Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Transkriptio

1 Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

2 Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian yksikkö on 1 joule = 1 Nm sähköenergian yksikkö on 1 kwh = 3,6 Mj (3600 s * 1 j * 1000) 1 litra mpö = 10 kwh, 1 irtokuutio halkoja = 1700 kwh Tilalla yleisemmin käytetyt energialajit ovat: sähkö, polttoöljy, bioenergia (puu) Turhan usein näkee esim: Mainoksissa sekoitettavan tehon ja energian yksiköt. 11 watin lamppu on teholtaan 11 wattia ja jos sitä poltetaan 1 tunti vie se 11 wattitunnin (wh) edestä sähköä. 1 watin sähköteho, vuoden päällä maksaa 1

3 Suomen energiankulutus Suomen energian kokonaiskulutus oli 405 TWh, josta maatalouden suora energiankulutus oli 10 TWh Esim. Vertailun vuoksi: 2011 Suomeen tuotiin 13,6 TWh sähköä Mutta, epäsuora kulutus suurta maataloudessa Kuva: Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola.

4 Onko Suomen maatalous energiasyöppöä EU:n tasolla? Suomen maataloudessa lämmitystarve on ollut laskussa, mutta maataloudessa on paljon muuta kulutusta! Mikä nostaa Hollannin kulutusta? Kuva: Motiva

5 Miten kulutus jakaantuu maatilojen sisällä? Suomalaisella maatilan energiankulutus on paikka, tilakoko, tilusrakenne, tuotantosuunta ja menetelmä riippuvaista Kotieläintilojen energiankulutus on suurempaa kuin vastaavan kokoisten kasvinviljelytilojen

6 Miten kulutus jakaantuu maatilojen sisällä? Suomalaisella maitotilalla energiankulutus Sähkö Lämpö jakaantuu tasaisesti lämmön, sähkön ja polttoaineiden kesken MPÖ 1804

7 Maitotilojen energiankulutus EU:ssa Suomalaisen maitotilan energiankulutus on EU:n keskitasoa, 1083 kwh/tn Saksassa EU:n pienin ja Puolassa suurin Maidon tuotannon energiankulutus 0 Suomi Saksa Puola

8 Maitotilojen energiankulutus EU:ssa Suoran kulutuksen lisäksi, myös epäsuorakulutus voi vaihdella hyvinkin paljon kwh/lehmäpaikka/vuosi 0 Viljelyratkaisuilla suuri vaikutus

9 Sianlihan tuotannon energiankulutus EU:ssa Sianlihan tuotannon energiankulutus vaihtelee paljon euroopassa, suurinta kulutus Suomessa ja pienintä Hollannissa Lämmitysenergian tarve suurta Suomessa Energiankulutus kwh/kg 0 Suomi Hollanti Saksa Sianliha Broileri

10 Miten energiankulutus jakaantuu lihasikalassa Sianlihan tuotannon energiankulutus TTS:n kyselytutkimuksen mukaan oli 489 kwh/eläinpaikka ja lämmönkulutuksen osuus suurinta Lihasikalan energiankulutus Sähkö Lämpö MPÖ Kok.

11 Sikalan sähkönkulutus

12 Peltoviljelyn energiankulutus Peltoviljelyn energiankulutus on Suomessa yllättävän pientä esim: Lihasikaloiden ja broileri kasvattamoiden osalta verrattaessa EU:n sisällä Peltoviljelyn tehokkuuteen vaikuttaa mm. Muokkaus, kuivaus, lannoitteet

13

14 Muokkaus menetelmän vaikutus energiankulutukseen kwh/ha kwh/ha kwh/ha kwh/ha

15 Peltojen koko ja muoto vaikuttavat Suomalaisen peltoviljelyn energiankulutukseen

16 Nurmenviljelyssä perustamisvuosi kaikkein energiatehottominen, pidempi kierto parantaa energiatehokkuutta

17 Mihin muuhun maataloudessa kuluu epäsuorasti energiaa? Resurssien siirtämiseen kuluu huomattavasti polttoaineita sekä aiheutuu liikennettä Typpilannoitteet tulevat ulkomailta Samoin torjunta-aineet Karjankasvatus on keskittynyt pohjoispohjanmaalle, viljanviljely lounas-suomeen, ruoan kulutus etelä-suomeen, tästä aiheutuu rahti- ja ravinneongelmia

18 Mitä otetaan mukaan kun lasketaan tilan energiankulutusta, rajauksen vaikeus, mitä arvoja käytetään laskennassa Lähde: Johanna Kirkkinen, Sitra

19 Mitä on energiatehokkuus? Tehokkuus kuvaa saavutettujen tulosten ja käytettyjen resurssien suhdetta /maitolitra tai apulanta kg / maitolitra yms. Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra, kwh/lehmäpaikka, kwh/liha kg tai kwh/

20 Aurinkoenergian hyödyntäminen Pohjois-Suomessa MIKSI KANNATTAA OLLA ENERGIATEHOKAS? Kilpailluttamalla esim: sähkönhintaa, saatu hyöty voi jäädä pieneksi, energialasku muodostuu muustakin kuin kulutetun energianhinnasta Sähkönhinnan muodostuminen Verot; 38 % Sähköener gia; 34 % Energiatehokkuus voi säästää myös aikaa Sähkönsiir to; 28 %

21 Jotta voisimme tarkastella energiankulutus, vaaditaan ensin energia-analyysi Energia-analyysi tarkoitus on selvittää missä ja kuinka paljon energiaa käytetään. Energia-analyysi kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenetelmänä termodynaamiseen menetelmiin Voidaan tehdä kahteen suuntaan: Bottom up tai Top Down Määrittely vaikeaa, esim: huomioidaanko traktorin valmistamisen energiankulutus?

22 Bottom up menetelmä, sopii laitekohtaiseen vertailuun Tilan sähkönkulutus Lypsy Valaistus Ruokinta Lannanpoisto

23 Top Down menetelmä, sopii tila kohtaiseen vertailuun Ostettu sähkö Ostettu lämpö Ostettu polttoaine Myydyt tuotteet kwh/tuotettu maito tai liha

24 Myös laite- ja menetelmä tavoilla on suuri vaikutus! Sähkö Minimi kulutus kwh/lehmäpaikka/vuosi Valaistus Lannanpoisto 6 44 Ilmanvaihto Vedenpumppaus Ruokinta Lypsy Automaattilypsy Lypsyasema Vedenlämmitys Lämmitys Lämmitys ja sähkö yhteensä Polttoaineet Säilörehun viljely Viljanviljelyn energiankulutus Kuivalannan käsittely Lietelannan käsittely Polttoaineet yhteensä Kokonaiskulutus Erotus 1659 kwh Erotus euroissa jos kwh maksaa senttiä Yhden robotin navetassa 9960 Maksimi kulutus kwh/lehmäpaikka/vuosi

25 Ei saa unohtaa myös hyvin tehdyn työn merkitystä Kolme esimerkki tilaa. Tila 1. Ongelmia utareterveydessä ja ruokinnassa, maitoa menee paljon viemäriin. Robotti lypsää 300,000 kg vuodessa, tilan energiankokonaiskulutus 150,000 kwh 0,6 Kulutettu energia tuotettua maitokiloa kohti kwh/kg Tila 2. Normi tila, jonkin verran ongelmia eläinten 0,5 0,4 0,5 terveydessä, mutta ei mitään dramaattista. Robotti lypsää 500,000 kg vuodessa, energiankulutus saman verran kuin tilalla 1 0,3 0,2 0,1 0,3 0,1875 Tila 3. Huippu hyvää tulosta tekevä. Robotti lypsää 800,000 kg vuodessa ja energiankulutus sama kuin edellisillä tiloilla. Miten käy kwh/kg suhteelle? 0 Tila 1 Tila 2 Tila 3

26 Huollon merkitys sähkölaitteissa

27 Loppukevennys