Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Transkriptio

1 Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö

2 Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa nostettaisiin 3000 k-m 2 :iin. Keskustatoimintojen alueilta poistettaisiin kokonaisuudessaan suuryksikköjä koskeva sijainnin ohjaus. Keskusta-alue -käsite korvattaisiin maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alue käsitteellä. Kaupan laatua eli toimialaa koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistettaisiin. 2

3 Säännösten muutosehdotukset: Nostetaan vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 3

4 Säännösten muutosehdotukset: Selkeytetään keskusta-alue käsitettä ja poistetaan suuryksikkösääntely keskustatoimintojen alueelta 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden maakunta- tai yleiskaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla oleviin kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla. 4

5 Säännösten muutosehdotukset: Selkeytetään keskusta-alue käsitettä Kaupan laatua koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistettaisiin 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue, ellei muu sijainti kaupallisten palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 5

6 Keskeisiä vaikutuksia 1/2 Sääntelyn keventäminen koskisi kaikkia kaupan laatuluokituksia eli toimialoja. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva sääntely koskisi vain keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisia yli 3000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköitä. Määrällisesti sääntelyn arvioidaan keventyvän merkittävästi: Mikäli suuryksikön kokorajaa nostettaisiin 3000 k-m 2 :iin, jäisi WSP:n selvitykseen sisältyneistä suuryksiköistä noin puolet sääntelyn piiriin. Jos lisäksi keskustatoimintojen alueilta poistettaisiin sääntely, suuryksikköjä koskeva sääntely kevenisi edelleen. 6

7 Keskeisiä vaikutuksia 2/2 Suuryksikön kokorajan nostamisen arvioidaan kasvattavan myymälöiden kokoa erityisesti päivittäistavarakaupassa. Lähikauppaverkko voi harventua, kun myynti keskittyy suurempiin myymälöihin. Nykyistä suurempien myymälöiden markkinoille tulo helpottuu, mikä edistäisi toimivan kilpailun kehittymistä. Kaupan kehittyminen keskustoissa ja keskustojen ulkopuolella helpottuu. Keskusta-alue -käsitteen korvaaminen keskustatoimintojen alue -käsitteellä selkeyttäisi sekä korostaisi maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden merkitystä suhteessa pienempiin keskustoihin. 9

8 Palvelujen saavutettavuudesta HE 309/2010 s.16 Saavutettavuudella viitataan tässä mahdollisuuksiin saavuttaa kaupalliset palvelut eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toiseksi olisi huomioitava kaavassa osoitettavien kaupallisten palvelujen hyvä saavutettavuus eri liikkumismuodoilla. Tavoitteena on, että erityisesti paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot, kuten suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset, sijoittuisivat siten, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. 10

9 71 b : Enimmäismitoitus maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla Maakuntakaavoissa on pääsääntöisesti osoitettu enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueille. Esimerkkinä ennen kesäkuuta 2015 vahvistetut tai hyväksytyt maakuntakaavat: Mitoitetut keskustat Mitoittamatta jätetyt Pohjanmaa Pietarsaari ja Vaasa Länsi-Lappi Kanta-Häme Forssa, Hämeenlinna, Riihimäki, Tiiriö Keski-Suomi Jyväskylä Uusimaa Helsinki, PKS-aluekeskukset,Hyvinkää, Lohja, Tammisaari, Porvoo, Kerava, Järvenpää, Hyrylä, Kirkkonummi, Klaukkala, Loviisa, Nummela, Mäntsälä ja Söderkulla Kymenlaakso Kotkansaari, Karhula, Hamina, Kouvola, Kuusankoski Pohjois-Pohjanmaa Oulu, Raahe Etelä-Karjala Lappeenranta, Joutseno, Imatra-Mansikkala, Vuoksenniska Kainuu Kajaani Pohjois-Savo 20 3 Kuopio, Iisalmi, Varkaus Pohjois-Karjala Joensuu, Rantakylä Kanta-Häme 1 Pohjois-Pohjanmaa 1 Pohjois-Savo Tiiriö jäi vahvistamatta Oulun kolmelle alakeskukselle (Kaakkuri, Ritaharju ja Hiukkavaara) yhteismitoitus Siilinjärvellä määritelty vähittäiskaupan suuryksikön enimmäiskoko, vaikkei enimmäismitoitusta 11

10 Kysymys: keskusta-alue => yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue MRL 71 b Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden maakunta- tai yleiskaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla oleviin kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen.. MRL 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue, ellei muu sijainti kaupallisten palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 12