EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

Transkriptio

1 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan maankäytön suunnitteluun. Koko suunnittelualue käveltiin maastossa mahdollisimman tarkkaan. Huomiota maastossa kiinnitettiin kasvillisuustyyppeihin, kasvilajistoon sekä geomorfologiaan ja maisemaan. Apuna maastossa käytettiin normaaleja tunnistuskirjoja, sanelukonetta ja karttaa. Suunnittelualue sijaitsee Tammelan kunnan Ruostejärvellä. Suunnittelualue on kooltaan noin 2,8 neliökilometria ja se sijaitsee pääosin Ruostejärven itärannalla. Urheiluopisto sijaitsee suunnittelualueen pohjoisosassa.. Maastossa aikaa käytettiin noin 10 h. 2. Luontoselvityksen toteuttaminen Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta. Maastossa alue kierrettiin rantoja pitkin kävellen ja sen perusteella laadittiin kasvillisuuskartta perustuen pääosin metsätyyppeihin. Metsätyyppiluokitusta tarkennettiin yksityiskohtaisimmilla kasvilajitiedoilla, mikäli oli tarpeen. On huomattava, että lajistotiedot kattavat melko suuren alueen ja vaihtelu pienelläkin alueella voi olla suurta ja poiketa lajiston runsaussuhteiltaan huomattavasti. Lajistotiedot tukevat kuitenkin metsätyyppiluokitusta antamalla yksityiskohtaisempaa tietoa alueen kasvillisuudesta. Runsaussuhdetiedot ovat luonnollisesti tekijän arvioita ja ne vaihtelevat, kuten todettua, yleensä topografian mukaan voimakkaasti pienellä alueella. Selvitystyötä varten käytiin lävitse alueen ympäristöä ja lajistoa käsittelevä aineisto. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät 3. Kasvilajikuvaukset ja yleisyyden arviointi Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

2 2 3. Luontoinventointi Eerikkilän urheiluopiston inventointi aloitettiin urheiluopiston pihapiiristä ja sieltä edettiin Leppilampea ympäri itään ja palattiin uudelleen urheiluopiston alueelle. Toisessa vaiheessa inventoitiin Lapinniemen Toralahden alue. Kolmannessa vaiheessa inventoitiin osayleiskaavaalueen eteläisin osa. Tämän osa-alueen inventointi aloitettiin kesäsiirtolasta. Otsikoinnissa on käytetty edellä mainittuja nimiä. 3.1 Urheiluopiston ja Leppilammen alue Urheiluopiston alueella säilynyt metsäkasvillisuus on ihmistoiminnan muokkaamaa. Puusto on pääosin kuivahkoa mäntykangasta. Tyypillisesti maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on verrattain tasaikäistä ja selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Kun urheiluopiston pihapiiristä edetään itään pitkin Leppilammen pohjoisrantaa, muuntuu urheiluopiston alueen kuivahko mäntykangas kuusivaltaisemmaksi ja kenttäkerroksen lajisto indikoi selvästi tuoreen kankaan lajistoa. Erityisesti Leppilammen koillispohjukassa on huomionarvoinen elinympäristö. Rantaa reunustaa melko leveäkin luhta ja kasvillisuus rannan puolella on puustoltaan monimuotoista, osin jopa lehtomaista kangasta. Kuusi on valtapuu ja järeitä yksilöitä on runsaasti, mutta myös nuorempaa puustoa. Kuva 1. Leppilammea ja Ruostejärveä erottava harju. Kasvillisuus On kuivahkoa mäntykangasta. Kenttäkerros on paikoin kulunutta. Lehtipuuta, pääosin haapaa ja koivua, esiintyy myös verraten runsaasti. Alueelta tarkastettiin useampi haapa ja kuusi liito-oravan jätösten löytämiseksi, mutta löydöksiä ei maastokäynnilllä tehty. Kenttäkerroksen lajisto on verraten vaateliasta: valkovuokko, sinivuokko, sudenmarja, metsäalvejuuri, korpi-imarre, puna-ailakki, jne. Tämän alueen ympärillä on mäntykuusisekakangasta ja urheiluopistolle johtavan tien varrella puusto muuntuu nuoreksi tasaikäiseksi mäntykankaaksi. Puustoa on paikoin harvennettu. Edelleen Leppilammen rantaa kohti lounasta siirryttäessä muuntuu edellä mainittu kosteahkon kokhteen kasvillisuus ennen Lemmilammen itärannan loma-asutusta nuoreksi ja vähän varttuneemmaksi mäntykankaaksi. Paikoin on tehty intensiivisiä hakkuita. Olemassa olevan asutuksen takana on vanha maa-aineksen otto-alue ja sen läheisyydessä on kaksi huomionarvoista

3 3 elinympäristöä. Toinen on pieni vanhaan ottopaikkaan syntynyt harmaalepikko. Vaikka puusto on tasaikäistä ja verraten nuorta, on siihen kehittymässä hieno lehtipuuvaltainen metsälö. Hieman edellä mainitusta harmaalepikosta etelään, sähkölinjan ympäristössä, on topografialtaan alavampaa aluetta ja puusto on kuusivaltaista tuoretta kangasta. Myös lehtipuuta on jonkin verran. Myös tällä alueella tarkastettiin noin 15 puun tyvi, mutta liito-oravan jätöksiä ei löydetty. Kuva 2. Näkymä kohti Kurjenniemeä. Kurjenniemi on maisemallisesti erittäin keskeinen elementti Ruostejärven itäosassa. Tuoreen kuusikankaan alueella on lajistossa mm: Kenttäkerros: Rubus saxatilis, lillukka 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Viola palustris suo-orvokki 2 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 3 Pensas- ja latvuskerros: Betula pubescens hieskoivu 2 Salix sp. paju 2 Picea abies kuusi 4 Pinus sylvestris mänty 1 Sorbus aucuparia kotipihlaja 2 Alnus incana harmaaleppä 3 Populus tremula haapa 2 Leppilampea ja Ruostejärveä yhdistävä kangas on maisemallisesti huomionarvoinen. Kasvillisuudeltaan se on tavanomaista kuivahkoa mäntykangasta. Harjulla kulkee polku ja kenttäkerros on paikoin aika kulunutta. Harjun itäpäässä on talo pihapiireineen. Harjun

4 4 urheiluopiston puoleisessa päässä on harjuranta isovarpuistä rämettä. Lajistossa on mm raate, suopursu, lakka, mustikka, puolukka jne. Kuva 3. Leppilammen pohjoisrannalla on paikoin järeää puuta kasvavaa aluetta. Kuva 4. Kuva on otettu Leppilammen itäpuolelta läheltä urheiluopistolle johtavan tien varrelta. Harjun itäpäässä on kasvillisuus hieman kuivahkoa mäntykangasta rehevämpää, lähinnä sekakangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puusto on ollut talousmetsäkäytössä. Pohja- ja kenttäkerros: Vaccinum myrtillus mustikka 5 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 4 Equisetum sylvaticum metsäkorte 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Prunella vulgaris, niittyhumala 1 Juncus filiformis jouhivihvilä 2 Linnaea borealis vanamo 3 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Campanul persicifolia, kurjenkello 1

5 5 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 2 Viola palustris suo-orvokki 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 Pensas- ja latvuskerros: Picea abies kuusi 3 Pinus sylvestris mänty 4 Salix sp. paju 1 Betula pubescens hieskoivu 1 Betula pendula rauduskoivu 1 Kuva 5. Kasvillisuutta Myllylahden ympäristössä. 3.2 Lapinniemenmäki lähiympäristöineen Toralahden rannalla on runsaasti loma-asutusta ja erityisesti kenttäkerroksen kasvillisuus lomaasuntojen läheisyydessä on muuntunutta. Mökeille ja Sarkinniemeen johtavan tien koillispuolella on puusto pääosin kuusivaltaista sekakangasta. Paikoin lehtipuuta, lähinnä koivua ja harmaaleppää, on sekapuuna melko runsaasti. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Sarkinniemen eteläranta on kasvillisuudeltaan huomionarvoista ja niemellä on myös toinen kasvillisuudeltaan huomionarvoinen kohde. Muilta osin osa-alueen kasvillisuus on tavanomaista; jolle on tyypillistä harvennus tai jopa avohakkuut. Hakkaamattomilla alueilla kasvillisuus on tasaikäistä talousmetsää. Hämeen luontokeskukselle johtavan tien varrella on myös toteutettu hakkuita ja hakkuilla on avattu nuoria koivikoita. Pohja- ja kenttäkerros: Agrostiscapillari,,nurmirölli 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 3-4 Calluna vulgaris, kanerva 3 Deschampsia flexuosa,metsälauha 2 Melampyrum pratens,e kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus mustikka 4-5 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2

6 6 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 2 Carex echinata tähtisara 2 Carex sp. sara 3 Linnaea borealis vanamo 2 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 2 Solidago virgaurea kultapiisku 2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Epilobium angustifolium maitohorsma 1 (hakkuualueelta) Fragaria vesca ahomansikka 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Pensas- ja latvuskerros: Picea abies, kuusi 3 Pinus sylvestris, mänty 4 Betula pubescens, hieskoivu 2 Salix caprea raita 1 Betula pendula rauduskoivu 2 Alnus indica 2-3 Kuva 6. Tyypillistä nuorehkoa mäntykangasta Lapinniemenmäen etelärinteellä. Lapinniemenmäen ympäristössä on kasvillisuudessa mm seuraavaa lajistoa: Pohja- ja kenttäkerros: Vaccinium vitis-idaea, puolukka 5 Empetrum nigrum, variksenmarja 2 Calluna vulgaris, kanerva, 3 Deschampsia flexuosa,metsälauha 3 Trientalis europaea,metsätähti 3 Convallaria majalis,kielo 2 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium,oravanmarja 2 Melampyrum pratens,e kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Epilobium angustifolium, maitohorsma 1

7 7 Pensas- ja latvuskerros: Pinus sylvestris, mänty 4 Betula pendua, rauduskoivu 2 Juniperus communis, kataja 2 Picea abies, kuusi 2 Populus tremula, haapa 1 Kuva 7. Kuva otettu ksesäsiirtolan niemen ranta-alueen läheisyydestä. 3.3 Kesäsiirtolan ympäristö Kesäsiirtolan alue on harvaa mänty-koivu sekakangasta. Puustoa on harvennettu ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kesäsiirtolan eteläpuolella oleva ranta on soistuva ja rannassa esiintyy isovarpuista rämettä ja etäämpänä rannasta kasvillisuus muuttuu enemmän kuusivaltaiseen suuntaan. Aittalan talon ympäristössä puusto on kuusivaltaista sekakangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Tuore kuusikangas ulottuu valtatielle asti. Kuva 8. Paikoin järeää puustoa kesäsiirtolalle johtavan tien pohjoispuolella. Osa-alueen keskiosassa on toteutettu laajoja hakkuita. Valtatien läheisyydessä on kasvillisuus pääosin kuusivaltaista sekakangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny.

8 8 Toralahdenkallionalue on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Paikoin on toteutettu hakkuita. Pohja- ja kenttäkerroksen lajistoa: Calluna vulgaris, kanerva 1-3 Equisetum sylvaticum metsäkorte 2 Vaccinum myrtillus mustikka 3-5 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 4 Rubus saxatilis, lillukka 1-2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Anemone nemorosa, valkovuokko 2 Linnaea borealis vanamo 2 Oxalis acetosella, käenkaali 2-3 Viola riviana, metsäorvokki 1-2 Fragaria vesca, ahomansikka 1 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Pteridium aquilinum sananjalka 2 Trientalis europaea metsätähti 1 Pyrola sp., talvikki 1 Solidago virgaurea kultapiisku 2 4. Laki- ja muiden huomioitavien elinympäristöjen esiintyminen Kartoituksessa alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit. Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei maastokäyntien perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat:

9 9 Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei ole metsälain mukaisia kohteita. Leppilammen ranta-alueilla esiintyy luhtaisuutta, mutta niitä ei ole huomioitu metsälain mukaisisksi kohteiksi Vesilain 15a ja 17a nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueella ei ole vesilain mukaisia kohteita. Lisäksi maastossa pyrittiin selvittää seuraavia seikkoja: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisia kasvilajeja Kohteiden valinnassa on pyritty huomioimaan myös em. laeissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, joita Meriluoto ja Soininen (1998) ovat kuvanneet. Näitä ovat: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelaulueelta ei löydetty näitä elinympäristöjä 4. Alueen luonnon- ja maisema-arvojen arvottaminen Selvitetyt alueet jaettiin seuraaviin luokkiin: luokka 0: maisemavaurioalueet, ei luonnonarvoja luokka 1: alueet, joilla ei ole todettu erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja luokka 2: alueet, joilla on kohtalaisia luonto- ja maisema-arvoja luokka 3: alueet, joilla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja luokka 4: alueet, joilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja Suunnittelualue arvotettiin seuraavalla tavalla:

10 10 Luokka 0: Ei alueita Luokka 1: Pääosin koko suunnittelualue Luokka 2: Leppilampea ja Ruostejärveä erottava harju, Kurjenniemi, kohteet Leppilammen ympäristössä, Sarkinniemen eteläranta, Myllylahden rantakohteet Luokka 3: ei alueita Luokka 4: ei alueita Luokkaan 2-4 kuuluvilla alueilla ja kohteilla tulisi maankäytön suunnittelussa käyttää luonnon- ja maisema-arvojen säilyttämiseen tai suojelemiseen liittyviä kaavamerkintöjä. 29. elokuuta 2008 Jari Hietaranta liitekartta

11