TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 660/61/612/2005

Kehittämis- ja elinkeinojaosto 5 09.02.2009 Kehittämis- ja elinkeinojaosto 38 11.05.2009 Kaupunginhallitus 196 18.05.2009 Kaupunginvaltuusto 95 10.06.2009 TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 660/61/612/2005 KEJ 5 Lohjan kaupungissa ei ole voimassa yhtenäistä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Taajamarakenteen muotoutumista on ohjattu oikeusvaikutuksettomilla yleiskaavoilla (Lohjan yleiskaava 1970, Lohjan kunnan yleiskaava 1992) sekä myöhemmin laadituilla maankäytön kehityskuvilla (1995, 2004). Kaupunginvaltuusto hyväksyi (10.11.2004 89) Lohjan maankäytön kehityskuvaksi 2025 ja yleiskaavoituksen pohjaksi tasapainotetun vaihtoehdon (väestönkasvuennuste 1 %/vuosi). Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti kokouksessaan 06.06.2005 ( 45) asettaa taajamaosayleiskaavan MRL 63 :n mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville osallisten mielipiteiden esittämistä varten. Yleiskaavoittaja aloitti työskentelyn kaupunkisuunnittelukeskuksessa 9.1.2006. Kehittämis- ja elinkeinojaosto keskusteli osayleiskaavaprosessista 13.03.2006 ( 21). Kehittämis- ja elinkeinojaosto päätti kokouksessaan 10.04.2006 ( 26) hyväksyä taajamaosayleiskaavan uuden osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty 10.4.2006) ja alustavan rajauksen sekä ilmoittaa kaavan vireille tulosta uudestaan. Kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsi kokouksessaan 12.02.2007 ( 16) tiedoksi taajamaosayleiskaavan selvitykset (päivätty 15.1.2007). Jaosto merkitsi taajamaosayleiskaavan kaupallisen selvityksen tiedoksi erikseen kokouksessaan 12.3.2007. Lisäksi kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi selvityksen Lohjan vihreä selkäranka - viher- ja virkistysaluejärjestelmä taajamaosayleiskaavaa varten 01.10.2007 ( 95). MRL 66 :n mukainen kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa 27.4.2007. Neuvottelun perusteella selvityksiä täydennettiin vastaamaan MRL:n vaatimusta selvitysten riittävyydestä. Selvitys Helsingin ja Turun välisen radan linjausvaihtoehdoista Lohjan alueella valmistui Lohjan kaupungin, Uudenmaan liiton ja Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta Sito Oy:n tekemänä vuoden 2007 lopussa. Turunväylän (valtatie 1) ja Espoo-Lohja -radan liikennekäytäväselvitys Espoo-Lohja-Vihti (ELVI) valmistui kuntien, Uudenmaan liiton, YTV:n, Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin yhteisestä toimeksiannosta syyskuussa 2007. Selvityksen teki myös Sito Oy. Kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsi 14.04.2008 ( 39) tiedoksi

Selvitysten täydennyksen (päivätty 14.4.2008) sekä Taajamaosayleiskaavan tavoitteet 2030 (päivätty 14.4.2008) ja esitti kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi mainitun raportin sivut 30-34, Taajamaosayleiskaavan tavoitteet - yhteenveto, taajamaosayleiskaavan laatimisen perustaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 21.04.2008 ( 142) taajamaosayleiskaavan tavoitteiden yhteenvedon taajamaosayleiskaavan laatimisen perustaksi. Kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsi kokouksessaan 10.11.2008 ( 80) tiedoksi selvityksen Espoo-Lohja taajamaliikenneradan asemavaihtoehdot Lohjalla, Maankäyttötarkastelut, Kaupunkisuunnittelukeskus, Maankäyttö 6.10.2008 (tark. 10.11.2008) ja päätti jatkaa taajamaosayleiskaavan vaihtoehtojen laatimista siten, että keskustan asemavaihtoehdot ovat Väinämöisenkadun ja Rautatienkadun asemat sekä muut Lohjan asema, Perttilä ja Muijalan Seisaketie. Asemien tavoitteellinen toteuttamisjärjestys on ensi vaiheessa keskustan asema, sitten Muijalan Seisaketie ja tulevaisuuden varauksena Perttilän asema tai Lohjan asema. Lisäksi jaosto hyväksyi periaatteet taajamaosayleiskaavan vaihtoehtojen laatimiseksi. Kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsi kokouksessaan 15.12.2008 ( 98) tiedoksi Espoo-Lohja taajamaliikenneradan asemapaikkojen selvitys Lohjalla -raportin, päivätty 15.12.2008, ja päätti pyytää asemapaikkavaihtoehdoista Ratahallintokeskuksen lausunnon. Jaosto merkitsi myös tiedoksi taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot A Tasapainoilun tiellä, B Taajamaradan asemat, C Liityntähelminauha ja D1 Tulevaisuuden kaupunkirata sekä D2 Tulevaisuuden asemakaupunkirengas, päivätty 15.12.2008, vaikutusten vertailua ja osallistumismenettelyä varten ja päätti, että Moisionpellon alue tarkastellaan selvitysalueena keskustan osayleiskaavan yhteydessä. Taajamaosayleiskaavan prosessiin ja asiakirjoihin sekä selvityksiin voi tutustua tarkemmin Lohjan kaupungin nettisivuilla www.lohja.fi (asukas kaavat ja rakentaminen kaavoitus yleiskaavat taajamaosayleiskaava). Uuden kehittämis- ja elinkeinojaoston aloittaessa toimintansa helmikuun alussa 2009 taajamaosayleiskaavan vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on meneillään. Osayleiskaavasta on tarkoitus pitää asukastilaisuudet viikoilla 6 ja 7. Neuvottelu sidosryhmille on Uudenmaan ympäristökeskuksessa 5.3.2009 ja valtuustoseminaari 10.3.2009. Kevään 2009 aikataulua on korjattu vastaamaan uutta tilannetta ja täydennetty loppuvuoden osalta. Taajamaosayleiskaavan luonnoksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä. (Leena Iso-Markku) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Taajamaosayleiskaavan eteneminen, päivitetty 9.2.2009 - Taajamaosayleiskaavan aikataulu 2009 - vaihtoehtojen vertailu ja luonnos, 9.2.2009 Esitys Kaav.joht. Kehittämis- ja elinkeinojaosto merkitsee tiedoksi taajamaosayleiskaavan tilanteen.

Päätös Merkittiin tiedoksi taajamaosayleiskaavan tilanne. --------------------------------- KEJ 38 Taajamaosayleiskaavan vaihtoehtoja on vertailtu kaupunkisuunnittelukeskuksen omana työnä. Vertailusta on valmistunut raportti, joka on päivätty 11.5.2009. Vertailu perustuu kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelutyön lisäksi kaupungin sisäisiin työpajoihin. Vaihtoehtoja vertailtiin asukastilaisuuksissa, jotka järjestettiin erikseen Etelätaajamassa, Keskustaajamassa, Pohjoistaajamassa ja Länsitaajamassa. Asukastilaisuuksien täydennyksenä sekä nettisivujen kautta on tullut palautetta ja ehdotuksia, joista on luettelo ja kartta erillisenä liitteenä. Lisäksi Lohjan lukion ykkös- ja kakkosluokkalaiset tarkastelivat vaihtoehtoja osana kartografian kurssia. Vaihtoehdoista pidettiin viranomaisille epävirallinen neuvottelu 5.3.2009. Muistio neuvottelusta on oheisena liitteenä. Kaavaprosessia koskien nousi esille tarve kytkeä taajamaosayleiskaavan aikataulu Lohjan ja Salon välisen rautatieyhteyden YVA-prosessiin, josta yhteysviranomainen antaa lausunnon syksyllä 2010. Kaavan sisältöön liittyvät oleellisimmat viestit neuvottelusta ovat, että Nummenkylän mahdolliset työpaikka-alueet ovat voimassa olevan maakuntakaavan vastaisia moottoritien eteläpuolella, että kaikki Lohjan ja Salon välisen raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiprosessissa olevat ratalinjaukset olisi huomioitava taajamaosayleiskaavassa, että Nummelan asemapaikka on kilpaileva asemapaikka Lempolan asemalle ja että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden takia Helsingin seudun lentokenttähankkeeseen tulisi ottaa kantaa kaavaprosessissa. Ratahallintokeskukselta pyydettiin erikseen lausuntoa vertailun pohjana olevista taajamaliikenneradan asemapaikkavaihtoehdoista (Espoo-Lohja taajamaliikenneradan asemapaikkojen selvitys Lohjalla 15.12.2009). Ratahallintokeskus ei ole antanut asiassa kirjallista lausuntoa, mutta asiaa hoitava liikennejärjestelmäosaston kehittämisyksikön päällikkö Jukka Ronni on kommentoinut selvitystä puhelimitse 4.5.2009. Hän pitää selvitystä tarkoitukseensa nähden asiallisena ja riittävänä, eikä Ratahallintokeskuksella ole huomautettavaa asemapaikkavaihtoehdoista. Asemapaikoista keskustan aseman sijainti on haasteellisin johtuen radan kaarevuudesta ja olevasta maankäytöstä. Radan kaarevuus voi vaatia joitain tarkistuksia rakenteisiin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ratahallintokeskus ei pidä Keski-Lohjan, Tynninharjun ja Virkkalan asemapaikkojen tarkempaa selvitystä tässä vaiheessa tarpeellisena, vaan asemapaikkoihin voi varautua maankäytön perusteella. Kaavoitus- ja strategiaseminaarissa 10.3.2009 käsiteltiin vaihtoehdon valinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Yhteenveto seminaarista on oheisena liitteenä. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Espoon kaupungin, Kirkkonummen kunnan, Vihdin kunnan ja Lohjan kaupungin yhteisesti hankkiman konsultin FCG Planekon edustaja esittelee selvityksen kehittämis- ja elinkeinojaostolle ennen tämän

kokouksen alkua. Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta on käynnistetty Helsinki-Malmin lentokenttää ja pääkaupunkiseudun muita mahdollisia pienilmailukenttiä koskeva lähtökohtaselvitys. Selvityksen perusteella päätetään, mitkä paikkakunnat ovat kokonaisuuden kannalta soveltuvia alueita lentokenttätoiminnalle ja kannattaa ottaa mukaan myöhemmin tehtävään ympäristövaikutusten arviointiin. Ministeriön talvella 2008 teettämän valmistelutyön mukaan pääkaupunkiseudun pienilmailutoiminnoille soveltuvia paikkoja ovat nykyisen Helsinki-Malmin lentokentän lisäksi Lohjan Nummenkylä ja Teutari, Loppi, Kiikala, Kärkölä ja Porvoon Backas, Hinthaara ja Pernaja. Rinnan kyseisen selvityksen kanssa on vireillä Ympäristöministeriön elinkeinopoliittinen selvitys. Tavoitteena on, että pienilmailukenttiä koskeva lähtökohtaselvitys valmistuu kesäkuussa 2009. Kaava-alueen rajaus: Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdoissa B, C ja D2 on tarkasteltu mahdollisuutta sijoittaa laaja yhtenäinen työpaikka-alue kaavaprosessin alussa rajatun alueen ulkopuolelle logistisesti tärkeälle Nummenkylän alueelle moottoritien tuntumaan. Taajamaosayleiskaavan alueen laajentamisesta Nummenkylässä on tehty myös valtuustoaloite. Aloitteessa esitetään kaupunginhallitukselle, että se "pikaisesti ryhtyisi toimeen laajentaa Nummenkylän taajamaosayleiskaava-aluetta ottamalla kaavoitukseen mukaan myös alueita moottoritien eteläpuolelta Nummenkylän koulun ja Kahvimaan väliseltä alueelta". Kaupunginvaltuuston kaavoitus- ja strategiaseminaarissa Nummenkylän alueen sisällyttäminen taajamaosayleiskaavan alueeseen sai melko yksimielisen kannatuksen. Samalla pidettiin tarkoituksenmukaisena huomioida kaavassa oleva kyläasutus sekä mahdollisuudet yhdistää asuminen ja yritystoiminta alueella. Pohjoistaajaman asukastilaisuudessa tuotiin esille halukkuus saada työpaikka-alueita Nummenkylään. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksessä Nummenkylä nähdään potentiaalisena logistisena solmukohtana. Vihdin kunta on epävirallisessa neuvottelussa 5.3. ollut valmis yhteistyöhön Nummenkylän alueen kaavoituksessa, eikä ole vastustanut ratkaisua. Taajamatoimintojen laajentaminen Nummenkylässä moottoritien eteläpuolelle on voimassa olevan maakuntakaavan vastaista. Maakuntakaavan uudistamistyö on käynnissä ja 1. vaihekaavan valmistelussa esillä olleet logistiikka-alueet (mm. Nummenkylä) on mahdollista nostaa uudelleen käsittelyyn. Kaava-alueen laajentaminen lisää taajamaosayleiskaavaprosessin riippuvuutta maakuntakaavan aikataulusta. Vaihtoehdoissa D1 ja D2 tarkasteltiin työpaikka-alueen sijoittamista kaavaprosessin alussa rajatun alueen ulkopuolelle moottoritien pohjoispuolelle Lempolan liittymän kohdalla. Kaukoliikenneaseman sijoittuminen Lempolaan on vaihtoehto, joka ei toteutune kaavan tavoitevuoteen 2030 mennessä. Valtuustoseminaarissa kaava-alueen laajentaminen tulevan aseman kohdalla sai kahtalaisen vastaanoton: työpaikka-alueen suunnittelu taajamaosayleiskaavan yhteydessä sai myös kannatusta, mutta ehkä hiukan enemmän aluetta pidettiin tulevaisuuden

reservinä. Alueiden varaaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta perusteltua ja tarpeellista siinä tapauksessa, että Lempolan asema toteutuu ja suunnitelmat sen sijainnista tarkentuvat. Lempolan asemaan sekä moottoritien pohjoispuoliseen työpaikka-alueeseen sisältyy toistaiseksi niin paljon epävarmuustekijöitä, että ei ole riittäviä perusteita ryhtyä tekemään maankäytön varauksia. Asukkaat suhtautuivat Lempolan työpaikka-alueeseen epäluuloisemmin ja kielteisemmin kuin Nummenkylän työpaikka-alueeseen, jota monet toivoivat. Kaava-alueen rajaukseen voidaan joutua ottamaan kantaa uudestaan, kun Lohjan ja Salon välisen radan maastokäytävän sijainti tarkentuu. Etelätaajaman asukastilaisuudessa tuli esille asukkaiden aloitteesta myös kaava-alueen laajentaminen Kirkniemessä laajemmaksi kuin vain tehdasaluetta koskevaksi (Osuniemi siltaan asti mukaan kokonaisuuteen). Vaihtoehtotarkastelussa ei ole kuitenkaan tullut esille, että Etelätaajaman taajama-alueen kehittämisen kannalta tähän olisi perusteluja. Kaavaprosessin alussa rajattu alue riittää hyvin Etelätaajaman väestökasvulle eri vaihtoehdoissa. Kaava-alueen rajaus ei estä Kirkniemen asutun alueen kehittämistä osana Etelä-Lohjan maaseutualuetta. Raidehenkilöliikenteen ulottuvuus: Sekä asukastilaisuuksissa että valtuustoseminaarissa tuli selkeästi ilmi tahto, että raideliikennemahdollisuus huomioidaan myös Virkkalassa. Vaikka taajamaliikenneradan saati Virkkalan yhteyden ajoituksesta ei toistaiseksi ole tietoa, on niillä niin ratkaiseva merkitys tavoiteasettelun ja yhdyskuntarakenteen suhteen, että niihin tulee taajamaosayleiskaavassa varautua ja niiden toteutumista edistää. Länsitaajama ja Lempolan pohjoispuolen alue: Monet erityisesti vaihtoehdon B heikkoudet liittyvät siihen, että Länsitaajaman ja erityisesti Paloniemen alueen kehittäminen on hyvin pientä. Toisaalta Länsitaajaman voimakas kehittäminen romuttaisi vaihtoehdon B myönteiset ominaisuudet ja vaikutukset. Valtuuston kaavoitus- ja kehittämisseminaarissa nähtiin Paloniemi korkealaatuisena erillispientalojen alueena. Enemmistö pitää Paloniemeä myös enemmän tulevaisuuden mahdollisuutena. Vastaukset eivät kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteisiä ja ryhmissä on ollut paljon hajontaa mielipiteissä. Länsitaajaman asukkailla on halua kehittää myös Paloniemen aluetta, vaikka toisaalta viheralueitakin kannatetaan. Useimmat vaihtoehdon D1 kielteiset ominaisuudet ja vaikutukset liittyvät Lempolan pohjoispuolelle ja Iloniemeen sijoitettuun uuteen taajama-asutukseen. Lempolan aseman toteuttamisen epävarmuus liittyy myös näiden alueiden suunnitteluun. Alueiden varaaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta perusteltua ja tarpeellista vain siinä tapauksessa, että asema toteutuu. Myös nämä alueet ovat tulevaisuuden mahdollisuus ja reservi, joka suunnitellaan, kun asemasta päätetään. Taajamaosayleiskaavan suunnitteluratkaisut eivät saa estää alueen kehittämistä pitkällä aikavälillä.

Taimisto: Hiidensalmen sisääntulotien kohdalla oleva rakentamaton Taimiston alue on eri vaihtoehdoissa osoitettu eri käyttötarkoituksiin: Vaihtoehdossa A se on viheraluetta, vaihtoehdoissa B ja D1 osittain tiivistä pientalovaltaista asuntoaluetta ja vaihtoehdoissa C ja D2 julkisten palvelujen aluetta (Tennarin liikuntapalvelujen laajentaminen). Ratkaisut myötäilevät muuten Hiidensalmen arkkitehtikilpailun ehdotuksia paitsi, että vaihtoehdoista puuttuvat tehokkaammat kerrostalovaltaiset asuntokorttelit sekä parissa vaihtoehdossa esille tulleet toimisto- ja liikerakennusten korttelialueet. Näissä ratkaisuissa liikerakentaminen olisi toimisto- tai asuinrakennusten pohjakerroksissa, ei erillisenä suuryksikkönä. Kilpailun lähtötiedoista nähdään, että teollisen toiminnan ympäristövaikutukset rajoittavat asuinrakentamista alueella. Olosuhteet eivät tältä osin ole muuttuneet. Vaihtoehtojen vertailussa ja työpajoissa nousi esiin liikuntapalvelujen kehittämisen tarve. Kaikki toiminnat eivät mahdu Harjun liikuntakeskuksen alueelle vaan tarvittaisiin toinenkin alue keskustan tuntumaan. Hiidensalmen alueen kehittäminen Tennarin yhteydessä olisi tähän hyvä ratkaisu. Näin keskustan reunoilla olisi kaksi palvelukeskittymää. Valtuuston kaava- ja strategiaseminaarissa oli erilaisia näkemyksiä Hiidensalmen Taimiston alueen maankäytöstä. Myös urheilupuisto sai kannatusta. Kaupallisessa keskustassa on selvitysten mukaan useita kaupallisesti kehitettäviä korttelialueita. Taimiston alue on erillään kaupallisesta keskustasta, joten kaupan rakentaminen alueelle tuskin tukee keskustan kehittämistä vaan muodostaa erillisen kaupan keskittymän. Kaupan laajamittainen sijoittaminen erilleen keskustasta haittaa kaupallisen keskustan tärkeiden kehittämishankkeiden toteuttamista. Vaihtoehdon valinta: Vaihtoehtojen vertailussa vaihtoehto B on kehityskelpoisin varsinkin niin, että vaihtoehtoa D1 pidetään sen jatkumona tulevaisuudessa. Kaupunginvaltuuston kaavoitus- ja strategiaseminaarissa valittavana vaihtoehtona mainittiin useimmin B- ja D1- vaihtoehdot joko erikseen tai siten, että D1 nähdään B-vaihtoehdon jatkumona. B-vaihtoehtoa on mahdollista kehittää siten, että Paloniemeä kehitetään korkeatasoisena pientalovaltaisena alueena ja vaihtoehtoon yhdistetään asumiseen, työpaikka-alueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin liittyviä hyviksi katsottuja ominaisuuksia vaihtoehdosta C. D1 -vaihtoehdon positiiviset vaikutukset on mahdollista hyödyntää siten, että Lempolan pohjoispuolen ja Iloniemen alueiden käyttö taajamatoimintoihin jätetään toistaiseksi tulevaisuuden reserviksi. Tarvittaessa tehdään kaavaluonnoksen laatimisen aikana vaihtoehtoja

osa-alueittain. Toteuttamisen vaiheistaminen on oleellinen osa kaavaluonnoksen sisältöä. Prosessin jatkaminen: Kaupungin kannalta on johdonmukaisinta tehdä kaavaluonnos jaostolle 9.2.2009 esitetyssä tavoiteaikataulussa. Luonnos on kaupungin oma näkemys mm. valtakunnallisten hankkeiden sovittamisesta Lohjan maankäyttöön. Tämän jälkeen mietitään taajamaosayleiskaavan aikataulun yhteensovittamista mm. Lohjan ja Salon välisen raideliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointiprosessiin. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 16.6.2008 peruuttaa liikenne- ja viestintäministeriölle ja Uudenmaan liitolle annetut myönteiset kannanotot Lohjan kaupungin alueelle mahdollisesti sijoitettavan lentokentän YVA-menettelyn käynnistämisestä. Toistaiseksi ei ole päätöksiä siitä, aloitetaanko varsinainen vaikutusten arviointiprosessi lähtökohtaselvityksen jälkeen ja ovatko Lohjan kohteet silloin mahdollisesti mukana. Jos kaava-aluetta laajennetaan Nummenkylässä, Nummenkylän osayleiskaavaprosessia ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa erillisenä kaavaprosessina, vaan alue tulee kokonaisuudessaan tarkasteltavaksi taajamaosayleiskaavassa. Nummenkylän osayleiskaava on ollut ehdotuksena nähtävillä 1.10. - 2.11.2008 välisen ajan. Siitä on saatu 14 lausuntoa ja 7 muistutusta osallisilta. Nämä on käsiteltävä taajamaosayleiskaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Vihdin kunnan kanssa on käynnistettävä yhteistyö maankäyttösuunnitelmien yhteensovittamiseksi Nummenkylän alueella. Kaava-alueen laajentuessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitettävä ja laajennusalueelle on tehtävä suppeat perusselvitykset, minkä jälkeen alueen asukkaille järjestetään tilaisuus kaavoituksen lähtökohdista ja tavoitteista, jotta he olisivat tasavertaisessa asemassa muiden kaava-alueen osallisten kanssa. Taajamaosayleiskaavan tavoiteasettelun mukainen Virkkalan kaupunkikuvallinen inventointi 2008 valmistui 31.12.2008. Asukkaiden ja osallisten taajamaosayleiskaavaprosessin aikana tekemät ehdotukset ja toiveet sekä mahdollisuudet ottaa niitä huomioon tutkitaan kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä lukuun ottamatta raideliikennettä ja kaava-alueen rajausta koskevia ehdotuksia, joista päätetään vaihtoehdon valinnan yhteydessä. Luettelo palautteen sisällöstä sekä kartta niiden kohdistumisesta kaava-alueelle ovat erillisenä liitteenä. Esitykset ovat lisäksi nähtävänä kokouksessa. (Leena Iso-Markku) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Luettelo ja kartta erikseen saadusta palautteesta ja ehdotuksista - Muistio epävirallisesta neuvottelusta 5.3.2009 - Yhteenveto valtuustoseminaarista 10.3.2009 Liitteet:

- Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu 11.5.2009 - Kaava-alueen rajaus 11.5.2009 Esitys Ksj Kehittämis- ja elinkeinojaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1) se merkitsee tiedoksi taajamaosayleiskaavan vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tehdyn vertailun, päivätty 11.5.2009, liite. 2) taajamaosayleiskaavan laatimista jatketaan vaihtoehdon B, Taajamaradan asemat, pohjalta siten, että pidetään vaihtoehtoa D1, Tulevaisuuden kaupunkirata, sen jatkumona tulevaisuudessa, kuitenkin seuraavin poikkeamin: Paloniemeä kehitetään korkeatasoisena asumisen alueena, Hiidensalmeen Tennarin yhteyteen on mahdollista kehittää vapaa-aika- ja urheilupalvelujen keskittymä, Lempolan mahdolliseen Helsingin ja Turun välisen oikoradan asemaan liittyvien Lempolan nykyisen taajaman pohjoispuolen ja Iloniemen alueiden osoittaminen taajamatoimintoihin jätetään toistaiseksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi siten, että taajamaosayleiskaavalla ei vaikeuteta alueiden myöhempää suunnittelua ja maankäyttöä ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asumiseen, työpaikka-alueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin liittyviä hyviksi katsottuja ominaisuuksia vaihtoehdosta C. 3) taajamaosayleiskaavan aluetta laajennetaan Nummenkylässä moottoritien eteläpuolella liitekartan kaava-alueen rajaus 11.5.2009 mukaisesti, liite, lisätylle alueelle täydennetään perusselvitykset ja osallisille järjestetään mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavatyön lähtökohdista ja tavoitteista, 4) taajamaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään, 5) Nummenkylän osayleiskaava erillisenä kaavaprosessina lopetetaan, kaavassa tähän asti tehdyt ratkaisut otetaan huomioon lähtökohtana taajamaosayleiskaavaa laadittaessa ja kaavasta saatujen lausuntojen ja muistutusten mahdollisesti aiheuttamat muutokset selvitetään taajamaosayleiskaavan prosessissa. Päätös Hyväksyttiin. LIITE KEJ 11.5.09 - Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu 11.5.2009 - Kaava-alueen rajaus 11.5.2009 --------------------------------- KH 196 Erikseen jaettavat asiakirjat: - Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu 11.5.2009 - Kaava-alueen rajaus 11.5.2009 - Luettelo ja kartta erikseen saadusta palautteesta ja ehdotuksista - Muistio epävirallisesta neuvottelusta 5.3.2009

- Yhteenveto valtuustoseminaarista 10.3.2009 Esitys Kj Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: V a l t u u s t o p ä ä t t ä ä 1) merkitä tiedoksi taajamaosayleiskaavan vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tehdyn vertailun, päivätty 11.5.2009; 2) että taajamaosayleiskaavan laatimista jatketaan vaihtoehdon B, Taajamaradan asemat, pohjalta siten, että pidetään vaihtoehtoa D1, Tulevaisuuden kaupunkirata, sen jatkumona tulevaisuudessa, kuitenkin seuraavin poikkeamin: Paloniemeä kehitetään korkeatasoisena asumisen alueena, Hiidensalmeen Tennarin yhteyteen on mahdollista kehittää vapaa-aika- ja urheilupalvelujen keskittymä, Lempolan mahdolliseen Helsingin ja Turun välisen oikoradan asemaan liittyvien Lempolan nykyisen taajaman pohjoispuolen ja Iloniemen alueiden osoittaminen taajamatoimintoihin jätetään toistaiseksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi siten, että taajamaosayleiskaavalla ei vaikeuteta alueiden myöhempää suunnittelua ja maankäyttöä ja huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asumiseen, työpaikka-alueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin liittyviä hyviksi katsottuja ominaisuuksia vaihtoehdosta C. Päätös Hyväksyttiin. --------------------------------- 3) taajamaosayleiskaavan aluetta laajennetaan Nummenkylässä moottoritien eteläpuolella liitekartan kaava-alueen rajaus 11.5.2009 mukaisesti, liite, lisätylle alueelle täydennetään perusselvitykset ja osallisille järjestetään mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavatyön lähtökohdista ja tavoitteista, 4) taajamaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään, 5) Nummenkylän osayleiskaava erillisenä kaavaprosessina lopetetaan, kaavassa tähän asti tehdyt ratkaisut otetaan huomioon lähtökohtana taajamaosayleiskaavaa laadittaessa ja kaavasta saatujen lausuntojen ja muistutusten mahdollisesti aiheuttamat muutokset selvitetään taajamaosayleiskaavan prosessissa. KV 95 Erikseen jaettavat asiakirjat: - Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu 11.5.2009 - Kaava-alueen rajaus 11.5.2009 - Luettelo ja kartta erikseen saadusta palautteesta ja ehdotuksista - Muistio epävirallisesta neuvottelusta 5.3.2009 - Yhteenveto valtuustoseminaarista 10.3.2009

Muutosesitys Valtuutettu Matti Pajuoja esitti valtuutettu Pekka Räsäsen kannattamana, että päätösesityksen kohtaan 2 vaihtoehtoon B lisätään seuraava teksti: Ennen lopullisen kaavaluonnoksen valmistumista selvitetään toimitila- ja työpaikkarakentamisen lisäämisen mahdollisuudet valtatie E 18 eteläpuolisille alueille Karnaisten liittymän ympäristössä sekä välillä Lempola - Muijala. Lisäksi päätösesityksen kohdasta 2 poistetaan seuraava teksti: Hiidensalmeen Tennarin yhteyteen on mahdollista kehittää vapaa-aika ja kulttuuripalvelujen keskittymä. Koska kukaan valtuutetuista ei puheenjohtajan tiedustellessa asiaa ilmoittanut vastustavansa muutosesitystä, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen valtuutettu Pajuojan muutosesityksen. Päätös Valtuusto päätti 1) merkitä tiedoksi taajamaosayleiskaavan vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tehdyn vertailun, päivätty 11.5.2009; 2) että taajamaosayleiskaavan laatimista jatketaan vaihtoehdon B, Taajamaradan asemat, pohjalta siten, että pidetään vaihtoehtoa D1, Tulevaisuuden kaupunkirata, sen jatkumona tulevaisuudessa, kuitenkin seuraavin poikkeamin: Paloniemeä kehitetään korkeatasoisena asumisen alueena, Lempolan mahdolliseen Helsingin ja Turun välisen oikoradan asemaan liittyvien Lempolan nykyisen taajaman pohjoispuolen ja Iloniemen alueiden osoittaminen taajamatoimintoihin jätetään toistaiseksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi siten, että taajamaosayleiskaavalla ei vaikeuteta alueiden myöhempää suunnittelua ja maankäyttöä, huomioidaan mahdollisuuksien mukaan asumiseen, työpaikka-alueisiin sekä viher- ja virkistysalueisiin liittyviä hyviksi katsottuja ominaisuuksia vaihtoehdosta C ja ennen lopullisen kaavaluonnoksen valmistumista selvitetään toimitila- ja työpaik karakentamisen lisäämisen mahdollisuudet valtatie E 18 eteläpuolisille alueille Karnaisten liittymän ympäristössä sekä välillä Lempola - Muijala. 3) taajamaosayleiskaavan aluetta laajennetaan Nummenkylässä moottoritien eteläpuolella liitekartan kaava-alueen rajaus 11.5.2009 mukaisesti, liite, lisätylle alueelle täydennetään perusselvitykset ja osallisille järjestetään mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavatyön lähtökohdista ja tavoitteista, 4) taajamaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetään, 5) Nummenkylän osayleiskaava erillisenä kaavaprosessina lopetetaan, kaavassa tähän asti tehdyt ratkaisut otetaan huomioon lähtökohtana taajamaosayleiskaavaa laadittaessa ja kaavasta saatujen lausuntojen ja muistutusten mahdollisesti aiheuttamat muutokset selvitetään taajamaosayleiskaavan prosessissa. Liite 1/kv 10.6.2009 - Taajamaosayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vertailu 11.5.2009 (ote)

Liite 2/kv 10.6.2009 - Kaava-alueen rajaus 11.5.2009 ---------------------------------