Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

2 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa Kuvat Heli Jutila. Lähdeviite: Jutila Heli 2012: Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s. + 1 liite (kaikkiaan 9 sivua). 2

3 Sisältö Menetelmät... 4 Kuvaus osa-alueittain... 4 Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue Osa-alue Lähteet... 7 Liite 1. Äikäälän arvokkaat luontokohteet. Vuosien luontokartoitusten perustella laadittu päivitetty kartta. 3

4 Menetelmät Maastokartoitus tapahtui Kartoitus jatkui Jutila 2011 selvityksen mukaisesti ja ensimmäiseksi osa alue numeroksi muodostui 15. Viimeinen kartoitettu osa alue oli 19. Käynnillä havainnoitiin putkilokasvi ja sammallajistoa sekä linnustoa. Kartoituksen ajankohta oli kasvien kannalta varhainen eivätkä kaikki lajit olleet vielä maastossa havaittavissa. Kokonaiskuva alueen arvoista voitiin silti muodostaa. Kuva 1. Kartta maastoreitistä Kuvaus osa alueittain Osa alue 15 Lähdin kulkemaan luoteeseen Myllykulmantie 65 kohdalta. Avohakatulle alueella on noussut n. 3 4 metriä korkea pihlaja (Sorbus aucuparia) ja hiesmetsikkö (Betula pubescens), jossa lauloivat keltasirkku (Erithacus rubecula) ja talitiainen (Parus major). Lähistöltä kuului myös kalalokin ääni (Larus canus). Leskenlehdet (Tussilago farfara) voikukat (Taraxacum ssp.) ja valkovuokot (Anemone nemorosa) olivat kukassa. Vielä tietyssä määrin avoimuudesta nauttivan metsän lajistoon kuuluivat puolukan (Vaccinium vitis idaea) ohella ahomansikka (Fragaria vesca ), sinivuokko (Hepatica nobilis), metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), karhunputki (Angelica sylvestris), vuohenputki (Aegopodium podagraria) sekä metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Pensaskerrokseen kuuluvat mm. vadelma (Rubus idaeus) ja taikinamarja (Ribes spicatum) ja pohjakerroksesta kirjattiin niittyliekosammal (Rhytidiadelphus squarrosus). Sähkölinjan alle kuljettaessa puustoon lukeutuvat 4

5 tuomi (Prunus padus) ja terttuselja (Sambucus racemosa) sekä n. 7 m korkea rauduskoivikko (Betula pendula). Linjan länsipuolella kenttäkerros muuttui heinäiseksi ja metsä ja nurmilauha (Deschampsia flexuosa, D. cespitosa) esiintyivät runsaana. Hakkuuaukealla kulku oli hankalaa, sillä sinne oli jätetty koivuhakkuutähdettä. Myös tiltaltti (Phylloscopus collubita) lauloi alueella. Osa alue 16 Stampin ja Metsärinteen välinen laakso on savipohjainen, rehevä, istutuspuustoinen osa. Itäosassa aluetta on kuusikkoa (Picea abies), jossa kasvaa paikoin harmaaleppää (Alnus incana). Kenttäkerroksessa vallitsevat valkovuokko (Anemone nemorosa), käenkaali (Oxalis acetosella) ja metsäalvejuuri. Paikoin pimeys on johtanut täysin kenttäkerroksen puuttumiseen ja vain sammalien esiintymiseen. Pohjakerroksessa yleisenä esiintyi isokastesammal (Plagiochila asplenoides). Leveän linjan alla on avoin, lehtipuuvaltainen kostea kohta, jossa kasvoivat mm. mätässara (Carex cespitosa), ojakellukka (Geum rivale), rönsyleinikki (Ranunculus repens), mustaherukka (Ribes nigrum). Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) lenteli linjan alla. Linjan länsipuolen metsäkuvio (osa alue 16 länsiosa) on noin 15 m oksaista räkämännikköä, jonka kenttäkerros on metsälauhavaltainen ja karikkeinen. Alueella kulkee koillis lounaissuunnassa poikkiojia noin 5 10 metrin välein. Puusto saattaa olla istutettu entiselle pellolle tai ainakin se näyttää siltä. Lajistossa myös koiranputki (Anthriscus sylvestris) ja rönsyleinikki kertovat kulttuurivaikutuksesta sekä yllättäen kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix mas). Peipon (Fringilla coelebs) laulu kuului keväisessä metsässä. Maastokäynnin pohjalta näytti, että kohde on kosteutensa vuoksi varsin haasteellinen rakentamiseen eikä savipohjakaan paras ole. Kuva 2. Vas.: Äikäälän Stampin eteläpuolista mäntytaimikkoa Kuva 3. Oik.: Puron varsi Äikäälän Stampin lounaispuolisen pellon pohjoisreunassa Kaava alueen sisäpellolla eli Päivölän itäpuolisella pellolla lenteli neitoperhonen ja pellon koillispäässä oli nähtävissä alueen läpi kulkenut moottorikelkkauran painauma ja reittimerkki. Pellon pohjois koillispäässä rentukka (Caltha palustris) oli kukassa, ja reuna aluetta luonnehti kostea niittykasvillisuus, jossa mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja suoputki (Cirsium palustre) vallitsivat. 5

6 Osa alue 17 Lehtipuuvaltaisen, n. 25 metrin korkuisen hies kuusilehdon (osa alue 17) puustoon kuuluivat tuomi (Prunus padus), raita ja muutaman ison haavan (Populus termula) rykelmä (3 kpl) lähellä pohjoisemman pellon reunaa ja toisaalta itäisen hakkuun lähistöllä. Muutamissa kelopuissa oli kääpiä, kuten kanto ja taulakääpä. Kenttäkerroksessa lehtomaisesta rehevyydestä kertoivat vadelma, nokkonen (Urtica dioica), puna ailakki (Silene dioica), kevätlehtoleinikki (Ranunculus fallax), isotalvikki (Pyrola rotundifolia) ja kurjenkello (Campanula persicifolia). Viehättävässä purolaaksossa kosteudesta kertoivat luhtalemmikki (Myosotis scorpioides) ja suo orvokki (Viola palustris). Sammalista mainittakoon palmusammal (Climacium dendroides) ja metsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus). Polun kaakkoispuolen metsän kohonevilla kohdin on lehtomaista kangasta ja paikoin jopa viitteitä tuoreesta kankastakin, mutta kokonaisuutena alue lienee lehtoa. Alueen itäosassa valkovuokko on runsas ja yksisirkkaista tavataan mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum), sormisara (Carex digitata) ja käyntikerralla kukkinut kevätpiippo (Luzula pilosa). Tämä metsäkuvio haapoine ja kookkaine kuusine tuntuisi olevan mahdollinen liito oravan (Pteromys volans) elinpiiriksi. Puron varren alueen on ehdottomasti vähintään virkistysalueena säästettävä. Kuva 4. Vas.: Lehtipuuvaltaista sekametsälehtoa Äikäälän Stampin lounaispuolella Kuva 5. Oik.: Haavan (Populus tremula) runkoa Stampin länsipuolella. Osa alue 18 Stampintien ja kapean kuusikon länsipuolella oleva hakkuualue on mätästetty. Osa alue 19 Savimaalle sijoittuvassa tiheässä harmaaleppälehdossa kasvaa tuomia, valkovuokkoja ja lehväsammaleita. Puron itäpuoli, sähkölinjan luona on niittymäistä ja siinä kasvaa hieno luonnonmuistomerkiksikin sopiva mänty. Sen luona, kuin kertomassa aiemmasta laindunkäytöstä on kaksi katajaa. Kostean puronvarren kasvillisuuteen kuuluvat rantapalpakko (Sparganium emersum), rentukka ja terttuselja. Pajuja kasvaa pellon reunassa. Ojan pientareella kasvoivat mm. metsä ja peltokorte (Equisetum sylvaticum, E. arvense) sekä kumina (Carum carvi). 6

7 Tulosten tarkastelu Tämän kartoituksen yhteydessä ei havaittu uhanalaisia kasvi tai eläinlajeja. Paikallisesti arvokkaiksi arvioitiin kuvion 17 lehtipuuvaltainen ja haapojen luonnehtima lehtoalue ja kuvio 19, jossa on sekä arvokasta puronvartta, että maisemallisesti kaunis mänty ja katajia. Ylipäätään puronvarsi, joka kulkee myös kuviolla 18, on säilyttämisen arvoinen. Puronvartta myötäilee myös liito oravan reitti ja alue on myös todennäköisesti lepakoillekin soveltuvaa. Kuva 6. Lehtevää puron vartta osa-alueella 19. Äikäälä Stampi Lähteet JUTILA HELI & METSÄNEN TIMO 2011: Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvitys. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja s + 5 liitettä (kaikkiaan 65 sivua). JUTILA, H. 2007: Hämeenlinnan luonto opas. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja s. 2. korjattu painos, Hämeenlinna. 7

8 Kuva 7. Maisemamänty Äikäälä Stampi Kuva 8. Pellon reunan katajat Äikäälä Stampi

9 Äikäälän arvokkaat luontokohteet Petäjäharju Arvokkaat alueet Kasvillisuuden perusteella Lepakoiden perusteella II-luokka: Tärkeä ruokailualue, siirty II-luokka: Tärkeä ruokailualue, siirty Liito-oravan perusteella Siirtymäreitti III-luokka: Saalistusympäristö Ydinalue Soveltuva elinympäristö Siirtymäreitti Lehtokumpu 8 90 Päivölä 4.6 Lava Stampi Uimaranta 1.7 Urh. Usvarinne Rintal Metsärinne Hakamäki Suonpää 0 0,2085 kilometri Mittakaava: 1:5 299 Pohjakartta Maastotietokanta Tiedot Jutila