Lihantuotannon ympäristöedut, -haitat ja tavoiteltu vastuu

Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos ja maataloutemme nykytila ja muutos. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Maatalous ja ilmastonmuutos

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Mittatikun uudet sovellukset

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Hämeenlinna Pirjo Kortesniemi

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous tilastojen valossa. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalous 2016 nousuun! Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Vähänkö hyvää! -lautasella

Elinkaariarvioinnin hyödyntäminen HK Ruokatalon liiketoiminnan kehittämisessä

Markkinakehityksestä yleensä

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Merja Saarinen

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Lihasektorin hintarakenteet

ASF-seminaari Kommenttipuheenvuoro. Pia Nybäck, HKScan Oyj, Eläinhankinta ja alkutuotanto

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Viljasektorin hintarakenteet

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre

Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Hyvää Suomesta- Saarioisilta Mirja Lonka

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Selvitys koskee Sastamalan kaupungissa, osoitteessa Lumiaisentie 11, sijaitsevan lihasikalan ympäristöluvan tarkistamistarvetta.

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Strategian perusteet

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari Kati Kastinen, LTK

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Siipikarjatilojen kannattavuus

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Ruoka ja ilmastonmuutos

Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/17

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Jyväskylän energiatase 2014

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Kriteerit vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille Elina Ovaskainen, Motiva Oy Motiva 1

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki Kuopio

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Ravinto ja ilmastonmuutos

Maatalouden riskienhallinta ja siihen käytettävät välineet

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Transkriptio:

Lihantuotannon ympäristöedut, -haitat ja tavoiteltu vastuu Sikatalouden tulosseminaari 2.6.2010 Vantaalla Sirpa Kurppa, MTT, Kestävä bio- ja elintarviketalous -tiimi 2.6.2010

Ympäristövaikutukset kansantaloudessa Elintarvikeketjun osuus kotimaisista ympäristövaikutuksista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Muu kansantalous Elintarvikeketju 30% 20% 10% 0% Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen vesistössä

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuoteryhmien osuudet kulutukseen toimitetuille elintarvikeketjun tuotteille kohdistuvasta ilmastonmuutosvaikutuksesta (suomalaiskansallinen taso) Tuoteryhmä Kotimainen tuotanto Tuonti Yhteensä Lihatuotteet 28% 20% 25% Maitotuotteet 24% 15% 20% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 16% 18% 17% Viljatuotteet 10% 11% 11% Kasvistuotteet 5% 10% 7% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 4% 4% Hedelmä- ja marjatuotteet 2% 5% 3% Alkoholijuomat 1% 4% 2% Kalatuotteet 2% 1% 1%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuoteryhmienketjujen osuudet kulutukseen toimitetuille elintarvikeketjun tuotteille kohdistuvasta vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta. Tuoteryhmä Kotimainen tuotanto Tuonti Yhteensä Lihatuotteet 26% 29% 27% Maitotuotteet 23% 12% 18% Ravitsemis ja juomatarjoilupalvelut 10% 14% 12% Viljatuotteet 16% 14% 15% Kasvistuotteet 5% 11% 8% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 5% 2% 4% Hedelmä ja marjatuotteet 1% 3% 2% Alkoholijuomat 1% 2% 2% Kalatuotteet 2% 0% 1%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuotantosuuntien osuudet kotieläintuotannon ilmastonmuutosvaikutuksesta. Osuudet tuotannon arvosta on laskettu kotieläintuotannon perushintaisesta kokonaisarvosta. Tuotantosuunta Osuus kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksesta Osuus tuotannon arvosta Kananmunien tuotanto 2% 2% Maidon tuotanto 48% 54% Muu kotieläintuotanto 6% 2% Nautaeläinten tuotanto 28% 6% Siipikarjan tuotanto 3% 20% Sikojen tuotanto 14% 17% 2.6.2010

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Tuotantosuuntien osuudet kotieläintuotannon vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta ja kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta tuotantosuunnittain Tuotantosuunta Osuus kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksesta Osuus tuotannon arvosta Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta Kananmunien tuotanto 2% 2% 23% Maidon tuotanto 51% 54% 84% Muu kotieläintuotanto 4% 2% 75% Nautaeläinten tuotanto 31% 6% 88% Siipikarjan tuotanto 1% 20% 16% Sikojen tuotanto 12% 17% 49%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta tuotantosuunnittain. Tuotantosuunta Kotieläintuotannon osuus ketjun kokonaisvaikutuksesta Kananmunien tuotanto 37% Maidon tuotanto 85% Muu kotieläintuotanto 87% Nautaeläinten tuotanto 89% Siipikarjan tuotanto 53% Sikojen tuotanto 66%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Tuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0%

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitettujen tuoteryhmien ketjuissa kuormituksittain. Tuoteryhmä NH 3 NO x N tot P tot Lihatuotteet 6% 1% 65% 28% Maitotuotteet 4% 1% 64% 31% Ravitsemis ja juomatarjoilupalvelut 3% 2% 67% 28% Viljatuotteet 1% 1% 71% 28% Kasvistuotteet 1% 1% 58% 40% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1% 1% 66% 32% Hedelmä ja marjatuotteet 2% 2% 56% 40% Alkoholijuomat 1% 1% 66% 32% Kalatuotteet 0% 6% 51% 43%

Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 Koko sektorin Ympäristövaikutusarvio alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3 Nautaeläinten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotieläintuotanto 11.1

Koko sektorin ympäristövaikutusarvio Vesistöjä rehevöittävä ominaisvaikutus (per Euro) eräissä elintarvikeketjuun sisältyvissä tuoteketjuissa. Ketju g PO 4 eq/ Ketju g PO 4 eq/ Lihatuotteet 9.3 Maitotuotteet 6.3 Alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti Alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö Viljatuotteet 7.6 Kaikki ETK tuotteet keskimäärin 4.0 Kasvistuotteet 5.0 Nautaeläinten tuotanto 12.7 Kalatuotteet 2.6 Sikojen tuotanto 10.4 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 2.5 Maidon tuotanto 7.9 Ravitsemis ja juomatarjoilupalvelut 1.2 Siipikarjan tuotanto 5.8 Hedelmä ja marjatuotteet 1.7 Kananmunien tuotanto 26.7 Alkoholijuomat 2.1 Muu kotieläintuotanto 23.7 8.2 6.5

Vastuullisuustematiikka Hiilijalanjälkitieto Markkinointi/kuluttajat Lihantuotannon ympäristöedut, -haitat ja tavoiteltu vastuu Prosessointi Suomalaisen sikasektorin kokonaiskilpailukyky - ympäristökilpailukyky Miten vältetään haitat, löydetään edut ja tulostetaan vastuu Sikayritysten ympäristötiedon keruu, yritysten omaa vastuuta, tulokset yrityksen omassa omistuksessa Teurastus Raaka-ainetuotanto Tilakohtainen LCM malli

Siantuotannonprosessikohtaisen ympäristöarvioinnin, tietotarpeet - yksikköprosessit sianliha (Sikala_yhdistelmä_100609.eco) sikala: tuotokset emakko- ja lihasikaloista päästöt / sianliha kg (lantatyppi, NH3, N2O_epäsuora, N2O_suora, lantafosfori) rehujen käyttö / sianliha kg (ruokavalio) sikalan energiankäytöt eri sikalatyyppien toimintojen sähkön- ja polttoaineenkulutukset emakot ja lihasiat: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, valaistus, ilmanvaihtosähkö, ilmanvaihto, lämmitys olemassa olevissa tiedoissa suuri vaihtelu energiatausta sähkönkulutus: ruokinta, juomavesi, pesut, lannanpoisto, ilmanvaihto ja valaistus (yht. 48 828 kwh/a) kevyen polttoöljyn kulutus: vesikeskuslämmitys: 15 000 l/a ostorehu ostorehun raaka-aineet Rehuomavaraisuus - rehun tausta!! rehutehtaan energiankulutus oma rehu oman rehun raaka-aineet: resepti lanta lietelanta n. 500 m3/a: raapat, 2 koneistoa viimeisimmässä eco-mallissa lannanpoiston energiankulutus mukana eli versio

Siantuotannon prosessikohtaisen ympäristöarvioinnin tietotarpeet - tuotantosysteemi systeemitason esimerkkien tarpeet: eri tuotantovaiheet Porsitusosasto: rakolattia Porsitusosasto: lämpöpanelit ja lämpölamppu Vieroitusosasto: ruokinta-automaatti pienimmille Välikasvatusosasto: kahta eri kuivarehua Tiineysosasto: liemiruokinta ja esikuivattu säilörehu ruokintajärjestelmät - rehuntuotantojärjestelmät infrastruktuuri rakennukset koneet ja niiden tehot (jauhatus, lannanpoistokaavin, painepesurit): pesut: välineistö ja pesuveden käyttö valaistus: valaistusaika12 h/vrk ilmanvaihto: ruokintatekniikka - hukkaprosentit lannanpoisto:? (raappa: 1 h/vrk) mittakaava hyvin ajankohtainen YVA sta ympäristö- investoin- teihin

Ympäristökehittämiskokonaisuuden rakenne nyt. Lihansektorin tarkennettu kansantalouden tason raportointi Dokumentoitu ympäristötoimintamalli Sektorin Ympäristötiedon keruumalli LCA Ja selvitys ylivoimatekijöistä LCA merkit 3. Laatuvalidointi 1. LCM-malli -tilatason resurssimalli HierarchyNet ympäristöinvestoinnit

Haasteet: Raaka-ainetuotannon merkitys lopputuotteen ympäristövaikutuksissa yli 50% - kehittämisen painopiste täällä tästä kerättävä tietoa Päästöistä: N 2 O ja N tot haasteellisimmat, N 2 O erityisen haasteellinen Kansainvälisellä tasolla ympäristövaikutustietojen hajonta tavattoman suuri Elinkeinon sisäisille hajonnoille suoriutumiseroille ei pidä sulkea silmiä

Haasteet: Prosessitason tieto materiaali-rahavirtoihin linkittyneeksi tämä on osa taloudellisuutta (jopa MIPS näkökulma käyttökelpoinen) tiedon omistus ja hyödyntämisoikeus prosessiomistajalla Systeemikokonaisuuden hallinta (LCM) on välttämätön pohjana tuotantoyksikön infrastruktuuri sivuvirtaketjuineen Ympäristövaikutusarvioinnin (YVA) rinnalle täytyy nostaa - ympäristöinvestointien tilakohtainen suunnittelu

Kiitoksin! sirpa.kurppa@mtt.fi