Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

2 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä 140 päivittäistavaramyymälästä, joista Hämeenlinnan seudulla toimi 69 myymälää (49 %), Forssan seudulla 36 myymälää (26 %) ja Riihimäen seudulla 35 myymälää (25 %). Kanta-Hämeen vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 54 %, Riihimäen seudulla 27 % ja Forssan seudulla 19 %. Myynnin jakautuminen seuduittain vastaa seutujen väestöosuuksia. Kanta-Hämeessä oli vuoden 2009 lopussa päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti jonkin verran enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli koko maan keskitasoa. Erikoiskaupan palveluverkko muodostui Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan yhteensä 732 erikoiskaupan myymälästä. Hämeenlinnan seudulla toimi 372 myymälää (51 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä), Riihimäen seudulla 191 myymälää (26 %) ja Forssan seudulla 169 myymälää (23 %). Kanta-Hämeen vuoden 2008 erikoiskaupan myynnistä toteutui Hämeenlinnan seudulla 49 %, Riihimäen seudulla 29 % ja Forssan seudulla 22 %. Hämeenlinnan seudulla erikoiskaupan myynnin osuus oli pienempi kuin väestöosuus, sen sijaan Riihimäen seudulla ja Forssan seudulla myynnin osuus oli suurempi kuin väestöosuus. Päivittäistavarakaupan sijainti Kanta-Hämeessä (A.C.Nielsen Finland Oy). Erikoiskaupan sijainti Kanta-Hämeessä (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri).

3 3 Kysynnän kasvu ja liiketilan lisätarve Kanta-Hämeen vähittäiskaupan ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan toimintamahdollisuuksien kehittymisen, mikä merkitsee myös liiketilatarpeen lisääntymistä. Kanta-Hämeen vähittäiskaupan (pl. autokauppa) liiketilan laskennallinen lisätarve on k-m 2 vuoteen 2035 mennessä. Ostovoiman kasvuun vastaamisen ohella uuden liiketilan rakentamisella vastataan myös kuluttajien muuttuvaan kysyntään. Kuluttajien tarpeet eriytyvät. Tämä merkitsee sitä, että myös ostospaikoilta vaaditaan yhä enemmän. Jos myymälät eivät miellytä, ostospaikkaa vaihdetaan, mikäli se vain on mahdollista. Asiointi suuntautuu sinne, missä kuluttajien odotukset täyttyvät parhaiten. Ostovoiman siirtymien valossa Kanta-Hämeen kuluttajat eivät ole kaikilta osin tyytyväisiä kaupan palvelujen nykytilanteeseen. Päivittäistavarakaupassa ostovoiman siirtymä on positiivinen kolmessa kunnassa (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki). Erikoiskaupassa siirtymä on positiivinen edellä mainittujen lisäksi Humppilassa. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna Kanta-Hämeen laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2035 mennessä. LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m 2 Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa Muu erikois- Vähittäiskauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu KANTA-HÄME Kaupan sijoittumisperiaatteet Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino. Erikoiskaupassa tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta seutukuntien keskuksissa, kuntakeskuksissa ja sellaisissa taajamissa, joissa on riittävä väestöpohja. Uusi liikerakentaminen toteutuu pääosin keskustatoimintojen alueilla ja nykyisillä kaupan alueilla. Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat seutukuntien keskuksiin sekä suurimpiin kuntakeskuksiin. Ala- ja kyläkeskusten sekä asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tilaa vaativa erikoiskauppa sijoittuu pääosin keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen sekä keskustojen reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Keskustahakuinen erikoiskauppa sijoittuu pääosin maakuntakaavan keskustatoimintojen alueille sekä kuntakeskuksiin ja sellaisiin taajamiin, joissa on riittävä väestöpohja. Kaupan sijoittamisessa edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia ja tuetaan olemassa olevan liikenneinfran järkevää kehittämistä.

4 4 Kaupan mahdollinen sijainti Kanta-Hämeessä Keskusten ja kaupan alueiden rooli Maakuntakaavassa on määritelty Kanta- Hämeen keskus- ja palvelurakenne, jota voidaan pitää lähtökohtana myös uudessa maakuntakaavassa. Kaupallinen pääkeskus Maakuntakeskus: Hämeenlinna sekä seutukeskukset: Forssa ja Riihimäki. Merkitys on maakunnallinen, osin valtakunnallinen (Hämeenlinna). Keskustatoimintojen aluetta (C), jolle voi sijoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Väestöpohja maakuntakeskuksessa yli asukasta ja seutukeskuksissa yli asukasta Kaupallinen keskus Kuntakeskukset: Humppila, Hausjärvi, Hattula, Jokioinen, Loppi, Tammela, Turenki ja Ypäjä. Merkitys on seudullinen, osin alueellinen. Keskustatoimintojen alue tai kohdemerkintä (C), jolle voi sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Väestöpohja yli asukasta. Lähipalvelukeskus Hämeenlinnan alakeskukset ja muiden kuntien taajamat sekä kyläkeskukset. Merkitys on paikallinen. Ca- kohdemerkintä, jolle ei tule sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Väestöpohja yli asukasta. Kauppakeskusten alue (KM) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita ja kohteita. Merkitys on maakunnallinen ja seudullinen. Nykyiset alueet: Hämeenlinnan Tiiriö ja Riihimäen Merkoksen alue sekä kohteet Hämeenlinnan Hätilä. Erikoiskaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue (km,e) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien erikoiskaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumiseen soveltuvat keskustatoimintojen ulkopuoliset alueet. Merkitys on maakunnallinen ja seudullinen. Nykyiset alueet: Forssassa Autokeitaan ja Linikkalan alueet, Humppilassa Lasin alue, Hämeenlinnassa Kaurialan alue ja Tuulosen kauppakeskittymä, Lopella Launosten alue ja Riihimäellä Mattilan alue. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueita on nykyisessä maakuntakaavassa osoitettu aluevarausmerkinnällä (C ja Cs) kaupunkikeskustoihin ja Turengin keskustaan. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä ei ole tullut esille tarvetta uusien keskustatoimintojen alueiden osoittamiseen. Sen sijaan nykyisten keskustatoimintojen alueiden rajaukset on tarpeen tarkistaa. Kanta-Hämeen kuntakeskukset on osoitettu C-kohdemerkinnällä, joita on nykyisessä maakuntakaavassa 12 kpl. Kuntakeskusten merkinnät päivitetään toteutuneen Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Rengon, Lammin ja Tuuloksen kuntaliitoksen mukaisesti. Kaupan alueet ja kohdemerkinnät Nykyisessä maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikköjen aluemerkintöjä (KM) on kaksi: Hämeenlinnan Tiiriö ja Riihimäen Merkoksen alue ja kohdemerkintöjä (km) yksi: Hämeenlinnan Hätilä. Lisäksi on kohdemerkinnällä (km, e) osoitettu seitsemän erikoistavarakaupan suuryksiköiden ja paljon tilaa vaativan kaupan aluetta. Uusille kaupan alueille on tarvetta erityisesti Hämeenlinnan seudulla. Keskustan itäpuolelle tulisi osoittaa kaupan alue (KM) sekä Tiiriön pohjoispuolelle tilaa vaativan kaupan alue (km,e). Lisäksi nykyisten kaupan alueiden rajausta ja merkintöjä on syytä tarkistaa.

5 5 Reservialueet Kaupan alueiden toteutus Selvityksen tausta ja tavoite Maakuntakaavan tarkistuksessa on syytä varata reservialueita kaupan toiminnoille sekä ennakoimattomille isoille kaupan hankkeille yhdyskuntarakenteellisesti hyviltä paikoilta. Liiketilan lisätarvelaskelmaan sisältyy 30 %:n kaavallinen ylimitoitus, jonka tarkoitus on turvata kaupan kehitys- ja laajennusmahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Kaupan mahdollinen sijainti Kanta-Hämeessä Kaupan alueet on tarkoituksenmukaista toteuttaa vaiheittain kysynnän kehitys huomioon ottaen. Kaupan alueiden toteutusaikataulu tulee sitoa ympäröivien asuin-alueiden rakentamisen, tie- ja katuverkon kehittämispäätösten sekä toimivien kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen toteutusaikatauluihin. Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on arvioida, miten vahvistetun maakuntakaavan ratkaisu vastaa kaupan nykytilannetta ja kehittämistarpeita sekä tuottaa lähtötietoja uutta maakuntakaavakierrosta ja siinä käsiteltäviä kaupan alan kysymyksiä varten. Palveluverkkoselvitys perustuu vähittäiskaupan ja alue- ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupallisen palvelurakenteen kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Kaupan palveluverkkoselvitys laadittiin Hämeen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat FM Taina Ollikainen, FM Kimmo Koski, FM Mikko Keskinen, YTM Jouni Mäkäräinen ja DI Sakari Mustalahti. Selvityksen laatimista ohjasivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa ja maakunta-arkkitehti Tatu Oukka Hämeen liitosta.