Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Transkriptio

1 Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta (VT), jota vallitsevat metsälauha, puolukka ja mustikka. Alempana rinteillä on heinäistä tuoretta kangasta, jossa männyn lisäksi on muutama koivu- ja kuusi-istutus. Pensaskerrosta luonnehtivat puiden taimet. Tuoreella kankaalla metsäkastikka, horsma, kultapiisku, kangas- ja metsämaitikka, sananjalka ja keltano-ryhmän lajit ovat runsaita. Pohjakerroksessa vallitsevat kynsi- ja seinäsammalet. Mäen rinteellä on mäntysiemenpuualue. Alueella olevassa koivikossa on hakamaisia piirteitä. Tämä avokalliokuvioiden luonnehtima lakialue kannattaa säästää. Muutoin soveltuu rakentamiseen. Mykkäsenvuoren kuvion 55 länsiosa eroaa mäen päällystän monimuotoisesta osasta havupuuvaltaisena ja tasaikäisempänä. Tien varressa on männyn taimikkoa. Putkilokasvit Puuvartiset Alnus incana harmaaleppä 2 Betula pendula rauduskoivu 3 Picea abies kuusi 2 Pinus sylvestris mänty 3 Populus tremulus haapa 3 Rubus idaeus vadelma 3 Salix caprea raita 2 Salix phylicifolia kiiltopaju 2 Sorbus aucuparia pihlaja 3 Ruohovartiset Calamgrostis arundinacea metsäkastikka 3 Calluna vulgaris kanerva 2 Campanula persicifolia kurjenkello 2 Carex ovalis jänönsara 1 Convallaria majalis kielo 3 Deschampsia flexuosa metsälauha 3 Diphasiastrum complanatum keltalieko 1 Epilobium angustifolium maitohorsma 3 Festuca ovina lampaannata 2 Juncus effusus röyhyvihvilä 2 Goodyera repens yövilkka 1 Linnaea borealis vanamo 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 3 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 3 Polygonatum odoratum kalliokielo 2 Pteridium aquilinum sananjalka 3 Solidago virgaurea kultapiisku 3 Trientalis europaea metsätähti 3 Tussilago farfara leskenlehti 1 Vaccinium myrtillus mustikka 3 Vaccinium vitis-idaea puolukka 3 Mykkäsenvuoren kaakkoispuolella on muutaman hehtaarin kokoinen tuoreen kankaan, vanhan metsän kuvio (101), joka todennäköisesti on myös alueen tuntumassa liikkuvien liitooravien käytössä. Alueella on muutamia kolopuita ja joitain maapuitakin. Linnustoon kuuluvat mm. närhi, tiltaltti ja tiaiset. Tien varsilla on nuorehkoa tuoreen (MT) ja lehtomaisen (OMT) kankaan sekametsää. (103) Mykkäsen pellon ympärillä on lehtipuuvaltaista lehtomaista kangasta tai lehtoa. Risteyksestä kärrypolkua koilliseen kuljettaessa kaakkoispuolelle jää mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää ja hieskoivuvaltaista kuusitaimikkoa (vanhat kuviot 49-52). Linnustoon kuului tiltaltti. 1

2 Ojien halkoman painauman puusto on lehtipuuvaltaista ja melko nuorta (kuvio 105). Alue on varsin rehevää ja myös kosteapohjaista. Maaperä lienee savea ja alueella on jäänteitä aiemmista mahdollisista pelto-ojista. Valtalajistoon kuuluvat nurmilauha (Deschampsia cespitosa), ojakellukka (Geum rivale), suo-ohdake (Cirsium palustre), rätvänä (Potentilla erecta) ja suoorvokki (Viola palustris). Kyseessä on lehtokorpi, joka tosin on osin istutettu taimille. Olen korjannut tämän kuvion rajautumista idässä aikaisemmassa kartoituksessa esitettyyn kuvioon 61 nähden. Ristiniitun pohjoispuolen drumliini (kuvio 61) muodostaa kaakko-luodesuuntaisen drumliinin, jonka alueesta olen erottanut avokalliomäen. Tämä Ristiniitun koillispuolinen kallio jyrkänteineen (joka on erotettu omaksi kuviokseen) on arvokasta lähiluontoa, jotka tulee säästää, onkin yleiskaavassa osoitettu virkistysalueena. Pohjoisosa drumliinista on mäntyvaltaista kangasmetsää, jossa rauduskoivu on runsas. Avokallion lajistoon kuuluvat mm. vaalea- ja harmaaporonjäkälä sekä okatorvijäkälä ja nurmirölli sekä ahosuolaheinä. Putkilokasvit Puuvartiset Betula pubescens hieskoivu 1 Betula pendula rauduskoivu 1 Juniperus communis kataja 1 Picea abies kuusi 2 Pinus sylvestris mänty 2 Populus tremulus haapa 1 Ribes spicata punaherukka 1 Rubus idaeus vadelma 1 Sorbus aucuparia pihlaja 2 Ruohovartiset Achillea millefolium siankärsämö 1 Agrostis capillaris nurmirölli 1 Anemone nemorosa valkovuokko 1 Calamgrostis arundinacea metsäkastikka 1 Deschampsia flexuosa metsälauha 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Empetrum nigrum variksenmarja 1 Equisetum palustre suokorte 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Hepatica nobilis sinivuokko 1 Linnaea borealis vanamo 1 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Lycopodium annotinum riidenlieko 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Orthilia secunda nuokkutalvikki 1 Oxalis acetosella käenkaali 1 Polygonatum odoratum kalliokielo 1 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Rubus saxatilis lillukka 1 Rumex acetosa niittysuolaheinä 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1 Stellaria graminea heinätähtimö 1 Taraxacum sp. voikukka 1 Vaccinium myrtillus mustikka 1 Vaccinium vitis-idaea puolukka 1 Veronica chamaedrys nurmitädyke 1 Viola canina aho-orvokki 1 Viola riviniana metsäorvokki 1 Pensaista lehtomaisuudesta kertovat musta- ja punaherukka. Ruohovartisista kasveista taa valko- ja sinivuokko, käenkaali, oravanmarja, mäkilehtoluste, sormisara, soreahiirenporras ja purtojuuri ovat lehtolajistoa. Kulttuurilajistosta mainittakoon pikkulaukku, leskenlehti. Kosteusvaikutuksesta eli luhtaisuudesta kertovat suo-orvokki, ojakellukka. 2

3 Mykkäsenvuoren avokallio ja rinteiden se nuorehko MT, OMT 104 lehitpuuvaltainen OMaT, OMT tuoreen kankaan iäkäs metsä 105 kostea lehto 105 kostea lehto 106 sekapuutaimikko TrKg mäntyvaltainen tuore kangas 61avokallio jyrkänteineen Kuva 1. Osa-alueet ja niiden kasvillisuustyypit vääräväri-ilmakuvan päällä. Iso numerot ovat v,anhoja julkaisuun Jutila ym liittyviä. Taulukko havaitut lajit. Achillea millefolium Achillea ptarmica Aegopodium podagraria Agrostis canina Agrostis capillaris Alchemilla monticola Alchemilla vulgaris Alnus incana Alopecurus pratensis Anemone nemorosa Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris Artemisia vulgaris Athyrium filix femina Betula pendula Betula pubescens Brachypodium pinnatum Calamagrostis arundinacea Campanula patula Campanula rotundifolia Carex digitata Carex nigra Cerastium fontanum Cirsium helenioides Cirsium palustre Convallaria majalis Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Elymus repens Epilobium angustifolium Equisetum sylvaticum Festuca ovina Festuca rubra 3 Filipendula ulmaria Fragaria vesca Galium boreale Galium palustre Geranium sylvaticum Geum rivale Glechoma hederacea Gnaphalium sylvaticum Goodyera repens Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis Hieracium sylvatica ryhmä Hieracium umbellatum Hieracium vulgata ryhmä Hypericum maculatum Juniperus communis Lathyrus pratensis

4 Leontodon autumnalis Linnaea borealis Luzula pilosa Lycopodium annotinum Maianthemum bifolium Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Orthilia secunda Oxalis acetosella Phleum pratense Picea abies Pinus sylvestris Plantago major Poa annua Polygonatum odoratum Polypodium vulgare Populus tremula Potentilla erecta Potentilla palustris Prunella vulgaris Pteridium aquilinum Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus repens Rhamnus frangula Rhinanthus minor Ribes alpinum Ribes nigrum Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Salix caprea Salix phylicifolia Solidago virgaurea Sorbus aucuparia Stellaria graminea Succisa pratensis Taraxacum ssp. Thelypteris phegopteris Trientalis europaea Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tussilago farfara Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis idaea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia cracca Viola palustris Viola riviniana 4

5 Ikkunanladonsuon ja Pohjanladonsuon suunta Kohteeseen tutustuttiin Ikkunanladonsuon pohjoispuolella kärrytien varressa on avohakkuun jäljiltä taimikkoa (tarkista vielä ilmakuva). Mainittakoon lehto- ja metsälajistoon kuuluvat valkovuokko, soreahiirenporras, metsäimarre, vanamo ja käenkaali, kosteista paikoista kertovat mesimarja, halava, suo-orvokki ja ojakellukka sekä niittylajit kissankello, ahomansikka ja pikkulaukku. Pohjanladonsuon länsipuolen heinäinen kuusitaimikko on lehtipuuvaltainen, ja puu- ja pensaskerroksen muodostavat hies- ja rauduskoivu, kuusi, mänty sekä pajut (kiiltopaju, virpapaju, halava ja raita). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat niittynurmikka, metsäkastikka, ahomatara, vuohenputki ja karhunputki. Muita maininnan arvoisia lajeja ovat valko- ja sinivuokko, metsäkurjenpolvi, kevätlehtoleinikki ja kalliokielo. Punaherukka ja taikinamarja kuuluvat nekin pensaskerroksen lajistoon. Pallosaran, huopaohdakkeen ja paikoin suo-orvokin runsaus kertoo kosteudesta. Leskenlehtikin esiintyy kosteassa kohdassa aika lailla luontaisen oloisesti. Mainittakoon myös luhtalemmikki ja suo-orvokki. Linnustosta kirjattiin peippo, pajulintu, talitiainen, hippiäinen, viherpeippo, keltasirkku, laulurastas, metsäkirvinen, räkättirastas. Hyönteisistä kirjattiin hopeatäplä ja sinisiipi. Ajouran varressa lähellä metsätietä oli hylätty auton romu. Kuva 2. Vas.: Taimikkoa ja rehevää kenttäkerrosta Pohjanladonsuon luoteispuolella Hml. Kuva 3. Oik.: Taimikon kuusikkoreunus Pohjanladonsuon luoteispuolella Hml. Varttuneesta kuusikosta (n. 20 m) ja taimikon reunuksesta löytyy metsäkorte mustikkavaltainen korpikuvio, jossa myös metsäimarre on runsas. Ylevämmälle maalle noustessa muuttuu tuoreeksi kankaaksi. Polulla kasvoi rehevässä kohdassa metsäkortetta, vuohenputkea, ojakellukkaa, rönsyleinikkiä ja suo-orvokkia. Pohjakerroksen sammallajistoon lukeutuivat ruusukesammal, kastesammal ja lehväsammalet. Pohjanladonsuon läntisimmän ojan itäpuolella on kuusivaltaista mustikkakorpea ja osin kosteaa lehtoa. Ojassa kasvoi rentukkaa. Hieman korkeammalle noustaessa metsä muuttuu lehtomaiseksi kuusivaltaiseksi kankaaksi, jossa on jonkin verran hieskoivua sekapuustona. Vähän etelämpänä on reheväpohjaista, nuorehkoa istutuskuusilehtoa, jonka lajistoon kuuluvat runsaina käenkaali, sormisara, metsäkorte ja soreahiirenporras sekä niukempana lehtoarho, sudenmarja, tesma, lehtonurmikka ja nuokkuhelmikkä. Tiheämmässä kuusikossa (n. 12 m) kenttäkerros on heikosti kehittynyt. Alueella oli liikkunut valkohäntäkauris, jonka papanoita löytyi. Raudussiemenpuuhakkuulla kuivan lehdon kenttäkerros on hyvin kehittynyt. Harmaaleppä ja vadelma ovat pensaskerroksessa. Kenttäkerroksen lajistoa vallitsevat metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, 5

6 kalliokielo, ahomatara ja kevätlinnunherne. Maininnanarvoisiin lajeihin kuuluvat myös sinivuokko, purtojuuri, polkusara ja tuppisara. Tien lähellä, loivassa rinteessä on uusi avohakkuualue. Kuva 4. Vas.: Nuori istutuskuusikko Pohjanladonsuon luoteispuolella Hml. Kuva 5. Oik.: Kivinen kuusikorpi Pohjanladonsuon luoteispuolella Hml. Pohjanladonsuolle pohjoisesta laskevan puron varressa on kostean paikan kasvillisuutta kuten konnanleinikki, jouhivihvilä, lehtopalsami, mäkilehtoluste ja ojauomassa mm. korpikaisla ja järvikorte. Tien varren varttunut istutuskuusikko on kenttäkerrokselta niukkalajista kivistä korpimaista tuoretta ja lehtomaista kangasta. Pohjanladonsuon pohjoispuolisen lehtomaisen ja tuoreen kangasrinteen (107) harvapuustoissa varttuneessa kuusi mäntysekametsässä on kohtuullisesti koivua. Lehtomaisen rehevää kenttäkerrosta vallitsevat valkovuokko, lillukka, käenkaali ja metsäkastikka. Lehtolajeista tavataan mm. punaherukka- ja taikinamarja, kevätlinnunherne, valko- ja sinivuokko, käenkaali ja oravanmarja, nuokkuhelmikkä, tesma, lehtoarho sekä mäntykukka. Mäen päälle metsä hieman karuuntuu muuttuen tuoreeksi kankaaksi. Tien varressa on kuvio sananjalkaa ja mäkilehtolustetta. Kuva 6. Vas.: Pohjanladonsuolle pohjoisesta laskeva puro. Kuva 7. Oik.: Pohjanladonsuon pohjoispuolen metsän lehtomaista kenttäkerrosta. Pohjanladonsuon itäpuolella kulkevan metsätien varsi on itäpuolelta kuivahkon ja tuoreen kankaan uudehkoa lehtipuuvaltaista hakkuutaimikkoa. Etelämmäs mentäessä kasvaa mäntyvaltaista kuivahkon kankaan taimikkoa, jonka lajistoon kuuluu mm. kanerva. Tien varressa kasvavat myös kissan- 6

7 kello, ketosilmäruoho, ahomansikka, lampaannata, ahojäkkärä, mäkitervakko, viuhkokeltano, pikkulaukku Pohjanladonsuon keskiosa (106) on nykyisin varttunut mäntyvaltainen (n. 20 m) kangasmetsämuuttuma ja osin ojikko, jossa on sekapuustoa. Pohjanladonsuon pääojan varrella on kuusivaltaista sekametsäkorpimuuttumaa ja ojikkoa (117). Kaakkoisosa on hyvin vallitsevasti mäntyä. Suokasvillisuutta alueelta on vaikea enää löytää. Sen verran voimakas on ojituksen vaikutus ollut. Suokasveista on vielä löydettävissä pallosara ja juolukka. Alue tuntuu yllättävän rehevältä ja metsän voisi paikoin luokitella kosteaksi lehtomaiseksi metsäksi, jonka suo-ohdake, lehto- ja metsäkorte, metsäimarre, iso- ja metsäalvejuuri, ojakellukka, käenkaali ja korpi-imarre Eteläosa ojitetusta alueesta kasvaa tien varressakin kuusivaltaista varttunutta sekametsää, jonka lajistoon kuuluvat mm. kurjenkello, isoalvejuuri ja purtojuuri. Kuva 8. Vas.: Metsäkoneuran rehevää kenttäkerrosta Pohjanladonsuon luoteispuolella. Kuva 9. Oik.: Pohjanladonsuon pohjoispuolen metsää. 7

8 varttunut kuusi-mäntysekametsälehto Heinäinen kuusitaimikko taimikkokorpi ja kostea lehto kuiva lehto Mäntyvlt kangasmetsämuuttuma Kuusivalt sekametsäkorpi lehtipuuvaltainen kgmmuuttuma Avohakkuu, lehtipuuvlt kuivahko -tuore k varttunut kuusikorpikangas Mäntykangasmetsämuuttuma Isutuskuusikko, lehtomainen kangas 121 Lehtomainen varttunut sekametsämuuttuma 115 Kuivahkon kg taimikko, mäntysiemenpuu 118 Avohakkuurinne, lehtom-kuiva kg 119 Nuori mäenlakimännikkö Kuva 10. Osa-alueet ja niiden kasvillisuustyyppi vääräväri-ilmakuvan päällä. Taulukko kartoituskierroksella havaitut lajit. tien varsi Ikkunaladonsuo, tien vartta 8 Runsaus Pohjaladonsuon länsipuoli Pohjaladonsuon itäpuoli Lajit Acer platanoides 1 Achillea millefolium Achillea ptarmica 1 1 Aegopodium podagraria Agrostis capillaris Alchemilla monticola Alchemilla vulgaris Alnus incana Alopecurus pratensis Anemone nemorosa Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris 1 1 1

9 Artemisia vulgaris Athyrium filix femina Betula pendula Betula pubescens Calamagrostis arundinacea Calamagrostis canescens 1 Calamagrostis epigejos 1 Calamagrostis purpurea 1 Calluna vulgaris 1 Caltha palustris 1 1 Campanula patula Campanula persicifolia 1 Campanula rotundifolia 1 1 Carex brunnescens 1 Carex canescens 1 1 Carex digitata 1 1 Carex globularis 2 1 Carex nigra Carex ovalis 1 1 Carex rostrata 1 Carex vaginata 1 Cerastium fontanum 1 1 Cirsium helenioides Cirsium palustre Convallaria majalis Dactylis glomerata Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Dryopteris expansa 1 Epilobium adenocaulon 1 Epilobium angustifolium Equisetum fluviatile 1 Equisetum palustre 1 Equisetum pratense 1 Equisetum sylvaticum Euphrasia stricta 1 Festuca ovina Festuca rubra Filipendula ulmaria 1 1 Fragaria vesca Galium boreale Galium uliginosum 1 1 Geranium sylvaticum Geum rivale Glechoma hederacea

10 Gnaphalium sylvaticum 1 Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis 1 1 Hieracium sylvatica ryhmä Hieracium umbellatum 1 1 Hieracium vulgata ryhmä 1 1 Hypericum maculatum Impatiens noli tangere 1 Juncus bufonius 1 Juncus filiformis Juniperus communis 1 1 Lathyrus pratensis Lathyrus vernus 1 1 Leontodon autumnalis Leucanthemum vulgare 1 Linnaea borealis Luzula multiflora 1 1 Luzula pilosa Lychnis viscaria 1 Lycopodium annotinum 1 1 Maianthemum bifolium Matricaria matricarioides 1 Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Melica nutans Milium effusum 1 1 Moehringia trinervia 1 1 Monotropa hypopitys 1 Orthilia secunda 1 1 Oxalis acetosella Paris quadrifolia 1 1 Phleum pratense 1 1 Picea abies Pilosella cymosa 1 Pilosella officinarum 1 Pinus sylvestris Plantago major Poa annua Poa nemoralis 2 1 Poa pratensis Polygonatum odoratum 1 1 Polypodium vulgare 1 1 Populus tremula Potentilla erecta Potentilla norvegica 1 1 Prunella vulgaris

11 Pteridium aquilinum Pyrola media 1 Pyrola minor 1 Ranunculus acris Ranunculus auricomus coll 1 1 Ranunculus fallax 1 1 Ranunculus repens Rhamnus frangula 1 Rhinanthus minor Ribes alpinum 1 1 Ribes spicatum 1 1 Rubus arcticus 1 Rubus idaeus Rubus saxatilis 1 1 Rumex acetosa Rumex acetosella 1 Salix aurita 1 1 Salix caprea Salix cinerea 1 Salix pentadra Salix phylicifolia Sambucus racemosa 1 Scirpus sylvaticus 1 Solidago virgaurea Sonchus arvensis 1 Sorbus aucuparia Stellaria graminea 1 1 Stellaria longifolia Stellaria media 1 Succisa pratensis 1 1 Tanacetum vulgare 1 Taraxacum ssp Thelypteris phegopteris 1 Trientalis europaea Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tripleurospermum inodorum 1 Tussilago farfara 1 1 Urtica dioica 1 1 Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum 1 Vaccinium vitis idaea Veronica chamaedrys Veronica officinalis 1 1 Veronica scutellata 1 11

12 Veronica serpyllifolia 1 1 Vicia cracca Vicia sepium Viola palustris Viola riviniana ,3400 kilometri Mittakaava: 1:8 510 Kartta. Mykkäsen ja Pohjanladonsuon arvokkaimmat luontokohteet. Keskeneräinen. Liito-oravat puuttuvat. 12