Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1

KOTKAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Nro 1/2016 Liikuntalautakunta KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA 21.01.2016 klo 17:00 Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Läsnäolijasivu... 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 2 2 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 3 Käsittelyjärjestys... 4 4 Liikuntalautakunnan vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelma... 5 - Käyttösuunnitelma 2016... 7 5 Kotkan kaupungin liikuntatilojen ja -alueiden taksat ja maksut 1.3.2016... 23 6 Tolsa Areenan elektronisen tiedonsiirto- ja tapahtumataulujärjestelmän hankinta... 24 7 Saapuneet viranhaltijapäätökset... 25 8 Muut asiat... 26

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta ESITYSLISTA 21.01.2016 Sivu 1 KOKOUSAIKA Torstai 21.1.2016 klo 17.00 Kaupungintalo, 5. krs, kokoushuone 1 KOKOUSPAIKKA ryhmäkokousten tiloiksi on varattu kokoushuoneet 1 ja 5/5. krs sekä 2/6. krs OSALLISTUJAT Arola Mika puheenjohtaja Päätöksentekijät Räsänen Veikko varapuheenjohtaja Heino Leena jäsen Hirvonen Arto Holmberg Mia Hynninen Marja Järnstedt Teppo Koch Gerhard Martikainen Natalia Metsola Matti Paasi Heli Välipakka Pentti Muut osallistujat Merivirta Mertsu kaupunginhallituksen edustaja Haapanen Jorma palvelujohtaja Mattila Antti liikuntajohtaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Spännäri Maija controller Riihelä Juho nuorisovaltuutettu Rantanen Roosa-Josefina Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Mika Arola Sanna Koskimies PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 1 PÖYTÄKIRJAN Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 26.1.2016 TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Asianhallintayksikössä (kaupungintalo, 5. krs) 27.1.2016 klo 9.00 12.00 Sihteeri Sanna Koskimies

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 2 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan. Päätös: Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat Tarkastusvuorossa ovat Marja Hynninen ja Gerhard Koch. Seuraavana vuorossa ovat Pentti Välipakka ja Natalia Martikainen. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 4 3 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 5 D/151/02.02.00/2016 4 Liikuntalautakunnan vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelma Liila 21.1.2016 Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5412 Talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella 2016 2018 kaupungin taloussuunnitelmassa painotetaan mm. rakenteellisten muutosten vaikutusta henkilöstösuunnitelmaan. Euromääräisiksi talousarviotavoitteiksi määritellään sairauspoissaolojen ja sijaistarpeen väheneminen, ylityökielto ja työn suunnittelu sekä työaikajärjestelyt, jotka ovat tärkeä osa talouden tasapainottamista. Ostopalvelujen määrää ja laatua arvioidaan kriittisesti, tavoitteena menojen väheneminen ja kustannuskehityksen hallinta. Liitteenä olevassa käyttösuunnitelmassa on mukana myös vuodelle 2016 annetut talousarvion täytäntöönpanomääräykset, minkä mukaan toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. Lisäksi vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutumisesta talouden vastuualueelle. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa liikuntalautakunnan yhteenlaskettu toimintakate on 5 656 162. Lautakunnan edellisen vuoden vastaavaan verrattuna ulkoisen toimintakatteen muutos on 454 227 euroa pienempi. Tämä johtuu ulkoisten toimintakulujen pienenemisestä lähinnä henkilöstökulujen ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen osalta sekä n. 8 % lisätulokertymätavoitteen osalta. Liikuntalautakunnan ulkoinen toimintakate v. 2016 on siis positiivinen ollen 153 263. Kaupunginhallituksen ja valtuuston tekemät talouden tasapainottamiseen tähtäävät talous- ja toimintatavoitteet liikuntalautakunnan osalta vuodelle 2016 ovat sekä tulotavoitteiden että siihen liittyvien toimenpidekieltojen vuoksi aiheuttamassa talousarviossa pysymisen riskin. Toimintatuottotavoitteita korotettiin ja muutettiin talousarviokäsittelyn yhteydessä useaan kertaan päätyen n. 300 000 :n lisätulotavoitteeseen vuosille 2016 ja 2017. Kaupunginvaltuuston päätös rajasi tulokertymän saavuttamiseksi ajatellun junioriharjoittelumaksun pois menettelyvalikoimasta vastoin lautakunnan esitystä ja päätti myös ottelu- ja turnausmaksujen pitämisestä vuoden 2015 tasolla. Koska sisäliikuntatilojen käytöstä urheiluhalleilla noin 75 % on juniorikäyttöä ja siis valtuuston päätöksellä pääsääntöisesti maksutonta, jää ainoaksi taksatarkistuskohteeksi aikuiskäytön salivuorot ja kuntalaisten uimahallimaksut. Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 6 Näiden toimintojen osalta tulotavoitteen saavuttamiseksi tulisi käyttötaksoja ja -hintoja korottaa joiltain osin jopa 30 %, mikä aiheuttaisi riskin käyttömäärien putoamisesta ja siten johtaisi päinvastaiseen tulokseen kuin mihin hintojen tarkistuksella pyrittiin. Liikuntalautakunnan alaisen liikuntayksikön käyttömenoista sisäiset erät muodostavat vuonna 2016 jo n. 80 % kokonaiskustannuksista. Sisäisiin menoeriin liittyvien kustannusvaikutusten hallinta on lähinnä muilla vastuualueilla kuin liikuntalautakunnan alaisella liikuntayksiköllä, joten lautakunnan mahdollisuudet kustannusten rajoittamiseen esim. säästökeinona ovat hyvin rajoitetut. Liitteet: Esittelijä: Käyttösuunnitelma 2016 jaetaan esityslistan erillisenä liitteenä. Liikuntajohtaja Antti Mattila Ehdotus: Liikuntalautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman. Päätös: Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

Talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Liikuntalautakunta

Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Kuntalain 65 pykälässä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä talouden tasapainottamisesta eli alijäämien kattamisesta. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Lisäksi tehdään taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi, talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaki edellyttää, että talousarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset ovat jäljempänä. Vuoden 2016 aikana varaudutaan energia- ja vesiomistusjärjestelyillä Kotka - konsernin kumulatiivisten alijäämien kattamiseen niin, että kriisikuntakriteerit eivät täyty. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto ja kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion painopistealueista. Yleisperusteluihin sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella strategiaosa tai se voidaan laatia erillisenä strategiaohjelmana. Tavoitteet talousarviovuodelle sisältää kaupunginvaltuuston päättämät sitovat toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Käyttötalousosa sisältää lautakuntakohtaiset talousarviot esitettynä pääsääntöisesti vastuualuetasolla. Toimielinten suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tuloslaskelmiin tulee sisällyttää toimintatulot, toimintamenot, sisäiset erät sekä suunnitelmapoistot. Taloussuunnitelma on viisivuotinen. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Suunnitelma tehdään viidelle vuodelle. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot, jotka esitetään tarvittaessa hankekohtaisesti. Investointiosa laaditaan viideksi vuodeksi. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista.

Kotkan talousarvion rakenne ja osat Kotkan kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sen rakenne, sisältö ja laadinta perustuvat kuntalakiin ja sen soveltamisesta annettuihin Kuntaliiton suosituksiin. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Kotkan kaupungin talousarviossa on yleisperustelu-, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa sekä erikseen kolme kunnallista liikelaitosta. Talousarvion käyttötalousosa ohjaa kunnan varsinaista palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävä-, vastuu- tai palvelualuekohtaisesti. Käyttötalousosassa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto vastuu- tai palvelualueittain. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan se, kuinka kunnan tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa määritetään myös kaupungin vuosikatteen taso eli tulorahoituksen määrä, joka on mahdollista kohdentaa investointien rahoitukseen ja/tai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esitetty myös siten, että kaupungin ja liikelaitosten vaikutus erikseen ja yhteensä, on todettavissa. Investointiosan avulla kaupunki ohjaa investointien toteuttamista ja rahoitusta. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle sekä suunnitelmavuosille. Lähtökohtana on, että talousarviovuodelle otetuista investoinneista on tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja käyttötalousvaikutuksineen. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai lautakunnittain. Investointeja koskevat määrärahat on ryhmitelty taloussuunnitelmassa toimielimittäin ja investointilajeittain. Rahoitusosassa arvioidaan myös pitkäaikaisten saamisten muutokset ja pitkäaikaisten lainojen vähennys. Rahoitusosa kertoo kaupungin rahoitustarpeen ja palvelujen järjestämisen vaikutuksen maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään kunnissa vakiintuneen rahoituslaskelmakaavan muodossa. Liikelaitosten talousarviot esitetään omana osanaan. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarviot sisältävät laskelmat liikelaitoskaavalla esitettynä. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Talousarvion yleisperustelut ovat informatiivisia, ja niitä ei ole tarkoitettu sitovaksi talousarvion osaksi. Talousarvion tehtäväalueittaiset perustelut ovat ohjeellisesti sitovia. Tehtäväalueiden tulee noudattaa perustelujen ja asetettujen painopistealueiden kuvaamaa toiminnallista linjaa. Talousarviossa esitettävät tunnusluvut muodostuvat suoritetavoitteista, tehokkuutta ja taloudellisuutta ilmaisevista luvuista, toiminnan laajuustiedoista sekä voimavaroja osoittavista tunnusluvuista. Tunnusluvut ovat ohjeellisia. Valtuusto voi kuitenkin korvamerkitä myös perustelutekstiin haluamiaan tavoitteita ja niiden edellyttämiä määrärahavarauksia.

Strategisissa tavoitteissa on esitetty strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät, joissa kaupungin on onnistuttava edetäkseen asetetun menestysvisionsa suuntaan. Jokaiselle kriittiselle menestystekijälle ovat toimielimet määritelleet vuosittaiset toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot arviointikriteerien/mittarien avulla. Kriittiset menestystekijät arviointikriteereineen ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Tarkastuslautakunta seuraa näiden valtuuston tavoitteiden toteutumista ja raportoi niistä valtuustolle. Käyttötalousosa Lautakunta (toimielin) voi laatia itselleen sitovia tehtäväkohtaisia (vastuu- tai palvelualuetasoisia) toiminnallisia tavoitteita. Ne on esitetty toimielinten omissa talousarvioissa. Toimielimen toimintakate (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus) on sitova valtuustoon nähden, ellei talousarviossa ole määrärahan käytölle erikseen asetettu rajoituksia (KH tai KV). Kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelulautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, liikuntalautakunnan, lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja teknisen lautakunnan vastuualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Nuorisotyön yksikön sekä kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan palvelualueiden toimintakate on sitova lautakuntaan nähden. Mikäli toimielin aloittaa kesken vuotta toimintakatteen puitteissa uutta toimintaa, jota ei perusteluissa ole selvitetty, ja joka aiheuttaa kustannuksia myös tulevina vuosina, on ko. asia vietävä valtuuston päätettäväksi. Toimielinten sitovien tavoitteiden sekä toimintakatteen muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Kaikki talousarvioon tehtävät muutokset on perusteltava, ja samalla selvitettävä, mistä kate osoitetaan. Menomäärärahojen ylitystä varten haetaan lisämäärärahaa. Tulojen alitusta varten haetaan tuloarvion tarkistusta. Toimielimellä on oikeus hyväksyä käytössään olevia käyttötalousosan menojen ja tulojen muutoksia toimielimen toimintakatteen muuttumatta, mikäli valtuustoon nähden sitovat tavoitteet eivät tämän johdosta muutu. Jos talousarvioon varatun määrärahan käyttötarkoitus muuttuu, on asia vietävä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttötalouteen liittyvästä projektirahoituksesta ja -päätöksistä annetaan talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä tarkemmat ohjeet. Talous- ja rahoitusjohtaja tekee päätöksen ja valvoo leasingrahoituksen käyttöä. Toimielimen on perusteltava hankinnoissaan leasingrahoituksen käyttö ja varattava sitä varten käyttötalouteensa riittävät määrärahat. Investoinnit Investointiosan määrärahoja ei voi siirtää käyttötalouden määrärahoiksi. Investointien siirtomäärärahamenettelyä ei enää ole. Ainoastaan tilinpäätöksessä ylijäämäisestä tuloksesta voidaan tehdä varauksia investointien osalta suunnitteluvuosille. Varaus merkitään taseeseen, ja hankkeen toteuduttua varaus puretaan ja tuloutetaan kaupungin talousarvion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen aineettomassa käyttöomaisuudessa ja irtaimessa omaisuudessa sitovuus valtuustoon nähden on hankkeiden yhteenlaskettu menojen loppusumma. Toimielimet voivat päätöksellään toteuttaa näiden hankeryhmien hankintoja yhteenlasketun määrärahan puitteissa, tarvittaessa hankeryhmärajan ylittäen, erityisestä perustellusta syystä toisin, esimerkiksi muuttamalla suunnittelukauden hankintojen kiireellisyysjärjestystä. Kiinteässä omaisuudessa nettomenon tulee olla vähintään nolla tai positiivinen eli myyntituloilla (tasearvo) täytyy kattaa vuosittaiset hankinnat. Täytäntöönpanomääräyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä omaisuuden myynnistä.

Talonrakennuksessa on sitovana valtuustoon nähden kunkin hankkeen bruttomenojen loppusumma, kaupunkisuunnittelulautakunnalla on erityisestä perustellusta syystä siirtää enintään 20 % hankkeeseen varatusta rahasta toiselle hankkeelle, kun hankeryhmän bruttomenojen loppusumma ei ylity talousarvioon määritellystä. Muiden kuin edellä mainittujen hankeryhmien sitovuustaso on talousarviossa lautakunnittain määritelty nettomääräinen loppusumma. Toimitilahankkeiden ohjausta terävöitetään: Toimitilapäällikön osallistuminen on edellytys tilahankkeen toteuttamiselle. Myös päätöksentekojärjestys lautakunnissa selkeytetään. Poikkeuksen sitovuuteen muodostavat arvioidut valtionosuus- tms. tulot. Mikäli tulojen määrä ylittää arvioidun, sitoo investointimenon bruttomääräinen loppusumma. Arvioitua suurempi ulkopuolinen rahoitus ei saa kasvattaa hankkeen bruttomenoja. Toimielimien investointihankkeiden toteutumisen tulee tapahtua perustelujen käyttötarkoituksen puitteissa. Kaupunginhallitus on 23.9.2003 536 päättänyt, että uudis- ja korjausrakentamisen taidehankinnat päätetään erikseen harkiten tapauskohtaisesti. Esitys taidehankinnoista sisältyy hankesuunnitteluohjeiden mukaisesti hyväksyttävään hankesuunnitelmaan. Rahoituserät Tuloslaskelmassa sitovan määrärahan muodostavat ulkoisten korko- ja rahoituserien, menojen ja tulojen yhteismäärät eli rahoitusnetto. Rahoituslaskelmassa antolainojen osalta sitovuus on antolainojen lisäys. Pitkäaikaisten lainojen osalta sitovaa on lainojen nettolisäys (lainojen muutos). Pitkäaikaista lainaa on mahdollista ottaa vähemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin talousarvioon on merkitty. Tulos- ja rahoituslaskelman tulojen poikkeamista raportoidaan valtuustolle. Edellä olevista yleismääräyksistä poiketen toimielinten ja talousarvioyksiköiden tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset: 1. Kaupunginhallitus voi päätöksellään ostaa, myydä, vaihtaa tai lunastaa kiinteää omaisuutta sekä rakennuksia ja laitteita, kun hinnan, vaihtoarvon tai korvauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnittelulautakunta, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa. 2. Kaupunginhallitus voi myöntää vahingonkorvauksen tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, eikä vaadittu korvaus ylitä 85.000 euroa. Kaupunginhallitus voi myöntää helpotuksen tai vapautuksen, enimmäismäärältään 35.000 euroa yksittäistapauksessa kaupungille tulevan yksityisoikeudellisen maksun, korvauksen tai saatavan suorittamisesta, jollei valtuusto ole suoritettavaa määrää erikseen vahvistanut tai määrä perustu valtuuston hyväksymään taksaan. 3. Kaupunginhallitus voi päättää tilapäisluoton ottamisesta maksuvalmiuden turvaamiseksi. Luoton enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa, joka käsittää konsernitilin limiitin ja muun lyhytaikaisen rahoituksen (kuntatodistukset) hankinnan. 4. Tekninen lautakunta hyväksyy rakennusten sekä muiden rakenteiden ja laitteiden luonnospiirustukset, kun töiden arvon enimmäismäärä on 850.000 euroa. 5. Kaupunginjohtajalla on päätöksellään oikeus elinkeinopoliittisista syistä ehdollisesti sitoutua kaupungin puolesta ennakolta talousarvioon sisältymättömiin kunnallisteknisiin yrityksiä koskeviin määrärahahankkeisiin. Yksittäinen hanke voi olla enintään 850.000 euroa. Hankkeesta on tehtävä päätös kaupunginhallituksessa ja/tai kaupunginvaltuustossa myöhemmin. 6. Yhteisöavustuksista päättää kaupunginjohtaja silloin, kun päätös ei sisällä harkintavaltaa veteraaniyhdistysten, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero-osuuksien sekä seuratalojen vuokraavustusten myöntämisen osalta.

Toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat: Kaupunginjohtaja Palvelujohtaja Konsernipalvelujen ja hyvinvointipalvelujen tehtäväalueilla vastuualueiden johtajat Kulttuurilautakunnan ja ympäristölautakunnan alaisten palvelualueiden johtajat sekä liikuntatoimen johtaja Keskusvaalilautakunnan sihteeri Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Kymijoen työterveyden toimitusjohtaja ICT Kymin toimitusjohtaja Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, toimielintasolla ja vastuu- tai palvelualuetasolla. Raportointi kohdistuu taloudellisen tuloksen, strategiatavoitteiden ja tunnuslukujen toteutumisen seurantaan. Kaupunkistrategiaan sisältyviä sitovia tavoitteita sekä taloutta koskeva talousarvion toteutumaraportti laaditaan kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Talouden ja strategian toteutumisen seurannan puolivuosiraportteihin kootaan vain keskeiset kaupungin palvelutuotannon järjestämistä koskevat tiedot. Raportti laaditaan kesäkuun tilanteesta sekä tilinpäätös vuoden lopun tilanteesta. Lisäksi laaditaan talouden kuukausiraportit, jotka ovat sisällöltään edellä mainittua suppeammat. Lautakunnat velvoitetaan toteuttamaan puolivuosiraportointi lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta sillä tasolla kun toimielin katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun raportointiin on lautakuntien päätettävä toimintamalli, jota lautakunta kokoustensa aikataulun puitteissa toteuttaa talousarviovuoden aikana. Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset Valtuuston hyväksyttyä 17.11.2015 toimielimille vastuu- ja palvelualueittain määrärahat lauta- ja johtokunnat (toimielimet) päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista eli tarkistavat talousarvioesityksiinsä sisältyneet alustavat määrärahaesitykset käyttösuunnitelmiksi. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymien käyttösuunnitelmien oleelliset muutokset saatetaan kaupunginhallituksen tietoon, mikäli sellaisista on päätetty kaupunginhallituksen ja valtuuston budjettikäsittelyssä mahdollisesti tekemien muutosten jälkeen. Talousarvion 2016 täytäntöönpanomääräykset 1. Valtuuston vahvistettua talousarvion toimielinten on päätettävä talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa hyväksymiensä käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmissa on otettava huomioon kaupunginhallituksen ja valtuuston talousarviokäsittelyssä mahdollisesti tekemät sellaiset yksittäiset muutokset, jotka sisältyvät toimielimen vastuu- ja palvelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallitus edellyttää, että toimielimien hyväksymissä käyttösuunnitelmissa olevat oleelliset muutokset aikaisempaan toimintaan on saatettava kaupunginhallituksen tietoon.

2. Toimintakatteeseen vaikuttavat muutokset on käsiteltävä toimielimessä silloin, kun muutokset tapahtuvat vastuualueelta toiselle vastuualueelle. 3. Talousarviossa olevaan investointiosan hankkeen käynnistämiseen on saatava kaupunginhallituksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkittyä valtionosuutta, tai sitä saadaan huomattavasti budjetoitua vähemmän. 4. Henkilöstösuunnitelman täytäntöönpanoa varten kaupunginhallitus tekee erillisen päätöksen täyttölupakäytännöstä. Ohjeistus löytyy Helmeristä. Henkilöstömenojen vähentämiseen liittyvä palkaton virkavapaa säästösyistä -ohjeistus löytyy myös Helmeristä. 5. Toimielimien on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon kaupungin taloussäännön määräykset ja sen perusteella annetut erillisohjeet. Menojen ja tulojen kirjauksissa on noudatettava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kirjanpitolain soveltamisesta antamia ohjeita, Kuntaliiton suosituksia ja näiden perusteella kaupungin erikseen antamia erillisiä kirjausohjeita, sekä muutoinkin noudatettava yleisiä ja hyvän kirjanpitotavan mukaisia periaatteita. Toimielimen tai kaupunginjohtajan ja palvelujohtajan tulee määritellä laskujen hyväksyjät ja varahyväksyjät sekä asiatarkastajat ja varahenkilöt, ellei hyväksyjää ole johtosäännössä määritelty. Kaikissa laskuissa on oltava asiatarkastajan ja hyväksyjän merkintä. Hyväksyjän tulee varmistua hyväksymänsä laskun sisällöstä, tositemerkintöjen oikeellisuudesta ja kulun sisältymisestä käyttösuunnitelmaan. Hyväksyjä lähettää laskun maksettavaksi. 6. Tietohallinnon kehittämiseen ja tietotekniikan käyttöönottoon liittyvät merkittävät järjestelmä-, laitteisto- ja ohjelmistohankinnat sekä yhteistyösopimukset on käsiteltävä tietohallinnon johtoryhmässä. 7. Projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet (hankkeet) Hankkeiden osalta toimielinten ja vastuualueiden on hakemuksia tehtäessä noudatettava seuraavia periaatteita: - toimielimen käyttösuunnitelmassa on määriteltävä perusteluineen ne hankkeet, joissa kaupunki on mukana rahoittajana - talousarviovuoden aikana mahdollisesti käynnistettävät uudet hankkeet on hakemusvaiheessa hyväksytettävä kaupunginhallituksessa. - hankkeen yhteys kaupunkistrategiaan on todennettava - konsernipalvelujen hankkeita koordinoi ja ohjaa kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualue, hyvinvointipalvelujen hankkeita palvelujohtaja - kunkin projektin ohjausryhmään nimetään kaupungin edustaja / edunvalvoja - hankkeista on raportoitava säännöllisesti - projektien jatkohankkeet käsitellään uudelleen samassa päätöksentekojärjestyksessä kuin uudetkin hankkeet - hakemusvaiheessa on osoitettava hankkeen toiminnan hyödyt kaupungin toiminnan kannalta 8. Leasingrahoitusta käytetään hankinnoissa kaupunginhallituksen antaman erillisen ohjeen mukaisesti.

9. Vastuu- tai palvelualueen on raportoitava toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudestaan toimielimelleen sekä talouden vastuualueelle erikseen ilmoitettavan aikataulun mukaan. 10. Kaupunginhallitus seuraa koko kaupungin taloudellista tilannetta, henkilöstösuunnitelman toteutumista ja rahoitusasemaa kuukausittain. 11. Toimielimen tulee päättää ja aikatauluttaa toimintamalli, jolla se toteuttaa säännöllistä raportointia talousarviovuoden aikana. 12. Toimielin voi tarpeen vaatiessa antaa toimialaansa koskevista määrärahoista tarkempia ohjeita ja määräyksiä. Strategiset tavoitteet vuodelle 2016 Kuntalain 65,2 mukaiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet LIIKUNTALAUTAKUNTA Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2016 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Liikuntatilojen aukiolo ja käyttö Uimahallipalveluja 352 pv:nä. Jäähallipalveluja 330 pv:nä. Sisäliikuntatilojen käyttö 730 000 käyntiä. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2016 Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Sairauspoissaolojen määrä Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 päivällä. Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Tavoitetaso 2016 Talous on tasapainossa /käynti nettokustannus 4,00 Toiminta-ajatus Liikuntalautakunnan yleisenä tehtävänä on kehittää liikuntapalveluita Kotkassa. Lautakunta vastaa liikuntapalveluiden kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Erityistehtävänä on kehittää liikuntapalveluiden toimintaa, taloutta ja organisaatiota, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä kaupungin muiden vastuualueiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Tuloslaskelma LIIKUNTALAUTAKUNTA TP 2014 LTA 2015 KS 2016 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut Ulk. Toimintakate 4S Sisäiset erät Toimintakate Vuosikate 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset Tulos 30 Myyntituotot 50 0 0 32 Maksutuotot 913 762 988 800 1 033 603 33 Tuet ja avustukset 7 608 0 0 34 Muut toimintatuotot 259 139 254 000 314 182 3 Toimintatuotot 1 180 611 1 242 800 1 347 785 40 Henkilöstökulut -1 380 859-1 415 955-480 209 43 Palvelujen ostot -230 978-202 300-240 400 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -171 363-150 40091 613 47 Avustukset -111 160-117 000-117 000 48 Muut toimintakulut -73 700-117 298-265 300 4 Toimintakulut -1 968 060-2 002 953-1 194 522-787 449-760 153 S8 Sisäiset tuotot 8 979 0 S9 Sisäiset kulut -5 347 658-5 350 236-6 149 425 4S Sisäiset erät -5 338 679-5 350 236-5 809 425-6 126 128-6 110 389-5 656 162-6 126 128-6 110 389-5 656 162 SK Sisäinen korko -41 075 0 0 6S Sisäinen korko -41 075 0 0 70 Poistot ja arvonalentumiset -303 898-263 432-215 307 7 Poistot ja arvonalentumiset -303 898-263 432-215 307-6 471 101-6 373 821-5 871 469 Talous Talouden tasapainotusohjelman mukainen tavoite liikuntalautakunnan ulkoisen toimintakatteen karsimiseksi on -470 000. Kaupunginvaltuusto (10.7.2015 83) on tarkentanut toimintatuottojen kasvattamisen tavoitteeksi 300 000 euroa. Muut tasapainotusohjelman mukaiset toimenpiteet kulujen karsimiseksi ovat liikuntapaikkojen hoitajien tehtävien uudelleenorganisoinnin (-80 000,-) ja uusien toimintamallien käyttöönoton (-50 000,-) tuomat säästöt sekä tehtävien siirto konsernihallinnon alaisuuteen (-40 000,-). Johtuen kulurakenteen muutoksesta ulkoisten toimintakulujen ja sisäisten erien välillä, tulee liikuntayksikön tavoitetta tarkastella koko toimintakatetasolla ulkoisen toimintakatteen sijaan. Liikuntalautakunnan ulkoinen toimintakate vuodelle 2016 on 153 263. Kehys on noin 454 227 vuoden 2015 talousarvioita pienempi johtuen osin henkilöstösiirroista ja sisäisten laskutuserien muutoksista. Talouden tulotavoite, huomioiden valtuuston asettamat rajoitukset, on erittäin haastava ja edellyttää joidenkin maksujen ja taksojen osalta jopa 30 %:n korotuspainetta.

Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma antaa tietoa siitä, millä henkilöstöresursseilla työtä tehdään kaupungin eri palvelualueilla. Samalla se avaa sen, miten resurssit ovat jakautuneet eri yksiköiden välillä ja mitä työpanosta saadaan talousarvion henkilöstömenomäärärahoilla. Talousarvion henkilöstömäärärahat ovat varattu samansuuruiseksi kuin henkilöstösuunnitelman henkilötyövuodet eli HTV2 luvut. Henkilöstösuunnitelma kytkee henkilöstöresurssien ja talouden suunnittelun yhteen. Vuodelle 2016 henkilöstömäärän lisäykset ovat erittäin vähäisiä. Henkilöstösuunnitelma on seurantaväline henkilöstömäärän ja henkilöstötyövuosien määrän kehittymiseen. Sen avulla seurataan, miten talouden tasapainottamisohjelmaan kirjattuihin henkilöstömäärätavoitteisiin päästään. Näitä lukuja seurataan vuoden aikana osavuosiraporttien yhteydessä ja laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa henkilöstökertomuksessa. Liikuntayksikön organisatorinen henkilöstön siirto teknisiin palveluihin vähensi yksikön suorassa alaisuudessa olevaa henkilöstöä 20 htv:lla. Virat/tehtävät 2015 Virat/tehtävät 2016 Muutos Liikuntayksikkö 31,0 11,0-20,0 LIIKUNTAYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntapalveluista luoden edellytyksiä kotkalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistäville harrastuksille sekä toimille. Liikuntayksikkö edistää toiminnallaan myös kaupungin muuta virkistys- ja vapaa-aikatoimintaa suunnittelemalla ja rakennuttamalla laadukkaita ihmisten liikkumiseen/liikunnan harrastamiseen tarkoitettuja tiloja ja alueita. Liikuntayksikkö luo edellytyksiä sekä omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittymiselle että järjestää terveyttä edistävää liikuntatoimintaa yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Lautakuntaan ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ovat yhteneväiset. Toiminnan painopisteet talousarviovuonna 1. Seudullisesti merkittävimpien liikuntakiinteistöjen ja -palveluiden (mm. Kotkan jäähallit ja Kotkan urheiluhalli Ruonala) kehittämiseen liittyvät kehittämistoimet toteutetaan valmistuneen liikuntakiinteistöjä koskevan selvitystyön jatkoksi. Tällä toimenpiteellä haetaan taloudellisesti kestävää ja toiminnan kehittämiseen tähtäävää ratkaisua jossa pääpaino on liikuntakiinteistöihin kohdistuvien kustannusten hillitsemisessä ja käyttäjäportaan aiheuttamisperiaatteen korostamisessa. 2. Kotkan kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtäävien liikuntayksikköä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava liikuntatilojen käyttöä ja vastuuta koskeva toiminnallinen uudistus. 3. Ulkoliikuntatilojen huolto- ja hoitotöiden osavastuuta esim. valvontatehtävien sekä kuntalaisille suoraan tarjottavien palveluiden (esim. uimahallit) osalta laajennetaan/kehitetään seurayhteistyötä tiivistämällä. 4. Avustuskriteerien muuttaminen siten, että seurojen oma-aloitteellisuus ja käyttövastuun lisääntyminen huomioidaan tilatukena.

Talousarvio Tulokertymätavoitteen saavuttaminen edellyttää toimintavuoden 2016 osalta joidenkin uimahalli- ja liikuntahallien aikuiskäytön taksojen osalta jopa 30 %:n korotustarpeita. Kotkan uimahallimaksut ja aikuiskäytön liikuntatilojen taksat ovat keskimäärin valtakunnallista tasoa. Liikuntayksikkö jatkaa edelleen palvelutehtävien kehittämistä kustannustehokkuutta parantavia toimintatapoja/-malleja kokeilemalla. Kotkan kaupungin taloustilanne edellyttää palveluihin liittyvien rakenteellisten muutosten edelleen kehittelyä. Liikuntapalveluiden osalta se tarkoittaa sitä, että vuoden 2016 talousarvion ulkoinen toimintakate supistuu n. 15 % talousarviovuoden 2015 vastaavasta talousarviosta. Liikuntapalveluiden osalta suurin kustannuksia nostava vaikutus kohdistuu toimintaedellytysten ylläpitoon ja siellä erityisesti kiinteistöihin (liikuntahallit). Liikuntapalveluja ja -kiinteistöjä tulisi tulevaisuudessa tarkastella ainakin merkittävien palvelujen/kiinteistöjen osalta seudullisena kokonaisuutena. Tätä kuntarajat ylittävää palvelujen kehittelyä tarvitaan poistamaan esim. päällekkäisinvestoinnit sekä tehostamaan nykyisten tilojen läpivuotista käyttöä. On myös pyrittävä etsimään toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja kiinteistöihin kohdistuvien kustannusrakenteiden alentamiseksi esim. kehittelemällä toimintamallia urheiluseurojen yhteistyön tiivistämisestä, liikuntakiinteistöjen omistuksen ja rahoituspohjan laajentamisesta sekä liikuntakiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisesta. Taloussuunnitelma 2016-2018 Työtehtävien uudelleen organisoinnilla ja seurayhteistyösopimuksilla pyritään liikuntapalvelujen osalta alentamaan henkilöstömenoja, huolto- sekä hoitotöihin liittyviä kustannuksia ja parantamaan liikuntatilojen käyttäjävastuuta. Kustannustehokkuutta lisäävien toimenpiteiden edellytyksenä on seudullisesti laajempien kokonaisuuksien yhteistyö/yhdistäminen. Merkittävimmät riskit ja niihin kohdistuvat toimenpiteet Taloudelliset riskit Liikuntalautakunnan alaisen liikuntayksikön tulokertymätavoitteeseen liittyy merkittävä riski. Nykyiset järjestöiltä perittävät maksut ja taksat ovat valtakunnallista keskitasoa ja niiden korottaminen aiheuttaa merkittävää haittaa järjestöjen toiminnalle. Toiminnalliset riskit Liikuntayksikön henkilöstösiirrot hankaloittavat liikuntapalveluiden operatiivista toimintaa ja palveluiden tuottamista. Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa Kehitetään paikallisten urheiluseurojen ja alan yritysten kanssa sekä Set of contract -tyyppisen palveluverkoston terveysliikuntapalveluiden laajentamiseksi että asiakaspalvelun ja käyttäjävastuun parantamiseksi. Tarkastelemalla / kehittelemällä / laajentamalla liikuntakiinteistöjen omistusjärjestelyjä ja toimintatapoja niin että käyttäjävastuun korostamisella olisi suoria vaikutuksia esim. kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin. Selvitetään seudullisesti yhtenevien hinta- ja käyttöperiaatteiden mahdollisuus. Huomioidaan liikuntakiinteistöjen osalta seudullinen hajakeskittämisvaihtoehto joka edistäisi sekä käyttäjäyhteistyön tiivistämistä että liikuntalajikohtaisten olosuhteiden parantamista. Investoinnit 2016 Irtain, kilpailuvälineet, kuntosalilaitteet -50 000

Lähiliikuntarakentaminen Vuonna 2016 lähiliikuntarakentamisen määrärahat kohdennetaan Tolsa-areenan areenaolosuhteiden kehittämiseen yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunta (8.12.2015 110) on käsitellyt mm. leasing-kohteiden työohjelmaa, missä Arto Tolsa -areenan aloitus on 08/2016. Muut lähiliikuntarakentamisen kohteet ja aikataulu 2017 Rauhala (lähiliikuntapaikka) 2018 Karhuvuori, vaihe II (yu-suorituspaikat nykyisen tekonurmikentän viereen) 2019 Räski 2020 Tiutinen Mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP2014 TA2015 TA2016 Suoritetavoitteet Uimahallikäynnit 311 727 330 000 340 000 Sisäliikuntatilojen kävijöitä (sis. koulusalit) 711 819 720 000 750 000 Koulusalien käyttäjät 42 831 70 000 70 000 Terveys- ja soveltava liikunta (käyntiä) 15 130 15 000 15 000 Tehokkuus/Taloudellisuus Liikuntapalveluiden kustannukset /asukas/v. 111,93 110,00 110,00 Käyttökustannus /käynti 4,05 4,00 4,00 Käyttökustannus /käynti: uimahallit 5,95 6,50 6,50 Käyttökustannus /käynti: jäähallit 10,80 7,50 7,50 Käyttökustannus /käynti: muut hallit 5,23 5,00 5,00 Käyttökustannus /käynti: kentät ja ulkoliikunta 0,96 1,00 1,00 Toiminnan laajuus Hoidettavia latuja km 100 100 100 Hoidettavia luistinratoja kpl/ha 19/6 19 /6 19 /6 Hoidettavat kentät kpl 28 28 28 Ruohokentät kpl/ha 6/3,75 6/3,75 6/3,75 Tekonurmikentät kpl 4 4 4 Lähiliikuntapaikat 10 11 11 Hiekkakentät kpl/ha 16/5 16 /5 16 /5 Kuntoradat, ladut kpl/km 9/32 9 /32 9 /32

Sulkupäivät halli* 1.1. x x x x x x x uudenvuodenpv 25.3. 9 16 x varaus? x x x x pitkäperjantai 28.3. x 11 18 x x x x x 2. pääsiäispv 1.5. x x x x x x x vappu 5.5. x x x x x x x helatorstai 24.6. x x x x x x x juhannus 25.6. x x x x x x x juhannus 26.6. x x x x x x x juhannus 5.11. x x x x x varaus? x pyhäinpäivä 6.12. x x x x x varaus? x itsenäisyyspv 24.12. x x x x x x x jouluaatto 25.12. x x x x x varaus? x 1. joulupv 26.12. x 11 18 x x x varaus? x Tapaninpv Urheilutalo Urheiluhalli Liikuntahalli Jäähalli Kentät Vuoden 2016 sulkupäivät pvm Kotkan Uimala* Karhulan uima- X = suljettu p = päivystys jääkauden ollessa käynnissä (aurataan kerran sateen sattuessa) Pyhien, jolloin liikuntapaikka suljettu aattopäivät avoinna klo 18.00 asti Mikäli liikuntapaikkoihin tulee varauksia, sulku voi muuttua.

Avustukset ja stipendit 2016 2015 2016 8.1. Järjestöyhteistyöavustus 106 000 106 000 8.4. Erityisavustus 6 450 6 450 8.6. Harjoitustila-avustus - Enintään 25 % järjestöyhteistyöavustussummasta erillisen kriteeristön mukaisesti 8.7. Stipendit 8.7.1. Urheilijastipendit 2 000 2 000 8.7.2. Valmentajastipendit 1 700 1 700 8.7.3. Vuoden kuntostipendit 850 850 Yhteensä 117 000 117 000 Liikuntalautakunnan avustustyöryhmä työstää avustusmuotoja vastaamaan paremmin liikuntayksikön ja urheiluseurojen yhteystyössä toteuttamia liikuntahankkeita ja niiden tukemista. Avustusten myöntämiskriteerit 8.1. Järjestöyhteistyöavustus Tarkoitettu liikuntayksikön ja seurojen yhteistyöhankkeisiin terveysliikunnassa sekä junioritoiminnan kuluihin. Pääkriteerit 2016: 1. Avustus on tarkoitettu liikuntaa ja urheilua harjoittavan kotkalaisen yhdistyksen tai seuran junioritoiminnan tukemiseen sekä yhteistyösopimuspohjaiseen kaupungin liikuntapalveluiden tuottamiseen. 2. Junioritoiminnan tukemiseen myönnettävän avustuksen suuruuteen vaikuttavat: 2.1. seuran junioreiden määrä 2.2. toimivien ohjaajien määrä - edellytyksenä vähintään 25 ohjauskertaa vuodessa - enintään kaksi ohjaajaa / joukkue tai ryhmä - avustusta maksettaessa ei huomioida ammattivalmentajia, tämä sääntö koskee myös urheiluakatemian valmentajia. - anomuksessa mainittava kunkin ohjaajan ryhmä tai joukkue jota ohjaa 2.3. uusien koulutettujen ohjaajien määrä 2.4. seuran valmentajien toimiminen urheiluakatemian valmentajana 2.5. harjoitustilakorvaus 3. Avustusta on mahdollista hakea/saada yhdistyksen/seuran 2:sta virallisesta toimintavuodesta lähtien. 4. Pienin myönnettävä avustussumma on 200. 5. Avustuksen myöntäminen edellyttää, hakevalta yhteisöltä, junioritoimintaa koskevan (1) toiminta- ja taloussuunnitelman haettavalta toimintakaudelta, (2) toimintakertomuksen ja junioritoiminnan tilastot edelliseltä kaudelta / vuodelta, (3) edellisen kauden tilinpäätöstiedot junioritoiminnan osalta ja (4) luettelo toimivista sekä toimintavuoden aikana uusista koulutetuista valmentajista. Talousarviotiedot haettavalle toimintakaudelle. 6. Avustushakemus on oltava vastaanotetuksi kirjattuna tai postileimalla varustettuna kunakin vuonna liikuntayksikön julkisesti ilmoittamaan määräaikaan mennessä, joko ilmoitetussa hakuosoitteessa tai kaupungin kirjaamossa.

Erityisavustus 7. Järjestöyhteistyöavustuksen vuotuisesta kokonaissummasta myönnetään vähintään 5 % kunto- ja erityisliikuntaa harrastavien rekisteröityjen liikuntaseurojen toiminnan tukemiseen, sekä terveysliikunnan yhteistyöhankkeisiin. 7.1.Tätä toiminta-avustuksen kanssa samassa yhteydessä haettavaa erityisavustusta voivat saada vain ne liikuntaseurat joiden toiminta täyttää joko valtakunnalliset erityisliikuntajärjestön toimintaperiaatteet tai seurat, joiden toiminta on puhtaasti kuntoiluun ja terveyttä edistävään liikuntaan painottunutta. 7.2.Avustuksen saamiseen terveysliikuntahankkeeseen edellytetään kirjallista sopimusta liikuntayksikön kanssa. 8. Avustuksen vuotuisesta kokonaissummasta myönnetään enintään 20 % liikuntatiloista perittävien ottelumaksujen korvauksiin. 9. Anomuksesta selvittävä miten avustus ohjautuu seuran juniorityöhön. 10. Liikuntalautakunta voi erityisestä liikunnallisesta tai urheilullisesta syystä myöntää avustusta seuralle, yhdistykselle tai yhteisölle myös em. kriteereistä poiketen. Kriteerit 2016: 1. Kotkan alueen suunnistusalueiden ja liikuntareittien kehittäminen 2. Kotkassa järjestettävien liikunnallisten tai urheilullisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisen kuluihin, joita ovat: Suomen mestaruuskilpailut Maaottelut Eurooppa-Cup Maailman-Cup Kv-kilpailut tai ottelut (väh. kolme kansallisuutta) Valtakunnalliset tai paikallisesti merkittävät liikunta- ja urheilunäytökset tai -tempaukset Erityisavustusta ei voi saada tapahtumaan mikäli: Tapahtuma saa muuta kaupungin julkista tukea Avustushakemusta ei ole toimitettu liikuntapalvelukeskukseen kahden kuukauden kuluessa tapahtumasta Osallistuvia seuroja on alle 10 Kilpailuissa tai tapahtumissa on alle 100 osanottajaa 3. Mikäli haettava avustussumma on yli 2 000 on se haettava tapahtumavuotta edeltävän vuoden lokakuun 15. pv mennessä, jolloin avustettavan tapahtuman päätökset ja mahdolliset määrärahavaraukset voidaan tehdä jo liikuntayksikön budjettiesityksen yhteydessä. 4. Liikuntayksikkö voi erityisestä syystä myöntää avustusta muihinkin kuin em. kriteerit täyttävien tapahtumien järjestelykuluihin. 5. Mikäli liikuntatoiminnan erityisavustuksiin tarkoitetusta avustussummasta jää käyttämättömiä varoja, muutetaan ne aina vuosittain avustustyöryhmän ehdottamalla tavalla käytettäväksi. Stipendit Kotkan Kaupungin Liikuntalautakunnan Stipendisäännöt 1 Kotkan kaupungissa annetaan vuosittain kiertopalkintoja ja myönnetään stipendejä, kuten liikuntalautakunnan johtosäännössä ja tässä säännössä lähemmin määrätään. Liikuntalautakunta määrittelee vuosittain stipendien suuruuden. 2 Kiertopalkinto annetaan vuosittain valittavalle vuoden parhaalle urheilijalle. 3 Stipendi myönnetään vuoden parhaaksi urheilijaksi nimetylle.

4 Erityisenä tunnustuksena stipendi voidaan myöntää kotkalaiselle urheilijalle, valmentajalle, joukkueelle tai kuntoliikkujalle, jonka toiminta kotkalaiselle urheilulle on ollut erityisen merkityksellistä. Valmentaja- tai kuntoliikkujastipendin kriteerinä pidetään pitkäaikaista toimintaa (vähintään viisi vuotta) valmentajana tai kuntoliikunnan kehittäjänä. Stipendiä ei tällä perusteella myönnetä kahtena perättäisenä vuonna. Valmentajastipendiä ei myönnetä ammattivalmentajille. 5 Perustellut ehdotukset stipendin myöntämiseksi tulee toimittaa Kotkan kaupungin liikuntapalvelukeskukseen kunkin vuoden joulukuun 1. päivään mennessä. 6 Nämä säännöt on hyväksytty liikuntalautakunnassa 4.11.2010 ja ne tulevat voimaan 1.1.2011 lukien.

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 23 D/1683/02.02.02/2015 5 Kotkan kaupungin liikuntatilojen ja -alueiden taksat ja maksut 1.3.2016 Liila 21.1.2016 Valmistelijat: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Liikuntapalvelupäällikkö Marjo Vainio, puh 234 5435 Järjestö- ja vapaa-aikasihteeri Juha Porkka, puh. 234 5414 Esittelyteksti: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuosille 2015 2016 kokouksessaan 22.6.2015. Liikuntalautakunnan osalta tasapainotusohjelman tavoitteita on tarkennettu kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuustossa 10.7.2015. Päätöksen mukaan toimintatuottojen kertymää tulee kasvattaa 300 000 eurolla. Tuottojen kasvattaminen tulee tehdä kuitenkin niin, että junioriikärajaa ei lasketa esitettyyn 16 vuoteen, vaan pidetään entisenä 18 vuotena. Junioriotteluiden ja turnausten taksat pidetään vuoden 2015 tasolla. Liikuntapalveluiden maksuja ja taksoja tarkistetaan joiltain osin vuosittain, mutta liikuntalautakunnalle ja sen alaiselle liikuntayksikölle asetetun tulotavoitteen saavuttamiseksi vuosille 2016 ja 2017 tulee liikuntatilojen ja -alueiden taksoja ja maksuja tarkistaa kaikilta osin. Muutosesityksessä on huomioitu liikuntalautakunnan päätös 16.4.2015 15, jossa lautakunta päätti alentaa uimahallien päiväkortin ikärajan koskemaan kaikkia 70 vuotta täyttäneitä kotkalaisia 1.1.2016 alkaen. Liitteet: Esittelijä: Ehdotus: Maksut ja taksat 1.3.2016 alkaen (uudet hinnat punaisella) Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää hyväksyä liikuntapalveluiden uudet taksat ja maksut käyttöön otettavaksi 1.3.2016 alkaen. Päätös: Toimeenpano: Liikuntapaikat Asiakaspalvelupiste Ruori Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 24 D/174/02.08.00.00/2016 6 Tolsa Areenan elektronisen tiedonsiirto- ja tapahtumataulujärjestelmän hankinta Liila 21.1.2016 Valmistelija: Liikuntajohtaja Antti Mattila, puh. 040 538 5479 Arto Tolsa -areenan kehittämisen ensimmäinen vaihe pääpelikentän ja päätykentän tekonurmen asentamisen valmistuttua jatkuu areenan alueen kehittäminen ns. aurinkokatsomon suunnittelutyön uusimisella ja uudella urakkakilpailutuskierroksella. Katsomon valmistuminen aikanaan mahdollistaa vajaan 4 000 katsojan istuinpaikat ja itse pääkentän erikseen katetulla alueella tapahtuman järjestämisen jopa 10 000 ihmiselle. Arto Tolsa -areenan kehittäminen perustuu sekä keskustakeskeisyyteen tapahtumien järjestämispaikkana ja siihen, että Kotkalle keskeisen palloilulajin edustusjoukkue pitää kenttää pääpelikenttänään. Peliolosuhteiden kehittämisen ohella tulee Arto Tolsa -areenan kohdalla ajatella myös keskeisen kaupunkisijainnin antamaa mahdollisuutta yksittäisten suurtapahtumien (konsertit jne.) järjestämispaikkana, joka edellyttää myös perusrakentamisen lisäksi alueelle ajateltujen yleisötapahtumien osalta esim. sähköisen tapahtuma -ja informaatiovälitysjärjestelmän investoimista alueelle. Tällaisella tapahtumanäyttötekniikalla täydennetään ja tuetaan suurten yksittäisten ulkoilmatapahtumien järjestämistä areenalla aivan Kotkan keskustan välittömässä läheisyydessä. Elektronisten tiedonsiirtojärjestelmien hankintakustannukset ovat n. 200 000 (ALV 0 %) ja hankinta olisi toteutettavissa leasingrahoitteisesti jo toimintavuoden 2016 aikana, koska liikuntayksikön käyttömenoihin arvioitu kustannuserä on jo huomioitu. Hankinta kilpailutetaan normaalisti ennen virallisen hankintapäätöksen tekoa ja asia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta hyväksyy Arto Tolsa -areenan elektronisen tiedonsiirtoja tapahtumataulujärjestelmän kilpailutuksen aloittamisen esityksen mukaisesti. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 25 7 Saapuneet viranhaltijapäätökset Liila 21.1.2016 Liikuntajohtajan päätökset 1 11.1.16 Uimahallien 75-vuotiaiden päiväkortti 12.1.2016 alkaen Esittelijä: Ehdotus: Liikuntajohtaja Antti Mattila Liikuntalautakunta päättää, että se ei käytä kuntalain 51 :n mukaista ottooikeuttaan. Päätös: Ei oikaisuvaatimusohjetta Pöytäkirjan tarkastusmerkintä

KOTKAN KAUPUNKI Liikuntalautakunta Kokouspäivämäärä 21.01.2016 Sivu 26 8 Muut asiat Liila 21.1.2016 Pöytäkirjan tarkastusmerkintä