Markkinakehityksestä yleensä

Transkriptio

1 Markkinakehityksestä yleensä lihan kulutus kasvaa globaalisti, kaksinkertaistuu vuoteen Broileri, nauta Eussa kulutus vakaa. Sika laskussa, broiler nousussa. Suomessa vastaava.

2 Mitä Suomessa tapahtuu? Pitkällä tähtäimellä suomen markkina haastava, koska ei näkyvissä kasvua. Voiko suomalaista kehitystä perustaa kasvavaan vientiin? Jos vienti lisääntyy, markkinavaihtelut voimistuvat.

3 Kuluttaja >< veronmaksaja Tuotannossa ominaisuuksia, joita ei muilla. Lisäkustannuksia. Lisäarvon saaminen kuluttajilta haastavaa. Ratkaisevaa hyvinvointikorvauksen jatko. Kuluttajan sijaan lisälaskun maksaa veronmaksaja. Oikea osoite! Nyt keskustellaan: kuinka ehk ja säädösten kiristyminen sovitetaan. EHK todennäköisesti pysyvä osa tukijärjestelmää.

4 Lihan kulutus ja tuotanto Suomessa kulutus Tuotanto Lin. (kulutus) Lähde: Elintarviketieto Oy

5 T A M M I. 1 7 H E L M I. 1 7 M A A L I S. 1 7 H U H T I. 1 7 T O U K O. 1 7 K E S Ä. 1 7 H E I N Ä. 1 7 E L O. 1 7 S Y Y S. 1 7 L O K A. 1 7 M A R R A S. 1 7 J O U L U. 1 7 T A M M I. 1 8 H E L M I. 1 8 M A A L I S. 1 8 H U H T I. 1 8 Sianlihamarkkinat - Sianlihan hinta on vahvistunut Euroopassa talvella 2018, etenkin Saksassa. Sen sijaan erittäin vientiriippuvaisessa Espanjassa hinta on noussut selvästi hitaammin. - Maaliskuussa Saksan hinta laski 0,10 e/kg (1,55 ->1,45 e/kg). - Viimeisen vuoden aikana EU:n hintavaihtelut olleet selvästi suurempia kuin meillä. Suomen hinta nousi hitaasti jouluunhun saakka, talvella keskihinta laskenut hieman. - Myös porsaan hinta on vahvistunut syksyllä ja talvella. EU:n keskihinta noussut viimeisen 4 kk aikana 15 %. Hinnan nousu pysähtynyt maaliskuussa. - EU hintavaihteluiden takana on muutokset vientimarkkinoilla vuonna Vienti Kiinaan väheni neljänneksellä, koko vienti -8 %. Vuoden vienti 2017 oli kuitenkin selvästi toiseksi suurinta heti ennätysvuoden 2016 jälkeen. - Viennin muutokset kolmasiin maihin (Kiina, Japani, Korea) vaikuttavat suoraan koko EU:n sikamarkkinaan. 2,00 1,90 1,80 1,70 1,60 1,50 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 SIANLIHAN HINTA Saksa Espanja Suomi EU

6 Lihan kulutus kasvoi 1 %:lla - Lihan kokonaiskulutus kasvoi vuonna %:lla - Broilerin kulutus kasvoi 7 % - Karitsan kulutus 2 %:lla - Naudan kulutus 1 %:lla - Sianlihan kulutus väheni 4 %:lla - Tuotanto aleni 1 %:lla. Kokonaistuotanto 398 milj. kg ja kulutus 432 milj. kg (ruhokiloja). - Broilerin tuotanto kasvoi 4 %, sianlihan väheni 5 % ja naudanlihan 1 %.

7

8

9 Emakoiden vähennys tasaantunut, tuotannon vähennys kohdistuu vain vuoden alkupuoliskolle Sianliha Tuotanto, kulutus, hinnat Sianlihaa 182 miljoonaa kiloa (- 5 %) ja kulutus 185 (-3 %), vienti, tuonti ja varastot pienentyneet Lihasikojen teurastus väheni 4 % ja emakoiden 19 %, lihasian teuraspaino 89,9, +0,4 kg Emakoiden määrä (Evira, sikarekisteri) - vuosi 2016: kpl - 7 %, 2017: kpl - 5 %, 2018 arvio: % Sikatiloja (-14 %) Tuottajahinta keskimäärin: + 6 % Kuluttajahinta keskimäärin: - 1 % Vuosi 2018 Tuotantoennuste 180 miljoonaa kiloa (-1 %)

10 Sian teurastukset; 2016 ja / /2017 muutos TUKIALUE 1000 kpl milj. kg 1000 kpl milj. kg % (kpl) % (kg) A 414,5 37,73 391,1 35,38-6 % -6 % B 643,6 58,62 619,0 56,42-4 % -4 % C1 722,5 65,99 700,2 64,49-3 % -2 % C2 289,4 26,69 265,0 24,40-8 % -9 % C2p 10,3 0,94 8,5 0,76-18 % -20 % C3 1,4 0,13 0,8 0,07-44 % -46 % KOKO MAA 2 081,8 190, ,7 181,5-5 % -5 % AB 1 058,1 96, ,1 91,8-5 % -5 % C 1 023,7 93,8 974,5 89,7-5 % -4 % KOKO MAA 2 081,8 190, ,7 181,5-5 % -5 % AB-osuus 51 % 51 % 51 % 51 % C-osuus 49 % 49 % 49 % 49 %

11 Sian teurastukset; 2009 ja / / 2010 muutos TUKIALUE 1000 kpl milj. kg 1000 kpl milj. kg %(kpl) %(kg) A 483,9 42,00 472,1 42,17-2 % 0 % B 802,6 70,21 749,0 67,24-7 % -4 % C1 715,0 63,24 717,2 65,31 0 % 3 % C2 321,0 28,34 293,8 26,80-8 % -5 % C2p 15,2 1,33 12,4 1,13-19 % -15 % C3 6,0 0,53 3,5 0,32-42 % -40 % KOKO MAA 2 343,8 205, ,0 202,98-4 % -1 % AB 1 286,5 112, ,1 109,4-5 % -2 % C 1 057,2 93, ,0 93,6-3 % 0 % KOKO MAA Lähde: TIKE 2 343,8 205, ,0 202,98-4 % -1 % AB-osuus 55 % 55 % 54 % 54 % C-osuus 45 % 45 % 46 % 46 %

12

13 aritm. ka. vko 8 saakka

14

15 OK! OK! Eläinten hyvinvointilaki-luonnos: Muutoksia koskien tuotantoeläimiä: Kytkettynä pitämisen kielto tietyin poikkeuksin (lypsylehmät+hiehot voidaan pitää parressa, muut naudat kielto 5 v siir ajalla, porsitushäkissä pitoon ei muutosta, emakoiden tiineytyshäkeistä luopuminen siirtymäajalla 15 v häkissä max 4 vrk ajan) MTK: 10 v! Kivuliaat toimenpiteet vain kivunlievityksessä (yksityiskohdat kivunlievityksestä tulevat asetustasolle) -> OK! Pysyvälle pitopaikalle tiukemmat vaatimukset kuin tilapäiselle OK! Lista tuotantoeläintarkoitukseen hyväksytyistä eläinlajeista (hevonen käyttötarkoituksen mukaan) -> OK! MTK: 10 vrk!

16 Soijan osuus rehuissa Eussa ja Suomessa - Soijan osuus broilerin rehuissa Suomessa matala. Syynä viljan suuri osuus ruokinnassa ja kuoritun kauran käyttö. - Myös parempi eläinterveys tarkentaa ruokintaa.

17 tammi.17 helmi.17 maalis.17 huhti.17 touko.17 kesä.17 heinä.17 elo.17 syys.17 loka.17 marras.17 joulu.17 tammi.18 E/kg Kananmunat - Kananmunat on ainoa tuote, josta löytyy viralliset hintatilastot ketjun eri osista. - Tuottajahinta on ollut jo pitkään alle euron/kilo. Samalla kaupan osuus on ollut yli 1,50 e/kg. Tuottajien näkökulmasta tilanne on äärimmäisen epätyydyttävä! Kaupalla on asetuksen mukaan 28 pv aikaa myydä munat, kaupassa esilläpito äärimmäisen yksinkertaista, riski vähäinen. Silti kauppa saa 50 % tuottajaa enemmän. - Myös pakkaamot ovat nostaneet syksyllä 2017 marginaaliaan. 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Kananmunien hintarakenne 0,40 0,40 0,40 0,39 0,40 0,40 0,40 0,39 0,41 0,41 0,42 0,41 0,42 1,56 1,54 1,52 1,53 1,56 1,54 1,54 1,49 1,50 1,50 1,51 1,48 1,51 0,33 0,35 0,35 0,33 0,36 0,35 0,35 0,36 0,45 0,45 0,46 0,47 0,48 0,95 0,94 0,95 0,96 0,94 0,96 0,96 0,96 0,98 0,99 1,00 1,00 0,99 Tuottajahinta Pakkaamo Kauppa Vero