KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 Keskeinen sisältö... 2 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat... 3 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt... 3 1.2 Nykyisten maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksikkökohteiden toteutuminen.. 6 1.3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamatta jätetyt vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät... 9 2 MRL:n muutokset... 10 3 Seudullisuus... 12 4 Mitoitustietojen tarkennus... 14 4.1 Päivittäistavarakaupan liiketilan tarvearvio menneeseen kehitykseen verrattuna... 14 4.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 14 4.3 Liiketilan laskennallinen lisätarve... 15 5 Kaupan hankkeet... 17 6 Muita tausta-aineistoja... 19 7 Maakuntakaavaluonnos... 20 8 Maakuntakaavaluonnoksesta maakuntakaavaehdotukseen... 21 LIITTEET... 21 1

Keskeinen sisältö Kaupan palveluverkko Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitot yhdistyivät vuoden 2011 alussa ja koko alueelle laaditaan yhteinen maakuntakaava ja kaupan palveluverkkoa on mahdollisuus tarkastella kokonaisuutena. Joulukuussa 2010 maakuntahallitukset hyväksyivät maakuntakaavan perusrakenteen. Sen mukaan kaupan palveluverkko tarkistetaan Uudenmaan maakuntakaavan lähtökohdista, missä merkitykseltään seudullinen vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueelle. Perusrakenteen mukaan otetaan huomioon kaupan lainsäädännön muutokset. Lisäksi maakuntakaavan perusrakenteen mukaan ohjataan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Tässä väliraportissa käydään läpi perusrakenteen mukaisesti nykyisten maakuntakaavojen lähtökohdat, keskeiset kaupan lakimuutokset, seudullisuuden määrittely sekä mitoituksen ja ajoituksen pohjaksi tarvittavia tietoja. Vireillä olevat kaupan hankkeet kertovat kaupan toimijoiden suunnitelmista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uudenmaan maakuntakaavaluonnos on valmisteltu samaan aikaan kun Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutoksia kaupan osalta valmisteltiin hyväksyttäväksi. Lain muutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään kuuluu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. MRL:n pykälät suuryksiköistä koskevat myös nykyisten myymälöiden laajentamista tai muuttamista suuryksiköksi sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Lain mukaan maakuntakaavoissa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoitusta ohjataan sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. MRL:n kaupan muutosten soveltamisesta ei vielä ole kokemuksia. Uudenmaan alueella koko maan ostovoimasta arvioidaan olevan kolmannes. Tilanne on haasteellinen. Siirtymäsäännöksen perusteella lakimuutosta joudutaan soveltamaan vireillä olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka on tällä hetkellä luonnoksen valmisteluvaiheessa. Lain soveltamisesta ei ole vielä käytössä oppaita eikä ohjeistuksia eikä mitoituksen osoittamiseksi ole käytettävissä riittävää tietopohjaa nykyisestä erikoiskaupan myymälöiden pinta-aloista. Maakuntakaavaluonnosta on onneksi voitu valmistella yhdessä ympäristöministeriön kanssa ja työssä on voitu hyödyntää ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskuksella teettämää toistaiseksi julkaisematonta selvitystä yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuudesta ja kaupasta. Uudenmaan kaupan ratkaisua on valmisteltu selvittämällä kaupan nykyistä rakennetta, ostovoiman alueellisia kehitysnäkymiä sekä vireillä olevia kaupan hankkeita. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa selvitys valmistui 2010 (Uudenmaan liiton julkaisu E 111 2010). Selvityksessä tarkasteltiin kaupan nykytilanteen lisäksi, mitä erilaiset rakennemallit merkitsisivät vähittäiskaupan kannalta katsottuna ja millaisia vaikutuksia rakennemalleilla on. Kyseessä ei siten ollut vielä kaupan palvelujen sijoittumissuunnitelma. Maakuntakaavaluonnosta varten teetettiin vielä Finnish Consulting Groupilla lisäselvityksiä kaupan hankkeista, laskennallisesta liiketilan lisätarpeista ja seudullisuudesta. Lisäksi luonnosta varten on selvitytetty päivittäistavarakaupan kehitystä ja nykytilaa. Maakuntakaavaluonnokseen on osoitettu 14 uutta merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä pääasiassa kaupalle, joka ei laatunsa puolesta mahdu keskustoihin. Nykyisen Uudenmaan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöistä kumotaan yksi, Lohjan ja Vihdin rajalla oleva merkintä. Taajama-alueiden ja keskustatoiminto 2

jen määräyksiä on täydennetty kauppaa koskevien määräysten osalta. Kaavaratkaisu on vielä kesken ja täydentyy mm. vaikutusten arviointien kautta maakuntakaavaehdotukseen. Maakuntakaavaluonnokseen ei vielä ole esimerkiksi osoitettu enimmäiskerrosaloja. Kaavaluonnoksessa esitettyä kaupan ratkaisua kehitetään eteenpäin luonnoksesta saadun palautteen perusteella myös yhdessä ympäristöministeriön kanssa ja kaupan asiantuntijaryhmän tuella maakuntakaavaehdotukseen. 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt Vahvistetuissa Uudenmaan maakuntakaavoissa on yhteensä 74 aluetta, minne on mahdollista suunnitella merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa. Uudenmaan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita on 53 ja seudullisesti merkittäviä vähittäistavarakaupan suuryksiköitä 13. Itä-Uudenmaan maankuntakaavassa on 6 keskustatoimintojen aluetta ja 2 vähittäiskaupan suuryksikköaluetta. Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitykseltään maakunnalliset ja seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitettiin ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Lisäksi maakuntakaavassa osoitettiin palveluverkkoa perustellusti täydentävät merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintikohteet keskustatoimintojen ulkopuolelle. Kaavamääräyksellä supistettiin oikeutta sijoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Itä-Uudenmaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ovat aluevarausmerkintöjä ja Uudenmaan maakuntakaavassa kohdemerkintöjä. Itä-Uudellamaalla on osoitettu myös alle 2000 k-m 2 kaupan palvelujen alueita, jotka sijoittuvat yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Nämä ovat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä liikennemyymälätason kaupan palveluita. Seudullisuuden rajat eroavat maakuntakaavoissa. Uudenmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä todetaan, että ellei selvitysten osalta erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikköraja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa on yli 10 000 k-m2 ja muualla yli 5000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus on arvioitava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa seudullisen suuryksikön raja on sama kuin MRL:n suuryksikön raja eli 2000 k-m2. Uudenmaan maakuntakaavan keskustojen ulkopuolelle ei pääsääntöisesti sallita suuryksiköihin merkitykseltään seudullista uutta päivittäistavarakauppaa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa tämä sallitaan. 3

Kuva 1. Ote Uudenmaan voimassa olevasta maakuntakaavasta. Keskustatoimintojen alueet Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Uudenmaan voimassa olevan maakuntakaavan kaupan merkinnät Keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksen mukaan aluetta suunniteltaessa on mm. varauduttava riittävään palvelutilatarjontaan. Kohdemerkinnöillä osoitettujen keskustatoimintojen alueiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöillä osoitetaan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli 10 000 k-m 2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli 5 000 k-m 2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Olemassa olevalle merkitykseltään seudulliselle päivittäistavarakaupan suuryksikölle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa tilavaraus ja turvata palveluverkon tarpeiden perusteella sen kehittämisedellytykset. Silloin, kun merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiselle useamman kuin yhden vaihtoehdon suhteessa liikenneväylään tai liikenneväylien risteykseen, on vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ratkaisemiseksi alueelle laadittava yksityiskohtaisempi kaava. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on käsiteltävä kokonaisuutena alueen maankäyttöratkaisu ja vähittäiskaupan yksiköiden sijoittuminen alueelle sekä selvitettävä ratkaisun vaikutukset riittävässä laajuudessa. 4

Itä-Uudenmaan voimassa olevan maakuntakaavan kaupan merkinnät C Keskustatoimintojen alueet Suunnittelumääräys: Lisäksi on luotava edellytykset monipuolisille kaupallisille palveluille ja viihtyisän kävelypainotteisen keskustan kehittämiselle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueita. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistot. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä erikoiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia muilta kaupallisia palveluita. Alue sisältää myös asumista. km Vähittäiskaupan suuryksiköt Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutuksen ajoituksessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa yksi tai useampi vähittäiskaupan suuryksikkö. Kohteiden suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäis-kaupan suuryksiköiden, joiden pinta-ala on yli 2000 kem² (MRL 114 määrittelemä kaupan suuryksikkö), sijainti keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. k kaupan palvelujen alueet Kuva 2. Ote Itä-Uudenmaan voimassa olevasta maakuntakaavasta. C - Keskustatoimintojen alue km - vähittäiskaupan suuryksikkö k- kaupan palvelujen alue (karttaotteen ulkopuolella) Suunnittelumääräys: Alue on varattu kaupan palveluiden ja niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liikennemyymälätason kaupan palveluiden kohteet. Kaupan palveluiden pinta-ala on alle 2000 kerrosneliömetriä. 5

1.2 Nykyisten maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksikkökohteiden toteutuminen Voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön varauksista v. 2003 kaavaa laadittaessa oli uusia kohteita 8 kpl. Tämän raportin liitteessä on esitetty voimassa olevan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköt. Seuraavassa käydään läpi nykyisten maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksiköiden yleis- ja asemakaavallista tilannetta. Espoon Lommila, jossa jo oli olemassa oleva erikoiskaupan suuryksikkö nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Lommilaan on maakuntakaavamääräyksen mukaan mahdollista yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös uusia seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Lommila sisältyy Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa 1:een, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 27.6.1996. Yleiskaavassa alueella yksityisten palvelujen ja hallinnon alue (PK). Alueella voidaan sallia myös varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä koulutus- ja majoitustiloja. Lommila asemakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 31.5.1984. Voimassa olevissa asemakaavoissa on rakennusoikeutta liike- ja toimistorakennusten, toimistorakennusten, liike- ja varastorakennusten, liike- ja varastorakennusten, liike- ja huoltoasemarakennusten sekä teollisuus ja varastorakennusten korttelialueille. Lommilaan keväällä 2011 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä asemakaavamuutoksessa esitetään alueen kokonaismitoituksen nostamista. Hyvinkäällä Sveitsinportaali, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Voimassa olevassa keskustaajaman yleiskaavassa Sveitsinportaalin alueella on pääosin tilaa vaativan erityiskaupan alueita (PK-1) ja yritys- ja liikealueita (TL). Ehdotusvaiheessa olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa Sveitsinportaalin alue on merkitty pääosin kaupallisten palvelujen alueiksi (KM) Asemakaavoissa alue on varattu liikerakennusten korttelialueiksi sekä yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikerakennusten, toimistorakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus ja varastorakennusten korttelialueiksi. Järvenpäässä moottoritien eteläinen liittymä, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Järvenpään oikeusvaikutteisen yleiskaavassa 2020 liittymän ympäristöön on sijoitettu kaupallisten palvelujen aluetta (KM), tehokasta yritysaluetta (TPmax) ja työpaikkaalueita (TP). Liittymän läheisyydessä Tuusulan puolella alueelle laaditussa Tuomala II osayleiskaavaluonnoksessa liittymän läheisyyteen osoitettiin mm. palvelujen ja hallinnon aluetta (P), joka on tarkoitettu pääasiassa kaupallisten palvelujen alueeksi. Lainvoimaisissa asemakaavoissa liittymän ympäristöön tai sen läheisyydessä olevat asemakaavat sisältävät mm tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä KL-9- ja ET/KL-, KL-5- ja K-11- ja K-2- korttelialueilla. Järvenpää ja Tuusula ovat kehittämässä aluetta. Poikkitien yritys- ja palvelualueen maankäyttösuunnitelman tavoitteena on luoda alueelle valmiuksia yritys- ja palvelualueen kaavoitukselle. 6

Kirkkonummella kantatie 51 ja Kehä III:n risteysalue, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Inkilän alueella on voimassa oleva oikeusvaikutteinen Kirkkonummen yleiskaava 2020. Alue on merkitty PT merkinnällä seuraavasti: "Alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle." Liittymän läheisyydessä ovat voimassa Jorvaksenmyllyn, Jorvaksenkolmion, Jorvas teollisuusalue II (Ericssonin tehdas) sekä Kiilakallion asemakaavat. Asemakaavat eivät nykymuodossaan mahdollista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista alueelle, mutta sisältävät merkittävästi rakennusoikeutta, pääosin KTY -toiminnoille, mutta esim. Jorvaksenkolmion osalta asemakaavaan on merkitty myös liikerakennusten (K-) rakennusoikeutta. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän länsipuolella on vireillä outlet hanke, joka on suuruudeltaan maakunnallisesti merkittävä. Keravan moottoritien risteyksen tuntumassa Keravanportti, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Keravan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Keravanportti on merkitty pääasiassa yksityisille palveluille varattavaksi alueeksi (PK). Asemakaavassa alue on merkitty KM-alueeksi, jossa rakennusoikeus on määritelty. Lohjan Tynninharju, joka oli olemassa oleva, merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan suuryksikön sisältävä kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Taajamaosayleiskaavassa, joka oli luonnoksena nähtävillä v. 2010, on maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön alueelle varattu KM-merkinnällä kaupallisten palvelujen aluetta, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lisäksi alueen läheisyyteen on varattu keskustatoimintojen aluetta (C 2). Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylä, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Alueen kaavoitus ei ole edennyt maakuntakaavan suuryksikkömerkinnän suuntaan ja maakuntakaavaluonnoksessa on Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylän rajalle merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö esitetty kumottavaksi. Nurmijärven Ilvesvuori, joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Merkintä on vanhan Hämeenlinnantien ja moottoritien välille Siippoontien päällä. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Siippoontien eteläpuolella on voimassa olevissa asemakaavoissa kaupalle varauksia. Myllykukon alue on merkitty KLH-merkinnällä liike-, toimisto- ja huoltoasemarakennusten korttelialueeksi. Sen länsipuolella on asemakaavoja K ja KTY- toiminnoille. Siippoontien pohjoispuolella on asemakaavoissa työpaikka-alueita. Vantaalle voimassa olevaan maakuntakaavaan on merkitty neljä kohdetta: 1) Varisto- Petikko-Hämeenkylä, 2)Tammisto-Pakkala 3) Porttipuisto sekä 4) Petas, joista viimeksi mainittu on Marja-Vantaan uuden alueen rakentamiseen liittyvä uusi kohde. Tammisto-pakkalaan sisältyi voimassa olevan maakuntakaavan laatimisen aikana jo olemassa oleva päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ohjauksen tavoitteita on tarkennettu oikeusvaikutteisessa Vantaan yleiskaavassa 2007. Länsi-Vantaalle on laadittu erillinen Marja-Vantaan osayleiskaava, joka myös on oikeusvaikutteinen. 7

Yleiskaavoissa maakuntakaavaan merkityt vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty pääosin joko keskustatoimintojen alueiksi (C) tai kaupallisten palvelujen alueet (KM) ovat maakuntakaavan mukaisesti kauppaan erikoistuneita alueita, joille voi sijoittua seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaupallisten palvelujen alueita (KM) kehitetään suurten erikoiskauppojen ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueina, joihin sijoittuvat liikkeet eivät suuren kokonsa vuoksi sovellu keskustatoimintojen alueille. KM-alueet sijaitsevat reunakaupunkivyöhykkeellä Petikko- Varistossa, Tammisto-Pakkalassa ja Porttipuistossa ja ne ovat pääosin irrallaan tehokkaan julkisen liikenteen palveluista ja asuntoalueista. Tuusulassa Maantiekylässä Kehä IV:n varrella (Focus), joka oli uusi kohde nykyistä voimassa olevaa maakuntakaavaa laadittaessa. Alueella ei ole voimassa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä mahdollistavaa yleis- eikä asemakaavaa. Focuksen osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä kesällä 2008. Kaavassa osoitetaan KM-1 merkinnällä vähittäiskaupan suuryksikkö (Focus Retail Stadium). Suunnitelmissa on sijoittaa alueelle suuri, yhtenäinen kaupan keskittymä. Itä-Uudenmaan maankuntakaavassa on 2 vähittäiskaupan suuryksikköaluetta, jotka on esitetty liitteessä. Maakuntakaavan suuryksikkömerkinnät ovat seuraavat. Porvoon Tarmola, keskustan itäosa Tarmolassa on jo nykyisin voimassa olevan MRL:n mukaisia kaupan suuryksiköitä ja myös TIVA-kaupan suuryksiköitä, jotka lainmuutoksen voimaantulon myötä tulevat kaupan ohjauksen piiriin. Tarmolaan on mahdollista rakentaa myös seudusta merkitystä omaavaa päivittäistavarakauppaa Oikeusvaikutteinen osayleiskaava tuli voimaan 2006. Siinä ei voitu Tarmolaan kaupan suuryksiköitä vielä tehdä, koska vastaavaa merkintää ei ollut vahvistettu vielä maakuntakaavassa. Asemakaavoissa on paljon kaupan tilaa Tarmolassa, jolle voi toteuttaa TIVA-kaupan suuryksiköitä. Loviisan keskustan länsiosaan on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö toteavasti kaavaan. Alue kuuluu ympäristöministeriön v. 2010 vahvistamaan Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaavaan. Uuden Valkontien risteykseen on osoitettu kaupallisten palveluiden alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (KM). Lisäksi alueella on voimassa osayleiskaavan alue kaupallisten palveluiden alueelle (KM-1), jolle asemakaavassa voidaan osoittaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälätilojen lisäksi muun erikoiskaupan myymälätiloja, ei kuitenkaan elintarvikkeiden myyntiä. Näiden varausten lisäksi kaavassa oli esitetty lisää KM ja KM-1 alueita, jotka kuitenkin jäivät vahvistamatta. Alueen asemakaavassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavaan merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö on liikerakennusten korttelialue (KM-1), jolle asemakaavamääräyksen mukaan saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. 8

1.3 Itä-Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamatta jätetyt vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 vähittäiskaupan suuryksikköä Itä- Uudenmaan maakuntakaavasta 15.2.2010. Ympäristöministeriön esittää johtopäätöksissä vahvistamatta jättämisen syyksi kohteittain mm. seuraavaa: Kuninkaanportin asemakaava mahdollistaa paljon tilaa vaativaa kauppaa (TIVA:a) n. 91 000 k-m 2, josta puolet toteutunut. Maakuntakaava mahdollistaisi seudullisesti merkittävää erikoiskauppaa ja päivittäistavarakauppaa. Suuryksikkömerkintä on Porvoon keskustasta katsoen moottoritien takana, moottoritie erottaa alueen myös lähiasutuksesta. Varauksen lähellä on vain vähän asutusta, alle 1 km n. 1000 asukasta, päivittäistavarakauppa toimisi lähikauppana vain erittäin pienelle väestölle, alueen saavutettavuus perustuu henkilöautoliikenteeseen. Mm vaikutusten arvioinnissa todetaan etäisyyden olevan liian pitkiä säännölliseen asiointiin kevyellä liikenteellä, vaikka yhteyksiä parannettaisiin. Alueen sijainti yhdyskuntarakenteen reuna-alueella, jossa palvelujensaavutettavuus perustuu henkilöauton käyttöön, lisää liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä.. Vaikutusselvityksessä esitetään, että rakentaminen tulisi toteuttaa vaiheittain ostovoiman kehityksen mukaan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Maakuntakaavassa ei kuitenkaan ole määritelty vähittäiskaupan suuryksikköjen toteuttamisen ajoitusta tai vaiheistusta. Suunnittelumääräystä, jonka mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ajoituksessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen, ei voida pitää ajoituksen ohjauksen kannalta riittävänä Pernajan Vanhakylän erikoiskaupan suuryksikön merkintä sijoittuu vt 7 eteläpuolelle. Asemakaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen ja alueella on n. 2000 k-m 2 tavaratalo huoltoasema- ja ravintolatiloja. Maakuntakaava mahdollistaisi jo nyt merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan edelleen kehittämisen. 3 km säteellä asuu alle tuhat asukasta Alue ei lukeudu aluerakenteen mukaisiin merkittäviin kyliin Alueen asiointi perustuisi henkilöautoliikenteeseen..päästöt, liikenneturvallisuus, liikenteen sujuvuus.. Suuryksikkömerkintä on valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön säilymiseen ja MA/v mukaan.otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti Kun otetaan huomioon valtakunnallisesti merkittävään maisemaan liittyvät arvot ja ma/vmerkintään liittyvän suunnittelumääräyksen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle asettamat reunaehdot, on katsottava, etteivät nämä arvot tule riittävällä tavalla turvatuksi yhteen sovitettaessa ne km2-alueen yksityiskohtaisemman suunnittelun tavoitteiden kanssa. Suuryksikkömerkinnän mahdollistama alueen kaupallisten palvelujen kehittäminen ei myöskään selkeästi kohdistu Isnäsiin johtavan tien länsipuolelle. Loviisan Määrlahti. Loviisan keskustan itäpuolelle Määrlahden alueelle osoitettu vähittäiskaupan alueella on tällä hetkellä noin 2 000 k-m 2 liikerakennus.. alue ei sisälly selostetun maakuntakaavaa laadittaessa tehdyn palveluverkkoselvityksen tarkasteluvaihtoehtoon. Maakuntakaava-aineistoon ei muutenkaan sisälly sitä koskevia selvityksiä ja vaikutusten arviointia, joiden perusteella olisi arvioitavissa, tukeeko alueen vähittäiskaupan suuryksikön edelleen kehittäminen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja edistääkö se valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. 9

Lapinjärven Pukaro erikoiskaupan suuryksikkömerkintä (km2) sijoittuu vt 6:n varteen sen itäpuolelle noin viisi kilometriä Lapinjärven kirkonkylästä pohjoiseen. puuttuu lähiasutus. Oleva erikoistavaran kauppaa käsittävien myymälätilojen osuus on alle 2 000 k-m 2 Lapinjärven Pukaron alue ei sisälly mihinkään edellä maakuntakaavaa laadittaessa tehdyn palveluverkkoselvityksen tarkasteluvaihtoehtoon eikä maakuntakaavaaineistoon muutenkaan sisälly sitä koskevia selvityksiä ja vaikutusten arviointia... Ympäristöministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta tehdyistä valituksista 6.4.2011 (taltionumero 918). Korkein hallinto-oikeus ei nähnyt perusteita muuttaa ympäristöministeriön päätöstä jättää yllä mainitut vähittäiskaupan suuryksiköt vahvistamatta. 2 MRL:n muutokset Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän (ympäristöministeriö, 2009) mukaan kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Arviointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi tähtäsivät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon kehittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Työryhmän ehdotuksia olivat seuraavat: Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset kootaan maankäyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun, johon sisältyy uutena pykälänä kaupan sijoittamisen periaatteet. Ympäristöministeriö uudistaa keskustatoimintojen alueen määrittelyä ja käyttöä koskevaa ohjeistusta yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien ja Suomen kuntaliiton kanssa. Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa ei muuteta. Selvitys kokorajan muutoksesta on kuitenkin tarpeellinen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja määritellään aina maakuntakaavassa. YVA -asetusta tarkistetaan siten, että vähintään 60 000 k-m 2 vähittäiskaupan suuryksiköt otetaan YVA -menettelyn piiriin. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että yleispiirteisten kaavojen kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen tulee perustua palveluverkkoselvitykseen. Ympäristöministeriö kehittää yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien, Suomen kuntaliiton ja aluehallinnon viranomaisten kanssa kaupan palveluverkon suunnittelua ja arviointia palvelevia analyysimenetelmiä kaavoituksesta vastaavien ja kaavoitusta ohjaavien viranomaisten käyttöön. Valtiovarainministeriölle harkittavaksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen tukemaan kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteita. 10

Uudenmaan liitto puolsi 14.6.2010 lausunnossaan luonnosta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta vähittäiskaupan säännösten osalta tietyin varauksin lausunnossaan Jatkovalmistelussa tarpeen selkeyttää lakiehdotukseen sisältyviä käsitteitä Täsmentämistä muun muassa keskustojen ja kaupan laadun määrittely.seudullisesti merkittävien kaupan suuryksiköiden mitoituksen osoittaminen riittävällä tarkkuudella on maakuntakaavan laatimisen kannalta tarpeellinen muutos. Mitoituksen ylärajojen puuttuminen on hankaloittanut kaupan maakunnallisen kokonaisratkaisun määrittämistä ja vaikutusten arviointia. TIVA jatkossa on kuitenkin huomioitava, että paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumisedellytykset eroavat muusta vähittäiskaupasta eikä sen ole aina käytännössä mahdollista sijoittua keskustoihin, jolloin on voitava hyväksyä myös sijoittuminen keskusta-alueiden ulkopuolelle, lausunnossa todetaan. Ratkaisu selkeyttää lain soveltamista ja tulkintaa ja on tasapuolinen kaupan eri toimialoille. Uudenmaan liitto muistutti, että lakimuutokseen liittyvien oppaiden ja ohjeistuksen laatimiseen on syytä panostaa. Tärkeätä on myös, että käytössä on riittävä tietopohja erityisesti erikoiskaupan myymälöiden pinta-alojen osalta. Tällä hetkellä ei tätä tietoa ole saatavissa. Hallituksen esitys laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta kaupan osalta hyväksyttiin 15.3.2011. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset on koottu MRL:n 9 a lukuun (MRL:n 71 a - e ). Sisältövaatimukset kaupan osalta määrittävät maakuntakaavan sisältöä ja arviointia. Sisältövaatimusten mukaan on huolehdittava Suunniteltu maankäyttö ei saa haitata keskustojen kaupallisia palveluja ja kehittämistä, Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Laissa on keskustan ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Lain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. TIVA, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa sisältyy kokonaisuudessaan ohjauksen piiriin. 11

3 Seudullisuus Maakuntakaavalla ohjataan vain seudullisesti merkittävää kauppaa. Uudenmaan nykyiseen maakuntakaavaan määriteltiin erikoiskaupan osalta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan rajat, jotka on esitetty maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä. TIVA.n merkitykseltään seudullisen rajaa ei määritelty. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus on suunnittelumääräyksen mukaan arvioitava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Itä-Uudenmaan nykyiseen maakuntakaavaan ei tehty erikseen seudullisuuden määrittelyä. Esimerkiksi seudullisuuden rajaa tutkittiin Uudenmaan maakuntakaavan yhteydessä: Kun 60-70 % erikoiskaupan suuryksikön myynnistä lähialueelta, vielä ei seudullinen. / Santasalo Uudenmaan maakuntakaavan kaupan ratkaisut. Edellytysten ja vaikutusten arviointi. 2003. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitto tilasi vuoden 2010 lopulla Finnish Consulting Group:lta lisätyön, jossa selvitettiin paljon tilaa vaativan kaupan seudullisuutta. Seudullisuutta määriteltiin lisätyön perusteella seuraavasti: Myymälän alueellinen väestöpohja Erikoiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat merkittävimmin toimiala/toiminnan laatu sekä markkina-alueen laajuus, joka on suoraan verrannollinen myymälän kokoon: suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen, pieni pärjää vähemmällä. Kooltaan suuri myymälä ei kuitenkaan aina ja automaattisesti ole seudullisesti merkittävä myymälä. Väestömäärältään suurilla alueilla isokin myymälä voi palvella maantieteellisesti pientä aluetta. Etenkin pääkaupunkiseudulla suuret myymälät voivat olla luonteeltaan paikallisia, koska lähistöllä asuu myymälän toiminnan kannalta riittävästi asukkaita. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Tämä tarkoittaa sitä, että myymälän toiminta vaikuttaa yhtä kuntaa laajemmalle alueelle. Seudullista merkittävyyttä voidaan lähestyä tarkastelemalla sekä myymälöiden toiminnan edellyttämää alueellista väestöpohjaa että myymälöiden kokoon perustuvaa väestöpohjaa: kuinka suuri on väestöpohja eri alueilla ja erikokoisilla myymälöillä? Väestöpohjalla tarkoitetaan tässä sitä väestömäärää, jonka yksi tilaa vaativan erikoiskaupan myymälä tarvitsee saavuttaakseen myyntinsä vuositasolla. Lähtökohtana väestöpohjan arvioinnissa käytettiin Uudenmaan huonekalukaupan myymälöiden myyntiä ja huonekalukaupan keskimääräistä kulutuslukua. Väestöpohja laskettiin myynnistä kulutusluvun avulla. Arvioinnin lähtökohtana käytettiin huonekalukauppaa, koska valtaosan alan myymälöistä voidaan olettaa edustavan kooltaan suhteellisen suuria myymälöitä. Erikoiskaupan, myös paljon tilaa vaativan erikoiskaupan, toimialoilla toimii paljon pieniäkin myymälöitä. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan kuuluvan rautakaupan alalla tällaisia ovat esimerkiksi lukkosepänliikkeet. Huonekalukaupan väestöpohja laajennettiin koskemaan koko tilaa vaativaa erikoiskauppaa huonekalukaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan välisen myynnin suhteella. Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälän väestöpohja Uudellamaalla on keskimäärin noin 37 000 asukasta, mutta väestöpohja vaihtelee alueellisesti seuraavasti: - Pääkaupunkiseutu 48 000 - Helsingin seudun kehysalue 14 000 - Länsi-Uusimaa 7 000 - Itä-Uusimaa 15 000 12

Myymälöiden toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden lähellä asuu riittävästi perusasiakaskuntaa. Lähialueelta eli markkina-alueelta voidaan edellyttää löytyvän noin 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Loppuosa asiakaskunnasta on asuinpaikaltaan vaikeasti määritettäviä liikkuvia asiakkaita. Jos jo perusasiakaskunta edellyttää asiakkaita useamman kunnan alueelta, myymälää voidaan pitää seudullisesti merkittävänä. Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälän lähialueen väestöpohja (noin 70 % koko väestöpohjasta) on keskimäärin noin 26 000 ja alueellinen jakauma seuraava: - Pääkaupunkiseutu 34 000 - Helsingin seudun kehysalue 10 000 - Länsi-Uusimaa 5 000 - Itä-Uusimaa 11 000 Väestöpohja myymäläkoon mukaan Myymäläkoon mukaan määräytyvän väestöpohjan arviointi perustuu tilaa vaativan erikoiskaupan yhtä kerrosneliömetriä kohti laskettuun myyntitehokkuuteen ja keskimääräiseen kulutuslukuun. Myyntitehokkuuden avulla laskettiin myynti ja kulutusluvun avulla väestömäärä, jolla myynti täyttyy. Yhden tilaa vaativan erikoiskaupan myymälän vuosimyynnin saavuttamiseksi tarvittava koko väestöpohja ja lähialueen väestöpohja on eri kokoluokissa seuraava: Koko väestöpohja Lähialueen väestöpohja - myymälän koko 5 000 k-m 2 8 000 6 000 - myymälän koko 10 000 k-m 2 17 000 12 000 - myymälän koko 15 000 k-m 2 25 000 18 000 - myymälän koko 20 000 k-m 2 34 000 24 000 - myymälän koko 30 000 k-m 2 50 000 35 000 Suuryksikön koon alaraja Pääkaupunkiseudulla merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoiskaupan myymälän alarajaksi määriteltiin 30 000 k-m2. Ratkaisu perustuu siihen, että pääkaupunkiseudulla yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on 34 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan 30 000 kerrosneliömetrin kokoisen myymälän lähialueen väestöpohjaa. Seutukeskuksissa ja keskisuurissa kunnissa eli Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Porvoossa, Raaseporissa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m2. Tämän kokoisen myymälän tarvitsema lähialueen väestöpohja vastaa keskimäärin Helsingin seudun kehysalueella sekä Itä- ja Länsi-Uudellamaalla yhden myymälän tarvitsemaa lähialueen väestöpohjaa. Pienissä kunnissa eli muissa Uudenmaan kunnissa alarajana on 5 000 k-m2, koska kuntien väestömäärät eivät pääsääntöisesti riitä vastaamaan yli 5 000 kerrosneliömetrin myymälän edellyttämään väestöpohjaan. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kunnissa sijaitsevien tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden välistä nykyistä kokoeroa voidaan hahmottaa esimerkinomaisesti tilaa vaativan erikoiskaupan alueita koskeneen tapaustutkimuksen avulla (Selvitys paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta, ympäristöministeriö 2010). Kyseisessä selvityksessä oli mukana 13 tilaa vaativan erikoiskaupan aluetta (noin 200 tilaa vaativan erikoiskaupan myymälää) yhdeksästä kunnasta. Uudeltamaalta selvityksessä olivat mukana Hyvinkään Sveitsinportaali, Lohjan Tynninharju ja Lempola-Lohjanharju sekä Vantaan Tammisto-Pakkala ja Koivuhaka. Vantaan alueilla keskimääräinen myymäläkoko oli noin 6 700 kerrosneliömetriä, mikä oli noin kolme kertaa suurempi kuin Hyvinkään ja Lohjan alueiden keskimääräinen myymäläkoko. 13

Merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikön alarajaa määriteltäessä lähtöaineistona käytettiin Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin Uuttamaata koskevia tietoja. Tilastokeskuksen aineisto ei sisällä tietoa myymälöiden pinta-aloista. Tämän vuoksi määrittely perustuu myynneistä, kulutusluvuista ja keskimääräisistä myyntitehokkuuksista johdettuihin arvioihin. Tarkastelun tueksi tarvittaisiin kuitenkin tietoa olemassa olevien myymälöiden kerrosaloista. Suomen ympäristökeskus kokoaa parhaillaan erikoiskauppaa koskevaa paikkatietopohjaista aineistoa, johon sisältyy myös arviot myymälärakennusten kerrosaloista. Maakuntakaavaehdotusta laadittaessa merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan suuryksikön alarajaa tarkastellaan myös tämän aineiston pohjalta. 4 Mitoitustietojen tarkennus Maakuntakaavan mitoituksen ja ajoituksen perustaksi tarvitaan arvioita kaupan liiketilan lisätarpeista. Jos kaupan palveluverkon ratkaisut perustuvat liian suureen liiketilan lisätarvearvioon, voi seudullisten suuryksiköiden mitoitus muodostua liian suureksi, jolloin jossain muualla kaupan verkko voi jäädä puutteelliseksi. Ylimitoitus saattaa haitata esimerkiksi keskustojen kaupallisia palveluja ja kehittämistä. 4.1 Päivittäistavarakaupan liiketilan tarvearvio menneeseen kehitykseen verrattuna Kaupan palveluverkko osana rakennemalleja selvityksessä liiketilan laskennallinen lisätarve arvioitiin vuodelle 2035 rakennemalleittain ja seuduittain (PKS, Helsingin seudun kehysalue, Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa). Päivittäistavarakaupan osalta suuruusluokaksi saatiin 0,6 milj. k-m2, joka tarkoittaa karkeasti arvioiden nykyisen päivittäistavarakaupan myymäläpinta-alan kaksinkertaistumista. Kaupan rakennemalliselvityksen jälkeen päivittäistavarakaupan osalta lisätarvetta verrattiin, miten päivittäistavarakauppa on muuttunut 30 v. aikana. Selvitystä varten tilattiin A.C. Nielsenin aineistot myymälärekisterin myymälöistä Uudeltamaalta vuosilta 1980 ja 2009. Selvityksen tuloksena havaittiin, että pieni osa kolmenkymmenen vuoden takaisista päivittäistavaramyymälöistä on enää toiminnassa. Päivittäistavarakaupan pinta-ala on miltei kaksinkertaistunut kun kauppojen lukumäärä on miltei puolittunut. Tulokset kuvaavat kaupan rakennemuutoksen suuruutta ja nopeutta. Menneen kehityksen mukainen päivittäistavarakaupan liiketilan pinta-alan kasvu 1980-2009 välisenä aikana on hieman pienempi kuin kaupan rakennemallitarkastelussa esitetty laskennallinen tarve samanpituisella ajanjaksolle vuoteen 2035. 4.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus MRL:n sisältövaatimusten mukaan on maakuntakaavoituksessa edistettävä sellaisen myymäläverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. A.C. Nielsenin myymälärekisterin myymälöistä selvitettiin nykytilanteen päivittäistavarakaupan saavutettavuutta. Tällä hetkellä päivittäistavarakauppa on alle 1 km:n päässä Uudellamaalla keskimäärin 83 %:lla. Pääkaupunkiseudulla päivittäistavarakauppa on alle 1 km:n päässä 93 %:lla, KUUMA-kunnissa 63 %:lla Länsi- ja Itä- Uudellamaalla 58%:lla asukkaista. Kunnasta riippuen 20-98 % väestöstä asuu alle kilometrin etäisyydellä lähimmästä päivittäistavarakaupasta (Karjalohja - Helsinki). Liitteenä on kartta päivittäistavarakaupan saavutettavuudesta Uudellamaalla 2009. 14

4.3 Liiketilan laskennallinen lisätarve Päivittäistavarakaupasta voitiin selvittää muutos vuosilta 1980-2009 väliseltä ajalta, mutta erikoistavaran kaupasta vastaavaa selvitystä tilastoinnin puutteiden takia ei pystytä tekemään. Miten monikanavamyynti muuttaa liiketilan laskennallista lisätarvetta? Muut muutokset? Olisiko syytä tarkastella kehitystä 25 v. tarkemmin esimerkiksi välivuosin? Mitä epävarmuustekijöitä on liiketilan lisätarvearvioissa? Miten huomioidaan ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilan laskennalliseen lisätarpeeseen. Finnish Consulting Group on selvittänyt liiketilan laskennallista lisätarvetta Uudellamaalla seuraavasti: Kaupan liiketilan laskennallinen lisätarve arvioitiin ostovoiman kasvun perusteella (ostovoiman kasvu jaettiin tavoitteellisella neliömyyntiteholla). Ostovoiman kehitys arvioitiin Uudenmaan kuntien väestöennusteiden ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden mukaan. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoiskaupassa keskimäärin 2 % / vuosi. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan eli uusiin myymälöihin. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Toisaalta ostovoiman vuodon vähentäminen, myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee erikoiskaupassa toimialoittain ja päivittäistavarakaupassa myymälätyypeittäin (korkein suurissa yksiköissä). Näin ollen myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Liiketilatarpeen laskennassa käytettiin kuitenkin kaupan keskimääräisiä tehokkuuslukuja, koska koko maakunnan kattavaa ja vuoteen 2035 ulottuvaa uusperustannan rakennetta ei ole mahdollista arvioida riittävän luotettavalla tasolla. Tämä pätee myös liiketilan poistuman arviointiin, minkä vuoksi poistumaksi oletettiin nolla. Uudenmaan liiketilan laskennallinen lisätarve perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 myyntitehokkuus päivittäistavarakaupassa 7 000 /my-m 2 myyntitehokkuus erikoiskaupassa 3 000 /my-m 2 liiketilan poistuma 0 k-m 2 kokonaan uusperustantaa kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2035 edellä kerrotuin perustein on päivittäistavarakaupassa noin 0,6 milj. k-m 2 ja TIVA:ssa ja muussa erikoiskaupassa noin 3,9 milj. k-m 2. Luvut jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Pääkaupunkiseutu päivittäistavarakauppa 380 000 k-m 2 TIVA ja muu erikoiskauppa 2,5 milj. k-m 2 Helsinginseudun kehysalue päivittäistavarakauppa 150 000 k-m 2 TIVA ja muu erikoiskauppa 0,9 milj. k-m 2 Länsi-Uusimaa päivittäistavarakauppa 40 000 k-m 2 TIVA ja muu erikoiskauppa 0,3 milj. k-m 2 Itä-Uusimaa päivittäistavarakauppa 30 000 k-m 2 TIVA ja muu erikoiskauppa 0,2 milj. k-m 2 15

Laskennallinen liiketilantarve perustuu Uudenmaan kuntien oman väestön ostovoiman kasvuun ja oletukseen, että ostovoiman kasvu jää kunkin kunnan omalle alueelle. Tätä voidaan pitää väestökehitykseen pohjautuvana perusmitoituksena. Kuluttajien asiointi ei kuitenkaan noudata kuntarajoja, vaan ostovoimaa liikkuu kuntien rajojen yli. Näin ollen jonkin kunnan laskennallinen pinta-alan lisätarve voi toteutua myös jossain toisessa kunnassa. Tyypillisesti suuremmissa keskuksissa on enemmän kauppaa kuin pienissä kunnissa. Liiketilantarvelaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä Uudellemaalle, Uudeltamaalta eikä myöskään Uudenmaan kuntien keskinäisiä ostovoiman siirtymiä. Ostovoimaa virtaa ulos päivittäistavarakaupassa 12 kunnassa ja erikoiskaupassa 23 kunnassa. Mikäli ostovoiman ulosvirtaus näissä kunnissa olisi nolla, olisi kerrosalaan edellisessä kohdassa lasketun liiketilan lisätarpeeseen lisättävä vielä laskennallista kerrosalaa seuraavasti: Lisättävä laskennalliseen liiketilan lisätarpeeseen päivittäistavarakaupassa 10 000 k-m 2, joka jakautuisi seuraavasti: Pääkaupunkiseutu 1 000 k-m 2 Helsingin seudun kehysalue 5 000 k-m 2 Länsi-Uusimaa 3 000 k-m 2 Itä-Uusimaa 1 000 k-m 2 Lisättävä paljon tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan laskennalliseen lisätarpeeseen 300000 k-m 2, joka jakautuisi seuraavasti: Pääkaupunkiseutu 10 000 k-m 2 Helsingin seudun kehysalue 210 000 k-m 2 Länsi-Uusimaa 50 000 k-m 2 Itä-Uusimaa 30 000 k-m 2 Laskennalliset liiketilanlisätarpeet kunnittain on esitetty liitteessä. Laskelmat ovat alustavia ja perustuvat maakuntakaavaluonnoksen laatimisen pohjalla oleviin väestökasvumääriin, joihin maakuntakaavalla varaudutaan. Arvioiden pohjalla käytettiin alustavia kuntatason tarkasteluja väestömäärien muutoksista. Maakuntakaavassa varaudutaan Seppo Laakson / Kaupunkitutkimus TA Oy tekemän Uudenmaan alueelliset väestö- ja työpaikkaprojektiot vuoteen 2035 - selvityksessä esitettyyn nopeaan kasvun vaihtoehtoon. Näin kuntakohtaiset luvut ovat jonkin verran tilastokeskuksen ennustetta suurempia. Lukuja voidaan tarkentaa maakuntakaavaehdotusta laadittaessa, jolloin maakuntakaavan kaupan mitoitukseen tarvitaan kuntakohtaisia tietoja väestölisäyksistä. Luonnosvaiheessa käytetyt luvut ovat vasta alustavia. Pitkällä aikavälillä laskennalliseen liiketilantarpeen arvioon liittyy ymmärrettävästi epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi väestönkasvu, ostovoiman kasvu, myyntiteho ja kaupan toimintatavat voivat muuttua huomattavasti nykyisestä. Sekä kulutus että väestö voivat kasvaa eri tavalla kuin ennusteissa on oletettu, esimerkiksi taloussuhdanteiden muutosten vuoksi. On myös muistettava vähittäiskaupan uudistumisen tarve. Liiketoimintaa kehitetään uudistamalla toimitiloja ja usein tämä tarkoittaa uusien tilojen rakentamista. Liiketilantarvelaskelmassa käytetyt myyntitehot ovat suhteellisen korkeita ja mahdollistavat menestyksekkään toiminnan uusissakin tiloissa. Pienillä markkinoilla ja vanhoissa tiloissa kaupan yritykset voivat tyytyä heikompaankin neliömyyntitehoon. Samoin paljon tilaa vaativassa erikoiskaupassa ja ns. halpahalleissa tavoiteltava neliömyyntiteho voi olla selvästi matalampi. Liiketilan lisätarpeen arviointiin liittyy siis monia tekijöitä, joiden tulevaa kehitystä ei voida ennakoida. Arviointi perustuu yleisesti käytettyihin lähtöoletuksiin ja -arvoihin, mutta siitä huolimatta laskennallista liiketilatarvetta on pidettävä suuntaa-antavana. Tämän vuoksi liiketilantarve laskettiin myös ilman kulutuksen yhden ja kahden prosentin vuosittaista 16

kasvua sekä tilanteessa, jossa ostovoiman ulosvirtaus kunnista olisi nolla (jolloin nykyinen siirtymä toteutuisi liiketilantarpeena omassa kunnassa). Tämä kuvaa tilannetta, jossa kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa. Päivittäistavarakaupassa tällaista tilannetta voidaan pitää tavoitteellisena. Erikoiskaupassa kysynnän ja tarjonnan tasapainotilannetta kaikissa kunnissa ei voida pitää realistisena. Päivittäistavarakaupan liiketilan laskennallinen lisätarve ilman kulutuksen yhden ja kahden prosentin vuosittaista kasvua olisi yhteensä 237 000 k-m 2 ja jakaantuisi seuraavasti: Pääkaupunkiseutu 141 000 k-m 2 Helsingin seudun kehysalue 71 000 k-m 2 Länsi-Uusimaa 15 000 k-m 2 Itä-Uusimaa 10 000 k-m 2 Paljon tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve ilman kulutuksen yhden ja kahden prosentin vuosittaista kasvua olisi yhteensä 859 000 k- m 2 ja jakaantuisi seuraavasti: Pääkaupunkiseutu 510 000 k-m 2 Helsingin seudun kehysalue 260 000 k-m 2 Länsi-Uusimaa 54 000 k-m 2 Itä-Uusimaa 35 000 k-m 2 5 Kaupan hankkeet Finnish Consulting Group on selvittänyt vireillä olevia kaupan hankkeita Uudenmaan liitolle. Vuoden 2010 lopulla Uudellamaalla oli vireillä tai suunnitteilla 154 yli 2 000 kerrosneliömetrin kaupan hanketta. Hankkeiden koko vaihteli suuresti - yli puolet hankkeista oli kooltaan alle 10 000 kerrosneliömetriä, mutta mukana oli myös kolme yli 100 000 kerrosneliömetrin hanketta. Hankkeet jakautuivat eri kokoluokkiin seuraavasti: alle 10 000 k-m 2 58 % 10 000-20 000 k-m 2 18 % 20 000-50 000 k-m 2 17 % yli 50 000 k-m 2 7 % Hankkeita oli vireillä 20 kunnassa, eniten pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kehysalueella. Hankkeet jakautuivat alueellisesti seuraavasti: Pääkaupunkiseutu 83 Helsingin seudun kehysalue 46 Länsi-Uusimaa 15 Itä-Uusimaa 10 Hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin 2,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kyseessä on kuitenkin karkea suuruusluokka, koska kaikista hankkeista ei saatu kerrosalatietoa ja joidenkin hankkeiden suunniteltu kerrosala ei todennäköisesti toteudu kokonaisuudessaan. Kerrosalan alueellinen jakauma oli seuraava: Pääkaupunkiseutu 1 400 000 k-m 2 Helsingin seudun kehysalue 700 000 k-m 2 Länsi-Uusimaa 62 000 k-m 2 Itä-Uusimaa 73 000 k-m 2 17

Maakunnallisesti merkittäviä hankkeita (pääkaupunkiseudulla yli 10 000 k-m 2 ja muualla Uudellamaalla yli 5 000 k-m 2 ) oli yhteensä 81. Näistä 43 sijoittui Pääkaupunkiseudulle ja 38 muulle Uudellemaalle. Hankkeita, jotka eivät ole nykyisten maakuntakaavojen mukaisia oli yhteensä 31 (pääkaupunkiseutu 18, Helsingin seudun kehysalue 6, Länsi-Uusimaa 4 ja Itä-Uusimaa 3). Valtaosa hankkeista koostui sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan myymälöistä erilaisina kaupallisina kokonaisuuksina. Selkeitä vain päivittäistavarakaupan hankkeita oli 15 % ja vain tilaa vaativan erikoiskaupan hankkeita 25 % kaikista hankkeista. Muut olivat erilaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ja kauppakeskuksia. Kaiken kaikkiaan hankkeita oli vireillä huomattavasti edellä esitettyä enemmän, koska tarkastelussa ei ole mukana kooltaan alle 2 000 k-m 2 kaupan hankkeita. Hankkeita tarkasteltaessa on pidettävä mielessä myös, että kaikki hankkeet eivät toteudu (joko ollenkaan tai suunnitellussa mitoituksessa) ja että uusia hankkeita tulee vireille koko ajan. Täsmällisiä hanketietoja oleellisempaa onkin tiedostaa se, että erilaisia hankkeita on aina vireillä ja että kysyntään pitää pystyä vastaamaan yhdyskuntarakenteen, palvelujen saavutettavuuden, kaupan toimintaedellytysten ja kilpailun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vertailu vuoteen 2009 Syksyllä 2009 Uudellamaalla oli vireillä tai suunnitteilla noin 80 kooltaan yli 2 000 k-m 2 kaupan hanketta. Näistä viisi oli kooltaan yli 100 000 kerrosneliömetriä. Hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä. Hankkeita oli vireillä 16 kunnassa, eniten pääkaupunkiseudulla. Vuoteen 2010 verrattuna tilanne on siis muuttunut siten, että hankkeiden määrä on lisääntynyt ja hankkeiden yksikkökoko on pienentynyt. Vuoden 2010 selvityksen perusteella nyt on enemmän vireillä paljon tilaa vaativan kaupan hankkeita kuin vuonna 2009 18