Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys
|
|
- Jaana Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI
2 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen
3 3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Työn tavoitteet Soltorpin luonnon yleispiirteet Soltorpin virkistyskäyttö Erityisen tärkeät ja uhanalaiset luontotyypit Jalopuumetsät Luonnonmetsät Kaavatilanne ja maanomistus Tulevaisuuden näkymiä Lähteet... 9 LIITTEET Liite 1. Aluekuvaukset Liite 2. Soltorpin putkilokasveja Liite 3. Kuvia... 14
4 4
5 5 1 Johdanto Vantaan yleiskaavan Soltorpin luonnonsuojelualuevaraus on 4,6 hehtaarin laajuinen metsä- ja niittyalue Hämeenkylässä Länsi-Vantaalla. Pieni suojeluvaraus on kiinteä osa läntistä Vantaata peittävää laajaa luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueverkostoa, johon Soltorpin luonnonsuojelualue rajautuu luoteis-, länsi- ja lounaisreunaltaan. Metsässä kiertää uusi luontopolku, jota kulkien saa hyvän käsityksen alueen luonnosta. Soltorp on suurelta osin vanhaa metsää, jonka yli 110-vuotiaat ylispuuston kuuset ovat kasvaneet mahtaviin mittoihin latvusten yltäessä kolmeenkymmeneen metriin. Maastonmuotoja hallitsevat matalahkot mäenhuiput ja länsi-luoteeseen laskeva jyrkkä rinne. Kasvillisuus on valtaosin lehtomaisen kankaan ja lehdon kasvillisuutta. Soltorpin länsiosan jyrkässä rinteessä ja sen edustalla on vaahteralehtoa, joka jatkuu viereisen lähivirkistysalueen (VL) puolelle. Korkeiden ylispuuston ja valtapuuston kuusien joukossa kasvaa paljon lehtipuita. Kuusten tavoin rauduskoivut ovat ehtineet kasvaa suuriin mittoihin. Lähes koko alueella on paljon vanhoja puumaisia pihlajia sekä yksittäisiä tammia ja pähkinäpensaita. Vaahtera on yleinen puu koko alueella varsinaisen vaahteralehdon ulkopuolellakin. Pensaskerros on monin paikoin huomattavan tiheää. Etenkin terttuselja kasvaa runsaana, paikoin on tuomi- ja vattutiheikköä. Aika ajoin tulee vastaan tammien taimia, ja vaahteran taimia on lähes kaikkialla. Pensaskerroksen muita lajeja ovat muun muassa taikinamarja, koiranheisi ja pohjanpunaherukka monien puiden taimien ohella. Soltorp on linnustoltaan arvokas alue. Pesimälinnustoon kuuluvat valtakunnallisesti vaarantuneet käenpiika ja tiltaltti. Soltorp Kuva 1. Yleiskaavan 2007 Soltorpin luonnonsuojelualuevaraus sijaitsee Vantaan Hämeenkylässä.
6 6 2 Työn tavoitteet Soltorpin luonnonsuojelualueen kartoitus on katsaus alueen luontoon. Pikku luonnonsuojelualueelta on rajattu luontotyyppejä, joista on tehty lyhyt kuvaus. Soltorpin luonnonsuojelualueelle ollaan hakemassa rauhoituspäätöstä, jolle tämä työ on osaltaan pohjatietona. Kuva 2. Soltorp vuoden 1933 pitäjänkartassa. 3 Soltorpin luonnon yleispiirteet Soltorpin ympäristö Hämeenkylässä on ollut vanhastaan maanviljelysaluetta. Metsäinen mäki on kuitenkin säilynyt kautta vuosisatojen peltojen ja asutuksen keskellä. Soltorpin suojelualuevarauksen nykyisestä metsäalasta ainoastaan kaakkoisosan kapea laaksopainanne on ollut aiemmin maatalousmaana. Suurin osa Soltorpin metsästä on puustoltaan yhtenäistä kuusivaltaista lehtomaista kangasta ja lehtoa. Lehtomainen kangas on kokonaisuudessaan vanhaa metsää. Länsiosan jyrkän rinteen ja sen edustan runsasravinteisessa vaahteralehdossa on hyvin multava maa. Itäreunan tuore keskiravinteinen lehto on maaperältään kivistä. Suojelualuevarauksen kaakkoisnurkkauksessa on metsittynyt peltoalue, joka on lähinnä tuoretta ja kosteaa keskiravinteista lehtoa. Sen valtapuusto on hieman yli 40-vuotiasta. Aivan alueen kaakkoisreunassa on kallioista alaa. Metsässä on monin paikoin hyvin paljon lahopuuta. Suuria valtapuuston ja ylispuuston kuusia on kaatunut myrskyssä, jolloin metsään on syntynyt aukkoja. Osa maapuista on jo sammalpeitteisiä ja melko pitkälle lahonneita. Metsäalueen reunalehtojen lahopuut ovat enimmäkseen ohuehkoja lehtipuita. Suojeluvarauksen pohjoinen osa on reheväkasvuista niittyä, joka rajautuu tiealueeseen. Niittyä halkoo oja, jonka varrella kasvaa muutamia pajupensaita. Yksittäisiä puita ja pajupensaita kasvaa niityllä muuallakin. Ihmisen vaikutus näkyy alueella selvästi, varsinkin kun koko Hämeenkylän seutu on ollut jo satoja vuosia asuttua ja viljeltyä. Maaston kulumisen ja roskaantumisen lisäksi Soltorpin suojeluvarauksen metsä- ja niittyalalla on paljon alkuperäiseen luontoon kuulumattomia kasveja. Terttuselja on metsässä erityisen runsas. Niittyalueella tulokaslajien joukossa ovat muun muassa jättipalsami ja japanintatar.
7 7 4 Soltorpin virkistyskäyttö Käyttäjätutkimuksia ei ole tehty. Suurin osa alueella liikkujista lienee lähitalojen asukkaita, joiden ulkoilulenkit kulkevat Soltorpin metsän halki. Suurin osa liikkuu luontopolkua pitkin, mutta kulkijoita riittää myös muille poluille, joita on aikojen saatossa syntynyt metsäalueelle. Lapset rakentelevat majojaan suurten kaatuneiden runkojen lomaan. Länsireunan jyrkkä rinne on lasten talvinen mäenlaskupaikka. 5 Erityisen tärkeät ja uhanalaiset luontotyypit Euroopan unionin luontodirektiivissä on eroteltu erityisen tärkeät luontotyypit, jotka ovat vaarassa hävitä ja joiden säilymisessä yhteisöllä on suuri vastuu luontotyypin koko levinneisyysalue huomioon ottaen. Luontotyyppien uhanalaisuutta on arvioitu teoksessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym (toim.) 2008). Luontotyyppi on kasvillisuustyyppiä laajempi käsite, ja samaan luontotyyppiin voi siten sisältyä useaa kasvillisuustyyppiä. Natura luontotyyppioppaan (Airaksinen & Karttunen 2001) mukaisista ja EU:n erityisen tärkeinä pitämistä luontotyypeistä Soltorpista löytyy jalopuumetsää ja joltain osin kriteerien mukaista luonnonmetsää. Luontotyypit voivat olla päällekkäisiä, joten sama metsä voi esimerkiksi olla sekä jalopuumetsää että luonnonmetsää. 5.1 Jalopuumetsät Soltorpin metsän edustavinta jalopuumetsää on länsiosan jyrkän rinteen ja sen edustan vaahteralehto (alat 7 ja 8 kuvassa 4). Suurimmat puut ovat runkoläpimitaltaan yli 40 senttimetriä ja vähintään 7 senttimetriä paksuja vaahteroita kasvaa tiheimmillään yli neljäkymmentä puuta hehtaarilla. Vaahterat uudistuvat hyvin, ja eri-ikäisiä taimia on paljon. Lahoja runkoja on toistaiseksi hyvin vähän. Vaahteralehto on Suomessa erittäin uhanalainen (EN) luontotyyppi. Kuva 3. Suuri vaahtera lehtorinteessä.
8 8 Alueen itäosassa on kenttäkerroksen kasvillisuudeltaan selvästi rehevämpi alue, joka on lähinnä tuoretta keskiravinteista lehtoa (ala 3). Se on Etelä-Suomessa vaarantunut (VU) luontotyyppi. Alalla kasvaa suuria ja vanhoja kuusia, rauduskoivuja ja pihlajia. Vaahterat sekä yksittäiset tammet ja pähkinäpensaat täydentävät puuvalikoimaa. Tiehen ja piha-alueeseen rajautuva kapea lehto on melkoisen roskaantunut. Terttuselja on pensaskerroksen selvästi näkyvin kasvi. 5.2 Luonnonmetsät Soltorpin luonnonmetsä on suurimmaksi osaksi vanhaa kuusivaltaista lehtomaisen kankaan alaa (ala 4), joka on Etelä-Suomessa silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi. Metsässä on jäljellä monia luonnonmetsän tuntomerkkejä: puusto on eri-ikäistä, monilajista ja tiheydeltään vaihtelevaa. Järeää lahopuuta on paljon, ja metsässä on myös vanhojen metsien tyypillisiä lajeja, kuten rusokääpä. Metsäalue on kuitenkin pieni, alkuperäiseen luontoomme kuulumaton terttuselja kasvaa runsaana ja maasto on paikoin kulunut. Lisäksi suuri osuus metsäalueesta on reunavyöhykettä ja luontopolun kunnossapitovyöhykettä. Soltorpin lehtomaisella kankaalla (ala 4) kasvaa yleisesti tammia, pähkinäpensaita ja eritoten vaahteroita sekä niiden taimia. Lehtomaisen kankaan ala täyttää paikka paikoin myös jalopuumetsikön määritelmän. 6 Kaavatilanne ja maanomistus Soltorpin luonnonsuojeluvaraus (SL) on kokonaan Vantaan kaupungin omistuksessa samoin kuin lähivirkistysalueet (VL) suojeluvarauksen länsi- ja eteläpuolella, jossa Soltorpiin rajautuva alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo). Kaupungin omistamat maat ja yleiskaavan maankäyttöalueet on merkitty viereisen sivun karttaan (kuva 6). Ala 8 Ala 7 Ala 4 Ala 3 Kuva 4. Ilmakuva Soltorpista ja kuviorajat. Kuva 5. Sammaloitunut lahopuu.
9 9 Pitkäjärvi Vihdintie Soltorp Lammaslampi SL VL MT A3 PY A luonnonsuojelualue lähivirkistysalue maatalousalue pientaloalue julkisten palvelujen ja hallinnon alue tiiviin rakentamisen alue Rajatorpantie Vantaan kaupungin maa Kuva 6. Vuoden 2007 yleiskaavaa, jonka alueet A1 ja A2 on tässä yhdistetty (A). Tieliikenteen alue valkoisella. 7 Tulevaisuuden näkymiä Osin rakennettuun alueeseen rajautuva Soltorp on kokonsa ja sijaintinsa takia luonteva metsä-ja niittyalue luonnon hoidon toimenpiteille jatkossakin. Vaahterat ja tammet uusiutuvat luontaisesti erittäin hyvin, joten niitä samoin kuin pähkinäpensaita kannattaa suosia, koska alueelle on mahdollista kehittyä hieno jalopuumetsä. Toisaalta olennainen osa Soltorpin metsää ovat sen vanhat ja suuret kuuset, jotka nyt luovat metsään ainutlaatuisen tunnelman. Metsä on vallannut takaisin entistä peltoalaa, mutta metsän ja niityn tämänhetkinen raja kannattaa säilyttää sellaisenaan. Niitty pitää niittää vuosittain, mieluusti kaksi kertaa kesässä. Maisemaa voimakkaasti muuttavien vieraiden kasvien leviäminen metsäalueelle pitää estää. Tarkkana on oltava etenkin jättipalsamin ja japanintatarin suhteen. Niitä löytyy jo aivan vaahteralehdon liepeiltä metsän reunan tuntumasta. Parasta olisi poistaa kumpikin laji kokonaan luonnonsuojelualueelta. Metsän puolelle ovat levinneet ensimmäiset palsamipihdat, jotka nekin kannattaa poistaa hetimiten jo pieninä taimina. 8 Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. 2. korjattu painos - Ympäristöopas 46. luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Vammalan kirjapaino Oy. Vantaan kaupunki 2008: Vantaan metsäsuunnitelma Myyrmäen aluesuunnitelma karttaliite.
10 Liite Liite 1. Aluekuvaukset 1 Kallio Kaakkoiskulmauksessa kohoaa jyrkkäreunainen kallio, jonka läntisin osa kuuluu Soltorpin suojelualueeseen. Kallioalan puusto on harvaa männikköä, jonka vanhat kilpikaarnaiset puut ovat vain kymmenisen metriä korkeita. Mäntyjen seurassa kasvaa joitakin lehtipuita, muun muassa rauduskoivuja ja vaahteroita. Kalliopinta on enimmäkseen sammalpeitteistä. Kenttäkerrosta hallitsee tiheä heinikko, jonka valtalajeja ovat metsälauha ja nurmirölli. Pienellä kallioalalla on useita mäntykeloja. Maapuita on vähän, vain muutamia ohuita lehtipuun runkoja. Kuva 7. Kasvillisuuskuviot.
11 11 Liite 1. 2 Harmaaleppälehto Tiheäpuustoinen ja ryteikköinen kostea lehto on entistä peltoalaa, ja vanhat pelto-ojat erottuvat vielä metsänpohjalla. Valtapuusto on noin 40-vuotiasta. Harmaaleppävaltaisen lehdon sekapuustoa muodostavat enimmäkseen muut lehtipuut, kuten koivut, tuomet ja vaahterat. Kenttäkerros puuttuu paikoin lähes kokonaan, mutta valoisissa kohdissa kasvaa suuria ruohoja, kuten mesiangervoja punakoisoja ja hiirenportaita. Jäänteenä aikaisemmasta maatalouskäytöstä alalla on harakankellon ja poimulehden tapaisia avointen kasvupaikkojen lajeja. Lehdon puusto on nuorta, mutta lahopuuta on kertynyt kohtalaisen paljon. Etenkin ohuita harmaaleppiä ja myös muita lehtipuita on paljon maapuina. Kuollutta pystypuustoa on sitä vastoin vain vähän. 3 Tuore lehto Luonnonsuojelualuevarauksen itäreunassa on kapeahko lehtovyöhyke. Puustonsa suhteen se on samanlaista kuin viereinen lehtomaisen kankaan ala, mutta kenttäkerroksen kasvillisuus eroaa selvästi lehtomaisen alueesta, kun ruohot hallitsevat ja mustikka puuttuu lähes kokonaan. Alue on melko kivikkoista, ja paikoin kiviä näyttäisi joskus kasatun pieniksi kiviröykkiöiksi. Koko Soltorpin metsäalueella tavallinen terttuselja kasvaa itäreunan lehtoalalla erityisen runsaana. 4 Lehtomainen kangas Valtaosa Soltorpin metsästä on lehtomaisen kankaan kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa sekapuina rauduskoivuja ja mäntyjä. Noin 70-vuotiaan valtapuuston ylle kohoavat yli 110-vuotiaat ylispuukuuset. Vaihtelua puustoon tuovat tammet ja vaahterat, joista suurimmat ovat rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 senttimetriä. Vanhoja puumaisia pihlajia on yleisesti. Harvakseltaan löytyy pähkinäpensaita. Pensaskerros on monin paikoin tiheää. Terttuseljaa kasvaa huomattavan paljon. Metsässä on myös useita vadelmatiheikköjä. Koko alueella on erikokoisia tammen ja varsinkin vaahteran taimia. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa vaihtelevat lähes puhtaat laajahkot mustikkavarvikot ja mustikan ja ruohojen sekakasvustot, joissa säännöllisesti tapaa myös jänönkaalin tapaisen vaateliaan lehtokasvin versoja. Lahopuustoa on hyvin paljon. Järeitä kuusia on kaatunut monessa kohtaa useita samaan nippuun, jolloin metsään on syntynyt suuria aukkoja. Suurin osa tuulenkaadoista ja muista maapuista on suhteellisen tuoreita, ja pitkälle lahonneita runkoja on vain muutama. Kuollutta pystypuustoa on vähän. Maapuissa on näkyvissä paljon sahauspintaa, koska metsäalueen pienuuden ja puiden korkeuden takia moni runko on kaatunut polun yli. Myös vaaralliset puut joudutaan kaatamaan suhteellisen suurella osuudella metsäalasta, jolloin sahattuja kantoja ja tyviä näkyy luontopolun ympärillä. 5 Tuore lehto Metsäalueen pohjoisreunassa on kapea nuoren koivikon hallitsema lehtovyöhyke, joka on entistä niittyalaa. Puut ovat läpimitaltaan enimmäkseen kymmenestä viiteentoista senttimetriä. Alikasvoksessa on muun muassa vaahteroita ja tuomia. Tammen ja vaahteran taimia on paljon. Kenttäkerroksen valtalaji on linnunkaali. 6 Tuore niitty Entinen peltoalue kasvaa heiniä ja suurilehtisiä korkeita ruohoja. Rehevän niityn kasvillisuus on erittäin tiheää. Niityllä kasvaa yksittäisiä puita ja pajupensaita. Varsinkin tien viereisellä niittyalueella löytyy monia puutarhoista levinneitä koristekasveja, kuten pajuangervo, syysasteri ja japanintatar. 7 ja 8 Vaahteralehto Luoteeseen laskevan jyrkän rinteen alaosa ja rinteen edusta ovat rehevää lehtoa. Ylimmän latvuskerroksen kuusien ja rauduskoivujen alla on suuria harmaaleppiä ja pihlajia. Puustossa on myös erityisen paljon vaahteroita. Yleiskaavan luonnonsuojeluvarauksen yli hehtaarin laajuisella alalla ja viereisen lähivirkistysmetsän reilun
12 Liite ,3 hehtaarin kokoisella alueella kasvaa noin 70 vaahteraa (ja noin 80, jos monirunkoisten puiden rungot lasketaan erikseen), joiden rungon läpimitta on yli 7 senttimetriä. Suurimman vaahteran läpimitta on 44 senttimetriä. Monien pienempien tammien lisäksi alalla kasvaa neljä suurta tammea, joiden runkojen läpimitta on yli 20 senttimetriä. Pensaskerroksen peittävyys vaihtelee suuresti. Kuten muuallakin Soltorpissa, vaahteralehdossa kasvaa paljon terttuseljaa. Sen lisäksi alalla on tuomi- ja vadelmatiheikköjä, koiranheisiä, taikinamarjoja, joitakin pähkinäpensaista ja paljon erikokoisia vaahteran ja muiden lehtipuiden vielä pensaskerrokseen kuuluvia taimia. Kenttäkerroksessa on käenkaalia ja monia vaateliaita lehtoruohoja, kuten mustakonnanmarja, jänönkaali ja vuohenputki. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus on aukkoista, ja paikoin rinnettä peittää paljas multapinta. Jyrkkä rinne on lasten mäenlaskupaikka talvisin, ja kasvillisuus on kulunut pahoin monesta kohdin. Luontopolkua reunustavasta lehdosta on poistettu yksittäisiä suuria kuusia. Aluspuuston pikkukuusia on kaadettu ja jätetty metsään lahopuuksi luonnonsuojelualueen viereisellä metsäalueella (ala 8). Luontaisesti syntynyttä lahopuuta ovat maassa makaavat harmaalepät ja suuri pihlaja. Kuollutta pystypuustoa on hyvin vähän, muutamia ohuehkoja vaahterapökkelöitä sentään löytyy.
13 13 Liite 2. Liite 2. Soltorpin putkilokasveja Puut ja pensaat Abies balsamea, palsamipihta Acer platanoides, vaahtera Alnus incana, harmaaleppä Betula pendula, rauduskoivu Betula pubescens, hieskoivu Corylus avellana, pähkinäpensas Juniperus communis, kataja Picea abies, kuusi Pinus sylvestris, mänty Populus tremula, haapa Prunus padus, tuomi Quercus robur, tammi Rhamnus frangula, paatsama Ribes alpinum, taikinamarja Ribes spicatum, pohjanpunaherukka Rosa sp., ruusu Rubus idaeus, vattu Salix caprea, raita Sambucus racemosa, terttuselja Sorbus aucuparia, pihlaja Viburnum opulus, koiranheisi Ruohot, heinät, varvut Actaea spicata, mustakonnamarja Aegopodium podagraria, vuohenputki Agrostis capillaris, nurmirölli Alchemilla sp., poimulehti Anemone nemorosa, valkovuokko Angelica sylvestris, karhunputki Anthriscus sylvestris, koiranputki Arctium tomentosum, seittitakiainen Athyrium filix-femina, hiirenporras Calamagrostis sricta, viitakastikka Calluna vulgaris, kanerva Campanula patula, harakankello Carex digitata, sormisara Cirsium palustre, suo-ohdake Convallaria majalis, kielo Deschampsia cespitosa, nurmilauha Deschampsia flexuosa, metsälauha Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri Dryopteris expansa, isoalvejuuri Dryopteris filix-mas, kivikkoalvejuuri Epilobium angustifolium, maitohorsma Equisetum arvense, peltokorte Equisetum sylvaticum, metsäkorte Filipendula ulmaria, mesiangervo Fragaria vesca, ahomansikka Galeopsis tetrahit, karheapillike Geum rivale, ojakellukka Geum urbanum, kyläkellukka Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Hieracium sylvaticum, salokeltano Juncus gonglomeratus, keräpäävihvilä Lapsana communis, linnunkaali Luzula pilosa, kevätpiippo Lysimachia vulgaris, ranta-alpi Maianthemum bifolium, oravanmarja Moehringia trinervia, lehtoarho Mycelis muralis, jänönsalaatti Oxalis acetosella, käenkaali Paris quadrifolia, sudenmarja Phegopteris connictilis, korpi-imarre Plantago major, piharatamo Polypodium vulgare, kallioimarre Prunella vulgaris, niittyhumala Pteridium aquilinum, sananjalka Ranunculus acris, niittyleinikki Ranunculus repens, rönsyleinikki Rubus saxatilis, lillukka Rumex acetosella, ahosuolaheinä Scrophularia nodosa, syyläjuuri Sedum telephium, isomaksaruoho Solanum dulcamara, punakoiso Solidago virgaurea, kultapiisku Stellaria nemoreum, lehtotähtimä Taraxacum sp., voikukka Trientalis europaea, metsätähti Trifolium medium, metsäapila Urtica dioica, nokkonen Vaccinium myrtillus, mustikka Vaccinium vitis-idaea, puolukka Veronica chamaedrys, nurmitädyke Veronica officinalis, rohtotädyke Viola riviniana, metsäorvokki
14 Liite Liite 3. Kuvia Kuva 8. Soltorpin luontopolkua. Kuva 9. Talvisen mäenlaskun merkkejä vaahteralehdossa.
15 15 Liite 3. Kuva 10. Terttuselja on Soltorpin yleisimpiä pensaita. Kuva 11. Vaahteran taimia on lähes kaikkialla Soltorpin metsässä.
16 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus ISBN
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotKASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset
KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotHämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila
Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset
LisätiedotSUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)
SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotMaininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.
Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista
1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotVihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys
Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotSIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA
SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Esa Lammi 5.11.2018 SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja maastokäynti... 3 3 Alueen
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotSALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku
1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotNEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Kaavoitus 9.7.2014 NEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS PUISTOALUEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYS REHEVÄÄ METSÄNREUNAA PYSÄKÖINTIALUEEN VIERESSÄ Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen Joensuun kaupunki
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotKOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN
LisätiedotTuomelan alueen ja Palomäen asemakaavaalueen luontotyyppiselvitys 2015
RAPORTTI 3.12.2015 Tuomelan alueen ja Palomäen asemakaavaalueen luontotyyppiselvitys 2015 Aapo Ahola Espoo 2015 1 Kannen kuva: Näkymä Tuomelan peltoalueen reunasta luontotyyppikuviolle B. (kuva: Aapo Ahola)
LisätiedotLUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta
LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotYMPÄRISTÖKESKUS. Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Petikonmäen-Hermaskärinkallion luontoselvitys Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005
LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja
LisätiedotHill Side Golf Luontoselvitys 2009
Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Lohkolla 3 on näyttävä maakelo Suomen Luontotieto Oy 43/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSolvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys
Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 10.10.2008 10.10.2008 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012
Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012. Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen
Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 4 4. Tulokset...
LisätiedotVirrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys
Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotTURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotVuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007
VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin
LisätiedotVT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotVihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys
Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...
LisätiedotRiihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010
Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotMATINKYLÄ-OLARI, ESPOO LUONTOSELVITYKSET 2012
TUTKIMUSRAPORTTI MATINKYLÄ-OLARI, ESPOO LUONTOSELVITYKSET 2012 Tekijät: Paula Salomäki, Teemu Virtanen, Rauno Yrjölä SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue... 4 3 Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen
Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti kiinteistöt Asiakirjatyyppi Kuukausi 9/2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO SENAATTI-KIINTEISTÖT LUONTOARVIO Tarkastus 28.9.2017 Päivämäärä 21.9.2017
LisätiedotISBN ISSN Taitto: Päivi Niemelä Kuva 2: Annukka Koivukari Karhukopio Oy Turku Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 4/2002 Maija Silander Halikon Raiviston lehdon kasviston muutokset 70 vuoden aikana TURKU 2002 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 4/2002 LOUNAIS-SUOMEN
LisätiedotSIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006
SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 Elina Vaskelainen Sirkka-Liisa Virrankoski Hannu Sarvanne Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006 3.2.2 Hansaksen asemakaavan muutos, Söderkulla
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotSisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31
Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
Lisätiedot