KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

Transkriptio

1 Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Timo Ojanperä Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TULOKSET Voimaloiden rakentamisalueet Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Voimala Huomionarvoiset luontokohteet PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSIA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LÄHTEET 44

4 3 1. JOHDANTO Triventus Wind Power Ab on suunnittelemassa 29 tuulivoimalan rakentamista Kristiinankaupungin eteläosaan, Västervikin ja Nojärven väliselle metsäalueelle. Hankealueelle ollaan parhaillaan laatimassa osayleiskaavaa ja YVA-menettely on käynnissä. Hankealueelle on tehty aikaisemmin luontoselvitys (Ramboll 2013) ympäristövaikutusten arvioinnin alkuvaiheessa. Hankkeen suunnittelun edetessä on muutamien voimaloiden rakentamispaikkojen sijoitus muuttunut ja osa voimaloista on kokonaan poistettu suunnitelmista. Tästä syystä on katsottu tarpeen tehdä vielä tarkistus maastossa mahdollisten luontoarvojen varalta uusien voimalapaikkojen ympäristössä. Kaikki 29 voimalapaikkaa käytiin maastossa läpi. Maastokäynneillä inventoitiin mm. kasvillisuutta, luontotyyppejä ja pesimälinnustoa (mm. pistelaskenta Järvisen (1978) sekä Koskimies ja (1988) mukaan) sekä liito-oravan mahdollista esiintymistä. Maastotyöt kohdennettiin voimaloiden rakentamiseen varatuille alueille ja niille johtaville huoltotie-osuuksille. Selvitys on tehty Triventus Wind Power Ab:n toimeksiannosta. Maastotyön ovat tehneet Ramboll Finland Oy:n Pohjanmaan yksiköstä luontokartoittaja EAT, ins. AMK Ville Yli-Teevahainen sekä luontokartoittaja EAT Keijo Seppälä. Raportin laadinnasta on vastannut Ville Yli-Teevahainen. Selvitysalueen sijoittuminen on esitetty kuvassa 1 ja tarkempi sijainti kuvassa 2. Kuva 1. Kristiinankaupungin Västervikin selvitysalueen sijainti.

5 Kuva 2. Tuulipuiston ja selvitysalueen tarkempi sijainti (voimalat 1 29). 4

6 5 2. TULOKSET 2.1 Voimaloiden rakentamisalueet Voimala 1 Tuulivoimala nro 1 sijoittuu Isokärrintien eteläpuolelle, Kjällmossenin koillispuolelle. Rakentamispaikalla kasvaa varttunutta tuoreen kankaan (MT) kasvatuskuusikkoa, jossa yksittäisiä hieskoivuja. Kohteen eteläpuolella alkaa tiheä mäntyvaltainen nuori kasvatusmetsä ja länsipuolella kostea suopainanne. Pensaskerroksessa kasvaa mm. hieskoivun ja pihlajan alkuja sekä pieniä kuusia. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. mustikka, puolukka, oravanmarja, metsäimarre, kevätpiippo ja kultapiisku. Pohjalla esiintyy mm. kerros-, seinä- ja sulkasammal sekä korpikarhunsammal. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kohteen länsipuolella on metsälain ja vesilain mukainen lähteikkökohde (ks. tarkemmin kappale 2.2). Kuva 3. Voimalan nro 1 rakentamispaikka on varttunutta MT-tyypin kasvatuskuusikkoa, joka rajautuu tiheään mäntyvaltaiseen nuoreen kasvatusmetsään. laskennassa havaittiin 10 paria 7 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

7 6 Taulukko 1. laskenta voimala 1. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 2 4,42 37,3 Punatulkku ,28 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä , Voimala 2 Tuulivoimala nro 2 sijoittuu Isokärrintien itäpuolelle, Snodoorin pelloille johtavan tien länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikka on metsätyypiltään tuoreen kankaan (MT) nuorta kuusikkoa, jossa sekapuuna on vähän mäntyä ja rauduskoivua (pituus n m). Pensaskerroksessa on haavanvesoja, pihlajantaimia, hies- ja rauduskoivun nuoria alkuja sekä vähän katajia. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikka, metsämaitikka, oravanmarja, käenkaali, metsätähti, metsälauha, hietakastikka ja lehtotesma. Pohjalla on kivet hyvin pinnassa. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 4. Voimalan nro 2 rakentamispaikka on MT-tyypin nuorta kasvatusmetsää. laskennassa havaittiin 28 paria 16 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

8 7 Taulukko 2. laskenta voimala 2. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Keltasirkku 1 4,91 23,02 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 2 4,78 43,64 Naurulokki 1 0,00 Pajulintu 6 3,51 70,6 Peippo 5 4,42 93,3 Punarinta 1 5,66 30,59 Rautiainen 1 4,11 16,13 Sepelkyyhky 3 1,61 7,43 Sinitiainen 1 9,63 88,56 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä , Voimala 3 Tuulivoimala nro 3 sijoittuu Kvalpträsket nimisen peltoalueen pohjoispuolelle, Snuudunojan itäpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on metsätyypiltään tuoreen kankaan (MT) hyvin tiheää kuusi-hieskoivu-mäntytaimikkoa (pituus n. 1-4 m). Pensaskerroksessa vallitsevana pensaana kasvaa vadelma. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. valtalajit ovat mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, pallosara, metsämaitikka ja metsätähti. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

9 8 Kuva 5. Voimalan nro 3 rakentamispaikka on tiheää sekapuutaimikkoa. laskennassa havaittiin 24 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Voimalan rakentamispaikan ympäristössä oli mustapääkerttureviiri, joka ilmentää kohteen rehevää metsäpohjaa. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 3. laskenta voimala 3. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustapääkerttu 1 5,16 25,43 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 4 3,51 47,1 Peippo 4 4,42 74,6 Punarinta 2 5,66 61,18 Ruisrääkkä 1 5,51 28,99 Sepelkyyhky 4 1,61 9,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä ,9

10 Voimala 4 Tuulivoimala nro 4 sijoittuu Kvalpträsket nimisen peltoalueen koillispuolelle, lähelle Skälgmossenia. Voimalan rakentamispaikka on metsätyypiltään tuoreen kankaan (MT) nuorta, 2. kehitysluokan kuusikkoa, jossa sekapuuna on hieskoivua (pituus n m). Puusto on melko tiheää. Pensaskerroksessa kasvaa mm. virpapaju, pihlajantaimet ja niukasti katajaa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, puolukka, kevätpiippo, metsätähti, metsämaitikka, metsäimarre, metsäalvejuuri ja metsäkorte. Pohja on kivinen. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 6. Voimalan nro 4 rakentamispaikka on MT-tyypin nuorta kasvatusmetsää. laskennassa havaittiin 26 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Voimalan rakentamispaikalta noin metriä länteen lauloi reviirillään Suomessa melko harvalukuinen pesimälaji idänuunilintu. Kvlpträsketin pellolla äänteli kaksi ruisrääkkää. Ruisrääkkä oli edellisessä uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2001) silmälläpidettävä mutta uusimmassa luokituksessa (Rassi ym. 2010) se on siirretty elinvoimaisten lajien listaan. laskennassa havaitut laulujoutsenet koskivat ylilentäneitä yksilöitä, ne eivät pesi kohteen läheisyydessä. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Voimalan rakentamispaikan länsipuolella, Kvalpträsketin pellon koilliskulmalta lähtevän metsäojan varrella oli tuoreita majavan syönnöksiä (kuva 7). Myös aikaisemmassa luontoselvityksessä (Ramboll 2013) havaittiin majavan esiintyvän Snuudunojan ja Kvalpträsketin peltojen ympäristössä. Suomessa elää kaksi majavalajia: euroopanmajava ja kanadanmajava. Euroopanmajavaa esiintyy vain Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Hämeessä. Kvalpträsketin ympäristössä elävä majavalaji on todennäköisesti euroopanmajava.

11 10 Kuva 7. Kvalpträsketin peltojen ympäristössä on tuoreita majavansyönnöksiä. Taulukko 4. laskenta voimala 4. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Laulujoutsen 2 0,00 Laulurastas 2 3,13 18,71 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 4 3,51 47,1 Peippo 5 4,42 93,3 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punarinta 3 5,66 91,78 Ruisrääkkä 1 5,51 28,99 Sepelkyyhky 2 1,61 4,95 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 5 Tuulivoimala nro 5 sijoittuu Kvalpträsket nimisen peltoalueen ja Snuudunojan itäpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on metsätyypiltään kuivahkon kankaan (VT) nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää ja taimikkoa, jossa sekapuuna on hieskoivua ja kuusta (puuston keskipituus n. 3-6 m). Pensaskerroksessa esiintyy haavanvesakkoa, pihlajantaimia ja katajia. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, kevätpiippo, puolukka, metsätähti, maitohorsma, nuokkuhelmikkä ja viitakastikka. Pohja oli hyvin kivinen. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta

12 11 huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 8. Voimalan nro 5 rakentamispaikalla on mänty-kuusi-koivutaimikkoa. laskennassa havaittiin 25 paria 16 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Laskentapisteelle kantautui läheiseltä pellolta mm. kiurun ja töyhtöhyypän äänet. Pellonlaiteen rehevä metsänreuna oli houkutellut paikalle mm. lehtokertun ja mustapääkertun. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 5. laskenta voimala 5. Voimala Keltasirkku 1 4,91 23,02 Kiuru 2 3,39 21,95 Käki 2 0,55 0,58 Laulurastas 1 3,13 9,36 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Mustapääkerttu 1 5,16 25,43 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Palokärki 1 1,09 1,13 Peippo 4 4,42 74,6 Punakylkirastas 1 4,24 17,17 Punarinta 1 5,66 30,59 Rautiainen 1 4,11 16,13 Sepelkyyhky 2 1,61 4,95 Talitiainen 1 6,3 37,90 Töyhtöhyyppä 2 2,55 12,42 Yhteensä ,7

13 Voimala 6 Tuulivoimala nro 6 sijoittuu Flatbergetin metsäautotien ja Kvalpträsket nimisen peltoalueen puoliväliin, Skälgmossenin eteläpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on metsätyypiltään kuivahkon kankaan (VT) nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jossa sekapuuna on kuusta ja rauduskoivua. Pensaskerroksessa esiintyy kuusen- ja pihlajantaimia sekä vähän haavanvesakkoa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka, mustikka, kevätpiippo, kanerva. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 9. Voimalan nro 6 rakentamispaikka on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. laskennassa havaittiin 21 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

14 13 Taulukko 6. laskenta voimala 6. Voimala Hömötiainen 1 7,82 58,40 Keltasirkku 1 4,91 23,02 Käki 2 0,55 0,58 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäviklo 2 2,41 11,09 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 5 4,42 93,3 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä , Voimala 7 Tuulivoimala nro 7 sijoittuu Hedentien pohjoispuolelle, Källmossenin länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikalla on ollut alun perin MT-tyypin kuusikkoa mutta kohde on hakkuun myötä uudistettu männylle. Paikalla kasvaa nyt 3-6 metristä mäntytaimikkoa, sekapuuna 2-6 metriä pitkää hieskoivua. Varsinaista pensaskerrosta ei ole. Kenttäkerroksessa valtalajeina kasvavat mustikka, puolukka, oravanmarja, kevätpiippo, hietakastikka, vadelma, kangas- ja metsämaitikka ja metsälauha. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 10. Voimalan nro 7 rakentamispaikka on valoista mäntytaimikkoa.

15 14 laskennassa havaittiin 29 paria 14 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Suomessa silmälläpidettäväksi luokiteltu (NT) punavarpunen lauloi taimikossa lajille melko epätyypillisessä ympäristössä. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 7. laskenta voimala 7. Voimala Hömötiainen 1 7,82 58,40 Keltasirkku 1 4,91 23,02 Käki 2 0,55 0,58 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 2 3,13 18,71 Lehtokerttu 2 4,26 34,66 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 6 4,42 111,9 Punakylkirastas 3 4,24 51,50 Punarinta 1 5,66 30,59 Punavarpunen 1 3,98 15,13 Sepelkyyhky 2 1,61 4,95 Yhteensä , Voimala 8 Tuulivoimala nro 8 sijoittuu Isokärrintien eteläpuolelle, Småträskenin koillispuolelle. Rakentamispaikalla kasvaa nuorta mänty-kuusikasvatusmetsää (keskipituus 8-13 m), joka on hieman soistunutta. Aluspuustona on vähän hieskoivua (pituus n. 4-8 m). Metsätyyppi kohteella on kuivahko kangas (VT). Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia, hieskoivunvesoja ja vähän katajaa. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat mm. puolukka, kanerva, mustikka, metsälauha, kangasmaitikka ja pallosara. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

16 15 Kuva 11. Voimalan nro 8 rakentamispaikka on nuorta kasvatusmetsää. laskennassa havaittiin 16 paria 10 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Suomessa melko harvalukuinen pesimälaji idänuunilintu lauloi reviirillään voimalan rakentamispaikasta noin 200 metriä luoteeseen. Kohteella ei ole liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 8. laskenta voimala 8. Voimala Idänuunilintu 1 5,81 32,23 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 5 4,42 93,3 Punarinta 1 5,66 30,59 Rautiainen 1 4,11 16,13 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä , Voimala 9 Tuulivoimala nro 9 sijoittuu Isokärrintien eteläpuolelle, Småträskenin pohjoispuolelle. Rakentamispaikalla kasvaa nuorta sekapuutaimikkoa. Puusto koostuu rauduskoivusta, kuusesta ja männystä (keskikorkeus noin 4-7 m). Tilarajan eteläpuolella on muutama vuosi sitten harvennettua metsää, pohjoispuoli on harventamatonta, tiheää nuorta sekametsää. Metsätyyppinä paikalla vallitsee tuore kangas (MT). Pensaskerroksessa kasvaa pihlajantaimia, haavanvesakkoa, katajapus-

17 16 kia sekä koivun kantovesoja. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kangas- ja metsämaitikka, metsätähti, oravanmarja, metsälauha, maitohorsma. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 12. Voimalan nro 9 rakentamispaikka on nuoren havu-lehtipuutaimikon vallitsemaa. laskennassa havaittiin 18 paria 10 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Lintudirektiivin laji kurki kuului laskentapisteelle Hedmossenilta ja Småträskeniltä. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 9. laskenta voimala 9. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Kurki 2 0,73 1,02 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 3 3,13 28,07 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 3 4,42 56,0 Punarinta 1 5,66 30,59 Talitiainen 2 6,3 75,80 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä ,3

18 Voimala 10 Tuulivoimala nro 10 sijoittuu Isokärrintien länsipuolelle, Storkärret pellon eteläpuolelle. Voimalan rakentamispaikalla on tuoreen kankaan (MT) tiheä 2. kehitysluokan kuusi-mänty-hieskoivikko (pituus n m). Pensaskerroksessa tavataan hieskoivun vesoja, pihlajantaimia ja vähän katajaa. Kenttäkerroksessa valtalajeina kasvavat mustikka, oravanmarja, kevätpiippo, käenkaali ja metsämaitikka. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 13. Voimalan nro 10 rakentamispaikka on tiheää kuusi-koivutaimikkoa. laskennassa havaittiin 20 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

19 18 Taulukko 10. laskenta voimala 10. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 3 4,42 56,0 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punakylkirastas 1 4,24 17,17 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 2 3,35 21,43 Yhteensä , Voimala 11 Tuulivoimala nro 11 sijoittuu Isokärrintien itäpuolelle, Kanalidenin peltojen länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikalla on ollut alun perin MT-tyypin soistunutta kuusikkoa tai kuusikorpea mutta kohde on hakkuun myötä kasvanut hyvin tiheäkasvuiseksi hieskoivu-kuusitaimikoksi (keskipituus 1-6 metriä), sekapuuna on vähän mäntyä. Varsinaista pensaskerrosta ei ole. Kenttäkerroksessa valtalajeina kasvavat mustikka, oravanmarja, puolukka, metsäkorte, metsäalvejuuri, pallosara, korpikastikka, vadelma ja maitohorsma. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 14. Voimalan nro 11 rakentamispaikka on ylitiheää kuusi-koivutaimikkoa.

20 19 laskennassa havaittiin 29 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 11. laskenta voimala 11. Voimala Tiltaltti 1 3,35 10,72 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Rautiainen 1 4,11 16,13 Punarinta 1 5,66 30,59 Punakylkirastas 1 4,24 17,17 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Peippo 4 4,42 74,6 Pajulintu 5 3,51 58,8 Mustarastas 1 4,78 21,82 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Laulurastas 2 3,13 18,71 Käki 1 0,55 0,29 Yhteensä , Voimala 12 Tuulivoimala nro 12 sijoittuu Kanalidenin ja Snodorin peltojen puolivälille, Snodorin pelloille johtavan metsäautotien varrelle. Voimalan rakentamispaikalla on metsäautotien ja polkujen risteys. Ympärillä avautuu iso hakkuuaukea, jossa on yksittäisiä jättöhaapoja. Kenttäkerroksessa voimalan rakennuspaikalla esiintyy mm. niittyleinikki, harakankello, ahosuolaheinä, lillukka, siankärsämö, valkoapila, kalvaspiippo, pikkulaukku, heinätähtimö, rönsyleinikki, jänönsara, polkusara, jokapaikansara ja puna-ailakki. Hakkuuaukealla valtalajeina ovat mm. maitohorsma ja vadelma. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

21 20 Kuva 15. Voimalan nro 12 rakentamispaikka on avohakkuuta metsäautotien varrella. laskennassa havaittiin 29 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 12. laskenta voimala 12. Voimala Keltasirkku 2 4,91 46,04 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Pajulintu 2 3,51 23,5 Peippo 3 4,42 56,0 Pensaskerttu 1 6,1 35,53 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Västäräkki 1 8,43 67,86 Yhteensä , Voimala 13 Tuulivoimala nro 13 sijoittuu Kanalidenin ja Flatbergetin metsäautotien puoliväliin. Voimalan rakentamispaikalla on nuorta mustikkatyypin tuoretta kangasta, jossa valtapuuna on kuusi. Seassa on hieman yksittäisiä mäntyjä ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa hieskoivun alkuja, haa-

22 21 vanvesaikkoa, pihlajaa ja hieman katajaa. Kenttäkerroksessa voimalan rakennuspaikalla esiintyy mm. mustikka, puolukka, metsälauha, metsätähti, oravanmarja, kangasmaitikka, kanerva ja kevätpiippo. Pohjalla kasvaa mm. seinä-, sulka- ja kerrossammalta. kallio on hyin pinnassa, kiviä on siellä täällä esillä. Huoltotielinjaus voimalalle kulkee pääosin mustikkatyypin varttuneessa kasvatuskuusikossa. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 16. Voimalan nro 13 rakentamispaikka on nuorta kuusivaltaista tuoretta kangasta. laskennassa havaittiin 9 paria 4 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 13. laskenta voimala 13. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Pajulintu 2 3,51 23,5 Peippo 5 4,42 93,3 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä 9 127,8

23 Voimala 14 Tuulivoimala nro 14 sijoittuu Kanalidenin pellon etelälaidalle. Voimalan rakentamispaikalla on tiheää ja nuorta kuusikkoa, jossa ei juuri muita puulajeja esiinny muutamaa yksittäistä hieskoivua lukuun ottamatta. tyyppi on tuore kangas (MT). Pensaskerros on raivattu pois. Kenttäkerroksen kasvillisuus on erittäin niukkaa, lähinnä harvakseen puolukka, mustikka, kevätpiippo, metsäalvejuuri, käenkaali ja metsätähti siellä täällä. Pohjalla kasvaa mm. seinä- ja kerrossammalta. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 17. Voimalan nro 14 rakentamispaikka on nuorta yksipuolista kuusikkoa. laskennassa havaittiin 6 paria 4 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Eteläpuolisella hakkuuaukealla oli pikkulepinkäisreviiri. Pikkulepinkäinen on lintudirektiivin laji. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 14. laskenta voimala 14. Voimala Hömötiainen 1 7,82 58,40 Pajulintu 2 3,51 23,5 Peippo 2 4,42 37,3 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä 6 131,6

24 Voimala 15 Tuulivoimala nro 15 sijoittuu Hedenintien pohjoispuolelle, lähelle Klockarlidenin peltoalueen eteläosaa. Voimalan rakentamispaikalla on alun perin ollut kosteahkopohjaista MT-tyypin kuusikkoa, nyt hakkuun jälkeen mänty-hieskoivutaimikkoa (pituus 1 4 m), sekapuuna vähän kuusta. Taimikossa on siellä täällä isoja jättöhaapoja ja kookkaita hieskoivuja. Pensaskerroksessa on vähän pihlajantaimia sekä katajia. Kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, puolukka, metsälauha, kevätpiippo, metsämaitikka, maitohorsma, oravanmarja, myös mesimarja kosteammissa paikoissa. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 18. Voimalan nro 15 rakentamispaikka on hieskoivuvaltaista taimikkoa. laskennassa havaittiin 26 paria 14 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

25 24 Taulukko 15. laskenta voimala 15. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Isolepinkäinen 1 3,42 11,17 Keltasirkku 1 4,91 23,02 Korppi 1 0,64 0,39 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 2 3,13 18,71 Metsäviklo 1 2,41 5,55 Mustarastas 2 4,78 43,64 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 7 4,42 130,6 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä , Voimala 16 Tuulivoimala nro 16 sijoittuu Klockarlidenin peltoalueen ja sen itäpuolisen Flatbergetin metsäautotien puoliväliin. Voimalan rakentamispaikka on vähän soistunutta tuoreen kankaan (MT) kehitysluokan varttunutta kasvatusmetsää. Puusto on kuusivaltaista mutta mäntyä on myös sekapuuna (pituus m). Pensaskerroksessa esiintyy pihlajantaimia, hieskoivun piiskoja, katajapuskia ja virpapajukkoa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat mustikka, puolukka, kanerva, pallosara, oravanmarja, kevätpiippo ja korpikastikka. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 19. Voimalan nro 16 rakentamispaikka on varttunutta kuusi-mänty-kasvatusmetsää.

26 25 laskennassa havaittiin 20 paria 10 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko x. laskenta. Voimala Käki 2 0,55 0,58 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 2 3,13 18,71 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 6 4,42 111,9 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 17 Tuulivoimala nro 17 sijoittuu Kanalidenin ja Råmossenin puolivälille, Flatbergetin metsäautotien länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikka on kuivahkon kankaan (VT) varttunutta mäntytaimikkoa (pituus n. 6-8 m). Joukossa kasvaa runsaasti nuorta hieskoivua ja yksittäisiä kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy hieskoivun alkuja, pihlajaa ja kuusta. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka, metsälauha, pallosara, metsätähti, kanerva ja oravanmarja. Pohjalla tavataan seinä-, sulka- ja kangaskynsisammalta. Rakentamispaikan tuntumassa on iso siirtolohkare. Huoltotie kulkee olemassa olevaa polkua pitkin voimalalle. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

27 26 Kuva 19. Voimalan nro 17 rakentamispaikka on varttunutta mänty-koivu-taimikkoa. laskennassa havaittiin 9 paria 5 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Olemassa olevan polun lähistöllä olevassa korpipainanteessa oli pyyreviiri (direktiivilaji). Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 17. laskenta voimala 17. Voimala Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 3 4,42 56,0 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä 9 136, Voimala 18 Tuulivoimala nro 18 sijoittuu Flatbergetin metsäautotien tuntumaan, Råtmossenin itäpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on tuoreen kankaan (MT) kuusikkoa. Puusto on keski-ikäistä, melko tiheää kuusikkoa, joukossa harvakseen yksittäisiä nuoria hieskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa mm. pihlajantaimia ja hieskoivun alkuja. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, metsäalvejuuri, puolukka, oravanmarja, kevätpiippo, käenkaali ja metsätähti. Pohjakerroksessa kasvaa mm.

28 27 metsäkerrossammal, seinäsammal, korpikarhunsammal ja kosteissa painanteissa myös korpirahkasammal. Länsipuolella sijaitsevan Råmossenin laiteet ovat erittäin tiheää nuorta kuusikkoa. Metsäpohja on melko rehevää OMT MT tyyppiä. Ojissa on ruosteen värjäämää vettä mikä saattaa olla merkki lähdevaikutuksesta. Myös ojien varsilla oleva rehevä kasvillisuus (mm. hiirenporras, metsäimarre, terttualpi, harmaaleppä, metsäalvejuuri, lehväsammalet) voivat viitata lähteisyyteen. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 20. Voimalan nro 18 rakentamispaikka on tiheää MT-tyypin kuusikkoa. laskennassa havaittiin 11 paria 8 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteelle Flatbergetin suunasta kuulunut palokärki on lintudirektiivin liitteen I laji. Råmossenin länsilaidalla laulanut idänuunilintu (pistelaskennan jälkeen) on Suomessa harvalukuinen pesimälaji. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

29 28 Taulukko 18. laskenta voimala 18. Voimala Hippiäinen 1 7,8 58,10 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 2 3,51 23,5 Palokärki 1 1,09 1,13 Peippo 2 4,42 37,3 Punarinta 1 5,66 30,59 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 19 Tuulivoimala nro 19 sijoittuu Flatbergetin metsäautotien ja Kanalideniin johtavan metsäautotien risteyksen tuntumaan, sen luoteispuolelle. Voimalan rakentamispaikka on tuoreen kankaan (MT) tiheää sekapuutaimikkoa (pituus n. 4-5 m). Taimikko on pääosin mäntyä mutta seassa on runsaasti hieskoivua, kuusta, haapaa, pihlajaa ja katajaa. Kenttäkerros on monilajinen johtuen avoimista ja sulkeutuneista kasvupaikoista: metsätähti, oravanmarja, mustikka, hietakastikka, maitohorsma, nurmirölli, kevätpiippo, nuokkuhelmikkä, lillukka, ahomansikka, vadelma, niittynätkelmä, kevätlinnunherne ja pallosara. Pohjalla on kallio pinnassa. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 21. Voimalan nro 19 rakentamispaikka on tiheää MT-tyypin kuusikkoa.

30 29 laskennassa havaittiin 10 paria 7 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 19. laskenta voimala 19. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 4 3,51 47,1 Peippo 1 4,42 18,7 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä , Voimala 20 Tuulivoimala nro 20 sijoittuu Flatbergetin metsäautotien ja Nedermossenin metsäautotien puoliväliin, Råtmossenin itäpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on tuoreen kankaan (MT) sekapuustoista nuorta ja tiheää kasvatusmetsää/varttunutta taimikkoa. Puustossa on kuusta, hieskoivua ja mäntyä. Pensaskerros on tiheä, nuoria hieskoivuja ja kuusentaimia. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsälauha. Pohjalla vallitsee seinäsammal. Pohja on hyvin kivinen. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

31 30 Kuva 22. Voimalan nro 20 rakentamispaikka on hyvin tiheää MT-tyypin sekapuustoista nuorta kasvatusmetsää. laskennassa havaittiin 13 paria 7 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. laskennan jälkeen äänteli palokärki (lintudirektiivin liitteen I laji) kohteen pohjoispuolella. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 20. laskenta voimala 20. Voimala Lehtokerttu 1 4,26 17,33 Pajulintu 6 3,51 70,6 Peippo 2 4,42 37,3 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punarinta 1 5,66 30,59 Punatulkku ,28 Rautiainen 1 4,11 16,13 Yhteensä , Voimala 21 Tuulivoimala nro 21 sijoittuu Klockarlidenin peltoalueen länsilaidalle, sinne johtavan metsäautotien kupeeseen. Voimalan rakentamispaikka on kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikkoa. Pensaskerroksessa on nuoria hieskoivun alkuja ja virpapajua. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka,

32 31 kevätpiippo, hanhenpaju, pallosara, kanerva. Pohjalla vallitsee seinä- ja korpikarhunsammal. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 23. Voimalan nro 21 rakentamispaikka on mäntyvaltaista varttunutta taimikkoa. laskennassa havaittiin 9 paria 5 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 21. laskenta voimala 21. Voimala Hippiäinen 1 7,8 58,10 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 3 4,42 56,0 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä 9 172, Voimala 22 Tuulivoimala nro 22 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien pohjoispuolelle, Nedermossen nimisen suon kaakkoisreunalle. Voimalan rakentamispaikka on alkujaan ollut tuoreen kankaan (MT)

33 32 kuusikkoa, joka hakkuun jälkeen on nyt hyvin tiheää hieskoivu-mäntytaimikkoa (pituus n. 1-4 m). Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka, puolukka, hietakastikka, maitohorsma, metsälauha, metsätähti, kevätpiippo ja metsäimarre. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 24. Voimalan nro 22 rakentamispaikka on tiheää hieskoivu-mäntytaimikkoa. laskennassa havaittiin 20 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteelle kuulunut palokärki on lintudirektiivin liitteen I laji. Nedermossenilta kuuluneet kaksi kuovia kuuluvat Suomen vastuulajeihin. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

34 33 Taulukko 22. laskenta voimala 22. Voimala Kuovi 2 1,23 2,89 Käki 1 0,55 0,29 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 1 3,13 9,36 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Palokärki 1 1,09 1,13 Peippo 4 4,42 74,6 Punarinta 1 5,66 30,59 Rautiainen 1 4,11 16,13 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Talitiainen 1 6,3 37,90 Varis 2 1,51 4,35 Yhteensä , Voimala 23 Tuulivoimala nro 23 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien itäpuolelle, Rörängsvikenin pellon länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikka on karua ja kallioista kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoa (pituus n. 1-7 m). Pohja on jäkälän peittämää kalliota. Varsinaista pensaskerrosta ei ole, vain muutamia kuusentaimia ja hieskoivun kantovesoja, haavan- ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksen valtalajit ovat kanerva, variksenmarja, metsälauha ja puolukka. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 25. Voimalan nro 23 rakentamispaikka on kallioista ja kuivaa kangasmaastoa.

35 34 laskennassa havaittiin 16 paria 11 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 23. laskenta voimala 23. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 3 4,42 56,0 Pikkukäpylintu 2 6,02 69,21 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Yhteensä , Voimala 24 Tuulivoimala nro 24 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien pohjoispuolelle, Gorr-Nedermossenin eteläpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on karua ja kallioista kuivan ja kuivahkon kankaan (CT-VT) mänty-hieskoivutaimikkoa (puiden pituus n. 1-4 m). Varsinaista pensaskerrosta ei ole. Kenttäkerroksen valtalajit ovat kanerva, puolukka, kangasmaitikka, metsälauha, hietakastikka ja variksenmarja, pohjakerroksessa esiintyy mm. poronjäkäliä. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 26. Voimalan nro 24 rakentamispaikka on karua kuivan ja kuivahkon kankaan (CT-VT) taimikkoa.

36 35 laskennassa havaittiin 24 paria 13 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 24. laskenta voimala 24. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Keltasirkku 1 4,91 23,02 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 2 3,13 18,71 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 6 4,42 111,9 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 25 Tuulivoimala nro 25 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien itäpuolelle, Rörängsvikenin pellon pohjoispuolelle. Voimalan rakentamispaikka on karua ja kallioista kuivan kankaan (CT) mäntytaimikkoa (pituus n. 1-5 m). Pohjalla on poronjäkälän peittämiä kalliokumpuja. Pensaskerroksessa on hieskoivun ja haavan vesoja sekä pihlajantaimia ja yksittäisiä katajapuskia. Kenttäkerroksen valtalajit ovat kanerva, puolukka, metsätähti, metsälauha ja hanhenpaju. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä.

37 36 Kuva 27. Voimalan nro 25 rakentamispaikka on kallioista ja kuivaa kangasmaastoa. laskennassa havaittiin 17 paria 11 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 25. laskenta. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Käpytikka 1 4,3 17,66 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 4 4,42 74,6 Pikkukäpylintu 1 6,02 34,61 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 26 Tuulivoimala nro 26 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien länsipuolelle, Nedermossenin koillispuolelle. Voimalan rakentamispaikka on lähinnä soistunutta kuivahkon kankaan (VT) keski-ikäistä kuusikkoa (pituus n m), joukossa aluspuuna hieskoivua ja pihlajaa, myös yksittäisiä mäntyjä. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa, virpapajua ja haavanvesakkoa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka, kanerva, variksenmarja, mustikka, pallosara, metsätähti. Tuulivoimalan ra-

38 37 kentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 28. Voimalan nro 26 rakentamispaikka on soistunutta kuusikkoa. laskennassa havaittiin 20 paria 10 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 26. laskenta voimala 26. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäviklo 1 2,41 5,55 Pajulintu 3 3,51 35,3 Peippo 5 4,42 93,3 Punarinta 4 5,66 122,37 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 27 Tuulivoimala nro 27 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien itäpuolelle, Lillmossenin länsipuolelle. Voimalan rakentamispaikka on karua ja kallioista kuivan ja kuivahkon kankaan (CT-VT) mäntytaimikkoa (puiden pituus n. 2-5 m). Pensaskerroksessa on haavan vesaikkoa, pihlajantaimia, vir-

39 38 papajuja ja vähän katajia. Kenttäkerroksen valtalajit ovat kanerva, puolukka, kangasmaitikka, metsälauha, hanhenpaju, metsätähti ja pallosara. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 29. Voimalan nro 27 rakentamispaikalla on kallio hyvin pinnassa. laskennassa havaittiin 21 paria 12 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 27. laskenta voimala 27. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Metsäkirvinen 1 3,42 11,17 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 6 4,42 111,9 Punarinta 1 5,66 30,59 Rautiainen 1 4,11 16,13 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä ,5

40 Voimala 28 Tuulivoimala nro 28 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien pohjoispuolelle, Nedermossen - nimisen peltoalueen eteläpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on kuivahkon kankaan (VT) mäntyvaltaista sekametsää, jossa puusto on varttunutta 2. 3 kehitysluokan kasvatusmetsää (pituus n m). Aluspuuna on hieskoivua ja kuusta. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa, virpapajua ja pihlajantaimia. Kenttäkerroksen valtalajit ovat puolukka, kanerva, kevätpiippo, mustikka, metsätähti ja metsälauha. Kohteen itäpuolella on avoin kalliokumpu. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 30. Voimalan nro 28 rakentamispaikka on VT-tyypin mäntyvaltaista sekametsää. laskennassa havaittiin 21 paria 10 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

41 40 Taulukko 28. laskenta voimala 28. Voimala Käki 1 0,55 0,29 Laulurastas 1 3,13 9,36 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 5 3,51 58,8 Peippo 5 4,42 93,3 Pikkukäpylintu 2 6,02 69,21 Punarinta 1 5,66 30,59 Sepelkyyhky 1 1,61 2,48 Varis 2 1,51 4,35 Vihervarpunen 2 3,6 24,8 Yhteensä , Voimala 29 Tuulivoimala nro 29 sijoittuu Nedermossenin metsäautotien kupeelle, Högmossenin itäpuolelle. Voimalan rakentamispaikka on tuoreen kankaan (MT) mänty-kuusi-sekametsää, jossa puusto on varttunutta osin järeiksi tukkipuiksi. Etenkin monet männyt ovat järeitä ja kookkaita. Aluspuuna on pensaskerroksessa nuorta hieskoivua, pihlajaa, katajaa ja harmaaleppää. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo ja metsälauha. Pohjakerroksessa valtalaji on seinä- ja kerrossammal, painanteissa on mm. korpirahkasammal, korpikarhunsammal ja sulkasammal. Kohteen etelä- ja länsipuolella maasto muuttuu suomaisemmaksi turvekankaaksi. Tuulivoimalan rakentamispaikalta eikä sinne johtavalta huoltotielinjaukselta ei tavattu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja eikä suojeltuja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Kuva 31. Voimalan nro 29 rakentamispaikka on MT-tyypin varttunutta sekametsää.

42 41 laskennassa havaittiin 13 paria 9 lintulajista. Kohteen pesimälinnustossa ei ole uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lintulajeja. Kohteella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Taulukko 29. laskenta voimala 29. Voimala Hernekerttu 1 4,55 19,77 Korppi 1 0,64 0,39 Mustarastas 1 4,78 21,82 Pajulintu 4 3,51 47,1 Peippo 2 4,42 37,3 Rautiainen 1 4,11 16,13 Talitiainen 1 6,3 37,90 Tiltaltti 1 3,35 10,72 Vihervarpunen 1 3,6 12,4 Yhteensä ,5 2.2 Huomionarvoiset luontokohteet Maastokartoituksissa kesällä 2013 löytyi voimala nro 1 länsipuolelta luonnontilaisen kaltainen lähteikköaluekokonaisuus, joka koostuu lähdeallikoista, pienialaisesta lähdepurosta sekä tihkupinnoista (ks. kuvat 32-37). Lisäksi lähteikön ympärille on muodostunut lähdevaikutteista ruohokorpea ja ruohoista sarakorpea. Kohteen laajuus on noin 2,5 3,0 hehtaaria Kuvat 32 ja 33. Lähdepuro voimalan nro 1 länsipuolella.

43 42 Kuvat 33 ja 34. Lähteikkökohteella on myös avonaisia lähdeallikoita. Kuvat 35 ja 36. Lähteikköalueen ympärille on muodostunut rehevä lehtokorpi-sarakorpivyöhyke. Kenttä- pohjakerros on kohteella monipuolinen. Kasvi- ja sammallajien runsaus ja vallitsevuus vaihtelevat lähteikkötyypin mukaan. Avoimissa lähdeallikoissa kasvaa mm. luhta- ja kalvaskuirisammal, vesikuusi, sirppisammalia, lehtotähtimo, amerikanhorsma, hentosara, mesiangervo, rönsyleinikki, ojakellukka, rantamatara, kirkkaanvihreää rihmamaista levää esiintyy etenkin lähteen syvimmissä kohdissa (ks. kuva 33). Allikkolähteestä purkautuvan lähdenoron pohjalla kasvaa mm. isonäkinsammal ja lähdenoron reunoilla kasvaa monilajinen sammallajisto mm. kilpilehväsammal, korpilehväsammal, kiiltolehväsammal, okarahkasammal, kastesammal. Lähteikön sanikkaisia edustavat mm. soreahiirenporras, korpi-imarre, metsäimarre, metsäalvejuuri, isoalvejuuri. Lähdettä ympäröivien korpien kasvillisuus on lehtokorvelle ja ruohoiselle sarakorvelle tyypillistä: sudenmarja, raate, soreahiirenporras, maariankämmekkä, pelto- ja metsäkorte, suoohdake, lillukka, juurtosara, pullosara, valokki, rätvänä, kataja, vaalearahkasammal, okarahkasammal, korpirahkasammal. Puusto on kuusivaltaista mutta myös hieskoivua, järeää tervaleppää, nuorta harmaaleppää sekä katajaa esiintyy. Kohteella piti reviiriään myös idänuunilitu.

44 43 Lähteiköt on määritelty Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa (Raunio ym. 2008) Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi (EN) luontotyypeiksi ja koko Suomessa vaarantuneiksi (VU). Maastokartoituksessa tavattu kohde on myös metsälain 10 :n mukainen usean eri lakikohdekriteerin täyttävä kohde: lähteet ja pienten purojen/norojen muodostama lähiympäristö sekä saniais- ja lehtokorvet. Kohde on myös vesilain 11 :n mukainen vesiluontotyyppi (lähde+noro). Kuva 37. Lähteikkökohde reunuskorpineen on voimalan nro 1 länsipuolella. 3. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSIA MAANKÄYTÖN SUUNNIT- TELUUN Västervikin selvitysalueen täydentävässä luontoselvityksessä tarkastelussa olivat voimaloiden rakennusalueiden luontotyypit ja kasvillisuus, liito-oravan esiintyminen sekä pesimälinnusto. Maastokartoitusten perusteella nyt läpikäydyt voimaloiden ja huoltoteiden rakennusalueet sijoittuvat metsätalousalueille, joissa erityisiä luontoarvoja ei juuri ole. Kohteet olivat pääosin taimikkovaiheen tai nuoren kasvatusmetsävaiheen kuvioita. Esimerkiksi vanhoja haapasekoitteisia järeitä kuusikoita tai korpia ei rakentamiseen varatuilla alueilla ole, jotka olisivat olleet monien eliölajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Rakentamiseen varatuilta alueilta ei löytynyt uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä, liito-oravan elinpiirejä tai erityistä suojelua vaativien lintulajien reviirejä. Huomionarvoinen metsä- sekä vesilain suojaama kohde löytyi voimalan nro 1 länsipuolelta. Kyseessä on paikallisesti arvokas, usean eri luontotyypin muodostama kokonaisuus (lähteikkö, lähdenoro, rehevä korpi), joka on luonnontilaisen kaltainen. Kohde on otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Esimerkiksi voimalan nro 1 voisi siirtää hieman etäämmälle ko. lähteiköstä esim. kaakon suuntaan, jossa on tiheää nuorta mäntyvaltaista varttunutta taimikkoa. Tässä selvityksessä ei ole tuotu uudelleen esiin aikaisemmassa luontoselvityksessä (Ramboll 2013) esitettyjä tärkeitä luontokohteita Västervikin selvitysalueelta.

45 44 4. LÄHTEET Järvinen, O. 1978: Estimating relative densities of land birds by point count. Annales Zoologici Fennici. 15: Koskimies, P. &, R.A. 1988: nseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo. 143 s. Ramboll 2013: Kristiinankaupungin Västervikin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset Triventus Wind Power Ab. Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. Raunio, A. Schulman, A. & T. Kontula (toim.) 2008: Suomen luonnon luontotyyppien uhanalaisuus. Osat 1 ja 2.