Uudenmaan maakuntakaavan. uudistaminen. Kaavaluonnos valmistunut. Maakuntakaavan. uudistaminen

Transkriptio

1 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen Kaavaluonnos valmistunut Maakuntakaavan uudistaminen

2 Maakuntakaavan uudistamisen (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) luonnos on valmistunut! Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse Uudenmaan nykyisten 28 kunnan alueilla voimassa olevien maakuntakaavojen uudelleen tarkastelusta aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Tässä esitteessä on tiivis kuvaus keväällä 2011 valmistuneesta maakuntakaavaluonnoksesta. Aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan verkkosivuilta: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajama-alueiden tarkastelun lähtökohtana ovat voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet, kuntien kaavavarannot sekä muissa suunnitelmissa esitetyt rakentamispotentiaalit. Taajamatoimintojen mitoituksessa on varauduttu, että nykyinen 1,5 miljoonan väestö kasvaisi asukkaalla ja nykyisten työpaikan lisäksi syntyisi uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Uutta kasvua osoitetaan ensisijassa nykyistä rakennetta täydentäen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Maakuntakaavaluonnoksessa taajamien käsittelytapa on uudistunut. Nykyisten maakuntakaavojen hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen alueita on esitetty tiivistettäväksi. Yhdyskuntarakenteessa epätarkoituksenmukaisemmin sijoitutettuja taajamatoimintojen alueita on osoitettu suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi ja osittain myös poistettavaksi. Taajamatoimintojen alueet Tiivistyvät taajamatoimintojen alueet (pääkaupunkiseudun ulkopuolella) Taajamatoimintojen reservialueet (toteutus suunnittelukauden loppupuolella)

3 Muutoksia maakuntakaavaa uudistettaessa Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Taajamatoimintojen reservialue Työpaikka-alueiden reservialue Pohjakartalla näkyvät himmeällä voimassa olevista maakuntakaavoista voimaan jäävät maakuntakaavamerkinnät. Myös uusien aluevarauksien alle jäävät merkinnät jäävät voimaan, ellei niitä ole esitetty kumottavien kartalla. Maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan myös nykyisten ratakäytävien uusiin asemanseutuihin sekä uusiin raideliikenteeseen tukeutuviin kasvukäytäviin. Ne tulee suunnitella yhtä aikaa maankäytön kanssa niin, että alueen tukeutuminen joukkoliikenteeseen turvataan. Uusien taajamien toteuttamista ei kuitenkaan tule aloittaa ennen raideyhteyden tai aseman sitovaa päätöstä. Raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen alueet Raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen kehittämisalueet (sama kuin edellä, mutta edellyttää lisäselvityksiä ja jatkosuunnittelua) Keskusverkkoluokitus vaikuttaa erityisesti maakunnan kaupan palveluverkon rakenteeseen. Keskustatoimintojen alueet (jaettuna valtakunnan-, seutu- ja alakeskuksiin) Maakuntakaavaluonnoksen pohjana on nykyisten maakuntakaavojen väylät. Teiden, ratojen sijaintiin sekä rataluokkiin on tehty tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kaavan ehdotusvaiheessa. Yhteystarpeet Liityntäpysäköintialueet (keskustojen ulkopuolella) Joukkoliikenteen vaihtopaikka-kohteet (keskustojen ulkopuolella)

4 Tiivistyvä taajamatoimintojen alue Viheryhteystarve Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue ESA-oikoradan linjaus 110kV voimajohto Vähittäiskaupan suuryksikkö Esimerkkinä Vihdin Nummela. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen Kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet, kuten Espoo Salo(ESA)-rata (linjaus Uudenmaan puolella) Itärata (luonnosvaiheessa vaihtoehtoisia linjauksia) Helsinki Tallinna-yhteys Lentorata Pisararata Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden reservialueet Itäradan vaihtoehdot Tunneliosuus vaaleammalla sinisellä TUUSULA Hyrylä KERAVA Kuninkaanportti PORVOO Lentoasema VANTAA SIPOO Östersundom Söderkulla Kulloo Oulunkylä Pasila HELSINKI

5 Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta Keskustatoimintojen alueet Kauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Alueille sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava sellaiseksi, että ne soveltuvat ympäristöönsä. Merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt (keskustojen ulkopuolella) Alueelle voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäistavaran kauppaa, joka ei kaupan laatu huomioiden sovellu keskustatoimintojen alueille. Voimassa olevien maakuntakaavojen suuryksikkömerkinnät jäävät voimaan. Niille on mahdollista sijoittaa sekä erikoiskauppaa että tilaa vaativaa kauppaa. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei sallita keskustojen ulkopuolelle lukuun ottamatta Espoon Lommilan, Porvoon Tarmolan ja Loviisan suuryksikkökohteita. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on luontaisia kasvuedellytyksiä ja kunnan kaavoituksessa hajarakentamista suunnataan erityisesti niihin. Paikallisesti merkittäviin kyliin voi kunnan kaavoituksessa ja lupahallinnossa suunnata myös hajarakentamista, mutta määrältään sen tulee olla merkittävästi vähäisempää kuin maakunnallisesti merkittävissä kylissä. Valkoisten alueiden suunnittelumääräys (Helsingin seudulla) ja suunnittelusuositus (muissa kunnissa) Maakunnallisesti merkittävät kylät (yht. 98 kpl) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan kattava maakuntakaava. Uuden kaava-alueen kaavatyössä on keskitytty aluerakenteen kannalta keskeisimpiin teemoihin. Näiden lisäksi kaavaluonnoksessa osoitetaan ajantasainen sähkönsiirtoverkko, siirtoviemäri, puolustusvoimien ampumatoiminnan melualueet ja helikopterikenttä Hernesaareen. Muita teemoja käsitellään kokonaisuuksina seuraavilla kaavakierroksilla.

6 Maakuntakaavan uudistaminen eli Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa ja täydentää Uudellamaalla voimassa olevia ja hyväksyttyjä maakuntakaavoja valittujen asiakokonaisuuksien osalta. Maakuntakaavan uudistaminen kestää noin neljä vuotta. Kaavan valmistelu aloitettiin 2009 laatimalla rakennemallit ja arvioimalla niiden vaikutuksia. Rakennemallien, niiden vaikutusten arvioinnin sekä malleista saadun palautteen ja vuorovaikutuksen perusteella joulukuussa 2010 hyväksyttiin maakuntakaavaluonnoksen laatimisen sanalliset periaatteet eli perusrakenne. Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä ja lausuntokierroksella kesällä Maakuntahallitus käsittelee saatua palautetta syksyllä 2011, jolloin kaavaehdotuksen sisältökysymyksiä edelleen tarkennetaan saadun palautteen ja vaikutusten arviointien perusteella. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus valmistuu keväällä 2012 ja että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Uudistamisen aikataulu Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennemallit Selvityksiä Rakennemallit ja niiden arviointi lausunnot Perusrakenne hyväksyttiin Liittojen yhdistyminen: uudelleen vireille, OAS:n tarkistus Luonnos nähtäville lausunnot ja mielipiteet Ehdotus nähtäville lausunnot ja muistutukset Maakuntavaltuusto hyväksyy Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa, kaavan voimaantulo jatkovalitusmahdollisuus

7 Mikä on maakuntakaava? Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä ja ohjeena kuntien kaavoitukselle. Maakuntakaavoja voidaan laatia kaikista aluesuunnittelun kysymyksistä yhtäaikaisesti (kokonaismaakuntakaavana) tai vain valittujen aiheiden tai alueen osalta (vaihemaakuntakaavana). Maakuntakaava koostuu kartasta ja kaavamääräyksistä, ja siihen liittyy selostus, jossa perustellaan ja annetaan taustatietoja maakuntakaavan ratkaisuista. Maakuntakaavan uudistamisen luonnokseen liittyy lisäksi kartta, jossa on esitetty voimassa olevista maakuntakaavoista kumottavaksi esitetyt alueet. Uusimaa Pohjakartta-aineisto MML, 2011 Uudenmaan liitto Kehitämme Uuttamaata hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolimaakunnaksi. Kokoamme kunnat ja muut alueen kehittäjät yhteistyöhön. Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakunnat ovat yhdistyneet vuoden 2011 alussa. Uudenmaan liittoon kuuluu 28 kuntaa ja maakunnassa on 1,5 miljoonaa asukasta. Päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Uudenmaan liiton toimisto Länsi-Pasilassa: Esterinportti 2 B, Helsinki puh. (09)

8 Osallistu ja anna palautetta! Kaavaluonnos on tärkein osallistumisen ja palautteen antamisen vaihe. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnosaineisto on nähtävillä Uudenmaan liiton 28 jäsenkunnassa, liiton verkkosivuilla sekä Uudenmaan liiton toimistossa. Nähtävilläolopaikoista saa tiedon liiton toimistosta ja verkkosivuilta. Kaavaluonnosta esitellään touko-kesäkuussa osallisille ja lausunnonantajille järjestettävissä tilaisuuksissa. Nähtävilläoloajan jälkeen aineistoon voi tutustua edelleen Uudenmaan liiton verkkosivuilla ja verkon karttapalvelussa. Osallisilla, kuten maanomistajilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus antaa mielipiteensä mennessä. Mielipiteet toivotaan ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen Palautetta voi antaa myös suoraan kartalle kohdennettuna karttapalvelun kautta. Luonnoksesta pyydetään lausunnot mm. Uudenmaan liitonjäsenkunnilta ja viranomaisilta mennessä. Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Merja Vikman-Kanerva, puh Johtaja, aluesuunnittelu, Riitta Murto-Laitinen, puh Maakuntakaavan valmistelua voi seurata koko prosessin ajan ja viimeisimpään aineistoon voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla Ulkoasu: Anni Levonen Uudenmaan liitto lisäpainos 1000 kpl Helsinki 2011