9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

Transkriptio

1 VAPO OY ENERGIA

2 FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KASVILLISUUS JA KASVISTO Kasvillisuusselvityksen toteutustapa Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan korpi 1 Perttusenmaan koillisreunan korpi 3 3 JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1 Tervaleppäkorpien sijainti Liite 2 Valokuvia Joutensuolta

3 1 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena oli määrittää ja kuvata kahden Jako-Muuraissuolla sijaitsevan tervaleppäisen korpialueen kasvillisuutta ja selvittää, voisivatko korvet olla luonnonsuojelulain (N:o 1096, vuodelta 1996) 29 tarkoittamia luontotyyppejä, suojeltavia tervaleppäkorpia. Alueelta on tehty aiemmin kasvillisuusselvitys (Rehell 1995), jossa kyseiset korpialueet on paikannettu ja niiden kasvillisuus on kartoitettu yleispiirteisesti. Alueilla ei ole tehty ojituksia. Selvitykset liittyvät Jako-Muuraissuon turvetuotantohankkeeseen liittyvään YVA-menettelyyn. Tutkimusalueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla. Jako-Muuraissuo sijaitsee Oulunsalon ja Muhoksen kuntien alueilla. Laaja suoalue on lähes luonnontilassa, mutta ympäröiviä alueita on paikoin metsäojitettu. Luonnonsuojelulain 29 :n suojeltujen luontotyyppien luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Luonnonsuojelulain luontotyyppien rajauksesta ja suojelusta päättää alueellinen ympäristökeskus. Luonnonsuojeluasetuksessa (N:o 160, 10, vuodelta 1997) on annettu tarkennuksia laissa tarkoitetuista luontotyypeistä. Suojeltavina tervaleppäkorpina tarkoitetaan luhtaisia tai lähteisiä tervaleppäkorpia, joissa valtapuuna on tervaleppä ja aluskasvillisuutena mättäillä hiirenporrasta, nevaimarretta tai muita suuria saniaisia. Välikköpinnoilla kasvaa luhtakasveja, useimmiten vehkaa ja kurjenmiekkaa. 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa Korpialueiden kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä Apuna käytettiin ilmakuvia ja karttoja. Suotyypit määritettiin Eurolan ym. (1995) mukaan. Liitteessä 2 on valokuvia tutkimusalueilta. 2.2 Selvityksen tulokset Pirttiselän pohjoisreunan korpi Pirttiselän pohjoisreunalla sijaitseva pieni tervaleppäinen korpikuvio on kasvillisuustyypiltään luhtaista ruoho- ja heinäkorpea (lurhk). Puustosta valtaosa on hieskoivua Betula pubescens, sekapuuna on tervaleppää Alnus glutinosa ja kuusta Picea abies sekä jokunen mänty Pinus sylvestris. Tervalepän osuus puustosta on noin neljäsosa; puiden koko vaihtelee, alueella on myös muutama kookas ja komea, n. 10 m korkea tervaleppäyksilö. Lisäksi tervaleppää on jonkin verran pensaskerroksessa, jossa puiden taimien lisäksi esiintyy kiiltopajua Salix phylicifolia. Alueella on hieman lahopuuta pystyssä ja

4 2 maapuuna. Pökkelöissä on muutamia kääpiä. Alueella ei ole näkyvissä jälkiä hakkuusta. Ruoho- ja heinäkorven pohja on mosaiikkikasvustoinen, vallitsevana pintana on välipinta. Kenttäkerroksessa vallitsevat raate Menyanthes trifoliata, kurjenjalka Potentilla palustris sekä järvikorte Equisetum fluviatile. Pohjakerrosta hallitsevat rahkasammalet Sphagnum sp. Pirttiselän laidan tervaleppäkorven kasvilajisto on lueteltu taulukossa 1. Maastokäynnillä alueella ei havaittu uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Vuonna 1995 tehdyssä kartoituksessa (Rehell) korven lähialueella sijaitsevilla kasvillisuuskuvioilla (rehevä nevakorpi, sararäme) oli havaittu valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) kaitakämmekän Dactylorhiza traunsteineri sekä alueellisesti uhanalaisen (RT, vanhassa luokituksessa St) suovalkun Hammarbya paludosa esiintymät. Pirttiselän laidan tervaleppäkorpea ei voitane pitää luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Tervalepän sijasta korven valtapuu on hieskoivu, tervalepän osuus korven puustosta on noin neljäsosa. Korven aluskasvillisuudessa ei myöskään esiinny suuria saniaisia. Korpi on kuitenkin luonnontilaisena ruoho- ja heinäkorpena ns. metsälakikohde eli metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö (Metsälaki N:o 1093, 10, vuodelta 1996). Taulukko 1. Pirttiselän laidan tervaleppäkorven kasvilajistoa. Alnus glutinosa tervaleppä Betula pubescens hieskoivu Calamagrostis purpurea korpikastikka Carex aquatilis vesisara Carex rostrata pullosara Carex vaginata tuppisara Chamaedaphne calyculata vaivero Empetrum nigrum variksenmarja Equisetum fluviatile järvikorte Gymnocarpium dryopteris metsäimarre Ledum palustre suopursu Menyanthes trifoliata raate Picea abies kuusi Pinus sylvestris mänty Potentilla palustris kurjenjalka Salix phylicifolia kiiltopaju Vaccinium oxycoccos isokarpalo Aulacomnium palustre suonihuopasammal Calliergon stramineum kalvaskuirisammal Plagiomnium ellipticum korpilehväsammal Pleurozium schreberi seinäsammal Sphagnum angustifolium jokasuonrahkasammal Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum magellanicum punarahkasammal Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum squarrosum okarahkasammal Sphagnum teres lettorahkasammal

5 3 Perttusenmaan koillisreunan korpi Perttusenmaan koillisreunalla Muuraissuon laidalla on pitkä ja kapea, n m levyinen tervaleppäinen korpijuotti. Kasvillisuus on tyypiltään luhtaista ruoho- ja heinäkorpea (lurhk). Puustoa muodostavat tervaleppä, hieskoivu, mänty sekä kuusi. Pensaskerrosta muodostaa em. lajien lisäksi kiiltopaju. Kenttäkerroksessa vallitsevat vesisara Carex aquatilis, raate, kurjenjalka sekä järvikorte. Sammalistossa vallitsee haprarahkasammal Sphagnum riparium. Korven reunaosilla on metsäisiä mättäitä. Perttusenmaan laidan tervaleppäkorvessa havaittu kasvilajisto on esitetty taulukossa 2. Maastokäynnillä ei havaittu uhanalaisten kasvien esiintymiä. Vuonna 1995 korven koillispuolella rehevällä juotilla oli havaittu alueellisesti uhanalaisen suovalkun Hammarbya paludosa (RT, vanhassa luokituksessa St) esiintymä. Taulukko 2. Perttusenmaan laidan tervaleppäkorven kasvilajistoa. Alnus glutinosa tervaleppä Alnus incana harmaaleppä Betula pubescens hieskoivu Calamagrostis purpurea korpikastikka Carex aquatilis vesisara Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Equisetum fluviatile järvikorte Equisetum sylvestris metsäkorte Eriophorum angustifolium luhtavilla Juncus filiformis jouhivihvilä Menyanthes trifoliata raate Picea abies kuusi Pinus sylvestris mänty Potentilla palustris kurjenjalka Rubus chamaemorus hilla Salix cinerea tuhkapaju Salix phylicifolia kiiltopaju Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium oxycoccos karpalo Aulacomnium palustre suonihuopasammal Polytrichum strictum rämekarhunsammal Sphagnum angustifolium jokasuonrahkasammal Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum magellanicum punarahkasammal Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum squarrosum okarahkasammal Tervaleppiä on Perttusenmaan korvessa runsaasti, paikoin jopa puolet puustosta. Perttusenmaan korven tervalepät ovat vaihtelevan kokoisia. Puustossa on rinnan korkeudella halkaisijaltaan yli 20 cm leveitä ja n. 10 m korkeita leppiä. Valtaosa puista on kuitenkin selvästi matalampia, läpimitaltaan n. 10 cm. Perttusenmaan korvessa puusto on ikärakenteeltaan vaihtelevaa ja lahopuutakin on jonkin verran sekä pystyssä että maapuuna. Pökkelöissä on vähän kääpiä. Tervaleppäkorven alueella ei ole näkyvissä jälkiä hakkuusta, mutta Perttusenmaan kangas on hakattu joitakin vuosia sitten avoimeksi aivan korven

6 4 reunalle saakka. Hakkuun seurauksena tervaleppäkorven valoisuusolot ovat jonkin verran muuttuneet. Maastokäyntiä edeltävät viikot olivat erittäin kuumia ja vähäsateisia. Kasvillisuus olikin epätavallisen kuivaa, eikä siksi voida arvioida, oliko hakkuulla ollut vaikutusta myös korven kosteusoloihin. Puuston osalta Perttusenmaan laidan tervaleppäkorpea voitaisiin pitää luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Tervaleppä on alueen valtapuu, paikoin se muodostaa jopa puolet alueen puustosta. Luonnonsuojeluasetuksen määritteistä poiketen Perttusenmaan laidan tervaleppäkorven aluskasvillisuudessa ei kuitenkaan esiinny suuria saniaisia. Tästä syystä alue ei täyttäne luonnonsuojelain luontotyypin määritelmää. Perttusenmaan kankaan hakkaaminen on vaikuttanut korven reunaosan valoisuutta lisäten. Perttusenmaan laidan korpi on luonnontilaisena ruoho- ja heinäkorpena ns. metsälakikohde eli metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö (Metsälaki N:o 1093, 10, vuodelta 1996). 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Molemmat tutkitut tervaleppäkorpikuviot ovat kasvillisuustyypiltään luhtaista ruoho- ja heinäkorpea. Lähteisyyttä ilmentävää kasvilajistoa ei korpien kenttätai pohjakerroksessa havaittu. Alueet ovat suhteellisen luonnontilaisia, jälkiä ojituksesta tai vanhasta hakkuusta ei ole. Pirttiselän laidan tervaleppäkorpi ei täyttäne puustonsa eikä aluskasvillisuutensa osalta luonnonsuojelulain luontotyypin vaatimuksia. Perttusenmaan tervaleppäkorpi täyttäisi luonnonsuojelulain luontotyypin vaatimukset puustonsa suhteen, mutta korven aluskasvillisuudessa ei esiinny luonnonsuojeluasetuksen vaatimusten mukaisesti suuria saniaisia. Perttusenmaan korpeakaan ei tästä syystä voitane pitää luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Perttusenmaan kankaan hakkuuaukea vaikuttaa korpialueen reunan valoisuutta lisäten. Ruoho- ja heinäkorpina molemmat kohteet on suojeltu metsälain mukaisesti metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä elinympäristöinä.

7

8 Valokuvia Liite 2 Kuva 1. Tervaleppäkorpi sijaitsee Pirttiselän kankaan pohjoislaidalla avosuon reunalla. Kuva 2. Pirttimaan tervaleppäkorven puustossa vallitsee hieskoivu. Kuva 3. Ruoho- ja heinäkorven kenttäkerrosta (Pirttimaa). Kuva 4. Luhtaisuudesta kertovat järvikorte ja kurjenjalka. Myös raate kasvaa runsaana (Pirttimaa). Kuva 5. Perttusenmaan tervaleppäkorvessa kasvaa runsaasti tervaleppää. Kuva 6. Tervalepän lisäksi puustoa muodostavat Perttusenmaan korvessa hieskoivu, mänty ja kuusi.

9 Kuva 7. Korven kenttäkerrosta vallitsevat ruohot ja heinät (Perttusenmaa). Kuva 8. Raate ja luhtaisuudesta kertova kurjenjalka kasvavat runsaina (Perttusenmaa). Kuva 9. Paikoin kenttäkerroksessa on myös vesisaraa (Perttusenmaa) Kuva 10. Perttusenmaan kangas on hakattu tervaleppäkorpeen saakka. Kuva 11. Hakkuuaukio on lisännyt tervaleppäkorven valoisuutta.