Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Transkriptio

1 Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa, Pirkanmaan shp Timo Saaristo, Pirkanmaan shp Markku Peltonen, THL Hannu Puolijoki, Etelä-Pohjanmaan shp Leo Niskanen, Keski-Suomen shp Leena Moilanen, Pohjois-Savon shp Mauno Vanhala, Keski-Suomen shp Matti Uusitupa, Itä-Suomen yliopisto Jaakko Tuomilehto, Helsingin yliopisto Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto 2

2 JOHDANTOA Pienillä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvillä elintapamuutoksilla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Matala sosioekonominen asema on yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, mutta tutkimuksia sosioekonomisen aseman vaikutuksista elintapaohjauksen tehoon on vähän. Diabeteksen esiintyminen suvussa on yksi tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta vähemmän tiedetään suvun diabetestaustan vaikutuksista elintapaohjauksen tehoon. 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako 1) sosioekonominen asema ja 2) suvun diabetestausta elintapaohjauksen tehoon yksivuotisseuruun aikana henkilöillä, joilla oli korkea sairastumisriski tyypin 2 diabetekselle. 4

3 AINEISTO JA MENETELMÄT Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois- Pohjanmaa ja Pohjois-Savo 400 toimipaikkaa perusterveydenhuollon terveyskeskuksista, työterveyshuollosta ja yksityisestä työterveyshuollosta 5 Seulonta: Riskitesti (15 pistettä tai enemmän) Aikaisempi sydäninfarkti tai valtimotautitapahtuma Aikaisempi suurentunut paastoglukoosiarvo (IFG) Aikaisempi heikentynyt glukoosinsieto (IGT) Raskausdiabetes 6

4 Korkean riskin kohortti n= (3379 miestä, 6770 naista) <65-vuotiaita n=8 584 (2820 miestä, 5764 naista) Seurantatiedot n=5523 (1819 miestä, 3704 naista) <65-vuotiaita n=4630 (1491 miestä, 3139 naista) <9kk n=172 (53 miestä, 119 naista) <65-vuotiaita n=144 (43 miestä, 101 naista) 9-18 kk n=3880 (1339 miestä, 2541 naista) <65-vuotiaita n=3189(1067 miestä, 2122 naista) >18 kk n=1471 (427 miestä, 1044 naista) <65-vuotiaita n=1297 (381 miestä, 916 naista) 7 Elintapaohjaus Yksilöohjaus paino, ravinto, liikunta, alkoholin käyttö, tupakointi Ryhmäohjaus painonhallintaryhmät liikuntaryhmät mielenterveyspotilaiden kuntoutusryhmät irti tupakasta- ryhmät luentoja 8

5 Mittarit Sosioekonominen asema: Koulutus matala (perus/kansa/keskikoulu) keskitaso (ammattikoulu, lukio, opisto) korkea (ammattikorkeakoulu tai yliopisto) Työelämässä olo ruumiillista työtä tekevät ei-ruumiillista työtä tekevät ei työelämässä olevat (kotiäidit/isät, opiskelijat, työttömät) eläkkeelläolevat Suvun diabetestausta positiivinen: isä äiti sisarukset 9 Elintapaohjauksen tehokkuus Muutokset yksivuotisseuruun aikana: paino (kg) BMI (kg/m 2 ) vyötärönympärys (cm) systolinen verenpaine (mmhg) diastolinen verenpaine (mmhg) kolesteroli (mmol/l) HDL-kolesteroli (mmol/l) LDL-kolesteroli (mmol/l) triglyseridit (mmol/l) Diabeteksen ilmaantuvuus 10

6 TULOKSET Sosioekonominen asema (<65-vuotiaat) Miehet Koulutus 37.5 % matala 54.7 % keskitaso 7.9 % korkea Työelämässä olo 38.9 % ruumiillinen työ 26.6 % ei-ruumiillinen työ 9.2 % työelämän ulkopuolella 25.4 % eläkkeellä Naiset Koulutus 32.6 % matala 57.6 % keskitaso 9.8 % korkea Työelämässä olo 9.5 % ruumiillinen työ 48.5 % ei-ruumiillinen työ 17.3 % työelämän ulkopuolella 24.8 % eläkkeellä 11 Muutokset koulutuksen mukaan Miehet (<65-vuotiaat) Matala Keskitaso Korkea N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino (5.1) (6.0) (4.2) BMI (1.6) (1.7) (1.4) Vyötärö (5.3) (5.2) (4.6) Systolinen vp (14.7) (14.3) (12.1) Diastolinen vp (8.7) (8.7) (9.1) fs-kol (1.0) (0.8) (1.0) fs-hdl-kol (0.2) (0.2) (0.2) fs-ldl-kol (0.9) (0.7) (0.8) fs-trigly (0.9) (0.8) (1.2) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 12

7 Muutokset työelämässä olon mukaan Miehet (<65-vuotiaat) Ruumiillinen Ei-ruumillinen Työelämän ulkop. Eläkkeellä N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka(sd) N Ka (sd) p. Paino (5.5) (4.7) (7.7) (5.2) BMI (1.4) (1.5) (2.4) (1.7) Vyötärö (4.8) (5.1) (6.0) (5.3) Systolinen vp (13.7) (13.4) (16.5) (15.3) Diastolinen vp (8.8) (8.8) (9.9) (8.2)** fs-kol (0.9) (0.8) (0.9) (0.9) fs-hdl-kol (0.3) (0.2) (0.2) (0.2) fs-ldl-kol (0.9) (0.7) (0.8) (0.8) fs-trigly ( 0.9) (0.9) (0.8) (0.8) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen (ei-ruumiillinen työ vertailuryhmänä) ** p< Muutokset koulutuksen mukaan Naiset (<65-vuotiaat) Matala Keskitaso Korkea N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino (5.9) (5.3) (4.0) BMI (2.2) (2.0) (1.5) Vyötärö (5.5) (5.9) (5.0) Systolinen vp (15.5) (14.3) (11.5) <0.001 Diastolinen vp (7.9) (8.7) (7.9) fs-kol (0.9) (0.8) (0.9) fs-hdl-kol (0.3) (0.3) (0.3) fs-ldl-kol (0.8) (0.8) (0.8) fs-trigly (0.7) (0.7) (0.7) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 14

8 Muutokset työelämässä olon mukaan Naiset (<65-vuotiaat) Ruumiillinen Ei-ruumillinen Työelämän ulkop. Eläkkeellä N Ka (sd) N Ka (sd) N Ka(sd) N Ka (sd) p. Paino (4.5) (5.1) (7.5) (4.6) BMI (1.7) (1.9) (2.7) (1.8) Vyötärö (5.0) (5.9) (5.8) (5.5) Systolinen vp (15.3) (13.9) (13.5) (15.9) Diastolinen vp (9.0) (8.3) (8.0) (8.7) fs-kol (0.8) (0.9) (0.8) (0.9) fs-hdl-kol (0.3) (0.3) (0.3) (0.3) fs-ldl-kol (0.8) (0.8) (0.7) (0.8) fs-trigly (0.7) (0.7) (0.6) (0.7) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 15 % Diabeteksen ilmaantuvuus koulutuksen mukaan 16

9 Diabeteksen ilmaantuvuus työelämässä olon mukaan % 17 TULOKSET Suvun diabetestausta Naisista 68.0 %:lla ja miehistä 57.6 %:lla oli suvussa diabetesta. 18

10 Muutokset suvun diabetestaustan mukaan Miehet Ei Kyllä N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino (5.7) (5.0) BMI (1.8) (1.3) Vyötärö (5.4) (4.6) Systolinen vp (14.6) (15.0) Diastolinen vp (9.1) (8.7) fs-kol (0.9) (0.8) fs-hdl-kol (0.2) (0.2) fs-ldl-kol (0.8) (0.7) fs-trigly (0.9) (0.8) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 19 Muutokset suvun diabetestaustan mukaan Naiset Ei Kyllä N Ka (sd) N Ka (sd) p. Paino (5.2) (6.1) BMI (1.9) (2.2) Vyötärö (6.1) (5.8) Systolinen vp (14.7) (14.9) Diastolinen vp (8.4) (8.5) fs-kol (0.8) (0.8) fs-hdl-kol (0.3) (0.3) fs-ldl-kol (0.7) (0.7) fs-trigly (0.6) (0.7) p-arvo vakioitu ikään ja alkumittauksen tilanteeseen 20

11 Diabeteksen ilmaantuvuus suvun diabetestaustan mukaan % 21 JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutustasolla ja työelämässä ololla ei ollut vaikutusta elintapaohjauksen tehoon. Elintapaohjauksella saavutettiin enemmän myönteisiä vaikutuksia kardio-metabolisissa tekijöissä miehillä, joilla ei ollut suvussa diabetesta verrattuna miehiin, joilla oli suvussa diabetesta. Elintapaohjaus oli yhtä tehokasta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä riippumatta koulutustasosta, työelämässä olosta tai suvun diabetestaustasta. 22

12 JULKAISUT: Rautio, N, Jokelainen J, Oksa H, Saaristo T, Peltonen M, Niskanen L, Puolijoki H, Vanhala M, Uusitupa M, Keinänen-Kiukaanniemi S Socioeconomic position and effectiveness of lifestyle intervention in prevention of type 2 diabetes: One-year follow-up of the FIN-D2D project. Scandinavian Journal of Public Health 39: Rautio N, Jokelainen J, Oksa H, Saaristo T, Peltonen M, Puolijoki H, Tuomilehto J, Vanhala M, Moilanen L, Uusitupa M, Keinänen- Kiukaanniemi S. Family history of diabetes and effectiveness of lifestyle counselling on the cardio-metabolic risk profile in individuals at high risk of type 2 diabetes: 1-year follow-up of the FIN-D2D project. Diabetic Medicine 2011 Jul 22. doi: /j x. [Epub ahead of print] 23 Kiitos. 24