PUNKAHARJUN PUTIKON ASEMAKAAVOITUS LUONTOSELVITYS Niina Onttonen 2012
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Luontoselvityksen toteutus 3 3. Suunnittelualueen luonnon yleispiirteet 4 4. Kasvillisuus ja luontotarkastelu 4 4.1. Alue 1 4 4.2. Alue 2 6 4.3. Alue 3 7 5. Eläimistö 9 6. Suojeltavat kasvi- ja eläinlajit 10 7. Yhteenveto 10 Liitteet: a. Kaavoituksen suunnittelualue b. Suunnittelualueen aluejako ja merkittävät havainnot c. Lajilista Kansikuva: Pohjoisosan rannassa kulkee polku
3 1. Johdanto Punkaharjun Putikossa asemakaavan muutosalueella toteutettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luontoselvitys toukokuussa 2012. Inventoinnissa keskityttiin kuvaamaan tulevan asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet ja mahdolliset luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Tällaisia ovat luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojeltavat luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17 mukaiset pienvedet sekä muutoin ympäristön kannalta arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajien osalta havainnoitiin erityisesti uhanalaiset lajit (Luonnonsuojelulaki 46 ) sekä erityissuojeltavat lajit (LSL 47 ) ja näiden mahdolliset elinympäristöt. Selvityksessä tarkasteltiin myös luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit sekä lintudirektiivin liitteen I lajit ja niiden elinympäritöiksi sopivat alueet. 2. Luontoselvityksen toteutus Luontoselvitykseen liittyvä maastotarkastelu toteutettiin liito-oravan talvihavainnoinnin osalta 29.3.2012 ja muilta osin 28. 31.5.2012 välisenä aikana. Jälkimmäisen tarkastelun alkaessa kasvillisuus ei ollut vielä täysin kehittynyt, mutta antoi joka tapauksessa riittävän ja todellisen kuvan suunnittelualueen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta. Tarkastelu keskittyy kasveihin ja kasvupaikkoihin, mutta myös muuta lajistoa seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Samalla tarkasteltiin alueen mahdolliset rauhoitettavat tai suojeltavat biotoopit, joita ovat mm. pienvedet. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Tämän lisäksi kasvillisuuskartoitus toteutettiin 10 kartoituspisteen avulla. Jokaisessa pisteessä tehtiin 1m 2 kasviruutu, josta kartoitettiin kaikki kenttä- ja pohjakerroksen lajit ja niiden peittävyydet. Eläimistön havainnointi perustui kuulo- ja näköhavaintoihin. Mahdolliset kolopuut (haavat, lahoavat koivupökkelöt sekä muut lahoavat puut) tarkistettiin kiikaroimalla rungot. Erityisesti lehtipuiden osalta runkojen tarkistamista haittasi lehvästö kesän havaintokäynnillä. Mahdollisia liito-oravan reviirejä selvitettiin edellä esitetyn lisäksi tarkistamalla kolopuiden ympäristöt ulosteiden löytämiseksi sekä havainnoimalla liito-oravia vuorokaudenaikoina, jolloin ko. eläimet ovat aktiivisia. Inventoinnissa tarkastettiin myös alueella aiemmin havaitut uhanalaisten lajien esiintymät sekä harrastelijahavainnot (Hatikka). Inventointi toteutettiin jakamalla suunnittelualue (liite a.) kolmeen osa-alueeseen. Jako on esitetty tämän raportin karttaliitteessä b. Näistä ensimmäinen (alue 1) on Mäntymäen alue Putikontien pohjoispuolella, joka rajautuu pohjoisessa ja idässä suunnittelualueen rajoihin sekä, etelässä Putikontieltä jatkuvaa linjaa rantaan, joka rajaa alueen lännessä. Alue 2 sijaitsee edellä mainitun Putikontien keskellä tien kiertäessä kukkulan ja rajautuu idässä Vanhatiehen.
4 Kolmas analysoitu alue sijaitsee em. Putikontien eteläpuolella rajautuen idässä suunnittelualueen rajaan Vanhatien itäpuolella, etelässä Vanhaan Viipurintiehen, junarataan ja Saunalahden rantaan. 3. Suunnittelualueen luonnon yleispiirteet Asemakaava-alue sijaitsee Pihlajaveden Putikonlahden rannalla, Punkaharjun harjukannaksen jatkeena. Näin ollen maaperässä näkyy jääkauden glasifluviaalinen vaikutus, ja lounaisosasta (Pata) löytyy myös suppamuodostumia. Putikon kylä on kasvanut 1770-luvulla aloittaneen sahan ympärille. Alueen länsilaitaa halkoo rautatie. Alueella on runsaasti asutusta ja teitä, joitakin peltoja sekä vanha saha. Alueen luontoa hallitsee alueiden keskiosien hieman korkeammat mäntyvaltaiset kumpareet, sekä matalampi rantakaista. Pohjoisessa ranta on hyvin tuulista ja karua kalliopaljastumaa ja kuivaa männikköä. Suojaisa Saunalahti ja sen mukanaan tuoma kosteus leimaavat eteläosaa, jossa on paljon ojituksia ja soistumaa, kuten Mäntymäen lehtipuulle metsitetyt pellot, Niskalampeen liittyvät joet ja Ratasuo. Niskalampi on muodostunut myllysahaa varten rakennetun padon aiheuttaman vedenpinnan nousun seurauksena. Lammen vesi virtaa myllyn läpi ja jatkuu rehevän uoman pohjalla purona. Alueen puustoa luonnehtii keski-ikäinen, hyvin hoidettu metsä vaihtelevine metsäkuvioineen. Purojen ja ojien varsilla on kosteaa lehtimetsää. Pohjoisosista löytyy varttuneita kuusilaikkuja. Ihmistoiminnan vaikutus alueella on ollut pitkäaikaista. Alueella sijaitsee tiheä tieverkosto ja runsaasti asutusta sekä joitakin peltoja. Näin ollen suunnittelualueelta ei havaittu alkuperäisbiotooppeja. 4. Kasvillisuus ja luontotarkastelu 4.1. Alue 1 Kappaleessa 2. ja karttaliitteessä b. on esitetty alueen 1 rajautuminen suunnittelualueen pohjoisosassa. Alueen 1 pohjoisosa Läävämäen ja Kartunrannan välillä ovat pääsääntöisesti käenkaali-mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää (OMT), jonka maisemallisesti näkyvin piirre on lähes koko alueen kattava vanha, noin 50 -vuotias männikkö, jonka aluspuuna on pihlaja. Toinen tällä alueella havaittu puustotyyppi on varttunut kuusikko keskemmällä aluetta. Vanhatien länsipuolella on jopa karumpaa MT tyypin avonaista varttunutta mäntyvaltaista metsää, jota on paikoin avohakattu tänä keväänä. Järveä kohti laskeuduttaessa maakerros on ohuempi, mikä näkyy kasvillisuuden karuutena. Rannan tuntuman kivikkoisemmalla maaperällä havaittiin pohjakerroksessa seinäsammalta (Pleurozium schreberi) ja jäkäliä (Cladina sp.). Kenttäkerroksen muodostavat mustikka (Vaccinium myrtillus) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea), lähempänä rantaviivaa myös variksenmarja (Empetrum nigrum) ja juolukka (Vaccinium uliginosum). Rantaviiva on karuja ja kalliopaljastumia on havaittavissa säännöllisesti venesataman aallonmurtajan pohjoispuolella.
5 Etelään mentäessä Kalliotien ja Läävämäen välinen alue on tuoretta lehtomaista kangasta (OMT), kasvaen mäellä varttunutta männikköä ja alempana tiheää nuorta kuusikkoa ja tuomipusikkoa. Mäntymäen alueella on vanhaa ojitusta, joka on mahdollisesti ollut peltoa aiemmin. Nykyisin alueella kasvaa halkaisijaltaan n. 35 cm istutuskoivikko, jonka seassa satunnaisia suuria haapoja (Populus tremula). Pohjakerros on korkea ja lajisto indikoi kosteutta ja rehevyyttä. Havaittuja lajeja on mesiangervo (Filipendula ulmaria), hiirenporras (Athyrium filix-femina), metsäkorte (Equisetum sylvaticum), maitohorsma (Epilobium angustifolium), nokkonen (Urtica dioica), vuohenputki (Aegopodium podagraria) ja kurjenjalka (Potentilla palustris). Pensaskerroksessa havaittiin vadelmaa (Rubus idaeus), tuomea (Prunus padus) ja herukoita (Ribes sp.). Alueen avonainen yleisilme ja satunnainen kuollut pienpuusto voi olla arvokasta uhanalaisen valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ravinnonhankinnan kannalta (liite b.). Lajia ei kuitenkaan havaittu paikalla tarkastelun yhteydessä ja ainoa havainto eläimestä on vuodelta 2011. Alueella tavattuja tai kuultuja eläimiä olivat käpytikka (Dendrocopos major), sepelkyyhky (Columba palumbus), varis (Corvus corone cornix) ja rannan tuntumassa kalalokki (Larus canus) sekä tukkakoskelo (Mergus serrator). Lohkolla ei tarkistuskäyntien yhteydessä havaittu merkkejä liitooravasta eikä tälle sopivista elinympäristöistä. Kuva 1. Suunnittelualueen pohjoisosan rantojen paljasta kalliota 4.2. Alue 2
6 Alue 2 sijaitsee suunnittelualueen keskellä Putikontien ympäröimänä etelä- ja pohjoispuoleltaan. Tien laitamilla sijaitsevat asuintalot ovat puisia ja osittain tiilistä rakennettuja omakotitaloja, jotka sulautuvat maisemaan hyvin. Maastonpiirteiltään alueen korkein kohta on keskellä, josta se viettää tielle päin kaikista suunnista. Keskiosaa kiertää myös pururata. Koko alueen vallitseva metsätyyppi on tuore lehtomainen kangas (OMT), jonka valtapuuna on halkaisijaltaan n. 30-40cm mänty. Sekapuuna on lähes samankokoista koivua, ja etelälaidalla koivuvaltainen laikku. Poikkeuksen tästä muuten yhtenäisestä ilmeestä tekee länsilaidan seinäsammalen ja jäkälän peittämä puuton kallio, samoin kuin koillislaidalla oleva kalliojyrkänne. Sen alapuolella kasvaa varttunut kuusikko, jossa ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Alueella on meneillään hakkuu, joten pieniä hakkuuaukkoja on havaittavissa. Osa hakkuista on toteutettu harvennushakkuulla, mutta silti metsäkoneen maastovauriot ja hakkuutähteet vaikeuttavat alempien kasvillisuuskerrosten ja linnuston havainnointia. Pohjoislaidan urheilukentällä on aiempia havaintoja (liite b.) silmälläpidettävästä ketonoidanlukosta (Botrychium lunaria), jota ei tässä tarkastelussa havaittu perusteellisista etsinnöistä huolimatta. Viimeinen varmistettu havainto lajista on vuodelta 2005, jonka jälkeen kasvupaikalla on tapahtunut jonkinlaisia muutoksia, mahdollisesti hiekkapohjainen lentopallokenttä on tehty tämän jälkeen nurmikentän länsipäähän. Kentän etelälaidalla on lisäksi pinottuna alueella meneillään olevilta hakkuilta peräisin olevia puita.
7 Kuva 2. Näkymä Putikontielle suunnittelualueen keskiosan hakkuulta 4.3. Alue 3 Alue 3 rajoittuu etelässä käytännössä Vanhaan Viipurintiehen, idässä voimajohtolinjaan, pohjoisessa Putikontiehen ja lännessä rantaan. Sijainti on osoitettu tämän raportin lopussa olevassa kartassa (liite b.). Alueen yleispiirteisiin kuuluvat rinteet, joita väistellen alueen enimmäkseen sorapäällysteiset tiet kulkevat. Puuston valtalajina on n. 50-vuotias mänty, jonka sekapuustona kasvaa pienempiä lehtipuita, vaikkakin yleisilme on avoin. Metsätyyppi on alueen eteläosia lukuun ottamatta tuore lehtomainen kangas (OMT). Pohjoisen osan Pata Putikontien ja sahan välillä on maastonmuodoiltaan suppa-aluetta. Kasvillisuutta kuvastaa mustikkatyypin (MT) männikkö, joka on osittain avohakattua tänä keväänä. Alueella, radan varressa sijaitsee hiekkatörmä, jonka yläosassa, metsän laidassa havaittiin kangasvuokkoesiintymä (Pulsatilla vernalis). Muutamia vuokkoja havaittiin myös radanvarren törmän itärinteessä (liite b.). Alueen eteläosa Niskalammen läheisyydessä on vesistön vaikutuspiirissä ja näin ollen eroaa muista alueista. Tähän Saunalahdesta jatkuvaan laaksoon laskee kaksi ojaa etelästä muodostaen myllypadon seurauksena Niskalammen. Niskalammesta laskee puro Ratasuolle, joka sijaitsee saunalahden pohjukassa. Nämä puroihin viettävät laaksot ovat pohjaansa kohti rehevöityviä,
8 kasvupaikkatyypiltään lehtomaisia ja puustoltaan lehtipuuvaltaisia. Tyyppilajeja ylempänä ovat hiirenvirna (Vicia cracca), lillukka (Rubus saxatilis) ja kevätlinnunherne (Lathyrus vernus). Alempana laaksossa kosteuden kasvaessa kasvillisuus on korkeampaa, lajeinaan mesiangervoa (Filipendula ulmaria), nokkosta (Urtica dioica), maitohorsmaa (Epilobium angustifolium), vadelmaa (Rubus idaeus) ja hiirenporrasta (Athyrium filix-femina). Putikon Hovilta kaakkoon lähtevän pienen tien varren eteläpuolta reunustaa vanha istutettu tammirivistö. Niskalammen radan puolen kapea metsäkaista kasvaa järeitä, vanhoja mäntyjä ja koivuja. Koko tämä kaistale radanvarren metsikössä ennen Niskalammesta laskevaa puroa on kauttaaltaan lahoja kolopuustoista ja voi näin ollen olla merkittävää valkoselkätikan ruokailualuetta (liite b). Koko Saunalahden matala ranta on umpeen kasvavaa kaislikkoa. Muita tyyppilajeja tälle ympäristölle ovat pajut (Salix sp.). Pohjakerroksen sammalet korpikarhusammal (Polytrichum commune) ja korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii), ilmentävät karuutta, eikä merkkejä suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Lahdenperussuon lähteikkölajeista havaittu. Junaradan itäpuolella saunalahden pohjukkaa vasten on pieni rämelaikku, johon johtaa ojia. Rämeen puustoa luonnehtivat kitukasvuiset alle 15cm paksuiset puuntaimet, kuivemmissa reunaosissa harmaaleppä. Putkilokasvien osalta paikalta havaittiin tavanomaista suolajistoa, kuten suoputki (Peuccedanum palustre), kurjenjalka (Potentilla palustris) ja raate (Menyanthes trifoliata). Toisella puolen radan vartta seuraa pääosin jäkälän peittämä louhikko, jossa havaittiin rantakäärme (Natrix natrix).
9 Kuva 3. Kangasvuokot 5. Eläimistö Alueen eläimistön havainnointi perustui kuulo- ja näköhavaintoihin kasvillisuuskartoitusten yhteydessä sekä kolopuiden etsimiseen ja potentiaalisten ruokailupuiden tarkastuksiin jätösten varalta. Havaitut eläinlajit on esitetty liitteen c. lajilistassa.
10 Kuva 5. Rantakäärme 6. Suojeltavat kasvi- ja eläinlajit Alueelta ei maastotarkastusten yhteydessä tavattu luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia luontotyyppejä eikä metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueelta ei myöskään tavattu luonnonsuojelulain 46 :n mukaisia uhanalaisia lajeja tai 47 :n mukaisia erityistä suojelua vaativia lajeja. Alueella ei tämän tarkastuskäynnin yhteydessä havaittu merkkejä valkoselkätikasta, josta on olemassa aiempia havaintoja alueelta. 7. Yhteenveto Asemaakaavan päivitykseen liittyvä luontoselvitys toteutettiin Putikon kylässä Punkaharjulla 29.3.2012 sekä 28 31.5.2012. Alue on maastoltaan ja luonnonoloiltaan melko vaihtelevaa. Alueella on runsaasti jo olemassa olevaa asutusta sekä sahateollisuuteen liittyviä rakenteita. Aluetta halkoo junarata ja tiestö on Vanhatien ja Putikontien asfaltoitujen teiden lisäksi pääsääntöisesti soratietä. Rannassa on runsaasti pienveneitä. Maastotyöskentelyn selkeyttämiseksi suunnittelualue jaettiin kolmeen alueeseen, jotka ovat esitetty tämän raportin karttaliitteessä b. Tarkastelu toteutettiin havainnoimalla kasvillisuutta ja eläimistöä maastokäyntien aikana. Edellä esitetyn lisäksi mahdolliset kolopuut tarkastettiin
11 kiikaroimalla ja havainnoimalla ko. puiden juurilla mahdollisesti olevat liito-oravien jätökset. Luontoselvityksen yhteydessä alueella ei havaittu merkkejä liito-oravista tai sille sopivista elinympäristöistä. Erityishuomiota kiinnitettiin myös lahopuustoon alueella aiemmin havaittua valkoselkätikkaa ajatellen. Itse tikkaa ei kuitenkaan tämän tarkastelun yhteydessä havaittu. Tarkastellun alueen kasvillisuus muodostuu paikallisista laikuista, joiden esiintyvyyteen vaikuttaa sekä ihmistoiminta että alueella runsaana esiintyvät vesistöt. Pääpiirteittäin pohjoisosissa on männikköä, jonka kaltaista eteläosien korkeammat kohdatkin ovat. Pohjoisessa on myös varttuneita kuusivaltaisia laikkuja. Metsätyyppinä on lähtökohtaisesti käenkaali-mustikkatyypin tuore lehtomainen kangas. Rehevämmät lehtolaikut sijaitsevat entisillä pelloilla alueen eteläosissa Putikon Hovin läheisyydessä. Alueen ranta kuvastaa Pihlajaveden oligotrofisuutta. Rantavyöhyke on pohjoisesta kallioinen ja etelästä Saunalahden alueelta kaislikkoinen ja osittain soistuva. Kasvillisuus vaihtelee näiden maastonpiirteiden perusteella. Alueen linnusto käsittää metsätyypille ominaisia lintulajeja, samoin ranta- ja vesialueilta havainnoitu lajisto edustaa alueelle tyypillistä linnustoa.
12 Liite a. Kaavoituksen suunnittelualue Liite b. Luontoselvityksen aluejako ja merkittävät havainnot
13 Liite c. Lajilista Putkilokasvit Ahomansikka Hietakastikka Hiirenvirna Isonokkonen Isotalvikki Juolukka Järviruoko Kaiheorvokki Kangasvuokko Kanerva Karhunputki Ketunlieko Ketvätlinnunherne Keväpiippo Kielo Kissankäpälä Koiranputki Korpi-imarre Kotkansiipi Kultapiisku Kurjenjalka Käenkaali Lehto-horsma Lehtoimikkä Lehtomatara Lehto-orvokki Lillukka Maariankämmekkä Maitohorsma Mesiangervo Mesimarja Metsäalvejuuri Metsäapila Metsäimarre Metsäkastikka Metsäkorte Metsäkurjenpolvi Metsätahti Mustaherukka Mustakonnanmarja Mustikka Nuokkuhelmikkä Nurmitädyke Fragaria vesca Calamagrostis epigejos Vicia cracca Urtica dioica Pyrola rotundifolia Vaccinium uliginosum Phragmites australis Viola selkirkii Pulsatilla vernalis Calluna vulgaris Angelica sylvestris Huperzia selago Lathyrus vernus Luzula pilosa Convallaria majalis Antennaria dioica Anthriscus sylvestris Phegopteris connectilis Matteuccia struthiopteris Solidago virgaurea Potentilla palustris Oxalis acetosella Epilobium montanum Pulmonaria obscura Galium triflorum Viola mirabilis Rubus saxatilis Dactylorhiza maculata Epilobium angustifolium Filipendula ulmaria Rubus arcticus Dryopteris carthusiana Trifolium medium Gymnocarpium dryopteris Calamagrostis arundinacea Equisetum sylvaticum Geranium sylvaticum Trientalis europaea Ribes nigrum Actaea spicata Vaccinium myrtillus Melica nutans Veronica chamaedrys
14 Ojakellukka Oravanmarja Paju Pihlaja Poimulehti Pukinjuuri Puna-ailakki Punaherukka Puolukka Raate Rautanokkonen Rentukka Ruusuruoho Rätvänä Sananjalka Soreahiirenporras Sudenmarja Suokorte Suo-orvokki Suoputki Särmäkuisma Taikinamarja Tuomi Vadelma Variksenmarja Voikukka Vuohenputki Sammalet Isokastesammal Isolehväsammal Isomyyränsammal Kangaskynsisammal Kivikynsisammal Korpikarhunsammal Korpirahkasammal Lehtohaivensammal Metsäkerrossammal Metsälehväsammal Metsäliekosammal Okarahkasammal Palmusammal Punarahkasammal Ruusukesammal Seinäsammal Suikerosammal Geum rivale Mianthemum bifolium Salix sp. Sorbus aucuparia Achillea sp. Pimpinella saxifraga Silene dioica Ribes rubrum Vaccinium vitis-idaea Menyanthes trifoliata Urtica urens Caltha palustris Knautia arvensis Potentilla erecta Pteridium aquilinum Athyrium filix-femina Paris quadrifolia Equisetum palustre Viola palustris Peuccedanum palustre Hypericum maculatum Ribes alpinum Prunus padus Rubus idaeus Empetrum nigrum Taraxacum sp. Aegopodium podagraria Plagiochila asplenioides Plagiomnium medium Atrichum undulatum Dicranum polysetum Dicranum scoparium Polytrichum commune Sphagnum girgensohnii Cirriphyllum piliferum Hylocomium splendens Plagiomnium cuspidatum Rhytidiadelphus triquetrus Sphagnum squarrosum Climacium dendroides Sphagnum magellanicum Rodobryum roseum Pleurozium schreberi Brachytecium sp.
15 Nisäkkäät Metsäjänis Orava Linnut Haarapääsky Kalalokki Kalatiira Käpytikka Mustarastas Pajulintu Pensaskerttu Sepelkyyhky Sinisorsa Sirittäjä Telkkä Tukkakoskelo Varis Viherpeippo Matelijat Rantakäärme Selkärangattomat Kastanjaturilas Suruvaippa Lepus timidus Sciurus vulgaris Hirundo rustica Larus canus Sterna hirundo Dendrocopos major Turdus merula Phylloscopus trochilus Sylvia communis Columba palumbus Anas platyrhynchos Phylloscopus sibilatrix Bucephala clangula Mergus serrator Corvus corone cornix Carduelis chloris Natrix natrix Melolontha hippocastani Nymphalis antiopa