Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio"

Riitta Jaakkola
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

2 Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien ja ravintolapalveluiden kokonaiskulutusmenojen (=elintarvikeketjun bruttoarvo) jakamiseen elintarvikeketjun merkittävimmille sektoreille: maatalouteen, teollisuuteen, kauppaan ja ravintolapalveluihin sekä veroihin. Koska kiinnostuksen kohteena on kotimainen elintarvikeketju, tuonti on erotettu yhdeksi elintarvikeketjun osaksi. Vastaavasti vienti sekä vientielintarvikkeiden valmistukseen käytetty kotimaisen maatalousraaka-aineen arvo on vähennetty osuuksista.

3 Elintarvikeketjun bruttoarvon (yht.14,4 mrd. ) muodostuminen vuonna Huom. tarkastelusta irrotettu alkoholin ja eläinten ruokien valmistus ja myynti sekä valmistukseen tarvittava raaka-ainekäyttö Kauppaan ja ravintolapalveluihin 1,7 mrd. euroa Teollisuuteen 0,9 mrd. ALV elintarvikkeet 1,7 mrd. euroa ALV ravintola palvelut 0,5 mrd. euroa valmisteverot TUONTI VEROT Kotimaassa valmistettujen elintarvikkeiden myynti 4,1 mrd. euroa Elintarviketuonti 1,7 mrd. euroa KAUPAT JA RAVINTOLAPALVELUT Elintarvikkeiden valmistus kotimaisista raakaaineista 4,0 mrd. euroa Elintarvikkeiden valmistus tuontiraakaaineesta 0,9 mrd. euroa Vientiin menevien elintarvikkeiden valmistus 1,2 mrd. euroa ELINTARVIKETEOLLISUUS Kotimaisten elintarvikkeiden valmistukseen 1,5 mrd. euroa Vientielinta rvikkeiden valmistuks een 0,3 mrd. euroa MAATALOUS Keltaisella ympyröidyt lohkot lähemmän tarkastelun kohteena

4 Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, MTT taloustutkimus, ETL, MaRa ry

5 Keskeiset havainnot Vuoteen 2005 saakka kehityksellä selkeä suunta: kaupan ja ravintoloiden osuus kasvanut maatalouden ja elintarviketeollisuuden osuuksien pienentyessä vastaavasti. Vuodesta 2005 eteenpäin kehitys on ollut huomattavasti tasaisempaa. Vuonna 2008 maatalous ja elintarviketeollisuus pystyivät kasvattamaan osuuksiaan kaupan ja ravintolapalveluiden osuuden kustannuksella. Kyseisenä vuonna monista kysyntä- ja tarjontatekijöistä johtuen maatalouden ja elintarviketeollisuuden neuvotteluvoima elintarvikeketjussa parani.

6 Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa tuoteryhmittäin vuonna 2009 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, MTT taloustutkimus, ETL, MaRa ry

7 Keskeiset havainnot Maatalouden ja myös teollisuuden osuuksissa ruuan kulutusmenoista eroja tuoteryhmittäin. Kaupan ja ravintoloiden osuus ruuan kulutusmenoista on tuoteryhmittäin tarkasteltuna tasaisin. Maitotaloustuotteissa maatalouden osuus suuri: nestemäisen maidon osuus maitotaloustuotteiden kulutusmenoista on suuri, mutta sen jalostusaste on suhteellisen alhainen. Lihatuotteissa teollisuuden osuus suuri: tuoteryhmä sisältää myös pitkälle jalostettujen einesten valmistuksen

8 Kulutusmeno-osuuksien muutos Prosenttiyksikköä Lähteet: Tilastokeskus, Tulli, MTT taloustutkimus, ETL, MaRa ry

9 Elintarviketeollisuuden osuuden kasvu maitotaloustuotteissa Lisäarvotuotteiden voimakas kasvu (esim. terveysvaikutteiset jogurtit). Tuotteiden brandaus onnistunut. Vientimarkkinoiden rooli on keskeinen: viennistä tullut lisäarvo on saatu siirrettyä kotimaan markkinoille. Alalla markkinajohtaja, jolla myös neuvotteluvoimaa.

10 Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa vuonna 2009 maiden välinen vertailu Lähteet: Eurostat, USDA, OECD, COMTRADE

11 Keskeiset havainnot Maatalouden osuus suurin USA:ssa noin 18 %. Isossa-Britanniassa maatalouden osuus jää noin 6 prosenttiin. Elintarviketeollisuuden osuudet ovat maiden välillä huomattavan tasasuuruisia noin 25 %. Poikkeuksen tekee Saksa, osuus vuonna 2009 oli 40 %. Tuonnin osuus vaihtelee maiden välillä melko voimakkaasti. Kaupan ja ravintolapalvelut sekä verot sisältävä osuus vaihtelee myös voimakkaasti maiden välillä: keskeisiä syitä ALV ja erot ravintolapalveluiden kulutuksessa.

12 Kulutusmeno-osuuksien muutos Prosenttiyksikköä Lähteet: Eurostat, USDA, OECD, COMTRADE

13 Keskeiset havainnot Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet Pohjoismaissa sekä Ranskassa. Näissä maissa kaupan, ravintolapalveluiden ja verojen yhteenlaskettu osuus on kasvanut merkittävästi. USA:ta lukuun ottamatta maataloudelle menevä osuus elintarvikeketjun bruttoarvosta on pienentynyt tarkastelun kohteena olevissa maissa. Pohjoismaissa sekä Ranskassa elintarviketeollisuuden osuus on laskenut huomattavasti. Tuontielintarvikkeiden osuus on kasvanut kaikissa tarkasteltavissa maissa.

14 Johtopäätökset Tutkimuksen tulokset tukevat monissa tutkimuksissa esitettyä johtopäätöstä: vähittäiskaupan asema elintarvikeketjussa on vahvistunut. Ruuan kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjun eri sektoreille ja kulutusmeno-osuuksien kehitys heijastavat elintarvikeketjussa tapahtunutta merkittävää rakenteellista muutosta. Elintarvikemarkkinoiden kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa tarkasteltavissa maissa. Suurimmat muutokset elintarvikeketjun eri sektorien osuuksissa ovat tapahtuneet Pohjoismaissa sekä Ranskassa.

Samankaltaiset tiedostot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke: