Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Transkriptio

1 Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007

2 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tulokset Kasvillisuusselvitys Tervaleppäkorpi 3 3. Toimenpidesuositukset 4 4. Kirjallisuus 4 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 5 Liite 2. Tulokset 6 Kannen kuva: Järvenpäänmäen tervaleppäkorpea ( Henna Makkonen) Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartat Vihdin kunta Kirjoittajat: Marko Nieminen (Faunatica Oy) Henna Makkonen

3 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Johdanto Tässä selvityksessä kartoitettiin mahdollinen huomionarvoinen kasvillisuus Vihdin Nummelan Alhonpään ja Syrjämäen alueilta (yhteensä n. 150 ha; kuvat 1 & 2) kaavavalmistelun tueksi. Selvitys tehtiin WSP Finland Oy:n tilauksesta ja Faunatica Oy:n toimesta. Selvitys sisältää rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n luontodirektiivin mukaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymisselvityksen koko selvitysalueella. Selvitys tehtiin kahdella maastokäynnillä: Ensimmäinen maastokäynti ajoittui ns. kevätaspektin kasvilajistoon, jonka selvittäminen on mahdollista vain lyhyenä ajanjaksona keväällä. Nämä lajit ovat tyypillisesti pienikokoisia yksivuotisia kasveja, joiden esiintymisen ajankohta on liian varhainen monien muiden putkilokasvilajien selvittämiseen. Toinen maastokäynti tehtiin keskikesällä, jolloin havainnoitavissa olevien lajien kirjo on laajin. Lisäksi tarkastettiin täyttääkö Järvenpäänmäen tervaleppäluhdaksi kutsuttu alue luonnonsuojelulain tarkoittaman tervaleppäkorven kriteerit (Luonnonsuojeluasetus 1997/2005). Selvitysmenetelmät kuvataan liitteessä 1 ja tulokset esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Kuva 1. Alhonpään selvitysalueen rajaus (punainen viiva).

4 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Kuva 2. Syrjämäen selvitysalueen rajaus (punainen viiva). 2. Tulokset 2.1. Kasvillisuusselvitys Hertta-tietokannassa ei ole selvitysalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä mitään arvokkaita luontokohteita (Marjo Saukkonen, kirjallinen tieto ). Maastotyössä löytyi yksi huomionarvoinen putkilokasviesiintymä. Syrjämäen alueen pohjoisosissa on pieni Suomen vastuulajiksi määritellyn kaiheorvokin (Viola selkirkii) esiintymä (ks. liite 2) Tervaleppäkorpi Järvenpäänmäen itäpuolinen tervaleppäkorpi täyttää luonnonsuojelulain kriteerit.

5 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Toimenpidesuositukset Suosittelemme Syrjämäen alueen kaiheorvokkiesiintymän huomioimista kaavoituksen yhteydessä, sillä Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan ne tulee huomioida maankäytön suunnittelussa (ks. Ympäristöministeriö 2007). Suosittelemme Järvenpäänmäen itäpuolisen tervaleppäkorven säilyttämistä kaavoituksen yhteydessä. Tervaleppäkorven rajaus ja lopullinen arvio kriteerien täyttymisestä tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Kohde vaikuttaa täyttävän tervaleppäkorven määritelmän, joten se on ympäristökeskuksen tekemän rajauspäätöksen tiedoksiantamisen jälkeen suojeltava kohde, jonka ominaispiirteitä ei saa ilman lupaa muuttaa. 4. Kirjallisuus Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Vihdin kunta & WSP Finland Oy 2007: Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A. Ympäristövaikutusselvitys. Raporttiluonnos. Ympäristöministeriö 2007: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut,

6 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Liite 1. Menetelmäkuvaukset. 1. Kasvillisuusselvitys Nummelan eteläosien Alhonpään ja Syrjämäen kaava-alueilla tehtiin rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n luontodirektiivin mukaisten ja muiden huomioarvoisten putkilokasvien esiintymisselvitys vuonna Selvitysalueet (rajaukset kuvissa 1 & 2) kierrettiin kattavasti läpi molemmilla maastokäynneillä. Havaittujen huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät merkittiin kartalle ja esiintymien sijainneista tallennettiin GPSkoordinaatit. Kevätaspektin lajisto selvitettiin 5.6. ja muu lajisto Kasvillisuusselvitykset teki Henna Makkonen. Taustatiedoiksi tarkistettiin myös onko ympäristöviranomaisten Hertta-tietokannassa havaintoja tai aluerajauksia selvitysalueilla. 2. Luontotyyppiselvitys Järvenpäänmäen itäpuolella m etäisyydellä sijaitsevan tervaleppäluhdan luonne tarkistettiin maastokäynnillä. Kyseessä on raporttiluonnoksenne kohde 71 (vaikutus n:o 20) (Vihdin kunta & WSP Finland 2007). Selvityksen teki Henna Makkonen

7 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Liite 2. Tulokset. 1. Kasvillisuusselvitys Alhonpää Kivistöntien ja peltojen välinen alue on eteläosistaan vastikään hakattua lehtomaista, loivaa rinnettä, johon on jätetty muutamia koivuja. Ritalan pelloilla on muutamia lehtipuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueen kaakkoisosassa rehevä, nuorehkoa koivua, raitaa ja haapaa kasvava rinnelehto (ilmeisesti aiemmin laidunnettu). Aivan koillisnurkka on kuusikkoa ja tuoretta, lehtomaista kangasmetsää. Pellon ja Porintien välissä osa pellosta on kesannolla, jonka itäpuolella on pieni niitty ja istutettu männikkö. Aivan Porintien tuntumassa liikkuminen oli kiellettyä rakennustyömaan ja räjäytysten vuoksi, joten sekametsäkaistaletta ei voitu kartoittaa. Kivistöntien itäpuolella, aivan Alhonpääntien eteläpuolella on kuusivaltainen, lehtomainen ojan halkoma kangasmetsälaikku. Alhonpääntien pohjoispuolella on mäntyvaltainen kalliometsä, joka on rinteiden alaosasta kuivaa-tuoretta kangasmetsää ja ylempää jäkäläkalliota. Kivistöntien länsipuolen alavat pohjoisosat ovat tuoretta hakkuuta, joihin on jätetty muutamia koivuja. Alueella on muutamia kosteita rahkasammalpainanteita. Etelään päin mentäessä on hakkuiden välissä kaistale haapavaltaista (järeitäkin haapoja) tuoretta lehtometsää, jonka eteläpuolella on taas hakkuita. Jatkettaessa kohti etelää on nuorehkoa sekametsää (koivua, kuusta, ylempänä rinteissä mäntyä ja kuivaa kangasmetsää). Alueen lounaisosa on lähinnä kuusivaltaista, tuoretta kangasta. Syrjämäki Kattilamäentien länsipuoli: Eteläosassa Kattilamäentiestä länteen on heinäpelto, jonka tuntumassa kasvaa nuorta koivikkoa (tilarajan mukaisesti). Länsipuolella on tuoretta kuusivaltaista, lehtovaikutteista sekametsää. Voimalinjan halkoma, käsitelty talousmetsä on paikoin mänty-, paikoin kuusivaltaista tuoretta-kuivaa kangasta. Kattilamäentien itäpuoli: Alueen eteläinen osa on lähinnä nuorta (paikoin jopa ryteikköistä) koivikkoa ja kalliomännikköä. Paikoin esiintyy kosteata mesiangervovaltaista suurruohostoa. Talon pohjoispuolella on kuusimetsää (tuoretta kangasta). Mesiangervolaikku jatkuu rehevänä pohjoispuoleisen tilan (talon pihapiiri) ojitetussa istutuskoivikossa. Idempänä on

8 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset vaihtelevaa talousmetsää: koivikoita ja rinnemänniköitä. Syrjämäen tilan pellot pihapiireineen jätettiin inventoimatta. Tilan itäpuolella on kuusivaltainen tuore kangasmetsä, joka rajautuu koivikkoon ja pohjoisessa kuivaan mäntykankaaseen. Huomionarvoinen laji Ainoa huomionarvoinen putkilokasvilaji oli Syrjämäen alueen pohjoisosissa esiintyvä kaiheorvokki (Viola selkirkii) (kuva 2.1; koordinaatit : [YKJ]). Kasvupaikka oli kuusivaltaisessa rinteessä, jossa havaittiin kahdeksan kaiheorvokin ruusuketta. Lajia ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi (LC), mutta se on määritelty Suomen vastuulajiksi (Rassi ym. 2001, Ympäristöministeriö 2007). Vastuulajeissa se kuuluu luokkaan, jonka lajien Euroopan kannasta % kasvaa Suomessa. Kuva 2.1. Kaiheorvokkiesiintymän sijainti.

9 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset Luontotyyppiselvitys Järvenpäänmäen kuvio on kokonaisuudessaan hyvin edustavaa kurjenmiekkavaltaista tervaleppäkorpea, joka täyttää luonnonsuojeluasetuksessa annetut suojeltavan luontotyypin kriteerit. Kohteen valtapuuna on tervaleppä (Alnus glutinosa) (ks. kansikuva). Pensaina kasvavat paatsama (Rhamnus frangula), tuomi (Prunus padus), mustaherukka (Ribes nigrum) ja pajut (Salix spp.). Aluskasvillisuus on kaksijakoista; kuivempien mättäiden ja välikköpintojen vaihtelua. Mättäillä kasvaa lähinnä mesiangervoa (Filipendula ulmaria), ranta-alpia (Lysimachia vulgaris), punakoisoa (Solanum dulcamara), suo-orvokkia (Viola palustris) ja rantakukkaa (Lythrum salicaria). Välikköpintojen valtalajina ovat kurjenmiekka (Iris pseudacorus), vehka (Calla palustris) ja kurjenjalka (Potentilla palustris). Sammallajeista alueelta löytyvät esim. luhtakuirisammal (Calliergon cordifolium) ja kiiltolehväsammal (Pseudobryum cinclidioides). Alueen rajaus vastaa raporttiluonnoksenne (Vihdin kunta & WSP Finland 2007) rajausta.

10 Lansantie 3 D Espoo Pekka Robert Sundell Toimitusjohtaja p pekka.sundell@faunatica.fi Marko Nieminen Dosentti, tutkimussuunnittelija p marko.nieminen@faunatica.fi Kari Nupponen FM, projektipäällikkö p kari.nupponen@faunatica.fi