Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?

Transkriptio

1 Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen vaikutuksista uutta tietoa PET-kuvantamisella Liikunta vai ravinto miten ehkäistä tyypin 2 diabetes

2 Insuliiniresistenssi ja -solutoimintahäiriö Geneettinen Alttius Elintavat Dieetti Perimä tärkeä! - Äidin diabetes - >riski 60% - Molemmat vanhemmat -> 80% Lihavuus Rasvahapot Korkea Glukoosi Type 2 Diabetes

3 Tyypin 2 diabeteksen kehittyminen Heikentynyt Sokerin sieto Diabetes Insuliinin eritys Haiman -solujen toimintahäiriö Normaali Insuliinieritys Insuliiniresistenssi Hyperinsulinemia -toimintahäiriö Aterian jälkinen hyperglycaemia Paastohyperglykemia Aterian jälkeinen glukoosi Paasto Glukoosi Normaali glukoositaso 4-7 vuotta Diagnoosi MIKSI LIHOTAAN? Geenit vai ympärist ristö? 50years

4 Lihavuus altistaa tyypin 2 diabetekselle % 100 Riski saada tyypin 2 diabetes Lihavuus < Painoindeksi BMI (kg/m 2 ) Colditz ym. Ann Intern Med 1995; 122: KESKIVARTALOLIHAVUUS T2D A) B) A) Ikä 48 vuotta, mies BMI = 26.1 kg * m2 Rasva % = 22.6 Viskeraalirasva = 2.8 kg B) Ikä 50 vuotta, mies BMI = 36.0 kg * m2 Rasva % = 33.7 Viskeraalirasva = 5.0 kg C) Ikä 33 vuotta, nainen BMI = 53.1 kg * m 2 Rasva % = 54.9 Viskeraalirasva = 1.43 kg C)

5 Rasvassa ratkaisee määm äärä ja sijainti Ihonalaisrasva vs. Viskeraalirasva Ektooppinen rasva

6 Mahalaukun ohitus- (a) ja kavennusleikkaus (b) Kiitos Diabetestutkimussää äätiöille ille sen myönt ntämästä 2-v v apurahasta tutkimukselleni : Aivojen, suoliston, haiman ja rasvakudoksen merkitys lihavuuden ja tyypin 2 patogeneesissa PET-kuvantamista apuna käyttk yttäen

7 Mikä on PET? PET= PositroniEmissio Tomografia Lyhytikäisiä radiolääkeaineita käyttävä (T½ 2min-2t) tasoleikekuvausmenetelmä Tutkittavaan kajoamatonta toiminnnallista kuvantamista Obese Nonobese Rasvakudoksen sokerinkäytt yttö mitattavissa PET:lla OBESE LEAN MRI 100% Subcut Subcut PET Visc Visc Virtanen et al., JCEM %

8 Aineenvaihdunnan tutkiminen PET:n avulla Aivot [undefined] Ruskea rasva Sydän Maksa Haima Vatsaontelon rasva, suolisto Lihakset Turun PET-keskus Lihavuusleikkauksen vaikutusten tutkiminen Mukaanottokriteerit BMI 40 kg/m 2 tai 35 ja muu riskitekijä Ei insuliinihoitoista diabetesta Paino alle < 150 kg Potilas valinta Potilas valinta Leikkaustavan valinta Leikkaustavan valinta 25 lihavaa Ikä 47 ± 9 v 13 DM2 tai IGT MRI FDG-PET tutkimus 10 tervettä normaalipainoista Leikkaus 6 kk MRI FDG-PET tutkimus Osa SLEEVEPASS tutkimusta (NCT )

9 PET-kuvaukset 18 FDG Sydän Maksa Vatsa Lihakset BRAIN Insuliini- glukoosi-infuusio PET Tuloksia Lihavat (n=25) Terveet(n=10) Ennen leikkausta 6kk leikkauksesta Painot (kg) 121 ± ± 13 *** 69 ± 7 *** BMI (kg/m 2 ) 43 ± 4 33 ± 2 *** 24 ± 2 *** HbA 1C (%) 5.9 ± ± 0.3 * 5.7 ± 0.2 Paasto glukoosi (mmol/l) 6.0 ± ± 0.5 *** 5.3 ± 0.3 * M-value mol/kg/min) 12.8 ± ± 8.5 *** 40.3 ± 9.5 *** Ennen Jälkeen Ei diabetesta 9 18 Pre-DM 5 2 T2DM 9 3 * p < 0.05 ** p < 0.01 *** p < 0.001

10 Elimistön, lihasten ja sydämen insuliiniherkkyys paranee leikkauksen jälkeen j Koko kehon insuliiniherkkyys Sydämen insuliiniherkkyys Whole body glucose uptake (M- value) (µmol 100g -1 min -1 ) *** ### PREOPERATIVE POSTOPERATIVE ### *** *** *** Lean controls Obese non-dm Obese DM Myocardial insulin stimulated glucose uptake (µmol 100g -1 min -1 ) PREOPERATIVE ## POSTOPERATIVE # Lean controls Obese non-dm Obese DM *** p vs. lean controls # p 0.05 pre vs. post ## p 0.01 pre vs. post ### p pre vs. post Hannukainen ym., EASD 2011 Mitä tapahtuu suolistossa lihavuusleikkauksen jälkeen?

11 PETaineistossa todettiin, että suoliston insuliiniresistenssi korjaantuu leikkauksen jälkeen Transaxial Coronal OhutusuoliI Maksar Sagittal Munuainen Mäkinen yml. EASD2011, Honka ym. Diabetologia 2013 Miten aivojen toiminta muuttunut?

12 Aivo-aktivaatio erilaisille ruuan kuville Nummenmaa et al. PLoS ONE 2012 Aivojen viestijärjestelm rjestelmät t suosivat lihomista Lihavilla aivot ylireagoivat ruokaärsykkeisiin > pyrkimys lisätä ja ylläpitää painoa Laihtumisen jälkeen aktivaatio muistuttaa normaalipainoisia Nummenmaa ym. PlosOne 2012

13 Dieetti vai liikunta? DIEETIT? Niukkaenerginen ruokavalio laskee tehokkaasti painoa jo 6 vkon aikana 6-88 kg Esim. 55-v mies paino 92.3kg; - laski 10.9 kg vyötärö 101, lyheni 13 cm MUTTA: 2/3 niistä, jotka laihtuvat, saavat painoa takaisin vuoden kuluessa ja lähes ovat kaikki lähtöpainossaan 5 v kuluttua Ei näyttöä eroista eri dieettien välillä, kun energiansaanti niissä sama. LÄÄKKEET? kalliita ja aiheuttaneet sivuvaikutuksia

14 Liikunta ja painonhallinta FT J.C. Hannukainen ERI HARJOITUSMENETELMÄT PAINONHALLINNASSA JA INSULIINIHERKKYYDEN PARANTAJINA EROT PIENIÄ! (Moinuddin et al J Obes Weigh Los Ther, 2012) HIIT= High Intensity Interval Training (esim 30 sec max suoritus, 4 min tauko, toistot x 4-6, 15min)

15 Menot ja Laji kcal/tunti Aerobic 515 Bodypump 590 Crosstraining 660 Golf 365 Jalkapallo (ottelu) 880 Jooga 220 Juoksu 10km/h (rauhallinen) 710 Juoksu 14km/h (reipas) 955 Jääkiekko (ottelu) 660 Keilailu 290 Kuntopyörä 50W (kevyt) 220 Kuntopyörä 150W (raskas) 515 Kuntosali 440 Kävely 5km/h (kohtalainen) 250 Kävely 7km/h (erittäin reipas) 450 Laskettelu/lumilautailu 440 Maastohiihto (erittäin vauhdikas) 880 Maastohiihto (rauhallinen) 440 Portaiden nousu (rauhallinen) 295 Portaiden nousu (reipas) 590 Puiden pilkkominen 440 Pyöräily (vauhdikas) 440 Ruohonleikkuu 440 Salibandy 590 Sauvakävely 300 Spinning 660 Tanssi (vauhdikas) 370 Tennis 440 Uinti (rauhallinen) 295 Uinti (vauhdikas) 440 Vaeltaminen (reipas) 440 Vesijumppa 295 Tulot 1070 kcal 200 kcal 1034 kcal 1830 kcal 112 kcal 204 kcal

16 Jaana Lindström Jaana Lindström

17 Finnish Diabetes Prevention Study (Tuomilehto, NEJM, 2001) 58% T2DM 522 miestä, joilla heik.sokerinsieto Ikä 55±7v BMI 31±5 kg/m 2 Jaana Lindström ym, Diabetologia 2013

18 Jaana Lindström Jaana Lindström

19 Riskitesti kertoo todennäköisyytesi sairastua Ennaltaehkäisy, elämäntavat, lapset! Kiitos!