Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Transkriptio

1 Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

2 Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan

3 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat 2016 valmistuneeseen kaupan palveluverkkoselvitykseen

4 Satakunnan kaupan vaihtoehtoiset kehitysskenaariot Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä: esim. yleinen talouskehitys, kaupan toimintaympäristön muutokset, verkkokaupan lisääntyminen Ostovoiman ja liiketilatarpeen kehitystä arvioitiin kahden vaihtoehtoisen kehitysskenaarion avulla Valittu malli mitoitukseen Kehitysskenaario 1: hitaan kasvun skenaario (minimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 0,5 %/vuosi ja erikoiskaupassa 1 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 koko maan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä Kehitysskenaario 2: viime vuosikymmenten kehitys jatkuu (maksimivaihtoehto) Väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen (2015) mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu PT-kaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi vuoteen 2035 mennessä Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2014 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Arvio liiketilatarpeesta vuonna 2035 Satakunnan keskimääräisellä myyntitehokkuudella Verkkokaupan vaikutus erikoiskaupassa -10 % vuoteen 2035 mennessä

5 Kaupan sijainti ja mitoitus

6 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan palvelu-verkko 2035 Keskustatoimintojen alueet: Pori, Rauma, Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Ulvila Vähittäiskaupan suuryksiköt: Porissa Mikkola, Eteläväylä ja Isosanta, Raumalla Fere-Center ja Pick&Pay (uusi) sekä Huittisissa Sahkon alue Tilaa vaativan kaupan sijoittumisvyöhykkeet: Porissa ja Raumalla sekä Harjavallassa, Huittisissa ja Kankaanpäässä Muut keskusta-alueet ja keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia

7 Keskustatoimintojen alueet Satakunnan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet Maakuntakeskus Pori Maakunnanosakeskus Rauma Seudulliset keskukset: Eura, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää Ylikunnalliset keskukset: Kokemäki ja Ulvila

8 Keskustatoimintojen alueet Esitys keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta Mikäli enimmäismitoitus esitetään kerrosalana, keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m 2 ) kerrosala (olemassa olevat ja uudet suuryksiköt) Mitoituksen lähtökohdat Arvio nykyisten suuryksiköiden kerrosalasta Ostovoiman kehitykseen perustuva vähittäiskaupan kokonaismitoitus Arvio keskusta-alueille kohdistuvasta laskennallisesta mitoituksesta Arvio, että keskusta-alueille kohdistuva liiketilan lisätarve voi kokonaisuudessaan sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköihin Vireillä MRL lakimuutos, jolla keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoituksesta luovuttaisiin

9

10

11

12 Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 Harjavallan yleiskaava

13 Suunnittelumääräys Vähittäiskauppojen sijainnin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta- ja kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden saavutettavuus kaikki väestöryhmät huomioiden. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vähittäiskaupan sijoittumiseen ja palveluverkon kattavuuteen suhteessa asuin- ja työpaikka-alueisiin, ja varmistaa asiointitiheydeltään päivittäisasiointiin perustuvan kaupan alueiden verkostollinen kytkeytyneisyys asuin-/työpaikka-alueisiin erityisesti jalankulku-, pyöräily- ja mahdollisuuksien mukaan myös joukkoliikenteen kulkutavoilla. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ulkopuolelle sijoittuva kauppa ei saa heikentää keskustatoimintojen alueiden kaupan toimintaedellytyksiä ja sitä kautta palveluiden seudullista saavutettavuutta. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja, ellei selvityksin osoiteta, että alarajan ylittävä suuryksikkö on vaikutuksiltaan paikallinen, on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: -päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 5000 k-m2, -tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla km2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustajamien alueilla 5000 k-m2.

14 Mitoitus Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeiden vähittäiskaupan yhteenlasketun kerrosalan enimmäismitoitus 2035: Porin kaupan alueet (KM, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m2 Rauman kaupan alueet (KM1, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m2 Huittisten kaupan alueet (KM) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m2 Harjavallan tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m2 Kankaanpään tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m2

15 Kaupan vaikutusten arviointi Kaupan ratkaisujen merkittävät vaikutukset C-, C-1, KM-, KM-1, P-, A- sekä TP-alueiden sekä tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeiden osalta (MRA 10, ++, 0,-- ) Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 on tarkistettu C-, C-1, KM-, KM-1, P-, A- sekä TPalueet niiden kaupan mitoituksen osalta, ja aluevaraukset säilyvät kooltaan ja sijainniltaan kokonaismaakuntakaavan mukaisina. Näin ollen ohessa esitetään arvioidut merkittävimmät vaikutukset kaupan ja erityisesti tilaa vaativan kaupan mitoitusratkaisujen kannalta.

16 Alue- ja yhdyskunta-rakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ++ C-alueet kehittyvät kaupan ensisijaisena sijoituspaikkana ja vahvistavat kuntakeskusten rakenteellista asemaa ++ Alueellisesti tasapainoinen verkko mahdollistaa kunkin yhdyskunnan kaupan ja palveluverkon kehittymisen alueen oman ostovoiman mukaisesti Luontoon ja maisemaan 0 vaikutuksia aroille luontoalueille ei ole Liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen ++ sijoittumispaikkojen vaihtoehtoisuus vyöhykeperiaatteella edistää kilpailua, ja samalla pyrkii kokoamaan kaupalliset palvelut kehittämisakseleille. Mahdollisuus joukkoliikennevyöhykkeiden edelleen kehittämiseen. Terveyteen, sosiaalisiin oloihin (ml. virkistys) ja kulttuuriin ++ raskaan liikenteen keskittäminen pääteille vähentää pölyn, melun ja tärinän vaikutuksia asukkaiden terveyteen vähentämällä keskusta-alueiden raskasta liikennettä Muuta huomioitavaa (ilmastonmuutos, ilmastonmuutokseen sopeutuminen yms.) ++ kaupan keskittäminen keskusta-alueille asuntojen ja työpaikkojen keskelle vähentää ympäristöpäästöjä tukemalla kevyen liikenteen asiointimahdollisuutta