Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Transkriptio

1 Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri,

2 Biomassojen määrät ja ravinteet Kierrätysmateriaalit Fosfori t/a Typpi t/a Epäorgaaniset lannoitteet Fosfori t/a Typpi t/a

3 Biolaitoshankkeen tausta ja tavoitteet Ympäristökestävyys on osa vastuullista kotieläintuotantoa Ruokamaakunta Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seutu on vahva alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden keskittymä Millä keinoin turvataan toimintaedellytykset? Keskittyminen ja integrointi vs. ympäristöhaasteet Tilatason ja keskitetyn toiminnan yhdistäminen ympäristökestävyys huomioiden Varmistetaan toimintaedellytykset pitkällä tähtäimellä Koko ketjun huomioiminen Varmistetaan ettei aiheuteta lisäpäästöjä toisaalla Esiselvitysprojektin Biotaloudesta voimaa alkutuotantoon materiaalit saatavilla tuotantoon/sivut/default.aspx

4 Aluekehitys, Työllisyys CO2-Päästöt Hiukkaspäästöt Vilja-Nurmi-kierto Maanrakenne Vesistöpäästöt Biokaasun nesteytys, LBG P BK-laitos Biokaasu säilörehu rehumehu Inno feed Ravinteiden jalostuslaitos Ravinteet sopivat myös luomuun

5 Etelä-Pohjanmaan lannat, pääravinteet ja energiapotentiaali biokaasuna Tarkastelualue: Etelä-Pohjanmaa + Isokyrö Ravinteiden arvo ~21 milj. Sika 86 GWh Nauta 279 GWh Siipi 72 GWh Yhteensä: 437 GWh Yhteismäärä vastaa ~44 milj. litraa dieseliä > sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta

6 Lantafosforin riittävyys pellon käyttö ja viljavuusluokka huomioiden Lisää fosforia tarvitsisi ostaa 3 kg/ha, mutta ostamme 8 kg/ha = >1 milj. kg yli tarpeen (~2 milj. )

7 Esimerkkitarkastelu: Keskitetty laitos kotieläinkeskittymässä Kunta P-pisteet E-pisteet Yht: Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Jalasjärvi Kurikka Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Lappajärvi P-pisteet=fosforipisteet, lantafosforia/ha E-pisteet=etäisyyspisteet Ympyrän säde ~50 km

8 Biokaasun puhdistus ja nesteytys Lämpökattila (2*1,9 MW) Liikennepolttoaineeksi Uusiutuva sähkö verkosta Energiasisällön riittävyys: 70 rekkaa ( km/a) tai henkilöautoa (~ km/a) tai sähkölämmitteistä omakotitaloa Talousvesi sosiaalitiloihin <500 m3/a Biokaasu 15 milj. m 3 65 % CH 4 Kiertovesi laimennukseen, pesuihin ja polymeerin valmistukseen ~ m 3 /a Ympäristölupa t/a N: t/a P: 300 t/a Esikäsittelyt ja hygienisointi (1 h, 70 C) Lingot Biokaasuprosessi Rejektivesi Ravinteiden talteenotto ja väkevöinti (Haihdutus) Lauhdeveden puhdistus (RO+ aktiivihiili) Puhdistettu vesi ojaan < m 3 /a N: <1 % P: 0 % ha ~10 % aktiiviviljelyssä olevasta pinta-alasta Kiintoaine t/a N: 30 % P: 70 % Maatalouteen ja viherrakentamiseen N:P-konsentraatti ym. nestemäiset t/a N: 70 % P: 30 % Maatalouteen ja teollisuuteen

9 Maatalouden massavirtoihin perustuva biokaasulaitos Kyseessä ei ole perinteinen jätteenkäsittelylaitos, joka toimii porttimaksujen varassa Lähtöraaka-aineet maataloudesta ja lähialueen elintarviketeollisuudelta, ei porttimaksuja Energian myyntihinnalla iso merkitys kannattavuuteen Liikennepolttoaine kannattavin, mutta autokannan vähäisyys aiheuttaa haasteita Mädätysjäännöksen jatkojalostus kierrätysravinnetuotteiksi ehdoton edellytys ympäristökestävyyden näkökulmasta Orgaaniset lannoitevalmisteet maanrakenteen ylläpitoon Väkevöidyt ravinnetuotteet kuljetettavissa kotieläinkeskittymistä hyötykäyttöön Oikein toteutettuna ympäristöhaasteiden hallinta mahdollista Lannan ilmasto- ja vesistöpäästöjen hallinta Maan hiilivarastojen kasvattaminen, maaperän kasvukunnon ylläpitäminen ja parantaminen vesitalouden hallinta Uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto Kotimaisen ruoantuotannon varmistaminen ja kehittäminen

10