Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)"

Maarit Lahti
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen metsään menevistä sivupoluista ja olet perillä havainnointipisteessä, kuusimetsässä risteilee muutamia polkuja. Kartta: Havaintoalue on rajattu kuusivaltaisen metsän reunojen mukaan (katso kartta). Havainnointipisteen koordinaatit (ETRS- TM35FIN) ovat: N E Maisemakuva: Kuvaus: Hämäläntien pökkelömetsä on tuoretta kangasmetsää, jossa kuusi on pääpuulaji. Kuusten seassa kasvaa hieskoivuja, joista osa on jo alkanut lahota tarjoten pesäpaikkoja tikoille ja tiaisille. Metsän halkaisevat polut johtavat pienelle metsäaukiolle. Mustikka on kenttäkerroksen valtalaji. Polkujen reunoille on rannan ja kuusimetsän vaihettumisvyöhykkeeseen on levinnyt myös niittyjen ja lehtimetsien lajistoa. Pökkelömetsään pääsee Hämäläntien päästä lähtevää polkua pitkin.

Kartta: Havaintoalue on rajattu kuusivaltaisen metsän reunojen mukaan (katso kartta).

2 Historiaa: Metsikössä ei ole tehty hakkuita noin pariinkymmeneen vuoteen. Tätä aiemmin metsä on ollut paikallisten maatilojen talouskäytössä siten, että parhaat puut on kaadettu rakennuspuiksi. Nyt kasvavat puut ovat tyypillisesti arviolta vuoden ikäisiä. Toinen maisemakuva: Nykyisin alue on Oulun kaupungin omistama ja kaupunki aikoo hoitaa metsää säästämällä sen kaikilta hakkuilta. Pökkelöt tarjoavat elinpaikan linnuille ja hyönteisille. Kasvit ja eläimet: Havainnointipisteen kasvilajisto on tyypillistä tuoreiden kankaiden lajistoa, johon sekoittuu naapuriympäristöistä niittyjen ja rantametsien lajistoa. Mustikan, kuusen ja hieskoivun lisäksi muita Hämäläntien pökkelömetsän tyyppilajeja ovat metsälauha, juolukka, kultapiisku ja oravanmarja; tien puolen valoreunoissa runsaita ovat myös puolukka ja metsämaitikka. Sienistä on mainittava taulakääpä, joka on varsin runsas lahoavissa koivuissa. Oulun seudulle hieman harvinaisempia kasvihavaintoja ovat tuppisara (joka ei ole kuusimetsien laji, mutta kasvaa havainnointialueen rehevässä reunavyöhykkeessä), ahokeltano sekä nurmitatar, jota kasvaa muutamia yksilöitä niittymäisellä metsänaukiolla. Hämäläntien pökkelömetsässä pesii tiaisia, rastaita, käpytikka, punarintoja, peippoja ja viherpeippo. Perhosista tapaa tavallisimmin hämärään aikaan lentäviä yöperhosia mm. mustikkalehtimittaria ja mustikkamittaria. Valokuva: Toinen valokuva: Metsäalvejuuri on metsiemme ylivoimaisesti yleisin saniainen. Taulakääpä viihtyy lahoavissa koivuissa.nimensä taulakääpä saa käytöstään tulenteon apuna.

Pökkelöt tarjoavat elinpaikan linnuille ja hyönteisille.

3 Luontokokemukset: Lahoavien koivujen kyljissä kasvaa kääpiä. Tässä metsikössä taulakääpä on runsas. Tapasin kerran perinnetyötapoja harrastavan opiskelijapojan. Hän pyrki valmistamaan kaiken tarvitsemansa keskiaikaisin menetelmin, ilman kaupasta ostettuja työkaluja, valmistaen itse työkalunsakin. Hän kertoi, että entisaikoina taulakääpää kuljetettiin mukana tuluspussissa ja käytettiin tulentekoon; siitä saatiin lipeäkäsittelyn avulla materiaalia, jonka sai hehkumaan pienelläkin kipinällä. Niinpä tuumasta toimeen, keräsin pökkelömetsästä pari kääpää, savusaunan pesästä otin tuhkaa ja keitin käävän pinnasta vuoltuja paloja tuhkassa. Ja hommahan toimi, käävässä kipinän sai säilymään, jos ei nyt päiviä niin ainakin tunnin verran. Ja sopivasti puhaltelemalla kipinästä sai tuohen pinnasta raaputetut ohuen ohuet siivut syttymään. Aika paljon vaikeampaa kuin tulitikut. Kasvi Runsaus Kukintoja havaittu vinkkejä havainnointiin Peltokorte X Korpi-imarre XX Metsäalvejuuri XXX Metsäimarre XXX Kuusi XXXX Kataja XX Rentukka X Hieskoivu XXX Harmaaleppä X Heinätähtimö X Nurmitatar X Metsänaukiolla Niittysuolaheinä X 1.6- Suo-orvokki XX Hanhenpaju X Puolukka XXX Mustikka XXXX Juolukka XXX 1.6- Metsätähti XX Mesiangervo X 1.7- Lillukka XX Vadelma X Mesimarja XX Pihlaja XX Tuomi X Maitohorsma X 1.7- Ruohokanukka XX

Hän kertoi, että entisaikoina taulakääpää kuljetettiin mukana tuluspussissa ja käytettiin tulentekoon; siitä saatiin lipeäkäsittelyn avulla materiaalia, jonka sai hehkumaan pienelläkin kipinällä.

4 Karhunputki XX Lehtovirmajuuri XX 1.7- Kangasmaitikka XX 1.7- Metsämaitikka XXX 1.7- Kultapiisku XX Siankärsämö X 1.7- Päivänkakkara X 1.7- Sarjakeltano XX Ahokeltano X Pökkelöisten koivujen alla Oravanmarja XXX Jouhivihvilä X Kevätpiippo XX 1.5- Jokapaikansara XX Harmaasara X Tuppisara XX Lahdenpuoleisen rantalepikon reunassa Lampaannata X Valoisassa eteläreunassa Punanata X Metsänaukiolla Niittynurmikka X Nurmilauha XX Metsälauha XXX Nurmirölli X Korpikastikka XX Rantalepikon reunoilla X=yksittäin (vaikea löytää), XX=niukasti (pitäisi löytyä), XXX=paljon (helppo löytää), XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä. Laji talvi kesä tavattavissa havainnointivinkki Sepelkyyhky XX Käpytikka XX XX vuoden ympäri Vuonna 2008 pesä ja poikue Metsäkirvinen XX Tilhi XX pihlajanmarja-aika Punarinta XXXX Laulaa hämärässä keväällä Leppälintu X Mustarastas X Laulurastas XX Räkättirastas XXX Punakylkirastas XXX Pajulintu XXXX Hippiäinen XX XX vuoden ympäri Kirjosieppo XX Harmaasieppo XX Sinitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri

6- Lahdenpuoleisen rantalepikon reunassa Lampaannata X 10.6- Valoisassa eteläreunassa Punanata X 10.6- Metsänaukiolla Niittynurmikka X 10.6- Nurmilauha XX 20.6- Metsälauha XXX 10.6- Nurmirölli X 20.

5 Hömötiainen XXX XXX vuoden ympäri Talitiainen XXXX XXXX vuoden ympäri Harakka XX XX vuoden ympäri Varis XX XX vuoden ympäri Vihervarpunen XX XXX ei sydäntalvella Viherpeippo XXX XXX vuoden ympäri Peippo XXXX Punatulkku XX Pikkukäpylintu XX X vuoden ympäri XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin X=harvinasempi vieras Perhoslaji Runsaus Perhosia lennossa vinkkejä havainnointiin Lanttuperhonen X Loistokultasiipi X Kangasperhonen X Paatsamasinisiipi X Metsänokiperhonen XX Mustikkalehtomittari XX Pihamittari X Mäkikenttämittari XX Purppurakenttämittari X Mustikkamittari X Syysvarpumittari X Täplänauhamittari X Leppävalkomittari X XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan Retket: Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä , , ja Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä sekä lisäksi , , , Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä , , , , , , ja Tätä esitettä on päivitetty viimeksi

4 Pikkukäpylintu XX X vuoden ympäri XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö XX=majailee havainnointialueella päivittäin

6 Tekijät: Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan yhteisötoimintaa.

Samankaltaiset tiedostot

Tönkinniemi (Pateniemessä)

KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia