Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Transkriptio

1 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta

2 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti Arviointeja tehtiin pian lain voimaantulon jälkeen vuosina 2001 ja 2002 ja laajemmin vuonna 2005 Arviointien perusteella lakiin on tehty monia tarkistuksia ja myös uusia säännöksiä on hyväksytty liittyen esimerkiksi tuulivoimarakentamiseen ja vähittäiskaupan ohjaukseen Uuden kokonaisarvioinnin tekeminen on kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Nyt tehty arvio on tähänastisista perusteellisin.

3 Keskeiset toimintaympäristön muutokset Maankäytön ja rakentamisen ohjaamisessa otettava aiempaa paremmin huomioon mm.: ilmasto- ja energiapolitiikka kuntarakenteen uudistuminen kaupunkiseutujen ja erityisesti metropolialueen kasvu ja tonttituotannon ongelmat elinympäristöön kohdistuvat odotukset täydennysrakentaminen väestön ikärakenne

4 Arviointi MRL:n toimivuudesta 2013 Arviointi julkaistiin Arviointi tehtiin YM:n johdolla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa Arviointia varten asetettiin seurantaryhmä Raportti osoitteessa: Jyrki Hurmeranta, ympäristöministeriö

5 Työn taustaksi on valmistui useita tutkimuksia ja selvityksiä Julkaisut sähköisinä: > lainsäädäntö ja ohjeet > maankäyttö- ja rakennuslaki > maankäyttö- ja rakennuslain arviointi

6 Arvioinnin yleisiä johtopäätöksiä MRL toimii keskeisiltä periaatteiltaan hyvin ja tavoitteiden mukaisesti. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Kuntien ja valtion työn- ja vastuunjako Kaavojen sisältövaatimukset Lain selkeys on kärsinyt useiden muutosten myötä. Lain kokonaisuudistus ei kuitenkaan vielä tämän vuoksi ole tarpeen. Lakiin tarpeen tehdä useita osauudistuksia ja eräitä viranomaisten toimintakäytäntöjä on tarpeen muuttaa.

7 Kasvavien kaupunkiseutujen ja maaseudun ohjaukseen enemmän eroa Olosuhteet maan eri alueilla ovat hyvin erilaisia. Alueidenkäytön ohjaus on sovitettava todellisiin suunnittelutarpeisiin. Kaupunkiseutujen kehysalueilla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla tarvitaan tiukempaa rakentamisen ohjausta kuin muilla alueilla Hannele pokka, ympäristöministeriö

8 Kuntien tekemät myönteiset ja kielteiset suunnittelutarveratkaisut Tampereen kaupunkiseudulla vuosina (SYKE 2013)

9 Kunnan maapolitiikkaa koskevat toimenpide-ehdotukset Yhdyskuntien kehittämisen edellyttämän maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. Lunastamista koskevia säännöksiä on tarpeen uudistaa. Raakamaan lunastamisen luvanvaraisuuden poistamista ehdotetaan harkittavaksi yleiskaavassa osoitettavilla rajatuilla alueilla, joita koskisi erityinen kaavamääräys. Kehittämisaluemenettelyn käyttöä on tarpeen väljentää ja alueilla käytettävää keinovalikoimaa on syytä laajentaa.

10 Asemakaavoituksen kesto Kaavaprosesseihin kuluneiden aikojen mediaani on noin 12 kuukautta ja keskiarvo 18 kuukautta. Suurin osa kaavoista (noin 60 %) valmistuu alle vuodessa. Noin viidesosa kaavaprosesseista (18 %) kestää yli kaksi vuotta. Kuntien väliset erot ovat suuria. Suurten kaupunkien kaavoitukseen kuluneessa ajassa on merkittäviä eroja sekä kaupunkien välillä että kaupungin sisällä eri vuosina.

11 Asemakaavoituksen kesto kunnittain kk 30,0 Asemakaavoituksen keston mediaani kunnittain ESPOO 25,0 HELSINKI VANTAA 20,0 JYVÄSKYLÄ KOUVOLA 15,0 KUOPIO LAHTI 10,0 OULU 5,0 PORI TAMPERE 0, TURKU

12 Asemakaavojen valitusherkkyys Lähde: Hertta Asemakaavoja yht. Valituskaavoja Jyrki Hurmeranta, ympäristöministeriö

13 Valituskaavojen osuus asemakaavoista Lähde: Hertta 20,0 % 16,0 % Helsinki, Espoo, Vantaa 12,0 % 8,0 % Muut kaupungit ja kunnat 4,0 % Koko maa yht. 0,0 % Jyrki Hurmeranta, ympäristöministeriö

14 Vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen toimivuutta on seurattava Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjausta koskevat säännökset (2011) painottavat palveluiden saatavuutta ja keskustojen kehittämistä. Ne ovat yhä perusteltuja Säännösten toimivuutta seurataan ja kaavaohjaukseen panostetaan, jotta alueiden erityistarpeet tulevat huomioiduiksi.

15 Myymälä ja liikerakennusten kerrosalan jakautuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille (Rehunen 2011) luku luku luku

16 Voimavarat on kohdistettava olennaiseen Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjaamisen niukat voimavarat on suunnattava oikein Laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit kohdistetaan kaavan tarkoituksen mukaisesti Vaihtoehdot maakuntakaavojen vahvistamisesta luopumiselle selvitetään. Kuntakaavoittajien mielipiteitä kaavojen selvitysten ja vaikutusten arviointien yksityiskohtaisuudesta. Puustinen ym

17 Kuntien rakennusvalvontojen yksikkökokoa kasvatetaan Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta suuremmiksi yksiköiksi.

18 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvät MRL:n lakihankkeet Kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma sisällytetään alueidenkäytön suunnittelun säännöksiin. Yhdyskuntien kehittämisen edellyttämän maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. HE eduskuntaan syksyllä Muutokset voimaan 2015.