Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Transkriptio

1 Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari , Mikkeli

2 Etelä Savon biomassat

3 TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT: Kotieläintuotanto Kotieläinten rehuntuotanto Muiden massojen muodostumiseen vaikuttavat toiminnot JÄTTEIDEN MUODOSTUMINEN: Kuivalanta, Sian lietelanta, Naudan lietelanta Kasvintuotannon jätteet Elintarviketeollisuuden eläinperäiset jätteet Elintarviketeollisuuden kasviperäiset jätteet Jätevesiliete, Biojäte, Rasvajäte Kuljetus TUKITOIMINNOT: Lannoitteiden tuotanto Sähkön tuotanto Lämmön tuotanto Polttoaineiden tuotanto Energia ja massasyötteet VARASTOINTI JA PROSESSOINTI: Ei varastointia tai prosessointia Kompostointi, Mädätys, Poltto, Biodieselin ja etanolin tuotanto Kuljetus LOPPUKÄYTTÖ TAI SIJOITUS: Hyvitysvirrat (energia, ravinteet)

4 Ympäristövaikutusten arviointi (ISO ) Päästöt (inventaarioanalyysi) CO2 Luokittelu Karakterisointi (päästöt yhteismitallisiksi vaikutuksiksi ja yhteenlaskenta = vaikutusluokkaindi kaattorit) Normalisointi (suhteutetaan alueen, esim. koko maan karakterisoituihin vaikutuksiin) Painotus ja vaikutusten laskenta yhteen CH4 Ilmastonmuutos GWP N2O NOx NH3 SO2 Happamoituminen Maaperän rehevöityminen H+ ekv N ekv Tarkasteltavan toiminnan suhteellinen merkitys kussakin vaikutusluokassa Suomessa tai kohdealueella Vaikutusindikaattori tulos Nw Pw Vesien rehevöityminen PO 4 3 ekv

5 NYKYTILA mallin ympäristövaikutusprofiili

6 Eri malleilla erilaisia ympäristövaikutuksia yhdistelemällä paras Nykytilanteessa vesien ja maaympäristön rehevöityminen ovat merkittävimmät ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutosvaikutuksen merkitys pienehkö. Ravinnekuormitus vesiin ja ammoniakkipäästöt ilmaan! Ravinteet mahdollista saada paremmin hyötykäyttöön teknisillä ratkaisuilla ja lannoituskäytäntömuutoksilla (VESISTÖ malli) Rehevöittävä kuormitus lannoitteena käytettävistä massoista vähenee Keinolannoitteiden käyttötarve vähenee > lannoitteiden tuotanto vähenee, keinolannoitteiden käytöstä aiheutuva rehevöittävä kuormitus vähenee Lannan prosessointi ei yksin riitä Energiantuotantopotentiaalia mädätyksestä ja poltosta > tuotetulla energialla korvataan muuta energiaa turpeella tuotettua lämpöä ja sähköä (ENERGIA malli). Ilmastohyötyjä, happamoittavien päästöjen ja hiukkaspäästöjen väheneminen Vaikutusten suuruus riippuu korvattavasta energiantuotannosta Käsittely saattaa myös lisätä päästöjä (kompostoinnin NH 3 päästöt; HIILI malli) tai se lisää energiankulutusta, jolloin nettoenergiasaanto jää vaatimattomaksi (ALUE malli) Lannan osuus massoista merkittävä, joten siihen liittyvillä toimilla keskeinen vaikutus ympäristövaikutuksiin. Myös kasvintuotannon jätteillä suuri merkitys, varsinkin jos ne poltetaan energiaksi.

7 Etelä Savo mallien kokonaisympäristövaikutuserot

8 Etelä Savo mallien kokonaiskestävyyden arvioinnin kannalta tärkeiksi havaitut tekijät eli arviointikriteerit

9 Ydinviestit YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 1. Kotieläinten lannalle valituilla käsittely ja hyödyntämismenetelmillä on alueen biomassojen aiheuttamien ympäristövaikutusten kannalta suurin merkitys. 2. Nykytilanteessa biomassojen aiheuttamat keskeisimmät ympäristövaikutukset liittyvät vesien ja maaperän rehevöitymiseen. 3. Biomassoista tuotetulla biokaasulla on mahdollista korvata fossiilisia polttoaineita, kuten turvetta, ja siten välttää mm. ilmastonmuutosta ja happamoitumista aiheuttavia päästöjä. 4. Alueen biomassojen ravinnekuormitusta vesiin voidaan parhaiten vähentää sovittamalla lannalla lannoittaminen vastaamaan kasvien ravinnetarvetta ja välttämällä lannan syyslevitystä. Samalla keinolannoitteiden tarve vähenee. 5. Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset osoittautuivat hyvin pieniksi verrattuna massojen muiden käsittelyvaiheiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Sen takia lannan ja muiden massojen hyödyntämiskohteita kannattaa tarvittaessa etsiä pidempienkin matkojen takaa, jos sen ansiosta voidaan esimerkiksi tehostaa ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää ravinnekuormitusta. KOKONAISKESTÄVYYS 1. Kokonaiskestävyyden kolmesta pääkriteereistä (ympäristö, talous, sosio) ympäristövaikutukset saivat suurimman painoarvon alueen asiantuntijoiden keskuudessa. 2. Hankkeessa muodostetuista Etelä Savo malleista ENERGIA malli näytti ympäristö ja liiketaloudellisten ominaisuuksiensa ansiosta saavuttavan parhaimman kokonaiskestävyystason. NYKYTILA mallin suorituskyky osoittautui monella mittarilla mitattuna kaikkein vaatimattomimmaksi.