SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS 3. MAISEMA 4. YHTEENVETO 5. SUOJELUALUEET, SUOJELUOHJELMAT JA NATURA 2000-VERKOSTO 6. LUONNONSUOJELU-, VESI- JA METSÄLAIN MUKAISET KOHTEET, METSO- KOHTEET 7. DIREKTIIVI- JA UHANALAISLAJISTO 8. SUOSITUKSET LIITTEET 1-9: LUONTOKOHTEIDEN RAJAUSKARTAT Kaikki valokuvat Jari Hietaranta ja Marko Väyrynen Kansikuva: Otuksen saaren laidunaluetta Yhteystiedot: Jari Hietaranta Ekotoni Ky (luontoselvitys) LY Vitikkalantie 4, SAUVO Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen (maisema) Marko Väyrynen Karjakatu Oulu Kaavaharju (kaavoitus, maankäyttö) Jorma Harju Leväsentie Kuopio

3 3 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Siilinjärven Juurusveden yleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioitavat rantakohteet ja -alueet sekä esittää suosituksia maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Lähtökohtana on, että ranta-osayleiskaavassa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä osayleiskaava-alueella. Maisemaselvitys on laadittu Siilinjärven kunnan Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaavoitusta varten. Selvitys on laadittu syksyllä Maastokäynti tehtiin Selvitys pohjautuu karttatyöskentelyyn, maastokäyntiin, aikaisempiin selvityksiin ja tietokonemallinnuksiin. Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta kahdessa eri vaiheessa. Suunnittelualueen eteläosan saariympäristö ja suunnittelualueen keskiosat kierrettiin veneellä ja maastossa kesäkuussa Keski - ja pohjoisosa osayleiskaava-alueesta kierrettiin heinäkuun päivinä. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin yleiskaava-alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Kaikki rantaalueet kierrettiin joko kävellen tai veneellä ja arvioitiin niiden kasvillisuutta. Samalla tehtiin havaintoja alueen linnustosta. Kenttätöiden perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen sijoitteluun. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria, karttoja ja ilmakuvia. Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Raportti noudattaa myös maastoinventoinnin suorittamisjärjestystä. Tekstin ja liitekartan avulla on helppo seurata inventointien kulkua. Tekstissä kulloinkin esiteltäviä alueita on ryhmitelty karttanimistön (mm saaret, tilojen nimet jne.) avulla. Mikäli jotakin tiettyä aluetta koskevia aikaisempia rajauksia tai arvottamista on tehty, viitataan niihin tekstin yhteydessä. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella ja tekstissä kohteen on numeroitu juoksevalla numeroinnilla (1,2.3 ). Aluetta arvioitiin käyttämällä kriteereinä alueen yleiskaavatasoiselle selvitykselle soveltuvia kriteereitä kuten edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ekosysteemitasolla. Tekstissä esitetään myös lajitason kuvauksia. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla

4 4 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. Arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella ja seuraavilla sivuilla on tiivistetysti esitetty huomionarvoiset kohteet: Ensin on esitetty juokseva numerointi, sen jälkeen kohteen arvo, arvoluokka (1-4) ja kaavamerkintäsuositus. Luokituksessa 1 edustaa tavanomaista, lähinnä paikallista merkitystä omaavaa ja 3 seudullista tai paikallista ja 4 valtakunnallisesti huomionarvoista kohdetta. Kohteita on tarkemmin kuvattu varsinaisessa raporttitekstissä. Tässä tiivistelmässä on esitetty vain lyhyet kuvaukset ja perustelut kohteista. Luo-1 Luo-2 Luo-3 Luo MY MA luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue; metsälain (ML) tai VL) mukainen uhanalainen luontotyyppi, jolla vaarantunut tai rauhoitettu laji (ei kohteita alueella) liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (tässä yhteydessä potentiaalinen) muu tärkeä elinympäristö (perusmerkintä MY+ katkoviivarajaus) Maa ja metsätalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja maisemallisesti arvokas peltoalue 2. LUONTOINVENTOINTI Inventointi aloitettiin Räiskynniemen pohjoispuolen saariryhmän alueelta (Haalainen, Saunasaari, Kousa ja Nikinsaari). Saunasaaren länsirannalla on olemassa olevaa loma-asutusta. Rantavyöhykkeen metsäkasvillisuus on tasaikäistä mäntyvaltaista kuivahkoa tai tuoretta kangasta. Hakkuita on toteutettu saaren sisäosissa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Myös lehtipuuston osuus puustossa on vähäinen. Länsirannan keskiosassa on kaareva lahdelma, jossa runsaasti ulpukkaa. Lahdessa uiskenteli silkkiuikku. Se myös pesinee lahdella. Puusto on myös saaren länsirannan pohjoisosassa mäntyvaltaista kangasta, mutta männyn rinnalla puustossa on kuusta, haapaa ja koivua. Puusto säilyy kuitenkin tasaikäisenä. Saunasaaren itäranta on kasvillisuudeltaan samantyyppinen kuin läntinen puoli. Saaren länsirannan pohjoisosassa kaarteli muutama naurulokki (VU). Ne mahdollisesti pesivät itärannan pohjoisrannan lahdelmassa. Linnustollisesti mielenkiintoinen alue on myös Saunasaaren ja sen itäpuolella olevan Haalaisen välinen matala ja kivikkoinen salmialue (1). Alueella uiskenteli ainakin telkkä, tavi ja sinisorsa. Kapea, osin ruovikkoinen ja kivinen. Lohkareinen salmi on myös maisemallisesti huomionarvoinen. Suositus: luo. Haalaisen saari kierrettiin itärannan kautta. Saarella on äskettäin toteutettu laajoja hakkuita ja olemassa metsäkasvillisuus on varttunutta taimikkoa tai nuorta puustoa. Rantavyöhykkeellä on säilytetty kuitenkin maisemalliseksi komeita karukkomännikköä kasvavia kallioselänteitä. Kousan saaren eteläpuolella on muutamia pieniä kallio- ja lohkareluotoa, mutta linnustoa ei näyttänyt em. kareilla näyttänyt olevan. Kousan saaren ranta-alueet ovat pääosin mäntyvaltaista sekapuustoa. Rantavyöhykkeessä on männyn ohella koivua ja haapaa, joita on paikoin runsaastikin, erityisesti Kousan pohjoiskärjessä ja itärannan pohjoisosassa. Puuston latvuskerros saaren sisäosissa on pääosin yksikerroksinen. Se on tasaikäistä selvästi talousmetsäkäytössä olevaa varttunutta puustoa.

5 5 Nikinsaari kierrettiin ensin itärannan osalta ja sen jälkeen länsiranta. Saaren pohjoiskärki muodostuu kapeasta nimestä, jolla kasvaa harva tasaikäistä kuivahkoa mäntykangasta. Puusto on tasaikäistä ja lehtipuuston määrä on vahäinen. Saaren pohjoiskärki on maisemallisesti huomionarvoinen (2). Suositus: MU. Kun siirrytään itärantaa etelään, on rannan läheisyydessä pihapiri, joka rajoittuu pieneen lahdelmaan. Lahtea reunustaa selvästi muuta ympäristöä kosteampi reunus, jossa on kuusta ja myös lehtipuuta jonkin verran muuta ympäristöä runsaammin (3). Suositus: luo-1. Luhta on metsälain mukainen kohde. Lahdelman eteläpuolella puusto on ensin selvästi tasaikäistä mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Edelleen etelään siirryttäessä, muuntuu mäntyvaltaisuus hieman sekapuustoiseen suuntaan, mutta edelleen metsäkasvillisuus on selvästi talousmetsäkäytössä olevaa. Saaren eteläkärjessä on kalliomännikköä. Kun siirrytään Nikinsaaren länsipuolelle, säilyy kasvillisuus mäntyvaltaisena. Ranta on kivinen tai lohkareinen ja paikka paikoin on paljastunutta avokalliota. Kuva 1. Nikinsaaren ranta-aluetta

6 6 Kuva 2. Rahvon rantavyöhyketta. Seuraavassa vaiheessa inventointia jatkettiin Aittosaaren saariyhmän alueella (4). Aittosaaren ohella saariryhmään kuuluu kolme muuta isompaa saarta (Keskisaari, Limasaari ja Selkäsaari) ja lukuisa määriä kareja, luotoja ja lohkareita. Saaristokokonaisuus on useassa aikaisemmassa tutkimuksessa (mm Pakarinen 2002, Ruokolainen 2002, Jaakko Pöyry Infra 2005) mainittu luontoarvoiltaan huomionarvoiseksi kokonaisuudeksi. Jaakko Pöyry Infra (2005) arvioi omassa selvityksessään saariston maakunnallisesti huomionarvoiseksi kokonaisuudeksi. Saaristo inventoitiin ensin länsipuolelta ja sen jälkeen itäpuolelta. Limasaari on melko lehtipuuvaltainen saari ja pystykeloja ja maapuita on melko runsaasti. Puustossa on runsaasti koivua ja haapaa ja puusto on melko järeää ja useampi kerroksista. Kenttäkerros kuvastaa lehtomaisen kankaan lajistoa ja se on rehevää: Convallaria majalis, kielo Melica nutans, nuokkuhelmikkä Rubus saxatilis, lillukka Deschampsia flexuosa, metsälauha Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Calamagrostis arundinacea, metsäkastikka Vicia cracca, metsävirna Vaccinum myrtillus, mustikka Fragaria vesca, mansikka Suositus: MY +luo-1 Limasaaren eteläpuolella on luoto, jossa pesii ainakin 10 paria harmaalokkeja, ehkä myös muutama tiira. Yleisemminkin Aittosaaren ja muiden kolmen pohjoispuolen saarten (Limasaari, Keskisaari ja Selkäsaari) väliin jäävä karikkoine ja luotoinen alue (4b) tulee huomioida linnustollisesti huomionarvoisena alueen. Alueella pesii ainakin laulujoutsen (DIR,EVA), telkkä (EVA), tavi (EVA) ja lokkilinnustosta ainakin naurulokki (NT), kalatiira (DIR,EVA) ja harmaalokki. Limasaaren itäranta on myös sekapuustoinen. Tosin paikoin on myös karumpaa mäntyvaltaista kalliomännikköä. Saari on asumaton. Suositus: MY+luo-1

7 7 Aittosaaren länsiranta on maisemakuvallisesti kaunis kokonaisuus. Rantavyöhykkeessä on runsaasti koivua ja pihlajaa. Rannassa on myös paikka paikoin ohut järvikaisla vyö. Saaren puusto on arviolta vuotiasta. Vyöhykkeen takana mustikkatyypin mäntyvaltaista kangasta. Lehtipuuta on sekapuuna. Metsäalueet eivät ole olleet pitkään metsätalouskäytössä. Saaren sisäosassa, lähelle pohjoisen lahdelmaan ulottuen, on laajahko pienialainen lehtoalue, jossa kasvaa mm Listera ovata, soikkokaksiko Rubus saxatilis, lillukka Scophularia nodosa, syyläjuuri Athyrium filix-femina, hiirenporras Vaccinum myrtillus, mustikka Maianthemum bifolium,oravanmarja Paris quadrifolia, sudenmarja Urtica dioica, nokkonen Varsinainen lehtoalue on verraten kapea lahden pohjukassa, mutta sen takana kasvillisuus jatkuu lehtomaisena (4a). Saaren itäranta on ikäsuhteiltaan osapuilleen samanlainen kuin länsiranta: puusto on saaren keskialuetta lukuun ottamatta noin vuotiasta mäntyvaltaista kangasta. Saaren pohjoiskärki on maisemallisesti kaunis kapea niemi. Saari on nykyisin asumaton. Suositus: MY+luo Selkäsaari on kasvillisuudeltaan muita kolmea saarta karumpi; saaren eteläpäässä on laaja ruovikkoinen alue. Länsiranta on tasaikäistä kuivahkoa mäntykangasta. Lehtipuustoa on niukalti ja maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Länsirannalla on myös avokallioita. Itäranta on samantyyppinen; rantavyöhyke on karua sorarantaa ja taustalla on mäntyvaltainen kangas. Pohjoiskärjessä pesii 2-4 harmaalokkiparia, samoin saaren eteläkärjessä. Saari on nykyisin asumaton. Keskisaari on edellistä rehevämpi. Puusto tälläkin saarella noin 100 vuotiasta lähinnä mäntyvaltaista puustoa. Lehtipuusto on etenkin länsirannan eteläosassa. Se on järeää pihlajaa ja koivua: Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Solidago virgaurea, kultapiisku 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Linnea borealis, vanamo 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 4-5 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Ledum palustre, suopursu 1 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Poa pratensis, niittynurmikka 1-2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Seuraavaksi inventoitiin edellä mainitun saariston kaakkoispuolella sijaitseva Rahvo ja sen lähialueen saaristo (Honka, Pukki, Pirtti, Kokko, Oravi ja Lehtosaari). (5). Saaret muodostavat näiden kaakkoispuolella sijaitsevan Hukan kanssa geomorfologisesti yhtenäisen saaristoalueen. Niille on tyypillistä topografian melko suuri vaihtelevuus ja ranta on kivinen tai lohkareinen. Saaria on aikaisemmin inventoitu mm Ilaskarin 2002, Pakarisen 2002, Ruokolaisen 2002 ja Jaakko Pöyry Infran (2005) toimesta. Suositus: MY.

8 8 Rahvon saarta on laidunnettu viimeiset sata vuotta ja vielä nykyisinkin sinne viedään hevosyhdistyksen orihevosta. Saaren pohjoisosa ja länsiranta on mäntyvaltaista tuoreehkoa kangasta, jossa kuusta ja koivua on sekapuuna. Länsirannalla on komeita lohkareita ja rantakasvillisuus uupuu kokonaan. Myös kaksi hiekkataskua on rannassa. Rantavyöhyke on puustoltaan tasaikäinen. Pohjoisosan sisäosia on hakattu ja metsät ovat selvästi talousmetsäkäytössä. Kun siirrytään saaren keskiosaan, luonnehtii erityisesti itärantaa metsäkasvillisuutta metsälaidunnus, jolle tyypillistä ovat myös hakamaat ja laaja katajavaltaiset niittyalueet (5a). Suositus: MY+luo-1. Keskiosassa saarta on myös laajahko hakkuualue. Rahvon eteläosa on niemimäinen. Niemellä on vanhoja laidunalueita ja etenkin pohjoisimman vanhan laitumen tuntumassa on haapaa koivua ja harmaaleppää. Peltoalueen kohdalla länsirannassa on vanha pihapiiri (5b).Suositus: MY+luo. Mainitun pihapiirin eteläpuolella on mäntyvaltaista mäntykangasta ja niemen kapeimmalla kohdalla länsirannalla on kaunis hiekkatasku. Hiekkatasku takana on hieno laidunalue (5c). Suositus: MY+luo-1. Siirryttäessä edelleen kohti Rahvon saaren niemenkärkeä, on kasvillisuus ilmeisesti vanhaa metsälaidunta, mutta alue ei sisälly hevosten laidunnukseen. Rahvon ja sen eteläpuolella sijaitsevan Pirtin väliin jää laaja lohkareinen ja kivikkoinen vesialue, jolla ainakin pesii laulujoutsen (DIR), tav i(eva) ja telkkä (EVA). Lisäksi alueen yllä kaarteli kymmenkunta harmaalokkia (5d). Rahvon itärannan pohjoisosassa on komeita haapoja aivan rantavyöhykkeessä. Suositus: MY+luo. Pirtti on ranta-alueiltaan kivinen ja lohkareinen. Pohjoisosassa saari on sekapuustoinen, jossa on runsaasti haapaa ja koivua sekä pihlajaa ja harmaaleppää (5d). Puusto on verraten eri-ikäistä. Eteläinen osa saarta sen sijaan on mäntyvaltaisempaa ja tavanomaisempaa. Vesialueella pesii lokkiyhdyskunta, jossa ainakin kalatiiroja (DIR), naurulokkeja (NT) ja harmaalokkeja. Suositus: MY+luo. Pirtin eteläpuolella sijaitsee Kokko. Saarella on toteutettu laajoja hakkuita sisäosissa ja puusto on edellisiä saaria nuorempaa. Ranta-alueet ovat karuja ja kivisiä. Itäranta on samanlainen, joskin itärannan eteläosassa on melko runsaasti kookastakin haapaa. Itärantaa pohjoista siirryttäessä, säilyy rantavyöhykkeen puusto samanlaisena. Itärannan keskiosassa ja pohjoisen niemen kärjessä on runsaammin lehtipuustoa. Saaren itärannan tuntumassa lensi kalasääksi kohti luodetta. Se tuskin kuitenkaan pesii täällä. Kokon eteläpuolella on laaja maisemallisesti kaunis matalan veden alue (Vippaluodon alue), jolla runsaasti kiviä ja lohkareita (5e). Vaikka inventointiajankohtana vaikutti linnustoa olevan aika niukalti, on aluetta pidettävä linnustollisesti potentiaalisena. Suositus: luo. Lehtosaari (5g) on asumaton saari, jolle on tyypillistä mäntyvaltainen sekapuusto. Haapaa on runsaasti sekapuuna. Lisäksi on harmaa- ja tervaleppää, pihlajaa ja koivua. Puusto on vaihtelevan ikäistä. Maapuita tai pystypökkelöitä on runsaasti. Lehtosaaren koillispuolella on pieni mäntyvaltainen saari, jossa on muutama pystykeloja ja maapuita. Harmaalokki pesii saaren pohjoisrannalla. Saarta koskevaa inventointitietoa ovat keränneet mm Maa ja Vesi Oy (2003 ja Jaakko Pöyry Infra 2005). Suositus: MY. Kenttäkerroksessa on runsaasti heiniä ja lajisto on muutenkin monimuotoista. Lajistosta mainittakoon: Convallaria majalis, kielo Melica nutans, nuokkuhelmikkä Maianthemum bifolium,oravanmarja Paris quadrifolia, sudenmarja Geranium sylvaticum, metsäkurjenpolvi Athyrium filix-femina, hiirenporras Actaea spicata, mustakonnanmarja Rubus saxatilis, lillukka

9 9 Solidago virgaurea, kultapiisku Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Linnea borealis, vanamo Aegopodium podagraria, vuohenputki Dactylis glomerata, koiranheinä Fragaria vesca, ahomansikka Gymnocarpium dryopteris, metsäimarre Epilobium angustifolium, maitohorsma Angelica sylvestris, karhunputki Rubus idaeus, vadelma Lysimachia vulgaris, ranta-alpi Cirsium helenuiides, huopaohdake Oravi on pienehkö asumaton kasvillisuudeltaan karu saari. Puusto on pääosin mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Saaren lounaisrannalla on hiekkaranta-alue, jota on perinteisesti käytetty rantautumispaikkana ja uimarantama. Toinen hiekkaranta-alue on kaakkoisrannalla. Avokallioalueet ja hiekkarannat muodostavat kauniin maisemallisen kokonaisuuden (5f). Suositus: MU. Honka (5h) on pieni asumaton saari Rahvon itäpuolella. Puusto on verraten kookasta varttunutta mäntyvaltaista kangasmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuuta, lähinnä koivua ja haapaa sekä harmaaleppää esiintyy rantavyöhykkeessä. Saaren länsirannalla on laavu. Suositus: MY. Vaccinum myrtillus, mustikka 2-3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Calluna vulgaris, kanerva, 2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2-3 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Linnea borealis, vanamo 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Vaccinium uliginosum, juolukka 1 Seuraavassa vaiheessa inventoitiin Otus, Pappi ja Hukka. Hukka on pieni, muista saarista erillään oleva asuttu saari. Saaren kasvillisuus on pääosin tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. saaren keskiosassa on myös runsaammin lehtipuustoa kasvava alue. Se lienee vanhaa laidun aluetta. Saaren relatiiviset korkeuserot ovat pienet. Ranta-alueet ovat kiviset tai soraiset. Hukan jälkeen inventoitiin Otus. Saaressa on myös laidunnettu. Saaren länsirannan kasvillisuus on verrattain nuorta sekapuustoa. Sisäosassa saaren pohjoisosaa on tehty laajasti hakkuita. Kun siirrytään länsirantaa kohti etelää, on rannassa muutamia poukamia, joita käytetään rantautumiseen ja uimapaikkoina. Rannat ovat kivisiä. Hiekkataskuja on länsirannalla kaksi. Saaren keskiosassa on laaja laidunalue, joka ulottuu myös lähelle länsirantaa. Laidunalueita on käytetty hevosten laidunnukseen. Laidun alueen reunoilla on kasvillisuus mäntyvaltaista sekapuustoa (6). Suositus: MY/MA. Laidunnuksen merkit ovat selvästi nähtävissä. Maapuita on jonkin verran. Puusto on sekapuustoa. Lahdelma saaren länsirannan keskiosassa on maisemallisesti kaunis. Lahdelman eteläpuolella on toteutettu hakkuita. Hakkuiden eteläpuolella on kasvillisuus puhdasta mäntyvaltaista kangasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny ja lehtipuuston osuus on vähäinen. Sisäosissa saarta on

10 10 toteutettu kuitenkin hakkuita. Kun siirrytään saaren itärannalle, pesii tällä alueella 1-2 harmaalokkia ja ainakin 2 kalatiiran (DIR) pesää. Kasvillisuus on saaren keskiosan vanhaa laidunalueelle asti mäntyvaltaista kangasta, jossa kuusen ja koivun sekä haavan osuus kasvaa vähitellen kun saavutaan em. vanhalle laidunalueelle. Tämä vanha laidunalue on maisemallisesti kaunis ja sen ympärillä on hieman runsaammin lehtipuustoa. Pihapiiriin kohdistuu kauniita näkymiä. Niityn / kedon lajistoa on mm: Convallaria majalis, kielo Fragaria vesca, mansikka Angelica sylvestris, karhunputki Rubus idaeus, vadelma Equisetum sylvaticum, metsäkorte Ranunculus acris, niittyleinikki Geranium sylvaticum,metsäkurjenpolvi Hypericum maculatum, särmäkuisma Actaea spicata, karhunputki Trifoliu m(sp.) apila Alchemilla (sp.) poimulehti Trientalis europpaea, metsätähti Viola tricolor keto-orvokki Deschampsia flexuosa, metsälauha Agrostis capillari,s nurmirölli Phleum pratense, timotei Dactylis glomerata, koiranheinä Laidunalueen pohjoispuolella on metsäkasvillisuus tavanomaista kuusi-mänty sekapuustoa, johon lehtipuustoa alkaa ilmaantua runsaammin, kun kuljetaan kohti saaren pohjoisosaa. Pohjoisosan vanhan peltoalueen ympäristössä on lehtipuuta runsaammin ja tämä alue tulisi myös huomioida maankäytön suunnittelussa (6a). Eteläosa saarta on verraten karua kuivahkoa mäntyvaltaista kangasta. Männyn ohella etenkin rannan tuntumassa esiintyy haapaa, koivua ja harmaaleppää. Hakkuita on toteutettu saaren eteläosan sisäosissa. Suositus: MY. Otuksen pohjoisranta on mänty ja koivuvaltaista sekapuustoa. Jokunen haapa ja harmaaleppä on rannan tuntumassa. Puusto on verraten iäkästä, mutta maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Ranta on kivinen lohkareinen. Otuksen itäpuolella sijaitsee Papin saari. Pappi on asumaton saari, jonka ranta-alueet ovat kiviset ja lohkareiset. Sisäosat saaresta on hakattu. Rannassa on mäntyä ja haapaa ja rantaa reunustaa harva saraikkoa. Itärannalla on puusto samantyyppistä. Iältään puusto on noin vuotiasta. Saaren pohjoiskärki lienee vanha rantautumispaikka. Seuraavaksi inventoinnissa siirryttiin pohjoisemmaksi ja selvitettiin Vihtasaaren ja Iso - Männyn kasvillisuutta. Vihtasaaressa on yksi olemassa oleva rakennus. Saaren ranta-alueet ovat kivisiä tai jopa lohkareisia. Korkeimmat kohdat sijaitsevat saaren pohjoisosassa, jossa relatiiviset korkeuserot ovat suurimmillaan lähes 20 m. Vesikasvillisuutta ei juuri esiinny. Saaren kasvillisuus on keskiosia lukuun ottamatta tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. Keskiosassa on männyn ohella haapaa. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Rannassa esiintyy kauttaaltaan. Kalasääksi (NT,DIR) kierteli saaren yllä. Iso Mänty on rantaa kiertävää vyöhykettä lukuun ottamatta äskettäin hakattu. Etenkin saaren luoteis-pohjoisrannalla on maisemallisesti komeaa kuivaa mäntypuustoa (8), mutta rannan taustalla on toteutettu hakkuita. Suositus: MU. Aivan saaren luoteiskärki on säästynyt hakkuilta. Saaren

11 11 kaakkoisrannalla sijaitsevan reheväreunaisella ja lievästi luhtarantaisella lahdella (7) pesii telkkä (EVA). Myös yksittäinen isokoskelo (NT,EVA) uiskenteli samoilla alueilla. Suositus: luo-1. Empetrum nigrum, variksenmarja 1-3 Melampyrum pratense kangasmaitikka 2 Rubus saxatilis, lillukka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Oxalis acetosella, käenkaali 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3-4 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2 Potentilla erecta rätvänä 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1-2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Linnaea borealis,vanamo 1-2 Pienemmät saaret Oikuri ja Malkinsaari ovat pääosin mäntyvaltaista kangasmetsää. Haapaa on melko runsaasti sekapuuna. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Oikurissa on olemassa olevaa asutusta. Syväsalmen pohjoisrannalla on toteutettu hakkuita aivan rantavyöhykettä lukuun ottamatta. Rantajaksolla on olemassa olevaa loma-asutusta. Saarten inventoinnin jälkeen siirryttiin kohti pohjoista kapeaa salmea pitkin Isoon Savilampeen. Huomionarvoista on, että saavuttaessa sisempään saaristoon, kuusi runsastuu männyn ja haavan rinnalle. Hakkuut ovat olleet yleisiä rantaalueella ja puusto on lähinnä yksilatvuksista ja tasaikäistä puustoa. Loma-asuntojen lisäksi rantaalueelle ulottuu maatilojen pihapiirejä ja peltoalueita (9 ja 10). Suositukset: MA. Sillan itärannalla (Koivusaari) on melko kookasta mäntyvaltaista sekapuustoa joka muuntuu idempänä hakkuualueeksi. Tämän eteläpuolella (Iso Savilammen puolella) on laaja luhtarantainen alue (11). Suositus: luo-1. Linnustossa on ainakin tavi (EVA), telkkä (EVA), kalatiira (DIR) ja liro (DIR,EVA)mahdollisesti joutsen (DIR,EVA)). Isolla Savilammella on kokonaisuutenakin suuri potentiaali vesilinnuston kannalta. Edelleen itään siirryttäessä saavutaan laajalla ja kauniille Savisalon peltoranta-alueelle (12). Rannalla oli ainakin isokuovi ja valkoviklo (EVA). Suositus: MA.

12 12 Kuva 3. Iso Savilammen kaunista kulttuurimaisema aluetta. (12). Kuva 4. Vikinsaaren kaakkoisrantaa. Taustalla hakkuita. Sen ympärillä, Pieni-Lajun puoleiella rannalla, on runsaasti olemassa olevaa asutusta. Kun saavutaan Lokinniemeen, on sen sisäosissa toteutettu hakkuita. Vuorisaaressa on asutusta. Neulaniemeen siirryttäessä vaihtuu jo edellä mainittu laaja viljely- ja tilamaisema (10) lomaasuntojen kirjomaksi alueeksi. Neulaniemen kärkialue on mäntyvaltaista sekapuustoa. Lehtipuuston osuus on aika vähäinen. Neulaniemen kärjestä länteen siirryttäessä (Soukonlahti) ovat ranta-alueet mänty-kuusi sekakangasta. Lahden pohjukalla (Palosalmi Paloniemi (13)) on linnustollista merkitystä; lajistossa ainakin valkoviklo(eva), tavi (EVA), rantasipi (NT), telkkä (EVA), sekä 3-4

13 13 isokoskelon (DIR) kalasteluparvi, jossa sekä nuoria että vanhoja lintuja. Paloniemen peltoalue on myös maisemallisesti kaunis. Suositus: luo. Kun siirrytään Vikinsaarta kohti pohjoista, on ranta-alueella olemassa olevaa loma-asutusta. Taustalla oleva metsäkasvillisuus on talousmetsäkäytössä olevaa mäntyvaltaista tuoreehkoa kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Koivukaarteesta pohjoiseen siirryttäessä on ranta-alueen läheisyydessä toteutettu hakkuita. Kohti pohjoista siirryttäessä, säilyy kasvillisuus samantyyppisenä. Niemen kärkialueen läheisyydessä pesii tavi ja myös sinisorsa uiskenteli niemen kärkialueen läheisyydessä. Kun kuljetaan kohti Vikinsaaren ja Uitonniemen välistä siltaa, on tausta-alueella tehty laajasti avohakkuita Eteläranta on lähes kokonaisuudessaan kapean ruovikon reunustama ja ranta reunusta vyöhyke vaihtuu kuusivaltaisen tuoreesta kankaasta Kalliolahden lievästi korpimaiseen lahdelmaan (15). Suositus: luo-1. Lahdelmassa on jonkin maapuita ja pystypökkelöitä ja uoman ympärillä maaperä on tihkupintainen. Palokärjen syönnösjälkiä näkyi ympäristössä. Lahteen laskeva uoma ei ole luonnontilainen. Rantavyöhykkeen puusto muodostuu aika tasaikäisestä varttuneesta kuusesta, koivusta ja männystä. Suurijärvellä on linnustollista merkitystä (14). Suositus: luo. Uitonniemen puoleisella osalla on runsaasti olemassa olevaa loma-asutusta. Rantaan ulottuvan peltoalueen länsipuolen metsä-aluetta voidaan pitää liito-oravan kannalta potentiaalisena elinympäristönä (15a). Suositus: MY+luo-3. Metsä-alueella tutkittiin noin 10 kpl kuusia, mutta papanoita ei löydetty. Kuva 5. Tervasaaren alueen kaunista kulttuurimaisemaa (17). Tervasaari-Rasvasaari sekä Vikinsaaren länsirannan Saarelan peltoalue etelään aina Koivulahteen asti muodostaa maisemallisesti (16) huomionarvoisen kokonaisuuden. Suositus: MA. Tämän alueen sisällä voidaan erikseen erottaa Tervasaaren - Rasvasaaren ja rantavyöhykkeen alue, jolla on linnustollista merkitystä (16a). Koivulahdessa pesii ainakin kaksi kalalokkia ja mahdollisesti yksi harmaalokki ja kaksi pari kalatiiroja (DIR,EVA)). Laidunalueen yllä lenteli haarapääskyjä. Mainittujen saarten tuntumassa pesii ainakin taveja (EVA), 1-2 kala- ja naurulokkiparia (DIR,EVA)

14 14 ja kalatiiroja (DIR,EVA). Jokunen pikkulokkikin pesinee vuosittain lokkikoloniassa. havaittiin myös Tervasaarella. Suositus: MY+luo. Isokuovi Koivulahden eteläpuolella on loma-asuntoja ja niiden ympärillä tuoretta sekapuustoa. Kun siirrytään edelleen etelään, saavutaan Saarenniemen laajalle peltoalueelle (17). Suositus: MA. Alue ulottuu itään jo edellä kuvatulle Soukanlahdelle. Saarenniemen tilan pohjoispuolella aivan rannassa on ekologisesti huomionarvoinen metsälaidunalue (17a). Suositus: MY. Kuva 6. Koivulahden aluetta (16). Tila- ja viljelyalueen eteläpuolella on ranta-alueen läheisyydessä toteutettu hakkuita ja aivan rannassa on komeita mäntyjä. Ranta reunustava puusto on yleisesti noin vuotiasta. Kun edelleen siirrytään etelään, on peltoalueen läheisyydessä loma-asutusta ja niiden eteläpuolella on laajasti toteutettu hakkuita (Lapsikaarre). Ne ulottuvat etelään aina Haapaniemeen asti, jonka rantavyöhykkeenkasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista kangasta jossa kuusen ohella esiintyy mäntyä. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy: Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Rubus saxatilis, lillukka 2 Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Cornus suecica, ruohokanukka 2 Deschampsia flexuosa,metsälauha 3 Trientalis europaea,metsätähti 3 Rubus idaeus, vadelma 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Melica nutans, nuokkuhelmikkä 1 Maianthemum bifolium,oravanmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Thelypteris phegopteris, korpi-imarre 2 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1

15 15 Epilobium angustifolium, maitohorsma 1 Vähitellen kun kuljetaan etelämmäs kohti Hattuniemeä, topografia nousee ja rannassa on komeita kallioalueita ja niemen kärjen tuntumassa on myös loma-asutusta ja samalla metsäkasvillisuus muuntuu aika komeaksi kuivaksi tai kuivahkoksi mäntykankaaksi. Hattuniemen itäpuolella on pitkä ja kapea Hattulahti, jolla saattaa olla linnustollista merkitystä. Inventointi ajankohtana ei havaintoja tehty, mutta lahti on mainittu mm Jaakko Pöyry Infran (2005) raportissa (18). Suositus: MY. Inventointia jatkettiin seuraavaksi Puutosselän länsipuolen pitkänomaisen niemen itärannalta Rantalan peltoalueen pohjoispuolelta. Rantavyöhyke on harvennettua kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kenttäkerroksessa valtalaji on mustikka. Sen lisäksi esiintyy puolukkaa, metsälauhaa, lillukkaa, käenkaalta, oravanmarjaa sekä vadelmaa. Lehtipuusto on nuorta ranteen vahvuista pihlajaa, koivua tai harmaaleppää. Rinne viettää kohti puutosvettä suhteellisen jyrkästi. Maaperä on melko kivistä osin lohkareista moreenia. Ranta on kivinen ja ohuelti ruovikkoinen. Kun siirrytään kohti Ruohoniemen kärkeä, kuusivaltaisuus lisääntyy ja paikoin rinne on lievästi soistunutta. Lehtipuustoa esiintyy edelleen mutta se on nuorta. Kostealla rinnealueella esiintyy kenttäkerroksessa esimerkiksi sudenmarjaa ja lillukka sekä metsäalvejuurta ja jopa hiirenporrasta. Soistunut vyöhyke sijaitsee noin 30 m päässä rannasta ja esiintyy vain rinnevyöhykkeellä. Lajistoon voidaan lisätä myös metsätähti ja metsäkorte (19a). Suositus: MY +luo 3. Alue on liito-oravalle potentiaalista ympäristöä vaikka kookasta lehtipuusto ei esiinnykään. Myös pyy (DIR) lehahti lentoon. Tiheästi kuusikosta rymisti liikkeelle hiirihaukka (NT). Kuvat 7ab. Ruohoniemen alueen (19a) rehevää kuusivaltaista kosteaa rinnemetsää. Lehtipuustoa on runsaasti. Lukkosalmen jyrkänteen kohdalla on järeää kuusikkoa. Jokunen kookas haapakin esiintyy. Jyrkänteen ympäristössä on muutamia pystykeloja. Tikkojen syönnösjälkiäkin esiintyy. Lukkosalmen alue on myös maisemallisesti kaunis. Vaccinum myrtillus mustikka 4-5 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Rubus saxatilis, lillukka 1 Calluna vulgaris, kanerva 1-2 Oxalis acetosella, käenkaali 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Fragaria vesca ahomansikka 1

16 16 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 1-2 Potentilla erecta rätvänä 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1-2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Linnaea borealis,vanamo 1-2 Kun edelleen siirrytään niemen kärkialueelle ja sen länsipuolelle, muuntuu lajisto iältään nuoremmaksi. Puustoa on harvennettu ja kaadetut puut on jätetty maahan. Lehtipuusto on niukemmin. Kun siirrytään länsirannalle, on tälläkin alueella kenttäkerroksen lajisto melko rehevää. Ranta-alueella on harvennettua kuusikkoa. Kenttäkerros on lähinnä käenkaalivaltaista (19b). Suositus: ei merkintää. Etäämpänä rannasta puusto on nuorempaa. Tuore kangasmetsä ulottuu aina länsipuolen ojalle asti. Haapaveden - Merilahden muodostaa kauniin maisemakokonaisuuden (19; Suositus: MA), jonka keskellä on kaksi laidunsaarta (Haapasaari + nimetön (19c)). Saaressa pesi ainakin valkoviklo(eva),tukkakoskelo (NT), isokuovi, ja myös lokkilinnustoa pikkusaarilla (kalatiira DIR,EVA), leppälintureviirejä (EVA) 1-2 Ruohoniemellä. Maramaalokkeja pesii 2-3 paria ja myös kalalokkeja. Saari on mainittu myös Jaakko Pöyry Infran selvityksessä (2005). Suositus: MA / MY Kun siirrytään kohti etelään Merilahden pohjukan suuntaan, on rantavyöhykkeen kasvillisuus samantyyppistä tuoretta harvennettua kuusivaltaista kangasta. Lehtipuuston osuus on vähäinen. Lahden pohjukassa on olemassa olevaa loma-asutusta. Seuraavaksi inventoitiin Kuivaniemen ympäristöä. Kuivaniemen itäranta on tiiviisti rakennettua loma-asuntoaluetta. Alueen metsäkasvillisuus on tuoretta kuusivaltaista kangasta. maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Huomionarvoinen pieni metsäalue sijoittuu Ryönänlahden peltoalueen viereen. Aluetta on käytetty laidunnukseen (20). Suositus: MY. Valkeislampi on länsirannaltaan rakennettua aluetta ja itärannalla kuusikossa tehtiin (kesä 2014) parhaillaan hakkuita. Seuraavaksi inventoitiin kapean pohjois-eteläsuuntaisen Urimonlahden itäranta pohjoisesta etelään. Peltoalueen eteläpuolella on ranta lievästi ruovikkoinen. Puusto on aluksi melko tasaikäistä kuusimänty sekapuustoa. Kenttäkerros on mustikka-puolukka valtaista. Maapuita tai pystypökkelöitä ei kovinkaan paljoa esiinny. Kun siirrytään kohti etelään, saavutaan olemassa olevalle loma-asunnolle ja sen eteläpuolella kasvillisuus säilyy aluksi edellä kuvatun kaltaisena. Ennen Julmionlahtea on kasvilajistoltaan aika monimuotoinen alue (21a). Suositus: luo. Kapean itään pistävän lahden pohjoisrannalla metsäkasvillisuus rinnealueella on em. tavanomaisempaa tasaikäistä mäntyvaltaista kangasta. Mainitun lahden pohjukka on lehtomaista kangasta (21b); Puustoa on harvennettu, mutta se on järeää. Kenttäkerroksessa esiintyy mm lillukkaa, korpi-imarretta, mustikkaa, mansikkaa, käenkaalta, vadelmaan jne. Lahdella uiskenteli kuikkaperhe ja Urimonlahdella lahden ulkopuolella telkkäperhe. Metsän puolella puolestaan pyyperhe. Suositus: luo. Julmionlahti kokonaisuudessaan muodostaa maisemallisesti kauniin kokonaisuuden (21). Suositus: MA. Lahden eteläpuolella on maisemallisesti komeita kallio-alueita ja kasvillisuus lahden ja eteläkärjen asutuksen välissä lähinnä mäntyvaltaista kangasta. Urimonlahden länsiranta on pääosin tavanomaista kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lahdenrannan alueella on korpimainen alue (23). Suositus: MY. Maapuita tai pystypökkelöitä ei juuri esiinny tai se on nuorta varttuneen taimikon kokoluokkaa. Talon pohjoispuolella on metsälaidunalue (24), jossa kuuset ovat aika järeitä. Kasvillisuus jatkuu aika samantyyppisenä aina Laajalahden ja Kuusiniemen alueelle asti. Suositus: AM (pihapiiriä). Laajalahtea voinee pitää linnustollisesti huomionarvoinen. Rantakivellä istui isokuovi. Lahdella uiskenteli lisäksi tavi (EVA), kuikka (DIR)

17 17 ja lahden yllä kaarteli lokkilinnustoa; ainakin harmaalokkeja ja ilmeisesti muutama pikkulokkikin (DIR,. Erityisesti lahden länsirannat kivikot ovat soveliaita pesintään. Lahden ranta-alueen kasvillisuus on melko tavanomaista sekakangasta (22).Suositus: luo. Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Kuusiniemen kasvillisuus on verraten tavanomaista kuusivaltaista sekakangasta. Niemellä on olemassa olevaa loma-asutusta. Kun siirrytään niemen länsirannalle, on kasvillisuus Laajalahden ja Husonlahden välisellä alueella melko tavanomaista kuusivaltaista tuoreehkoa kangasta. Vähän Husonlahden eteläpuolella muuntuu puusto mäntyvaltaiseen suuntaan. Husonlahdella on olemassa olevaa loma-asutusta. Kun siirrytään em. lahden pohjoispuolelle, muuntuu kasvillisuus koivuvaltaiseksi puustoksi. Alue on vanhaa peltoaluetta. Pohjoispuolella olevan kapean peltokaistaleen välissä on tuoretta kuusivaltaista kangasta. Puusto on aika järeää. Lehtipuuston osuus on kuitenkin vähäinen. Edelleen pohjoiseen siirryttäessä saavutaan laajalle hakkuualueelle. Tuore kuusikangas reunustaa hakkuualuetta. Hakkuualueen pohjoispuolella kasvillisuus on kuusivaltaista tuoretta kangasta. kuusen ohella esiintyy mäntyä ja koivua sekapuuna. Metsät ovat olleet talousmetsäkäytössä. Kasvillisuus jatkuu samanlaisena aina Ruoholahteen asti. Rantavyöhyke on melko kookasta puustoa, mutta etäämpänä rannasta puusto on nuorempaa: lähinnä nuorehkoa kasvatusmetsää. Myös Ruoholahden pohjoispuolella on tehty laajoja hakkuita (Kuikkaniemen ympäristö). Kuikanniemen kapean peltoalueen ympäristössä on laajoja hakkuita, mutta sen sivuitse laskevan uoman ympäristössä aina rantaan asti on melko järeää kuusivaltaista kangasta, jossa on myös melko runsaasti lehtipuuta. Monimuotoinen sekapuusto jatkuu Kuikkalahdelta aina Kyllölän peltoalueelle asti (25). Rinnealueella on soistuvaa maaperää ja kasvillisuus paikka paikoin lehtomaisen rehevää ja puusto on monilatvuksista ja eri-ikäistä. Suositus: luo. Kyllölän peltoalue rajoittuu itäpuolella Heikinlampeen (26). Heikinlampi, Haapalahti ja Haapaniemi muodostavat maisemallisesti kauniin kokonaisuuden. Järvellä on runsaasti järviruokoa ja siellä pesii ainakin 1-2 silkkiuikkuparia, taveja (EVA) ja sinisorsia. Järvi on myös mainittu Jaakko Pöyry Infran (2005) inventoinnissa. Suositus: MA. Tökrönlampi on rannoiltaan soistunutta, osin luhtarantainen. Rantoja kiertää lehtipuuvaltainen vyöhyke. Järven ympäristössä on toteutettu laajoja avohakkuita. Kyllölän pohjoispuolella oleva ranta-alue on pääosin tuoretta kuusikangasta ja vähitellen kohti pohjoista siirryttäessä maasto nousee ja mäntyvaltaisuus runsastuu.(kiukoonkallio). Kiukoonlahden itäranta on rakennettu. Länsiranta on maisemallisesti kaunista viljelymaisemaa (27). Suositus: MA. Räisälänniemen Lassinmaan ranta-alue on viljelyalueiden, loma-asutuksen kirjovoimaa

18 18 rantavyöhykettä. Metsä-alueet ovat pääosin kuusi-mänty sekakangasta. Lehtipuuston osuus on melko vähäinen ja maapuita ei esiinny. Seuraavassa vaiheessa kierrettiin Pöllänveden länsipuolen ranta-alue etelästä pohjoiseen Lukkosalmesta Pöllänniemeen. Lukkosalmen eteläranta on inventoitu jo aikaisemmin. Salmi on maisemallisesti kaunis (ks. edellä 19). Etelärannalla on myös liito-oravan kannalta potentiaalista ympäristöä. Salmen pohjoispuoli sen sijaan on pelto-alueiden ja loma- asutuksen värittämää aluetta, jossa metsäkasvillisuus on pääosin kuusivaltaista sekakangasta. Lehtipuustoa on lähinnä peltoalueiden reuna-alueilla. Hakkuita on myös toteutettu laajasti. Kun siirrytään kohti pohjoista, Pajusalmen pohjoispuolella on laaja avohakkuualue, joka ulottuu aina pohjoiseen suuntautuvaan lahteen (Haasianlahti). Hakkuualueen ja rannan välissä on kuitenkin pieni metsä-alue, jossa on runsaasti maapuita ja keloja. Puusto on kuusivaltaista, mutta lehtipuustoa on runsaasti (28). Suositus: luo. Laajemminkin rannassa on kuitenkin vaihtelevan levyinen mänty-kuusi sekakangasta kasvavaa puustoa. Kasvillisuus on lähinnä tasaikäistä ja tasalatvuksista varttunutta kangasta. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 4 Solidago virgaurea, kultapiisku 2 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Calluna vulgaris, kanerva 3 Trientalis europaea,metsätähti 1 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Maianthemum bifolium,oravanmarja 2 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Calamagrostis epigejos, hietakastikka 2 Agrostis capillaris,nurmirölli 2 Haasianlahti on maisemallisesti kaunista kulttuurirantaa (29). Suositus: MA. Lahden edustalla uiskenteli silkkiuikku. Kun siirrytään edelleen kohti pohjoista, on niemessä olemassa olevaa lomaasutusta. Asutuksen pohjoispuolella on toteutettu hakkuita. Sen pohjoispuolella on tasaikäistä kuusikkoa kasvava ranta-alue. Kummunlahden peltoalueeseen rajoittuu hieman monimuotoisemman metsäkasvillisuuden alue (30), joka ulottuu Kummunlahdelta Tulivirran salmeen asti. Puustossa on runsaasti lehtipuuta ja puusto on eri-ikäistä. Myös lahopuuta on jonkin verran. Suositus: luo. Kun siirrytään kohti itään, muuntuu Kummunsalmen pelto- ja pihapiiri alue pieneen sekapuustoiseen alueeseen, joka puolestaan itään päin siirryttäessä muuntuu edelleen pensoittuvaksi vanhaksi peltoalueeksi, joka ulottuu rantaan asti. Rantaa reunustaa kapea lehtipuuvyö. Tulisalmen puolella mainittu niittyalue ja peltoalueet ulottuvat rantaan asti. Peltoalue ulottuu aina Pajukoskeen asti (31). Pajukosken rannoilla kasvaa rehevää lehtomaista kasvillisuutta. Lajistossa on mm nuokkuhelmikkää, metsäimarretta, metsäkortetta, korpi-imarretta, oravanamarjaa, kevätpiippoa, metsäalvejuurta, tuomea, nuokkutalvikkia, kivikkoalvejuurta ja ojakellukkaa. Joen varrella havaittiin rantasipeja (NT,EVA). Aikaisemmin aluetta on selvitetty mm Maa ja Vesi Oy:n toimesta (2003). Suositus: luo.

19 19 Kuva 8. Pajukosken jokivarsialuetta (31). Seuraavassa vaiheessa inventoitiin Kummunlahden pohjoispuolella sijaitseva Iso-Koikka. Lammen ympäristö on pääosin rakennettua ympäristöä. Erityisesti lammen länsi- ja pohjoisranta ovat pääosin peltoaluetta. Rannat ovat myös näillä alueilla myös asuttuja ja asutus on pääosin ympärivuotista asutusta. Maastossa päähuomio kiinnitettiin lammen itärannan Tuliniemenkankaan aluetta. Itärannan eteläosan asutuksen läheisyydessä on kasvillisuus pääosin mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Calluna vulgaris, kanerva 2 Oxalis acetosella, käenkaali 1-2 Pteridium aquilinum sananjalka 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 2 Vaccinium vitis-ideaea, puolukka 3 Potentilla erecta rätvänä 1 Convallaria majalis, kielo 1 Solidago virgaurea kultapiisku 1-2 Trientalis europaea metsätähti 1-2 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2 Fragaria vesca ahomansikka 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 1 Linnaea borealis,vanamo 1-2 Kun siirrytään pohjoisemmaksi, rinne säilyy jyrkkänä ja kasvillisuus säilyy mäntyvaltaisena. Itärannan pohjoisosassa on kasvillisuudeltaan monimuotoinen painanne (32). Painanteessa on runsaasti maapuita ja pystykeloja mm kookkaita haapoja. Suositus: MY.

20 20 Kuva 9. Iso-Koikan itärinnettä (32). Kasvillisuus on rehevää. Lammen länsipuolella on Pieni-Koikan järvi. Järven pohjoisranta on peltoaluetta ja länsirannalla on ympärivuotista asutusta. Lammen etelärannalla on tasaikäistä kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa on jonkin verran. Koikanjärvien jälkeen inventointia jatkettiin suunnittelualueen itärajan tuntumassa Vaivionlahden eteläosasta Uitonsalmen pohjoisrannalta. Jo edellä on kuvattu niemen eteläosan monimuotoisen kasvillisuuden alue (ks. 15b edellä). Kuva 10. Vaivionniemen eteläosaa (15b). Kun lähdetään kulkemaan Vaivionniemeä pohjoiseen Iso-Lajun puoleista rantaa, on mainitun alueen (15b) pohjoispuolella on ensin tuoretta kuusikangasta kasvava alue, joka muuttuu Jaareisensaaren tasolla laajaksi kulttuurimaisema-alueeksi (33). Lahdessa uiskenteli isokoskelo

21 21 (NT,EVA). Myös jokusia havaintoja rantasipistä (NT,EVA) muutamasta paikasta pitkin mannerrantaa. Peltoalue ulottuu aina Pajuluodon tasolle asti. Rannassa on vaihtelevan levyinen luhtainen vyöhyke sekä koivu-paju vyöhyke. Suositus:MA. Suunnittelualueen rajalla on Vaivionjoki, joka laskee Vaivionlammesta. Joen reuna-alueet eivät ole erityisen monimuotoiset, mutta lampea kiertää vaihtelevan levyinen luhtareunus (34). Vaivionlammen ympäristössä on totutettu laajoja hakkuita. Lammella uiskentelivat ainakin sinisorsa ja tavi (EVA). Metsäalueella oli puolestaan pyyperhe (DIR). Suositus: luo. Kuva 11. Vaivionlammen ympäristöä (34). Inventointia jatkettiin seuraavaksi Vaivionniemen länsirantaa pohjoisesta etelään. Vaivion pihapiirin eteläpuolella on nuorehkoa istutuskoivikkoa, joka etelään päin siirtyessä muuttuu kuusivaltaiseksi kuusikankaaksi, joka jatkuu aina Kuhanlahteeseen asti. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kuhanlahden pohjukassa on kapea nuorehkoa lehtipuustoa kasvava alue. Sen ympärillä on laidunniittyä. Lahden länsipuolella on laaja niemialue, jossa on runsaasti olemassa olevaa asutusta. Niemen pohjoispuolella on muutaman kiven ja karin alue (35), jolla pesii ainakin harmaa- ja naurulokkeja (NT). Suositus: luo. Mainitun Koiraniemen Kuhanlahden alueen eteläpuolella on metsäkasvillisuus tasaikäistä kuusivaltaista kangasta. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Erikseen kannattaa mainita Muuraisssaari (36), joka on asumaton. Saaren eteläosassa on kuusi-koivu sekapuustoa ja pohjoisosassa on puusto enemmän mäntyvaltaisempaan. Suositus: luo.

22 22 Kuva 12. Rehevää rinnekasvillisuutta Vaivionniemen länsirannalla (34). Saaren eteläpuolella on olemassa olevaa loma-asutusta. Niiden ympärillä on kasvillisuus kuusivaltaista kangasta. maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Asutuksen eteläpuolella aivan hakkualueen reunassa on pienialainen alue rannan tuntumassa (37), jossa on melko runsaasti lehtipuuta ja myös maapuita ja muuta kelopuuta. Tavattuja ei-varpuslintuja edustivat lehtokurppa, sepelkyyhky ja käki. Varpuslintuja puolestaan edustivat metsäkirvinen, västäräkki, leppälintu. Kulorastas, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. Tavatuista lajeista suojelullisesti huomionarvoinen on ainoastaan leppälintu (EVA). Suositus: luo. Tämän alueen eteläpuolella on laaja rantoja reunustava hakkuualue, joka ulottuu aina Puutelahden viljelyalueelle asti. Puutelahden maisemakuva on kaunis (38). Suositus: MA. Lahden eteläpuolella on nuorta taimikkoa ja sen eteläpuolella on mäntyvaltaista kangasta ja myös kuusi-mäntysekakangasta: Convallaria officianalis, kielo 2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 4 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Potentilla erecta rätvänä 2 Pyrola sp., talvikki 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Linnaea borealis vanamo 1-2 Calluna vulgaris, kanerva, 1 Trientalis europaea,metsätähti 1 Luzula pilosa kevätpiippo 2 Calamagrostis canescens, hietakastikka 2 Pteridium aquilinum, sananjalka 2 Melampyrum pratene, kangasmaitikka 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Solidago virgaurea, kultapiisku 1 Agrostis capillaris nurmirölli 2 Pihapiirin eteläpuolelta aina sillalle asti on kasvillisuus taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Viimeisessä vaiheessa inventoitiin Nilsiän maantien ympäristö, ja sen pohjoispuoliset alueet. Inventointi aloitettiin Marjomäen tien ympäristöstä. Tien molemmin puolin on asutusta ja tien

23 23 itäpuolella avautuu asutuksen jälkeen peltoaukea, joka ulottuu aina pienille lammille (Pohjanlammit; 45) asti. Lammet ovat viljely- ja laidunalueiden ympäröimiä ja luhta- ja soistuvasekä lehtipuurantaisia. Puusto tonttien reuna-alueilla on ns. sekundaaripuustoa; pääosin nuorta lehtipuuta; koivua, haapaa sekä pihlajaa ja harmaaleppää. Kun tullaan ratasillan alitse, on Raasuntien kohdalla asutusta ja eteläpuolella melko kookasta tuoretta kuusikangasta. Suositus: MY. Kuva 13. Pohjanlammit etelästä nähtynä (45). Kun kuljetaan tietä eteenpäin kohti pohjoista (Raasuntien pohjoispuolella), on itäpuolella tietä laaja peltoalue ja tien länsipuolella omakotiasutuksen takana laaja hakkuualue. Lännempänä pysyvän omakotitalo asutuksen takana on tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka eteenkin aivan suunnittelualueen on mahdollisesti liito-oravalle soveltuvaa (39). Suositus: MY Calluna vulgaris, kanerva 1-3 Vaccinum myrtillus, mustikka 2-4 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1-2 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1-2 Solidago virgaurea, kultapiisku 1-2 Campanula rotundifolia, kissankello 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1-2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Stellaria graminea, heinätähtimö 1-2 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1-3 Empetrum nigrum, variksenmarja 1-2 Linnea borealis, vanamo 1 Trientalis europea, metsätähti 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2 Peltoalueiden päättyessä on tien molemmin puolin toteutettu laajoja avohakkuita. Edelleen pohjoista kohden kuljettaessa, hakkuualueet tien molemmin puolin päättyvät tuoreeseen kuusivaltaiseen kankaaseen, jossa puusto on etenkin tiestä itään melkoisen järeääkin. Kuusen ohella esiintyy jonkin varren lehtipuuta, mutta se häviää järeydessään kuuselle. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Suunnittelualueen pohjoisrajalla käännyttiin kulkemaan Harvalaisentietä kohti itää. Tien molemmin puolin on eri-ikäistä tuoretta kuusivaltaista kangasta, joka paikoin on melko varttunutta. Metsät ovat kuitenkin talousmetsäkäytössä olevia ja paikoin niin tiheitä, että kenttäkerroksen lajisto uupuu lähes kokonaan. Kartalle on rajattu kolme erillistä tuoreen

24 24 kuusikankaan aluetta, joissa puusto on hieman ympäristön puustoa järeämpää ja kookkaampaa (40). Suositus: luo. Jouhteisenlammella lienee linnustollista merkitystä (42). Suositus: luo. Lampeen laskee Purnunpuro, jota on pidettävä yläosastaan ainakin luonnontilaisen kaltaisena (41). Suositus: luo-1. Mainitusta lammesta laskee etelään Välijoki (43), josta PSV -Maa ja Vesi Oy (2004) on todennut sen olevan luonnontilaisen. Lammen eteläpäässä rantavyöhykkeellä on majan patorakennelmia. Joen lähiympäristö on lehtomaisen rehevää, vaikka sitä on paikka paikoin käsitelty (etenkin joen itäpuolella, joka on suunnittelualueen ulkopuolella). Joen lähellä puusto koostuu lähinnä koivusta, pihlajasta ja vanhoista raidoista. Kenttäkerroksen lajistossa on mm mesiangervo, korpikastikka, metsäkorte, käenkaali, metsäkurjenpolvi, karhunputki, nurmilauha, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, huopaohdake lillukka ja ahomansikka ja lehtotähtimö. Linnustossa joen ympäristössä ei ole erillisen maininnan ansaitsevia lajeja vaan lajisto on perusmetsälinnustoa: sepelkyyhky, metsäkirvinen, pajulintu, punarunta(?), harmaa- ja kirjosieppo, puukiipijä, peippo ja vihervarpunen. Suositus: luo-1. Jouhteisenlammin eteläpuolinen alue aina rautatielle asti on tasaikäistä talousmetsäkäytössä olevaa tuoretta kuusikangasta. Jouhteisenlammilta etelään ulottuu vanha peltoalue, joka on heinittynyt ja eteläosan laajennusalueella kasvaa puhdasta koivikkoa. Rautatieltä etelään aina Hoskanlammen ympäristöön on metsäistä aluetta. Metsäkasvillisuus on pääosin kuusivaltaista tuoretta kangasta. lehtipuuston osuus on melko vähäinen. Runsaammin lehtipuustoa on umpeen kasvavalla peltoalueella Hoskanlammen lounaispuolella. Lammen itäpuolella on kasvillisuus lievästi korpimaista kuusikkoa. Suunnittelualueen läntisin osa on ihmistoiminnan voimakkaimmin muokkaamaa aluetta. Laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei ole. Kortteisen itärannalla on tiivis olemassa oleva asutus. Kasvillisuus Makonmäen alarinteellä on kuusivaltaista sekakangasta joka ylempänä rinteellä muuntuu mäntyvaltaiseen suuntaan. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuuta on sekapuuna jonkin verran mutta lehtipuusto on nuorta. Kun siirrytään Kortteisen itäpuolta kohti pohjoista, säilyy rinnevyöhykkeen kasvillisuus edellä kuvatun kaltainen. Rubus saxatilis, lillukka 1 Convallaria majalis, kielo 1 Gymnocarpium dryopteris metsäimarre 2 Trientalis europaea, metsätähti 3 Viola riviana metsäorvokki 1 Equisetum sylvaticum metsäkorte 1 Maianthemum bifolium oravanmarja 2 Pyrola rotundifolia isotalvikki 2 Ranunculus acris niittyleinikki 1 Thelypteris connectilis korpi-imarre 2 Equisetum palustre suokorte 1 Fragaria vesca ahomansikka 1 Linnaea borealis vanamo 1 Vaccinum myrtillus mustikka 4 Poa pratensis, niittynurmikka 2 Convallaria majalis, kielo 2 Luzula pilosa, kevätpiippo 2 Kun saavutaan Raasuntielle (toimii osayleiskaava-alueen rajana), on kasvillisuus pääosin nuorta tai