VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisältö 1. Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualueen sijainti Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Yleiskaava 3 2. Kaupan tarjonta ja toimintaympäristön muutokset Viitasaaren kaupan tarjonta Kaupan toimintaympäristön muutokset Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Liiketilan lisätarve Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alantarpeeseen Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Muut vaikutukset 17

3 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 2 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Ramboll Finland Oy on laatimassa asemakaavaa Viitasaaren kaupungin keskusta-alueelle kortteleihin 75, 83 ja 85. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden noin k-m² vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen kortteleiden 75, 83 ja 85 väliselle nykyisen kaavan mukaiselle puistoalueelle. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida asemakaavamuutoksen kaupalliset vaikutukset. Tätä selvitystä kirjoitettaessa kaavaluonnos ei ole vielä käytettävissä, joten mm. rakennuksen tarkka sijoittuminen tontille ei vielä ole tiedossa. Hankkeen sisältö on kuitenkin tiedossa: alueelle sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikkö on tavaratalotyyppinen toimija, jonka valikoima muodostuu pääosin keskustahakuisesta erikoistavarakaupasta ja osin päivittäistavarakaupasta. Näin ollen vaikutusten arvioinnissa keskitytään keskustahakuisen erikoistavarakauppaan ja päivittäistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran (mm. rauta- kodinkone- ja huonekalukauppa) kauppaa selvityksessä ei käsitellä. Ramboll Finland Oy:stä tämän raportin ovat laatineet KTM Tiina Kuokkanen ja KTM Eero Salminen. Raportin ovat tarkastaneet vanhempi konsultti, KTM Mari Pitkäaho ja kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen. 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella Haapaniementien, Kennääntien, Haapatien ja Ukontien rajaamalla alueella. Kaava-alueen rajaus likimain sekä keskustan merkittävimmät kaupalliset toimijat on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 1). Kaava-alueella sijaitsee Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus. Alueen keskellä sijaitsee pääosin luonnontilassa oleva puistikko. Kuva 1 Kaava-alueen alustava rajaus ja ketjuihin kuuluvat vähittäiskaupat Viitasaarella

4 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Kaavatilanne Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja kaava on saanut lainvoiman Maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle (C). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavassa Viitasaari on määritetty aluekeskukseksi. Kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi Viitasaaren keskustatoimintojen alueelle on vaihemaakuntakaavassa osoitettu k-m². Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan mukaan päivittäistavarakaupan osalta k-m² ja erikoistavarakaupan osalta k-m² Viitasaaren kuntakeskustaajaman alueella. Tässä selvityksessä käsiteltävä hanke ei ylitä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Viitasaaren keskusta-alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna Kaavaa on päivitetty nelostien liikennealueiden osalta vuonna Viitasaaren keskustan osayleiskaavan laadinta on parhaillaan käynnissä. Kaava on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kesällä Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville viimeistään syksyllä KAUPAN TARJONTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Viitasaaren kaupan tarjonta Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Viitasaaren kaupallinen vaikutusalue muodostuu Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan kunnista. Samalla Viitasaari kuuluu laajempaan Jyväskylän markkina-alueeseen: Viitasaarelta suuntautuu asiointia myös Jyväskylään. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa Viitasaari on määritetty aluekeskukseksi. Vastaavia aluekeskuksia ovat myös esimerkiksi Saarijärvi ja Äänekoski, jotka sijaitsevat Viitasaaresta etelään. Seuraavassa kaaviossa (Kuva 2) on esitetty Viitasaaren vaikutusalueen ja em. vertailukuntien vähittäiskaupan liikevaihto vuosina Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren liikevaihto vuonna 2012 oli noin 40 miljoonaa euroa, mikä on yli kaksinkertainen verrattuna vaikutusalueella sijaitsevaan Pihtiputaaseen ja yli viisinkertainen verrattuna Kinnulaan. Viitasaaren liikevaihto jää kuitenkin selvästi alhaisemmaksi kuin Äänekosken ja Saarijärven liikevaihto. Toisin sanoen Viitasaaren kaupan tarjonta on huomattavasti kattavampi verrattuna vaikutusalueen muihin kuntiin, mutta verrattaessa vastaaviin aluekeskuksiin, näyttäytyy Viitasaari tarjonnaltaan selvästi pienempänä. Saarijärvi ja Äänekoski ovat myös kehittyneet viime vuosina Viitasaarta selvästi nopeammin.

5 Vähittäiskaupan liikevaihto /as. Vähittäiskaupan liikevaihto, 1000 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Kuva 2 Vähittäiskaupan liikevaihto , 1000 (Lähde: Tilastokeskus) Seuraavassa kaaviossa (Kuva 3) on vielä esitetty Viitasaaren ja sen vaikutusalueen, vertailukuntien ja myös koko Keski-Suomen vähittäiskaupan liikevaihto vuosina suhteutettuna asukaslukuun. Asukaskohtainen liikevaihto kertoo palvelutarjonnan kattavuudesta kunnan omaan väestöpohjaan suhteutettuna ja antaa näin viitteitä myös asiointien suuntautumisesta. Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren asukaskohtainen liikevaihto ja sen kehitys ovat hyvin lähellä Keski-Suomen asukaskohtaista liikevaihtotasoa: Viitasaari on siis kaupallisesti varsin omavarainen. Viitasaaren palvelutarjonta ja sen kehitys ovat hyvät suhteessa asukaslukuun. Pihtiputaan ja Kinnulan asukaskohtainen liikevaihto jää selvästi Keski-Suomen asukaskohtaisen tason. Toisin sanoen niiden kaupan tarjonta ei vastaa asukaspohjan synnyttämää kysyntää ja niistä virtaa ostovoimaa muualla, muun muassa Viitasaarelle ja Jyväskylään. Verrattaessa Viitasaarta muihin vertailukuntiin nähdään, että Viitasaaren tarjonta asukaslukuun suhteutettuna on kattavampi kuin väestöpohjaltaan suuremmalla Äänekoskella. Saarijärven kaupan tarjonta on taas kehittynyt Viitasaarta huomattavasti voimakkaammin viime vuosina. Kaaviosta myös nähdään, että Jyväskylän asukaskohtainen liikevaihto on selvästi muita kuntia korkeammalla tasolla: Jyväskylä saa ostovoiman siirtymiä muista kunnista Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Jyväskylä Keski-Suomi Kuva 3 Vähittäiskaupan liikevaihto asukaslukuun suhteutettuna , (Lähde: Tilastokeskus)

6 Liikevaihto, Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5 Seuraavassa kaaviossa (Kuva 4) on esitetty Viitasaaren, vaikutusalueen ja vertailukuntien asukaskohtainen liikevaihto toimialoittain. Lisäksi kaaviossa on esitetty koko maan asukaskohtainen liikevaihto. Kaaviosta nähdään, että Viitasaaren tarjonta suhteutettuna asukaspohjaan on kattava erityisesti päivittäistavarakaupan ja tavaratalokaupan sekä tilaa vaativan kaupan osalta. Muun erikoistavarakaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun taas jää selvästi koko maan keskimääräisen tason alapuolelle. Pihtiputaan ja Kinnulan tarjonta on kohtuullinen päivittäistavara- ja tavaratalokaupan osalta, mutta ei keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Kinnulan osalta tiedot tilaa vievästä kaupasta on salattu toimijoiden vähäisen lukumäärän takia Jyväskylä Viitasaari Pihtipudas Kinnula Saarijärvi Äänekoski Yhteensä koko maa Päivittäistavarakauppa ja tavaratalo Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa Kuva 4 Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja asukaslukuun suhteutettuna 2012, (Lähde: Tilastokeskus) Valtaosa Viitasaaren vähittäiskaupan pinta-alasta sijaitsee Viitasaaren keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Keskustaajamassa palvelut ovat sijoittuneet pääosin Keskitien lähiympäristöön, joka sijaitsee kaava-alueesta noin 200 metriä länteen/lounaaseen. Keski- Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Viitasaaren keskustataajamassa on kaikkiaan yli k-m² myymälärakennuksia (rakennusluokitus VTJ2000). Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan vähittäiskaupan sijaintirakennusten pinta-ala vuonna 2012 koko Viitasaarella oli kuitenkin vähemmän, k-m², ja jakautuu toimialoittain seuraavasti: - päivittäistavarakauppa k-m² - tavaratalokauppa k-m² - keskustahakuinen erikoistavarakauppa k-m² - tilaa vaativa erikoistavarakauppa k-m² - moottoriajoneuvojen kauppa k-m² Suomen ympäristökeskuksen mukaan em. pinta-alasta Viitasaaren keskusta-alueella sijaitsee vain k-m², josta k-m² päivittäistavarakauppaa ja k-m² tilaa vaativaa kauppaa. Keskusta-alueen rajaus on kuitenkin hyvin suppea ja todellisuudessa valtaosa Viitasaaren kunnan vähittäiskaupan pinta-alasta sijaitsee keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. SYKE:n luvut on laskettu rekisteritietojen perusteella rakennusten pääkäyttötarkoituksen mukaan, jolloin koko rakennuksen pinta-ala kirjautuu vähittäiskaupaksi, vaikka rakennus sisältäisi merkittävästi myös esim. teollisuus- tai

7 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 6 varastotilaa tai se olisi tyhjillään. Vastaavasti asuintalojen kivijalkojen liiketilat jäävät SYKE:n luvuista pois, kuten Viitasaaren keskusta-alueen osalta vaikuttaa tapahtuneen. Usein SYKE:n luvut ovat selvästi suurempia kuin todellinen myymälämäärä, mutta niitä voidaan käyttää suuntaa-antavana tietona. Tässä selvityksessä käytetään jäljempänä em. Suomen ympäristökeskuksen koko kuntaa koskevia lukuja suuntaa-antavasti kuvaamaan nykytilannetta, kun arvioidaan asemakaavamuutoksen tuomaa pinta-alan lisäystä suhteessa laskennalliseen pintaalatarpeeseen. Merkittävimmät nyt käsiteltävänä olevan asemakaavamuutoksen kanssa kilpailevat myymälät, joihin mahdolliset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat pienten erikoisliikkeiden ohella, ovat edellä kuvassa 1 esitetyt toimijat Ale-Makasiini, Lidl, K- supermarket ja S-market. 2.2 Kaupan toimintaympäristön muutokset Viitasaaren vaikutusalueella (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula) asuu vuonna 2013 noin asukasta, joista Viitasaarella noin asukasta, 53 % koko vaikutusalueen väestöstä. Vuosina vaikutusalueen väestömäärä on vähentynyt asukkaalla (-14 %). Koko seudun (Saarijärvi-Viitasaari) väestömäärä on vähentynyt suhteessa saman verran. Koko Keski-Suomen maakunnassa väestönkasvu on vastaavalla ajanjaksolla taas ollut positiivista: kasvua yhteensä yli asukasta (+4 %). Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Viitasaaren vaikutusalueen sekä vertailun vuoksi Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnan ja koko Keski-Suomen väestökehitys. Taulukko 1 Väestömäärän kehitys tarkastelualueen kunnissa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Väestö Muutos Hlö % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Seuraavassa taulukossa 2 on esitetty Tilastokeskuksen uusin trendipohjainen väestöennuste (päivitetty vuonna 2012) Viitasaaren vaikutusalueella ja vertailualueilla. Ennusteen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestömäärä jatkaa vähentymistään vuosina Ennusteen mukaan väestömäärä vähenee Viitasaarella hieman yli 500 asukkaalla (-8 %) ja koko vaikutusalueella noin asukkaalla (-10 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestömäärän väheneminen on ennusteen mukaan suurinta Pihtiputaalla (-600 asukasta, -14 %). Tämän selvityksen lähtötietoina käytetyssä Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä on käytetty Tilastokeskuksen vanhempaa väestöennustetta vuodelta Uudessa, vuoden 2012 ennusteessa Viitasaaren vaikutusalueen väestömäärä vuonna 2030 arvioidaan 880 asukasta pienemmäksi kuin aikaisemmassa ennusteessa. Tällä on vaikutuksia esimerkiksi jatkossa esitettäviin ostovoima- ja tilantarvelaskelmiin. Taulukko 2 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukainen väestönmuutos vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Väestö Muutos Hlö % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi %

8 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 7 Seuraavalla kartalla (Kuva 5) on osoitettu väestön sijoittuminen 1 x 1 km ruuduissa Viitasaarella ja lähikunnissa. Kartalta erottuvat selkeinä keskittyminä kunta- ja kaupunkikeskukset. Viitasaaren eteläpuolella sijaitsevat Saarijärven ja Äänekosken keskukset erottuvat Viitasaarta tiheämpinä väestökeskittyminä. Kuva 5 Väestön sijoittuminen Viitasaarella ja lähialueilla (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) Viitasaaren tiiviisti asutulla taajama-alueella asuu yhteensä noin asukasta, eli noin 56 % kaupungin koko asukasmäärästä. Väestön sijoittumista taajama-alueella on tarkemmin havainnollistettu seuraavassa kartassa (Kuva 6).

9 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi asukasta asukasta asukasta Kuva 6 Väestön sijoittuminen Viitasaaren keskusta-alueella (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) Viitasaaren vaikutusalueella on verrattain paljon kesäasukkaita. Tilastokeskuksen mukaan kesäasukkaita (kunnassa vapaa-ajan asunnon omistavien ulkopaikkakuntalaisten talouksien jäsenet) oli vuonna 2011 seuraavasti: - Viitasaari Pihtipudas Kinnula 548 Yhteensä Viitasaaren vaikutusalue kesäasukasta. 2.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Vastaavasti odotettua suurempi kasvu voi lisätä kysyntää selvästi suuremmaksi kuin laskelmissa on arvioitu. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan ostetaan enemmän verkkokaupasta. Myös väestön merkittävä ikääntyminen voi vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään

10 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 9 huomattavasti. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä lähtövuosi oli 2008 ja taustalla oli lisäksi vuonna 2009 päivitetty Tilastokeskuksen väestöennuste. Tässä selvityksessä lähtötietona on käytetty uusimpia saatavilla olevia tietoja eli Tilastokeskuksen väestöennustetta (2012) sekä Tuomas Santasalo Ky:n 1 maakuntakohtaisia vähittäiskaupan kulutuslukuja vuodelle Lähtöoletuksiin tehdyt päivitykset aiheuttavat sen, että palveluverkkoselvityksen ja tämän selvityksen kulutuksen ja tilantarpeen kasvuluvut eroavat toisistaan huomattavastikin. Tämän selvityksen ostovoiman laskelmien taustalla olevien kulutuslukujen mukaan Keski-Suomessa päivittäistavarakauppaan ja alkoholiin keskimääräinen asukas kuluttaa euroa ja keskustahakuiseen erikoistavarakauppaan euroa. Kulutuksen arvioidaan kasvavan Keski- Suomen palveluverkkoselvityksen mukaisesti päivittäistavarakaupassa 1 % / vuosi ja erikoistavarakaupassa 2 % / vuosi. Viitasaarelle ja sen kaupalliselle vaikutusalueelle kohdistuva päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima on esitetty seuraavassa taulukossa. Koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan ostovoima oli vuonna 2012 noin 42 miljoonaa euroa, josta Viitasaaren osuus oli noin 22 miljoonaa euroa. Vuosina päivittäistavarakaupan ostovoiman ennakoidaan kasvavan koko vaikutusalueella noin 2 miljoonaa euroa (+5 %), josta suurin osa muodostuu viitasaarelaisten ostovoiman kasvusta. Erikoistavarakaupassa vaikutusalueen ostovoima sitä vastoin oli 29 miljoonaa euroa, josta Viitasaaren osuus oli noin 15 miljoonaa euroa. Vuosina koko vaikutusalueen erikoistavarakaupan ostovoiman arvioidaan kasvavan yli 7 miljoonalla eurolla (+25 %). Tarkemmat ostovoimalaskelmat on esitetyt seuraavassa taulukossa 3. Taulukko 3 Päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan ostovoima vuonna 2012 ja ostovoiman kasvu (Lähde: Santasalo Ky.) Ostovoima Kasvu Päivittäistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 22,3 22,7 24,0 1,7 8 % Pihtipudas 14,2 13,8 13,9-0,3-2 % Kinnula 5,6 6,0 6,4 0,7 13 % Viitasaaren vaikutusalue 42,1 42,4 44,2 2,1 5 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 102,9 103,5 107,9 5,0 5 % Keski-Suomi 881,1 980, ,6 229,6 26 % Ostovoima Kasvu Erikoistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 15,3 16,9 19,7 4,4 28 % Pihtipudas 9,8 10,3 11,4 1,6 17 % Kinnula 3,9 4,4 5,2 1,3 35 % Viitasaaren vaikutusalue 29,0 31,6 36,3 7,3 25 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 70,8 77,0 88,6 17,8 25 % Keski-Suomi 606,2 729,6 912,4 306,2 51 % Päivittäistavarakauppa + Ostovoima Kasvu erikoistavarakauppa milj. euroa % Viitasaari 37,6 39,6 43,6 6,0 16 % Pihtipudas 24,0 24,0 25,3 1,3 5 % Kinnula 9,5 10,4 11,6 2,1 22 % Viitasaaren vaikutusalue 71,1 74,0 80,5 9,4 13 % Saarijärvi-Viitasaaren seutu 173,6 180,5 196,5 22,9 13 % Keski-Suomi 1 487, , ,0 535,8 36 % 1

11 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 10 Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen 2 mukaan päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaisi Viitasaaren vaikutusalueella vuosina yhteensä noin 3,8 miljoonaa euroa ja muussa erikoistavarakaupassa vastaavasti 11,2 miljoonaa euroa. Tämän selvityksen laskelmissa ostovoiman kasvu muodostuu selkeästi pienemmäksi (päivittäistavarakauppa 2,1 milj. euroa ja erikoistavarakauppa 7,3 milj. euroa), koska kasvujakso on neljä vuotta lyhyempi (lähtövuosi 2012 eikä 2008) ja lähtötilanteen ostovoima suurempi. Vuoden 2030 päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostovoima on tässä selvityksessä arvioitu hieman suuremmaksi kuin palveluverkkoselvityksessä, mutta luvut ovat melko lähellä toisiaan. Tämän selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan ostovoima vaikutusalueella vuonna 2030 on 44,2 milj. euroa ja palveluverkkoselvityksessä 36,8 milj. euroa. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan ostovoima on vastaavasti 36,2 milj. euroa tässä selvityksessä ja palveluverkkoselvityksessä 40,5 milj. euroa. Seuraavassa kaaviossa (Kuva 7) on Keski-Suomen palveluverkkoselvityksen 3 mukaisesti kuvattu koko vähittäiskaupan ostovoiman siirtymiä vuonna Kaaviosta voidaan havaita, että Viitasaarelle virtaa ostovoimaa muista kunnista noin 6 %. Koko vaikutusalueella ostovoiman siirtymä on kuitenkin negatiivinen (-6 %) johtuen Pihtiputaalta ja Kinnulasta tapahtuvasta ostovoiman ulosvirtauksesta. Kaavion lukuja tarkasteltaessa tulee huomioida se, että ne kuvaavat seitsemän vuotta sitten ollutta tilannetta ja toteutuneet kaupan hankkeet vaikutusalueella tai sen ulkopuolella ovat saattaneet muuttaa virtauksia. Kuitenkin edellä luvussa 2.1. esitetyt asukaskohtaiset liikevaihtoluvut antoivat samansuuntaisia tuloksia: Pihtiputaalta ja Kinnulasta näytti virtaavan ostovoimaa ulos ja Viitasaari näyttäytyi lähes omavaraisena. -40% -30% -20% -10% 0% 10% 20% Viitasaari 6% Pihtipudas -13% Kinnula -35% Viitasaaren vaikutusalue -6% Saarijärvi-Viitasaaren seutu -10% Keski-Suomi 12% Kuva 7 Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007 (%:a ostovoimasta) Kesäasukkaiden tuottaman ostovoiman voidaan arvioida vastaavan karkeasti yhden kuukauden kulutusta. Näin ollen Viitasaaren vaikutusalueen noin kesäasukasta toisivat alueella noin 2,1 miljoonan euron arvosta päivittäistavaran ja keskustahakuisen erikoistavaran ostovoimaa. Kesäasukkaiden tuottama lisäostovoima olisi siten vain noin 3 % vakituisten asukkaiden ostovoimasta, vaikka kesäasukkaiden määrä vastaa noin 36 % vakituisista asukkaista. 2 Keski-Suomen liitto (2012) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. Finnish Consulting Group, Keski-Suomen liitto (2012) Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. Finnish Consulting Group,

12 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Liiketilan lisätarve Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve on laskettu ostovoiman kasvun pohjalta keskimääräisten neliömyyntitehojen perusteella. Pinta-alalaskelmissa ei ole huomioitu erilaisia pinta-alan tarvetta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, kuten ostovoiman siirtymiä, mahdollista myyntitehon kasvua nykyisissä myymälöissä, kulutustottumusten muutoksia tai myymälöiden uudistamistarvetta. Perusoletuksena on pidetty, että kaikki uusi ostovoima suuntautuu uuteen pinta-alaan. Vähittäiskaupan kulutuksen ja pinta-alantarpeen laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia, jotka noudattavat Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksen laskelmissa käytettyjä: - Liiketilan tarpeen laskennassa käytetyt keskimääräiset myyntitehot toimialoittain: o Päivittäistavarakauppa ja Alko /k-m² o Keskustaerikoiskauppa /k-m² - Myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 - Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Ostovoiman kasvun perusteella johduttu päivittäistavarakaupan ja keskustaerikoistavarakaupan tilantarve (kerrosneliömetriä, k-m²) on esitetty seuraavassa taulukossa. Laskelman mukaan Viitasaaren päivittäistavarakaupan tilantarve on vuonna 2012 noin k-m² ja koko vaikutusalueella tilantarve on noin k-m². Vaikutusalueen päivittäistavarakaupan tilantarve kasvaa vuosina yhteensä lähes 500 kerrosneliömetrillä, josta Viitasaaren osuus on lähes 400 k-m². Edellä luvussa 2.1. Viitasaaren päivittäistavarakaupan rakennusten nykyiseksi pinta-alaksi arvioitiin suuntaa-antavasti k-m², mikä ylittää Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuvan laskennallisen vuoden 2012 tilantarpeen, mutta jää kuitenkin alle koko vaikutusalueen tilantarpeen. Yhteenvetona voidaan todeta, että Viitasaaren ja sen vaikutusalueen päivittäistavarakaupan lisätilantarve ei ole merkittävä. Erikoistavarakaupassa Viitasaaren laskennallinen tilantarve on vuonna 2012 noin kerrosneliömetriä ja koko vaikutusalueella vastaavasti k-m². Laskennallinen tilantarve kasvaa erikoistavarakaupassa vuosina Viitasaarella lähes k-m² ja koko vaikutusalueella noin k-m². Edellä luvussa 2.1. Viitasaaren erikoistavarakaupan rakennusten nykyiseksi pinta-alaksi arvioitiin suuntaa-antavasti k-m², mikä on lähellä Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuvaa nykytilantarvetta, mutta vähemmän kuin koko vaikutusalueen tilantarve. Lisäksi Viitasaarella on noin k-m² ns. tavaratalokaupan pintaalaa, mikä on todennäköisesti pääosin keskustahakuista erikoistavarakauppaa ja osin päivittäistavarakauppaa. Huomioiden tavaratalokaupan pinta-alan, Viitasaarella ei juuri ole keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpinta-alan tarvetta kunnan omaan ostovoimaan perustuen. Vastaavasti Pihtiputaan ja Kinnulan nykyinen erikoistavarakaupan pinta-ala taas on todennäköisesti nykyistä laskennallista tarvetta pienempi, kun tiedetään, että palvelutarjonta ei asukaskohtaisen liikevaihdon valossa vaikuta kattavalta. Toisin sanoen vaikutusalueen tilantarve on erikoistavarakaupan osalta alla esitettyä suurempi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Viitasaarella ja sen vaikutusalueella on lisätilantarvetta erikoistavarakaupassa. Valtaosa lisäliiketilantarpeesta syntyy vaikutusalueen kysynnästä eikä suoraan Viitasaaren omien asukkaiden kysynnästä. Kaikki lisätilantarve ei tule toteutumaan Viitasaarella vaan vaikutusalueelta virtaa hyvin suurella todennäköisyydellä jatkossakin ostovoimaa Jyväskylään.

13 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 12 Taulukko 4 Päivittäistavarakaupan ja erikoistavarakaupan tilantarve 2012 ja tilantarpeen kasvu Tilantarve (km2) Kasvu Päivittäistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Tilantarve (km2) Kasvu Erikoistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Päivittäistavarakauppa + Tilantarve (km2) Kasvu erikoistavarakauppa km2 % Viitasaari % Pihtipudas % Kinnula % Viitasaaren vaikutusalue % Saarijärvi-Viitasaaren seutu % Keski-Suomi % Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä Viitasaaren laskennalliseksi lisäpintaalantarpeeksi vuosina arvioitiin päivittäistavarakaupassa 700 k-m² ja keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa k-m². Koko vaikutusalueen tilantarpeeksi vastaavasti arvioitiin päivittäistavarakaupassa 900 k-m² ja erikoistavarakaupassa k-m². Päivitettyjen lukujen mukaiset lisäpinta-alantarpeet ovat palveluverkkoselvityksessä esitettyjä lukuja pienempiä. Tämä johtuu osittain eripituisesta tarkastelukaudesta: laskentatapa olettaa, että vuosien 2008 ja 2012 välillä syntyvä laskennallinen lisätarve olisi toteutunut. Lisäksi on huomioitava se, että lähtöoletusten eroista johtuen vuoden 2030 tilantarve on tämän selvityksen luvuilla laskettuna päivittäistavarakaupan osalta palveluverkkoselvityksen tarvetta suurempi: koko vaikutusalueen päivittäistavarakaupan pinta-alantarpeeksi on tässä selvityksessä osoitettu k-m² ja palveluverkkoselvityksessä k-m². Keskustahakuisessa erikoistavarakaupassa taas kokonaistarve tässä selvityksessä k-m² ja palveluverkkoselvityksessä k-m². 3. KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alantarpeeseen Viitasaaren ja vaikutusalueen päivittäistavarakaupan lisätilantarve on vuoteen 2030 mennessä vain muutamia satoja kerrosneliömetrejä. Keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpintaalantarve taas koko vaikutusalueella on vuoteen 2030 mennessä noin k-m2. Iso osa keskustahakuisen erikoistavarakaupan lisäpinta-alantarpeesta syntyy Pihtiputaan ja Kinnulan asukkaiden kysynnästä. Vain Viitasaaren omaan ostovoimaan perustuva laskennallinen keskustahakuisen erikoistavarakaupan tilantarve ei ole huomattava. Asemakaavamuutoksen mahdollistama pinta-ala k-m² on noin 20 % suhteessa Viitasaaren nykyiseen yhteenlaskettuun tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan pintaalaan (yht k-m²). Pinta-alan lisäys ei näin ollen ole huomattava suhteessa nykyiseen

14 Kerrosneliömetriä Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 13 pinta-alaan. Oheisessa kaaviossa (Kuva 8) on havainnollistettu hankkeen kokoa suhteessa Viitasaaren nykyiseen kaupan pinta-alaan sekä tulevaan laskennalliseen tilantarpeeseen. Kaaviosta näkyy, että nykyinen toteutunut pinta-ala (koko kunnan pinta-ala SYKE:n kaupan tietopankin mukaan) on suurempi kuin Viitasaaren nykyinen pinta-alan tarve, mutta pienempi kuin koko vaikutusalueen tarve. Hanke lisää erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-alaa yli Viitasaaren vuoden 2030 tarpeen, mutta yhteenlaskettu pinta-ala jää silti pienemmäksi kuin koko vaikutusalueen vuoden 2012 pinta-alantarve Hanke Nykyinen erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-ala Laskennallinen tarve Viitasaarella 2012 Laskennallinen tarve Viitasaarella Laskennallinen tarve vaikutusalueella Nykyinen pinta-ala Nykyinen pinta-ala + hanke Laskennallinen tarve vaikutusalueella 2030 Kuva 8 Viitasaaren nykyinen erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-ala (SYKE kaupan tietokanta), hankkeen tuoma lisäys pinta-alaan ja laskennallinen tarve 2012 ja 2030 sekä Viitasaarella että koko vaikutusalueella Em. lukujen valossa kaava-alueelle tuleva tavaratalotyyppinen toimija k-m², jonka pintaalasta valtaosa on keskustahakuista erikoistavarakauppaa, mahtuu Viitasaaren markkina-alueelle vaikutusalueen lisäpinta-alantarpeeseen nähden. Keskusta-alueen nykyisestä kaupan pinta-alasta ei ole tarkkoja tietoja, mutta Suomen ympäristökeskuksen lukujen (keskusta-alueen pinta-ala k-m² SYKE:n kaupan tietopankin mukaan) perusteella keskusta-alueen vähittäiskaupan kokonaispinta-ala jää hankkeen toteutumisen jälkeen alle Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan määrittelemän keskustatoimintojen alueen yhteenlasketun enimmäiskerrosalan k-m². Keskusta-alueen rajaus SYKE:n kaupan tietopankissa oli kuitenkin hyvin suppea. Todellisuudessa valtaosa Viitasaaren kaupan pinta-alasta sijaitsee keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä ja keskustan pinta-ala saattaa jo nykyiselläänkin ylittää yhteenlasketun enimmäiskerrosalan. Voimassa olevassa maakuntakaavassa kyseistä rajoitusta ei kuitenkaan ole. 3.2 Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Seuraavalla kartalla (Kuva 9) on havainnollistettu Viitasaaren päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan nykyisen tarjonnan vaikutusaluetta asiointitodennäköisyysmallinnuksen avulla. Mallinnus perustuu ns. Huffin vetovoimamalliin, jossa ihmiset asioivat tietyssä keskuksessa sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä ja mitä vetovoimaisempi keskus on. Vetovoimamalli ottaa huomioon ajoaikaetäisyyden (minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella) henkilön kotoa tiettyyn keskukseen ja vastaavasti myös kaikkiin muihin keskuksiin. Ajoaikaetäisyyden lisäksi malli huomioi keskuskohtaisen ns. houkuttelevuustekijän, joka näissä tarkasteluissa on ollut tarkasteltavien toimialojen pinta-ala yhteensä. Viitasaaren ja kilpailevien keskusten nykyinen pinta-ala on huomioitu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemien pinta-alojen mukaisesti. Kilpailevina keskuksina on huomioitu lähimmät ympäröivät keskukset. Mallinnus ei luonnollisesti huomioi esimerkiksi työmatkan varrella tapahtuvaa tai muuta satunnaista asiointia, mutta se kuvaa melko hyvin todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa. Kodin sijainti on oleellinen tekijä ostopaikan

15 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 14 valinnassa, sillä vaikkei kauppaan lähdettäisikään kotoa, sieltä palataan yleensä kotiin. Huomioitavaa on myös se, ettei mallinnus myöskään huomioi myymäläkonseptien välisiä eroja vetovoimaisuudessa. Kuvasta 9 nähdään, että Viitasaaren vaikutusalue jää varsin paikalliseksi. Viitasaaren vaikutusalue leviää pidemmälle pohjoisen suuntaan kuin etelään, jossa suuremmat keskukset Äänekoski ja Saarijärvi rajaavat vaikutusaluetta. Kinnula ja Pihtipudas kuuluvat vielä Viitasaaren vaikutusalueeseen vaikkakin niiden keskustaajamista todennäköisyys asioida Viitasaarella on pieni, alle 10 prosenttia. Pihtiputaan ja Kinnulan omat päivittäistavarakaupan palvelut ovat melko kattavat suhteessa väestöpohjaan ja päivittäistavarakaupoissa asioidaan useammin kuin erikoistavarakaupoissa, joten päivittäistavarakaupan ostokset tehdään yleensä lähellä kotia. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja on lähes asukasta. Toisin sanoen Viitasaari on todennäköisin asiointipaikka lähes lähialueen asukkaalle. Tämä on siis selvästi enemmän kuin Viitasaaren kunnan oma asukasluku, mutta kuitenkin alle Viitasaaren, Kinnulan ja Pihtiputaan yhteenlasketun väestöpohjan. Kuva 9 Viitasaaren päivittäis-, tavaratalo- ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan vaikutusalue nykytilanteessa Seuraavalla kartalla (Kuva 10) on esitetty Viitasaaren vaikutusalue asemakaavamuutoksen mahdollistaman pinta-alan k-m²lisäyksen jälkeen. Kartalta nähdään, että Viitasaaren vaikutusalue ei asemakaavamuutoksen myötä muutu merkittävästi. Vaikutusalue on edelleen varsin paikallinen ulottuen hiukan pidemmälle erityisesti luoteen suuntaan. Vaikutusalue ei maantieteellisesti juurikaan kasva, mutta joidenkin asukkaiden todennäköisyys asioida Viitasaarella verrattuna muihin keskuksiin kasvaa, kun Viitasaaren houkuttelevuus uuden pintaalan myötä lisääntyy. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja kasvaa noin 500 asiakkaalla muutoksen jälkeen. Toisin sanoen Viitasaari on muutoksen jälkeen todennäköisin

16 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 15 asiointipaikka 500 uudelle asiakkaalle, jotka ovat aikaisemmin asioineet todennäköisemmin muissa keskuksissa. Tämä on vain 5 prosentin lisäys verrattuna Viitasaaren nykyiseen asiakaspohjaan. Näin ollen vaikutukset muihin kilpaileviin keskittymiin jäävät vähäisiksi. Muutokset keskusten asiointipotentiaaliin on esitetty jäljempänä kuvassa 11. Kuva 10 Viitasaaren päivittäis-, tavaratalo- ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan todennäköinen vaikutusalue asemakaavamuutoksen jälkeen Seuraavassa kaaviossa (Kuva 10) on vielä esitetty päivittäistavarakaupan asiointien ja matkatuotoksen muutos asemakaavan mahdollistaman muutoksen toteuduttua asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaan. Tässä on oletettu, että muissa kaupan keskittymissä ei tapahdu muutoksia. Kaaviosta nähdään, että kilpailevat keskittymät menettävät todennäköisesti suurimmillaankin vain 3 prosenttia nykyisistä asioinneistaan Viitasaarelle. Vaikutukset muihin keskuksiin ovat marginaalisia. Viitasaarelle kohdistuvat asiointivirrat lisääntyvät ja Viitasaarelle kohdistuva matkatuotos kasvaa mallinnuksen mukaan arviolta 9 prosenttia, mutta samanaikaisesti muihin keskuksiin kohdistuvat asioinnit vähenevät, joten matkatuotos kokonaisuutena ei muutu oleellisesti. Kokonaisuutena matkatuotos laskee noin 0,5 prosenttia eli kaiken kaikkiaan asiointimatkat lyhenevät hiukan. Todettakoon vielä, että tässä esitettyjä lukuja matkatuotoksesta tulee käsitellä suuntaa-antavina. Matkatuotosten osalta ole tehty osana tätä selvitystä tehty tarkempaa liikenteellistä mallintamista vaan ne perustuvat yksinomaan asiointitodennäköisyyteen ja keskuksen ja asiakkaiden asuinpaikan väliseen etäisyyteen. Tarkempi liikenteellisten vaikutusten arviointi on tehty erillisessä selvityksessä.

17 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Asiointipotentiaali (indeksi, perustilanne = 100) Matkatuotos (indeksi, perustilanne = 100) Kuva 11 Asemakaavan toteutumisen vaikutukset keskusten asiakaspohjaan ja matkatuotoksiin asiointitodennäköisyysmallinnuksen mukaisesti Hankkeen vaikutukset Viitasaaren ulkopuolisiin keskuksiin jäävät pieniksi. Vaikutuksia Viitasaaren omiin, nykyisiin kaupan palveluihin voidaan myös arvioida asiointitodennäköisyysmallinnuksen pohjalta. Mikäli em. asiointien lisäys (+500 asiakasta) muutetaan kulutuslukuihin perustuen (ks. luku 2.3.) myynniksi, on hankkeen tuoma myynnin lisäys Viitasaarelle 2,7 miljoonaa euroa vuodessa (500 asukasta * kulutusluku /asukas). Tällä myynnillä asemakaavamuutoksen mahdollistaman vähittäiskaupan yksikön myyntitehoksi tulisi myyntineliömetriä kohden vain / m², mikäli käytetään luvussa 2.4. esitettyä kerrosalan muuntokerrointa myyntipintaalaksi 1,25. Käytännössä näin alhaisella myyntiteholla hanke ei ole kannattava ja todellisuudessa neliöteho on korkeampi. 2,7 miljoonan ylittävä osuus asemakaavan mahdollistaman hankkeen myynnistä on pois Viitasaaren muilta kilpailevilta myymälöiltä. Keski-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä keskustahakuisen erikoistavarakaupan tehona myyntineliömetriä kohden on käytetty /m². Tällä teholla laskettuna nyt arvioitavan hankkeen myynti tulisi olla 5,4 miljoonaa euroa. Todellisuudessa Viitasaarella jäädään todennäköisesti alle Keski-Suomen keskimääräisten myyntitehojen ja näin ollen esimerkiksi /m² myyntiteholla asemakaavan mahdollistaman hankkeen myynti olisi 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Todennäköisesti pieni osa hankkeen pinta-alasta on päivittäistavarakauppaa, mikä saattaa osaltaan nostaa myyntitehoa hivenen. Suuntaa-antavasti, Viitasaaren nykyisiin kilpaileviin myymälöihin kohdistuu vaikutuksia arviolta 1,8-2,6 miljoonalla eurolla. Suhteutettuna Viitasaaren nykyiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan myyntiin 4 vaikutus Viitasaaren muihin kaupan palveluihin jää arviolta vain 5-7 prosenttiin Viitasaaren kokonaismyynnistä. Mallinnuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida, mihin yksittäisiin myymälöihin vaikutukset kohdistuvat, mutta todennäköisemmin vaikutukset kohdistuvat kilpaileviin, tarjonnaltaan samantyyppisiin myymälöihin. Asiointitodennäköisyys-mallinnuksen antamia tuloksia voidaan pitää maksimivaikutuksina (ns. worst-case scenario) ja vaikutukset voivat jäädä tässä esitettyä vähäisemmiksi riippuen esimerkiksi toimenpiteistä, joilla nykyiset kaupan toimijat vastaavat lisääntyneeseen kilpailuun. 4 Tässä esitettyä myyntiä ei voida suoraan suhteuttaa luvussa 2.1. esitettyihin kaupan liikevaihtoihin vaan em. liikevaihdot on ensin muunnettava arvonlisäverolliseksi myynniksi arvioiden keskimääräinen arvonlisävero.

18 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 17 Yhteenvetona edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että asemakaavamuutoksen mahdollistamalla vähittäiskaupan hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viitasaaren keskustaajaman tai muiden keskusten kaupallisten palveluiden kehittämiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan tai muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Vaikutukset todennäköisesti jäävät marginaalisiksi. Arvio perustuu pääosin asiointitodennäköisyysmallinnuksen antamiin tuloksiin. Em. mallinnusta käytetään yleisesti erityisesti päivittäistavarakaupan alalla investointipäätösten yhteydessä tulevien markkinaosuuksien ja kannibalismivaikutusten arvioimiseen suuntaa-antavasti. Viitasaaren vähenevän asukaspohjan vuoksi erikoistavarakaupan toimintaedellytykset heikkenevät tulevaisuudessa siitä huolimatta, että kulutuksen todennäköinen kasvu lisääkin pinta-alan laskennallista tarvetta. Hanke saattaa korvata joitakin yksittäisiä pienempiä erikoistavarakaupan toimijoita, joille ei enää jatkossa ole riittävää asiakaspohjaa. Hankkeen laaja tavaravalikoima mahdollistaa sellaisten erikoistavarakaupan tuotteiden (esim. käsityötarvikkeet, kalastus ja retkeily, kodintavara), joita ei voisi Viitasaaren kokoisessa keskuksessa kannattavasti myydä erikoisliikkeistä. Hankkeen toteutuminen voi vauhdittaa kaupan rakennemuutosta, mutta pienten erikoisliikkeiden toimintaedellytykset Viitasaarella olisivat tulevaisuudessa joka tapauksessa suhteellisen heikot. 3.3 Muut vaikutukset Kaava-alue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella eikä sillä ole näin ollen merkittäviä vaikutuksia Viitasaaren yhdyskuntarakenteeseen koko kunnan tasolla. Keskustarakenteen sisällä hanke kuitenkin siirtää osaltaan kaupallista painopistettä pois Keskikadulta kohti itää. Etäisyys Keskikadulle on noin 200 metriä ja kaava-alueella ja välittömästi sen vieressä (ks. Kuva 1) sijaitsee jo nyt merkittäviä kaupallisia toimijoita, kuten Lidl ja S-market. Nämä kaupat ovat jo osaltaan muuttaneet keskustan rakennetta ja siirtäneet kaupallista painopistettä pois Keskikadulta. Hankkeen sijoittuminen kaava-alueelle vahvistaa entisestään tätä kehitystä ja heikentää Keskikadulla sijaitsevien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että mikäli asemakaava toteutuu tässä selvityksessä käytettyjen oletusten mukaisina, ei asemakaavamuutoksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia huomioiden, että Keskikadun painoarvo kaupallisena painopisteenä on jo ennestään heikentynyt. Hanke parantaa Viitasaaren erikoiskaupan tarjontaa kokonaisuutena, mutta saattaa vauhdittaa kaupan rakennemuutosta heikentäen joidenkin pienempien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Selvitystä laadittaessa kaavaluonnos ei kuitenkaan ole ollut vielä käytettävissä ja asemakaavan lopullinen sisältö ei ole tiedossa. Mikäli asemakaava poikkeaa merkittävästi tässä selvityksessä käytetyistä oletuksista, voivat myös asemakaavan muutoksen vaikutukset poiketa tässä esitetyistä arvioista.

19 Viitasaari Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 1 LÄHTEET: Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty seuraavia kaava-aluetta koskevia selvityksiä ja muita asiakirjoja: Kaupan rakenneselvitys, FCG Kaupallisten selvitysten täydentäminen Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista, Keski-Suomen liitto, FCG Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio, Keski-Suomen liitto Kaupan palveluverkkoselvitys, Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Viitasaaren kaupunki, Kortteleiden 75, 83 ja 85 asemakaavan muutos,