: 45 % 12 kk hh: 35 % % Mikael Fogelholm

16 Rasvaa vai hiilihydraatteja? Muutos (kg) Zone Ornish LEARN Atkins Kuukausi Painon muutos 2 kk laihdutusintervention ja 10 kk seurannan aikana. Atkins erosi (p<0,001) kaikista muista 2 ja 6 kk kohdalla, 12 kk kohdalla vain Zone-dieetistä (p=0,01). Mikael Fogelholm Gardner ym. JAMA 2007;297:969-77

17 Rasvaa vai hiilihydraatteja? Muutos (mmol/l) LDL-kolesteroli Atkins Zone LEARN Ornish Muutos (mmol/l) HDL-kolesteroli Atkins Zone LEARN Ornish 0,1 0, ,1-0,1 Atk-Zone, p<0,05-0,2-0,2-0,3 2 kk 12 kk -0,3 2 kk 12 kk LDL- ja HDL-kolesteroli 2 kk (intervention lopussa) ja 12 kk kohdalla (seurannan lopussa). Mikael Fogelholm Gardner ym. JAMA 2007;297:969-77

18 VÄHÄKUITUISET, NOPEASTI IMEYTYVÄT HIILIHYDRAATIT JA TERVEYS (MEKANISMEJA) 1.LDL-kolester olin pitoisuus pienenee (+) 2.HDL-kolesterolin pitoisuus pienenee (-) 3.LDL- ja HDL-kolesterolin partikkelikoko pienenee (-) 4.Triglyseridipitoisuus suurenee (-) 5.Tulehdustekijöiden pitoisuus suurenee (-)

19 Ravintoaineiden saantisuositukset onko perusteita muuttaa? Suositus Saanti Muutos? Rasvan kokonaissaanti, E% ,1 Tyydyttynyt rasva, E% n ,4 Kertatyydyttymätön rasva, E% ,4 Monityydyttymätön rasva, E% ,7 Hiilihydraatit, E% ,8 Sakkaroosi, E% < 10 10,1 Ravintokuitu, g ,0 Mikael Fogelholm Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005 Saanti: Finravinto 2007 tutkimus (25 64 v. miehet ja naiset)

20 Ravintoaineiden saantisuositukset onko perusteita muuttaa? Suositus Saanti Muutos? Rasvan kokonaissaanti, E% , ? Tyydyttynyt rasva, E% n ,4 OK? Kertatyydyttymätön rasva, E% , ? Monityydyttymätön rasva, E% ,7 5-15? Hiilihydraatit, E% , ? Sakkaroosi, E% < 10 10,1 8? Ravintokuitu, g ,0 OK Mikael Fogelholm Suositukset: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005 Saanti: Finravinto 2007 tutkimus (25 64 v. miehet ja naiset)

21 Ruokapyramidi tähänkö voitaisiin mennä? Vihannekset ja hedelmät perustaksi! Täysjyväviljalla edelleen tärkeä asema Vaalean viljan tiukempi rajoitus Öljylle tärkeämpi asema