Asemakaavaselostus, joka koskee 4.1.2016 päivättyä asemakaavaehdotusta.

Dnro YMP 864/1103/2009 Linnakallion asemakaavan laajennus (nro 231) EHDOTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus, joka koskee 4.1.2016 päivättyä asemakaavaehdotusta. Vireille tulo ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2012 192 kh 04.06.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ympäristölautakunta 129, 09.10.2012 Valmisteluaineisto (Luonnos): ympäristölautakunta 151, 10.12.2013 Asemakaavaehdotus: ympäristölautakunta 10, 26.1.2016, kunnanhallitus 19, 1.2.2016 Kunnanvaltuuston hyväksyminen xxx Lainvoimaisuuskuulutus xxx KIRJAAMO KAAVOITUS, SUUPANTIE 11, 33960 PIRKKALA KAAVOITUSJOHTAJA Matti Jääskeläinen p. 050 303 4966 matti.jaaskelainen(at)pirkkala.fi TOIMISTOARKKITEHTI Mika Raatikainen p. 050 436 3968 mika.raatikainen(at)pirkkala.fi

2

1.1 Tunnistetiedot LINNAKALLION ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, joka koskee Linnakallion osa-alueen tiloja 2:387, 1:177, 1:211,. ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSELLA muodostuu korttelit 3005, 3006, retkeily- ja ulkoilualuetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laajennus koskee Valtatie 3:n, Lentoasemantien, Linnakallion asemakaavan, Vähä-Vaitin asemakaavan sekä suunnitellun Vt3:n eteläpuolisen rinnakkaistien rajaamaa rakentamatonta aluetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 22 ha. Alueen omistaa Pirkkalan kunta. Kaava-alueen sijainti selviää myös liitteestä 1 ja etusivun ilmakuvasta. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysalue. Asemakaavan tavoitteena on teollisuuden rakentaminen Linnakallion kaavan laajennusalueille sekä Jasperinojan itäpuolelle. Kaavoitettava alue on rajattu siten, että se käsittää Linnakallion yritysalueen laajenemisalueet sekä suunnitellun rinnakkaiskehän ja vt3:n välisen alueen. Tavoitteena on päästä rakentamaan aloituskortteleita alueella vuosien 2016-17 aikana. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 2.1.3 Taajamakuva... 5 2.1.4 Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta... 5 2.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 6 2.1.6 Liikenne... 6 2.1.7 Tekninen huolto... 6 2.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 6 2.1.9 Maanomistus... 6 2.2 Suunnittelutilanne... 6 3. ASEMAKAAVA... 9 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 3.3.1 Osalliset... 9 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.4 Asemakaavan tavoitteet... 17 3

4.ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 4.1 Kaavan rakenne... 17 4.1.1 Mitoitus... 18 4.1.2 Liikenne... 18 4.2 Kaavan vaikutukset... 18 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 19 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 19 4.5 Selvitystarve... 19 5. Asemakaavan toteuttaminen... 20 5.1.1. Rakennustapaohje RTO-3005-06... 20 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1. Sijaintikartta, Pirkanmaan maakuntakaava (v.2008), Pirkkalan yleiskaava 1995. Pirkkalan yleiskaava 2020 ehdotus, taajamayleiskaava ehdotus 2020 2. Ote voimassa olevista asemakaavoista 3. Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö, pystyilmakuva 2009 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Asemakaavakartta ehdotus a4 6. Asemakaavaehdotuksen havainnekuva 7. Arkeologinen inventointi, FCG 2013 8. Hulevesi ja massatasapainotutkielma, Pirkkalan tekninen osasto 2016 9. Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tekniset verkostot ja katusuunnitelmat, kunnallistekniikan osasto, alueen energiayritykset Maaperätiedot, Tampereen seudun GeoTIETO aineisto, GTK 2009 Maarekisteritiedot, maanmittaustoimiston aineisto 2008. Viisto- ja pystyilmakuvat, 2000-2012, Lentokuva Vallas Oy sekä BlomKartta Oy vt3 Tampereen läntinen kehätie, meluselvitys 2003. Vähä-Vaittin kaava-alueen hulevesiselvitys, Sito Oy, 2010 Jasperintien jatkon aluevaraussuunnitelma, Sito Oy, 2010 Pirkkalan kehätien eteläpuolisen alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys, Korte, 2003 Erikoiskuljetusreittien kehittäminen Pirkkalan kunnan alueella, Sito, 2009 Linnakallion alueen luontoselvitys 2011 1.7 Kaavaprosessin vaiheet Alueen kaavoitus on tullut ajankohtaiseksi vuonna 2012 elinkeinotoimen sekä osin teknisen toimen aloitteesta. Kunnassa on jatkuvaa kysyntää monipuolisista elinkeinopuolen tonteista. Kaavaluonnos käsitellään lautakunnassa, joka asettaa luonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos pidettiin julkisesti nähtävänä talvella 2014. Kaavaluonnoksesta saadut muistutukset käsitellään ennen kaavaehdotusvaihetta. Tällöin on osallisilla mahdollista antaa ehdotuksesta muistutus. 4

2. Lähtökohdat Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen johdosta tehtävien tarkistusten jälkeen kaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston päätös on lainvoimainen 30 vrk kuluttua päätöksen julkistamisesta kuulutuksella (MRA 93 ), mikäli siitä ei ole valitettu Hämeen hallinto-oikeuteen. 2.1Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Kokonaisrakenne Nykyinen kokonaisrakenne on esitetty selostuksen etusivulla v.2012 otetussa alueen ilmakuvassa sekä liitteessä "rakennettu- ja luonnonympäristö". 2.1.2 Luonnonolot Kaavoitettava alue sijaitsee Pirkkalan kunnan keskustan ohittavan kehätien eteläpuolella lentokentälle menevän tien itäpuolella noin 2,9 km pitkänä ja 200-400 metriä leveänä vyöhykkeenä. Selvitysalueen pinta-ala on noin 22ha. Alue on matalimmillaan sen läntisellä reunalla, jossa korkeutta on noin 110 mpy ja korkeimmillaan itäisellä reunalla, jossa korkeutta on noin 130 mpy eli korkeuseroa alueen sisällä muodostuu noin 20 metriä. Pyhäjärven pinta on 77 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy). Kaakkois-luode-suuntainen Jasperinoja sen itäpuolisine rinteine muodostaa jyrkähkön vaihettumisvyöhykkeen, jonka länsipuolella maasto on huomattavasti alavampaa kuin itäpuolella. Jasperinojan länsipuolella kasvupaikkatyyppi vaihettuu lehtomaisesta kankaasta tuoreeseen kankaaseen eikä karumpia tyyppejä juurikaan tapaa. Ojan itäpuolella kasvupaikkatyyppi on lähinnä tuoretta kangasta höystettynä kuivahkoilla ja kuivilla kankailla ja jopa jäkäliköillä, mutta lehtomaista kangasta ei juurikaan esiinny. Jasperinojan varrella kasvupaikkatyyppi vaihettuu paikoin lehdoksi. Selvitysalueen metsiä on osittain käsitelty melko voimaperäisesti ja suurin osa sen metsistä on tavallista talousmetsää. Varttuneet metsät ovat pääasiassa kuusta, mutta vaihettuvat kuivemmilla, karummilla ja yleensä mäkisillä kasvupaikoilla männyksi. Voimakkaasti käsiteltynä alueena nuorissa metsissä kasvaa runsaasti pioneerilajina koivua. Iäkkäintä ja luonnontilaisen kaltaista metsää kasvaa Jasperinojan varrella ja Jasperinojan sekä Vesalan tilan välisellä alueella. Alueen vesistöistä voisi mainita ainoana mainitsemisen arvoisena Jasperinojan pienvesistön. Jasperinoja laskee etelästä Keskisenkulman laajahkoilta soilta. Kyseiset suot ovat ojitettuja, mutta varsinainen Jasperinoja valuu suurelta osin luonnontilaisessa uomassaan. Selvitysalueen itäosa on ylänköä muodostaen jonkinlaisen vedenjakajan. Jasperinojan länsipuolella Salomaan tilan ympäristöstä vedet lähtevät virtaamaan aivan luoteiselta kulmalta luoteeseen ja osa ensin kaakkoon kääntäen kulkunsa Salomaan peltojen kautta länteen ja luoteeseen jatkaen matkaansa Isolammin kautta Pyhäjärveen. Jasperinoja tuo vettä etelästä Keskisenkulman soilta luoteeseen Hirsalan pelto-ojien kautta Isolammiin. Alueella tehtiin kaavoitukseen liittyen eliöstö- ja biotooppiselvitys elo-syyskuussa 2003. Ko. selvityksessä alueen luonnonoloja on esitetty seikkaperäisesti. Liito-oravien esiintymisen osalta on tehty päivitys keväällä 2010. Linnakallion Kurikkakallion osalta on tehty luontoselvitys vuonna 2011. 2.1.3 Taajamakuva Keskeiset tiedot alueen rakennuskannasta käy ilmi liitteestä rakennettu- ja luonnonympäristö. Valtatie 3:n suunnasta alue hahmottuu melko yhtenäisenä, rakentamattomana metsäalueena. 2.1.4 Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on rakentamaton. 5

2.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja, kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä. Maakuntamuseo edellytti OAS-vaiheen lausunnossaan selvitettäväksi alueen arkeologisen inventoinnin ja sen suoritti Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Oy/Kalle Luoto keväällä 2013. Alueelta ei löytynyt ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Selvitys kaavaehdotuksen oheismateriaalina, liite nro 7. 2.1.6 Liikenne Kaavoitettavan alueen pohjoisreunaa sivuaa Tampereen läntinen ohitustie (vt3). Tiehallinnon ohjeistuksessa vt3:n suoja-alue on 50 metriä mitattuna reunimmaisen ajoradan keskilinjasta. Alue rajautuu länsiosaltaan Vähävaitin kaava-alueen suojavihervyöhykkeeseen joka on merkitty kaavassa merkinnällä VR, retkeily- ja ulkoilualue. 2.1.7 Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kaava-alue on Elenia Oy:n sähköverkoston piirissä. Alueen eteläosassa, Vähä-Vaittin asemakaava-alueella on Elenia Oy:n muuntamokenttä. 2.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella sijaitsee ympäristönsuojelukohteita, Jasperinojan suojelualue joka on merkittynä kaavaan. Alueen pohjoispuolella oleva vt3 tuottaa alueelle liikennemelua. 2.1.9 Maanomistus Kaava-alueen maanomistajat: Omistaja tilan nimi r:no Pirkkalan kunta OLLINAHONMETSÄ 604-408-1-177 Pirkkalan kunta OLLILAN PALSTAT 604-408-1-211 Pirkkalan kunta KYÖSTI 604-408-2-387 2.2 Suunnittelutilanne Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteet Tarkastetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 13.11.2008) ovat saaneet lainvoiman 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kuuteen eri asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava 6

Pirkanmaan 1. maakuntakaava on valtioneuvoston vahvistama 2008 (kuva 1). Pirkanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue on tarkoitettu kehitettäväksi työpaikka-alueena (TP). Alue sijoittuu myös maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk3). Merkinnällä osoitetaan Pirkkalan lentokenttäalueen, Tampereen läntisen kehätien ja tulevan kehä II:n rajaama liikenteellisesti vetovoimainen alue, johon kohdistuu erityisiä kehittämis-, suunnittelu- ja rakentamispaineita. Edelleen todetaan, että aluekokonaisuutta kehitetään yhteistyössä ympäristökuntien ja viranomaisten kanssa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävänä liikenteellisesti vetovoimaisena yritystoiminnan ja kaupallisten palveluiden alueena. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseen kokonaisilmeeseen. Suunnittelualueesta itään on merkitty pitkän aikavälin varaus vt3:n oikaisulle sekä sen eritasoliittymävaraukset. Lentoasemantie on maakuntakaavan mukaan seututie. Merkinnällä osoitetaan tiet, jotka välittävät seudullista ja paikallista liikennettä sekä kytkevät merkittävimmät liikennettä synnyttävät kohteet ylempiluokkaiseen verkkoon ja yhdistävät kuntakeskukset tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa. Lisäksi maakuntakaavassa on merkitty alueella kulkevat voimalinjat ja korkeapaineinen maakaasulinja. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on käynnistetty maakuntavaltuuston päätöksellä 18.11.2008. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 2.4.2012 vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 25.11.2013. Vaihekaavaan on sisällytetty valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavan pohjatietoina on mm. Tampereen läntinen oikorata esiselvitys, Pirkanmaanliitto, 2008, Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys, Ratahalllintokeskus, VR-konserni ja Pirkanmaanliitto 2008, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma, Pirkanmaan liitto, julkaisu D 90/2008 sekä Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen esiselvitys, Pirkanmaan liitto, julkaisu D 86/2006. Em. selvitykset ovat myös tämän suunnitelman lähtötietoina. Maakuntakaava 2040 Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 5.12.2011 ( 30) käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Pirkanmaan maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 12.11.2012 palautteiden perusteella täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1.8. - 14.9.2012. Luonnos oli nähtävillä 5.3.-10.4.2015. Pirkanmaan liitto antaa vastineet luonnoksen mielipiteisiin ja lausuntoihin 2015 loppuvuodesta. Ehdotus tullee nähtäville vuoden 2016 aikana. 7

Ote maakuntakaavasta (2007) Yleiskaava, osayleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteeton Pirkkalan yleiskaava 1996. Siinä alue on merkitty teollisuus- varastoalueeksi (T), joista osa on varustettu merkinnällä reservialue (T/res). Ote yleiskaavasta (1995) Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Pirkkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2001. Uusi rakennusjärjestysehdotus on ollut nähtävillä ja tulee voimaan 2016 keväällä. 8

3. Asemakaava Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Alueella ei ole muita suunnitelmia. Pohjakartta Pohjakarttakuvaus on suoritettu 22.4.2007. Kehätien osalta on tehty täydennyskuvaus 2009. Em. aineistosta on laadittu pohjakartta vuosina 2007 2010. Asemakaavan pohjakartan hyväksyi 26.2.2014 maanmittausinsinööri Jouko Lehto. 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavoitettavalla alueella on tehty pitkäjänteisesti kunnan maanhankintaa. Alue on nähty Pyhäjärventien (Vt3) suunnitelmista lähtien potentiaalisena, koko kaupunkiseudun mittakaavassa merkittävänä yritysalueena. Alueella 2010 toteutuneen maakaupan johdosta kunnan omistukseen siirtyi laajat alueet moottoritien vartta ja niin sen kaavoittaminen, yleiskaavojen hengessä, myytäväksi tonttivarannoksi yhtenä kokonaisuutena on tullut mahdolliseksi. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on laitettu vireille kaavoituskatsaus 2012:n yhteydessä. Asemakaavan valmisteluaineistot hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 10.12.2013. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty ympäristölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Ks. Liitteenä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 3.3.1 Osalliset Pirkkalan kunta Naapuritonttien omistajat tekninen lautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan Ely-keskus Pirkanmaan liitto Pirkkalan ympäristöyhdistys Pirkkala-seura ry Elenia Oy Elisa oyj Pirkkalan Vanhusneuvosto Pirkkalan Vammaisneuvosto 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan valmisteluasiakirjat on päivätty 29.11.2013. Ne käsiteltiin ympäristölautakunnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille mielipiteitä varten. Valmisteluasiakirjat pidetään nähtävillä 2013 kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteitä varten. Viranomaisilta on pyydetty lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Palautteen huomioon ottaminen: 9

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet otetaan huomioon kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunnot Elenia Verkko Oy/Ville Peijariniemi 16.11.2012 Kaavan edetessä Elenia Verkko Oy tulee anomaan kaavaan puistomuuntamoiden sijoituspaikkoja. Alueella sijaitsee Elenia Verkko Oy:n 20kV ilmajohto aivan moottoritien varressa. Tämä linja on kuitenkin suunniteltu purettavaksi vuoden 2013 aikana. Paikalle jää kuitenkin pienjänniteilmajohto. Verkolle mahdollisesti tehtävien muutostöiden kustannuksista vastaa työn tilaaja. Kustannuksissa tullaan ottamaan huomioon verkon iästä aiheutuva ikähyvitys. Elisa/Ecosite Ari Hassinen 16.11.2012 Pyydämme huomioimaan Linnakallion asemakaavan laajennuksessa (nro 231) Ecosite Oy:n vuokraaman tontin, vuokraoikeus 604-408-1-100-L1. Fingrid Oyj/Mika Penttilä 26.10.2012 Kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa voimajohtohankkeita jotka sijoittuisivat kaava-alueelle. Pirkkalan kunnallistekniikka/ Mikko Keränen 08.11.2012 Alueelle tulee varata riittävästi tilaa rakentamisen yhteydessä poistettavien pintamaiden ja ylijäämämaiden läjittämistä varten. Kunnallistekniikan toiminnan kannalta olisi suuri etu, jos alueelle saataisiin sijoituspaikka myös muualta tuotaville puhtaille maa-aineksille. Alueen etelä-pohjoissuunnassa sijaitsee Jasperinoja. Ojan ympäristön maaperä voi olla heikosti kantavaa. Maaperän vaikutukset rakentamisaikatauluihin ja kustannuksiin tulee huomioida. Maakuntamuseo/ Tuija-Liisa Soininen ja Ulla Lähdesmäki 05.11.2012 Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Linnakallion asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavahankkeen tarkoituksena on osoittaa nykyisin pääosin metsämaana olevalle alueelle teollisuusrakentamista. Kaava-alue on rakentamatonta aluetta eikä sieltä tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta ei kuitenkaan ole tarkastettu Pirkkalan aikaisemmissa arkeologisissa selvityksissä. Alue on topografisesti kuitenkin mahdollinen ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten löytymiseen ja lisäksi sen läheisyydestä tunnetaan historiallisen ajan kivirakenne (Vesalan kivitarha, mj. rek.nro 604010018). Tästä syystä kaavahankkeen johdosta alueella tulee tehdä arkeologinen inventointi (MRL 9, MML 13 ), jossa selvitetään, sijaitseeko alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Inventointi tulee tehdä otollisissa havainnointiolosuhteissa ja siinä on suositeltavaa käyttää valmisteilla olevaa Suomen arkeologian kenttätutkimusten laatuvaatimuksia ( Museovirasto). Työn kustannuksista vastaa kaavahankkeen toteuttaja. Inventointiraportti tulee lähettää maakuntamuseoon. Inventoinnin tekijöiden yhteystietoja saa mm. maakuntamuseosta ja Museovirastosta. Tampereen aluepelastuslaitos/ palotarkastusinsinööri Susanna Laukkanen 09.11.2012 Tampereen aluepelastuslaitoksen toimintavalmius suunnitelma-alueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Aluepelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen. 10

Alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 m:n etäisyydellä sammutuskohteista. Pirkanmaan liitto/karoliina Laakkonen-Pöntys ja Hanna Djupsjöbacka 23.11.2012 Suunnittelualue sijoittuu keskeiselle paikalle Lentoasemantien ja vt3:n varteen Pirkkalan kuntakeskuksen tuloväylän tuntumaan sekä vt3:n ja Vähävaitin yritysalueen väliin. Asemakaavan laajennus koskee kiinteistörekisteritiloja Linnakallion osa-alueella. Linnakallion asemakaavan laajennus on tullut vireille kaavoituskatsaus 2012:n myötä. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysalue. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa teollisuustilojen rakentaminen vt3:n välittömässä läheisyydessä Linnakallion kaavan laajennusalueille. Pirkkalan kunta omistaa alueen. Vireille tulevan asemakaavan laajennus on pinta-alaltaan noin 20 ha. Alueelta on olemassa mm. liikenneverkko-, eliöstö- ja biotooppi- sekä hulevesiselvitykset. Selvitettäviä asioista asemakaavan laajennuksessa ovat mm. liikenneratkaisut sekä uuden ja olemassa olevan työpaikkarakentamisen yhteensovittaminen ja alueen luontoarvojen kartoitus. Suunnittelun lähtötietoina ovat lisäksi Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) raideliikenteen ratkaisuihin liittyen Tampereen läntisen oikoradan esiselvitys (2008), Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys (2008), Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen aluevaraussuunnitelma (2008) sekä Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskuksen esiselvitys (2006). Alueella on voimassa kunnanvaltuustossa 16.3.1996 hyväksytty oikeusvaikutukseton Pirkkalan kunnan yleiskaava 1995, jossa alue on osoitettu pääosin teollisuuden reservialueeksi (T/res) sekä länsireunaltaan retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jonka suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Lisäksi suunnitteluaalueen tuntumassa sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualue (Lentomelualue 1). Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk3). Merkinnällä osoitetaan Pirkkalan lentokenttäalueen, Tampereen läntisen ohitustien, tulevan kehä II:n ja Tampereen läntisen oikoradan yhteystarpeen muodostama liikenteellisesti ja logistisesti vetovoimainen alue, jonne on perusteltua osoittaa yritystoiminnan ja palveluiden sijoittamistarpeita. Alueelle kohdistuu erityisiä kehittämis-, suunnittelu- ja rakentamispaineita. Kehittämissuosituksena todetaan, että alueen suunnittelussa tulee varautua toisen kiitotien sijoittamiseen alueelle sekä alueelle ei tule ohjata melulle herkkää toimintaa ja maankäytön suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, ympäristöarvojen yhteensovittamiseen sekä ulkoilu- ja viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Kehittämisperiaatemerkintään kk3 liittyy erityismääräys 14 (em14), jonka mukaan alueen kehittämisessä on varmistuttava siitä, etteivät alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Pulkajärven (FI0337002) Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Lisäksi kk3-alueelle on raideliikenteen yhteystarvemerkinnällä osoitettu valtakunnallisesti merkittävän uuden pääradan yhteystarve (Tampereen läntinen oikorata) ja raideyhteys lentokentältä Tampereen eteläiselle pääradalle, joiden tarkkojen linjausten osoittamiseksi ei ole olemassa riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia. Merkinnän suunnittelumääräyksessä todetaan, että maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. 11

Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto teettävät Tampereen läntisestä ratayhteydestä (aiemmin Tampereen läntinen oikorata) liikenteellisen tarveselvityksen. Tarveselvitys valmistuu keväällä 2013. Läntisen ratayhteyden suunnittelua on tarkoitus tarveselvityksen jälkeen jatkaa liikenneviraston ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä niin, että Pirkanmaan 2. Maakuntakaavan (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) valmistelutyön yhteydessä määritetään maakuntakaavan tarkkuudella ratayhteyden linjaus ja tilavaraus. Maakuntakaavaluonnoksessa vuonna 2014 saattaa olla vielä vaihtoehtoisia linjauksia ratayhteydelle, mutta nähtäville asetettavassa maakuntakaavaehdotuksessa vuonna 2015 on tarkoitus olla esitettynä enää yksi ratakäytävä. Suunnittelualueen tavoiteltu teollisuuskäyttö tukee Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa ja Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa 2. Vaihemaakuntakaavassa alueelle osoitettujen aluemerkintöjen (TP ja kk3) toteutumista. Alueen suunnittelussa tulee huomioida Pirkanmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa osoitettu raideliikenteen yhteystarve. Pirkanmaan liitto on käynnistänyt yhdessä Liikenneviraston kanssa Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelun maakuntakaavaa varten. Työssä tutkitaan myös asemakaava-alueen tuntumaan sijoittuvan raideliikenteen yhteystarpeen tarkempi sijainti. Ratayhteyden suunnittelua tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Pirkanmaan liitto puoltaa asemakaavatyön eteenpäin vientiä. Pirkkala-seura ry/ Hannu Routamaa pj. ja Veikko Hahmo varapuheenjohtaja 16.11.2012 Pirkkala-seura ilmaisee huolensa yleiskaavan retkeily- ja virkistysalueiden kaavoittamisesta muuhun käyttöön. Esitämmekin kuntalaisten virkistys- ja luontoretkeilytarpeiden entistä tarkempaa huomioimista tulevaisuuden kaavoittamisessa. Pekka Laamanen 15.11.2012 Jotteivät tosiasiat pääsisi hautautumaan tässä kaavoituskohteessa ilmenneiden kiemuroiden alle, on aiheellista selvittää ja kirjata Linnakallion asemakaavan laajennuksen valmisteluun liittyvät vaiheet ja tapahtumien kulku asianosaisten ja muidenkin kummasteltavaksi. Omistan kaksi metsäpalstaa Ruutanakorven ja Pirkkalan ohitustien välissä. En ole ollut aloitteellinen omistamieni alueiden kaavoittamisen suhteen. Metsäpalstat sisältyvät 2010 kaavoituskatsauksella vireille tulleen Linnakallion asemakaavan laajennuksen alueeseen, jäljempänä olevassa kuvassa mustalla, paksulla viivalla rajattu alue, josta metsäpalstani kattavat noin kahdeksasosan. Alkuvuodesta 2010 käydyissä keskusteluissa (mukana myös maankäyttöinsinööri) kaavoitusjohtaja kertoi minulle Linnakallion asemakaavan laajennuksen vireille tulosta. Käytiin läpi eri vaihtoehtoja metsäpalstojeni saattamisesta kaavoituksen piiriin mm. ehdotustani maa-aluiden vaihdoksi, maakaupan hintaneuvottelua, kaavoitusjohtajan esittämä mahdollisuus maankäyttösopimuksesta ym. Näiden muutaman tapaamisen jälkeen ei enempää neuvotteluja ole käyty ja luulin kunnan kiinnostuksen asiaan lopahtaneen, mutta näköjään se olikin jatkossa kaavoitusjohtajan halu neuvotella asiasta maanomistajan kanssa, mikä siinä lopahti. Kaavoituskatsauksessa keväällä 2010 kaavoitusjohtaja tiedotti Linnakallion asemakaavan laajennuksesta (kohde 29) mm. seuraavasti: - Vireilletulo tällä kaavoituskatsauksella - Maanomistaja alueella kunta sekä yksityinen maanomistaja - Asemakaavaa pyritään viemään yhtenä kokonaisuutena kohteen 25 kanssa (Vähä-Vaitin asemakaavan laajennus) - Kaavoitukseen liittyy mahdollisesti maankäyttösopimus 12

Tämä on tapahtunut tosiasia (kunnan tahtotila tuolloin), jota mitkään kiemurat eivät voi muuksi muuttaa, vaikka myöhemmin kaavoitusjohtaja kuinka on yrittänyt taannehtivasti muuttaa historian kulkua. Kaavoitusjohtajalle tiedoksi, että hallinto-oikeudessa luottamuksensuoja tarkoittaa sitä, kansalaisten on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen, päätösten lainmukaisuuteen ja siihen, ettei päätöksiin tehdä jälkikäteen yllättäviä muutoksia. Kaavoituskatsauksessa keväällä 2011 kaavoitusjohtaja tiedotti Linnakallion asemakaavan laajennuksesta (kohde 24) seuraavasti: -Vireillä -Maanomistajana alueella kunta sekä yksityinen maanomistaja - Kaavoitukseen liittyy mahdollisesti maankäyttösopimus Keväällä 2011 kunta maankäyttösopimuksen kaikkien neljän, yksityisen maanomistajan kanssa liittyen Vähä-Vaitin asemakaavan laajennukseen, siis kohteessa, jonka kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi kaavoitusjohtaja vuonna 2010 rinnasti Linnakallion asemakaavan laajennuksen. Helmikuussa 2012 kunnanvaltuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman äänestysten jälkeen vasemmiston ja vihreiden tuella (SDP, Vihr, Vas, KD kannattivat; Kok, Kesk, PS vastustivat). Koskapa maapoliittinen ohjelma liittyy tähänkin selvitykseen, tulkoon tässä mainituksi, että maapoliittinen ohjelma sisältää ainakin erään Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kanssa räikeästi ristiriidassa olevan toteamuksen. Asiayhteyden huomioiden, joku saattaisi ajatella kyseessä olevan jopa tarkoitushakuinen lain (MRL) vääristely. Kaavoituskatsauksessa keväällä 2012 kaavoitusjohtaja tiedotti Linnakallion asemakaavan laajennuksesta mm. seuraavaa: - Poistuvaksi kohteeksi alkuperäisen, vuonna 2010 vireille tulleen Linnakallion asemakaavan laajennuksen - Poistoa kaavoitusjohtaja perusteli sanatarkasti seuraavasti Raakamaata, kaavoitus edellyttäisi maankäyttösopimusta - Vireille tulevaksi poistuvan puolikas, uutena kohteena Kaavoitusjohtajan into päästä soveltamaan muutaman kuukauden ikäistä maapoliittista ohjelmaa taannehtivasti, vuonna 2010 vireille tulleeseen kaavoituskohteeseen, lienee aiheuttanut vauhtisokeutta (mopo lähti lapasesta) tai muuten vain voimallista näyttämisen halua. Tuo perustelu Raakamaata, kaavoitus edellyttäisi maankäyttösopimusta on täysin kestämätön, suorastaan valheellinen. Olen poistuvaksi tiedotetun kohteen ainoa yksityinen maanomistaja. Missään vaiheessa en ole antanut ymmärtää, saati kertonut, olevani suostuvainen tai edes halukas maankäyttösopimusta tekemään. Kaavoituskatsauksen 2010 maininta mahdollisesta maankäyttösopimuksesta, kertoo vain ja ainoastaan kunnan tahtotilan kaavoitusjohtajan tiedottamana, ei ole katsaus minun näkemyksistäni. Tosiasia nyt vain on niin, ettei kaavoitusjohtaja voinut tietää edellyttäisikö hänen kaavoituskatsauksessa 2012 poistuvaksi kohteeksi tiedottamansa Linnakallion asemakaavan laajennus maankäyttösopimusta vai ei, eikä tiedä sitä vielä tänäkään päivänä. Kaavoitusjohtajalle tiedoksi, maankäyttösopimus on kaksipuolinen oikeustoimi, siihen tarvitaan kaksi sopimukseen suostuvaa osapuolta. Mistä kummasta kaavoitusjohtaja sai päähänsä, että edellyttäisi? Kysykää häneltä! 13

Alkaako hän selitellä jotain (no kun.., voidaan olettaa.., on luultavaa.., kun muut.., kunnan etu..tms), vai toteaako, että eipäs tiennytkään? Herää kysymys, josko kaavoitusjohtajan tarkoituksena olikin kätkeä jokin muu peruste esittämänsä perustelun taakse. Voihan olla mahdollista vaikka sellainen, että aloitteen tekijäksi kaavan laatimiseksi kerrotun elinkeinotoimen mielestä Linnakallion asemakaavan laajennus alkuperäisessä koossaan oli liian suuri ja elinkeinotoimi toivoi kaavoitettavaksi vain puolikkaan alkuperäisestä. Täytyypä joskus tarkistaa asia. Metsäpalstani sijaitsevat nyt alkuperäisestä Linnakallion asemakaavan laajennuksesta poistetulla alueella, rajoittuen kaavoitusjohtajan uuteen kaavoitusalueeseen. Minulle sopii vallan mainiosti, ettei metsäpalstojani kaavoiteta, mutta epäilenpä kaavoitusjohtajan jo kohta keksivän, että kunnan edun nimissä, laitetaanpa vaihteeksi poistettu vireille, kun viimeksi tuli vireillä oleva poistettua. Toisaalta olen aina ollut ja olen edelleen valmis neuvottelemaan molempien osapuolien edun huomioivista vaihtoehdoista saattaa omistamani metsäpalstat kaavoituksen piiriin. Kaavoittajan vastine Maanomistajan kanssa on käyty neuvotteluja mahdollisen maanmyynnin osalta, jotta myös kyseinen alue saataisiin mukaan kaavoitukseen jollain aikavälillä. Neuvottelut ovat päättyneet toistaiseksi tuloksettomina. Neuvotteluja jatketaan edelleen. Kyseinen maa-alue ei ole strategisesti välttämätön kunnan kehityksen kannalta pitkälläkään aikavälillä. Kyseisiä elinkeinotoiminnalle osoitettuja maa-alueita on edelleen kunnalla runsaasti käytettävissä monenlaisiin tarkoituksiin. Mielipiteen johdosta kaavaehdotusta ei ole tarvetta muuttaa. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ympäristölautakunta käsitteli luonnosvaiheen valmisteluaineiston kokouksessaan 11.12.2013 Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana tuli 5 lausuntoa ja 1 mielipide valmisteluaineistosta. Lausunnot Elenia Oy 21.1.2014/Ville Peijariniemi Elenia Oy pyytää alustavasti varaamaan kaksi 10m x 10m EN-eluetta puistomuuntamoiden rakentamista varten, kartalla esitettyihin paikkoihin. Etäisyys muuntamosta rakennuksiin tulee olla vähintään 5 metriä ja yleisiin rakennuksiin vähintään 15m. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Elenia Oy:n pienjänniteverkkoa kaavoitettavan alueen luoteiskulmassa.verkolle mahdollisesti tehtävien muutostöiden kustannuksista vastaa työn tilaaja. Kustannuksissa tullaan ottamaan huomioon verkon iästä aiheutuva ikähyvitys. Kaavoittajan vastine EN-alueet lisätty ehdotusvaiheen karttaan. Pirkanmaan maakuntamuseo/yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen ja tutkija Ulla Lähdesmäki 09.1.2014 Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään alustavaa lausuntoa Linnakallion alueen teollisuusrakentamiseen liittyvän asemakaavan valmisteluaineistosta. Hankkeen johdosta kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi (FCG Oy, 2013), jossa alueelta ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maastossa havaitut maarakenteet ja kivimuodostelmat ovat sekundaarisia eivätkä vaikuta suunniteltuun maankäyttöön tässä tapauksessa. Suunnittelualue on rakentamatonta ympäristöä. Museolla ei ole huomautettavaa valmisteluaineistosta kulttuuriympäristön osalta eikä museolla ole tarvetta pitää jatkossa osallisena, mikäli hankealueen rajaus ei muutu. 14

Pirkkalan kunnallistekniikka/kunn.tekn. rakennuspäällikkö Mikko Keränen 15.01.2014 Kunnallistekniikan vastuualueella on perehdytty kaavaluonnoksen aineistoon liikenteen, katujen, vesihuollon ja kunnossapidon osalta. Jasperintien linjaus VR-alueen kohdalla on sivukaltevassa maastossa. Korkeuserojen vuoksi pitäisi Jasperintien katualuetta levittää 10 metriä VRalueen suuntaan, jotta luiskat mahtuisivat katualueelle. Korttelien kohdalla Jasperintien suunniteltu katualue mahdollistaa kevyenliikenteenväylän rakentamisen sekä linja-autopysäkkijärjestelyt kaava-alueen kohdalle. Jasperinkujan ja Ruutanakorventien katualueet on suunniteltu 14 metriä leveiksi. Tila on riittävä kadulle ja jalkakäytävälle. Katualueen reunat tulisi viistää liittymissä vähintään 10 m matkalta. Jasperinkujan ja Jasperintien liittymässä liittymäkulma tulisi olla liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi olla kohtisuorempi. Myös katualueen tilantarve liittymässä on pienempi, jos liittymä voidaan toteuttaa kohtisuorana. Liittymäkielto Jasperintieltä kortteliin 2107 tulisi säilyttää korkeuseron ja Jasperintien jyrkemmän pituuskaltevuuden vuoksi. Myös kulku korttelin 2108 tonteille olisi suositeltavaa toteuttaa Jasperinkujan tai Ruutanakorventien kautta. Kaava-alueen maasto on korkeuseroiltaan vaihtelevaa. Alueen toteuttaminen teollisuus- ja varastoalueeksi vaatii paljon maansiirtoa. Alueen korkeustasojen määrittämistä varten tulisi tehdä massatarkastelu, jonka tavoitteena on massatasapainon saavuttaminen, hulevesien hallinta, tulvareittien mahdollistaminen sekä vesihuollon kustannustehokas toteutus. Hulevesitarkastelussa tulee huomioida kaavan toteutuksen aiheuttama valumasuuntien muutos sekä alueen itäpuolisten hulevesien hallittu johtaminen kaava-alueen ohi. Kortteli- ja katualueiden pintamaille tulisi osoittaa läjityspaikka kaava-alueelta. Pintamaita tulee alueelta noin 50 000 m3. Kaavoittajan vastine Jasperintien linjausta on levennetty lausunnon mukaisesti 10 metriä VR-alueen kohdalla. Jasperinkujan liittyminen Jasperintiehen on käännetty lausunnon mukaisesti kohtisuoraksi. Massatarkastelu on tehty kunnan omana työnä ehdotusvaiheeseen. Pintamaille osoitetaan läjityspaikka erillisen suunnitelman mukaan. Pirkkala-Seura ry/pj. Hannu Routamaa ja varapj. Veikko Hahmo 16.01.2014 Alueella sijaitsee Siton luontokartoituksessakin mainittu paikallisesti arvokas luhtaneva, jonka toivomme säilyvän. Pirkkalassa on suoluontoa hyvin vähän jäljellä, joten vähäisetkin alueet auttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kaavaselosteessa on maininta Jasperinojan notkon rajaamisesta vähintään 300 metriä leveänä kaistana virkistys- ja retkeilykäyttöön. Tämä on hyvä ja tärkeä asia niin ihmisten liikkumisen kuin eläintenkin kannalta. Tämä viittaus tulevaan kaavan on olennaisen tärkeä asia arvioitaessa tätä kaavaa. Koska Jasperintien ja valtatie 3:n väliin jää alue, josta ei luonnostaan ole yhteyttä ympäristön metsiin. Tämä asia voitaisiin ratkaista eläintunnelilla, jota pitkin eläinten läpikulku alueiden välillä olisi mahdollista. Tunneli voisi sijaita esim. Jasperiojan ylityksen yhteydessä. Pirkkala-Seura esittää, että Jasperintien ali tehtäisiin kevyenliikenteen tunneli, jotta maakaasuputkilinjalle suuntautuva vilkas ulkoilu- ja retkeilyliikenne saataisiin hoidettua turvallisesti ilman tien ylitystä. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry/pj. Pirkko Huovila ja varapj. Jürgen Kellerhoff 17.01.2014 Pyy on kokouksessaan 12.01.2014 päättänyt jättää kaavaluonnoksesta seuraavan mielipiteen: 15

Viheralue Jasperintien pohjoispuolen kaava-alueella on liian kapea. Vain n. 50 metrin leveä kaistale ei kestä nykyisiä tuulia, varsinkaan nyt, kun Vähävaittin alue on puuton. Näistä liian kapeista viherkaistaleista on Pirkkalassa jo kokemuksia. Tilannetta pahentaisi, mikäli viheryksikkö kaataisi isot puut, tällöin alue ei enää täyttäisi tehtäväänsä viher- tai liito-orava-alueena, paikallisilmaston tasaajana, ilmanpuhdistajana tai meluesteenä. Jasperinojan notko on Siton luontokartoituksessa mainittu mahdolliseksi liito-orava-alueeksi. Jos Jasperintie toteutetaan tavallisena tienä, katkeaa ekologinen yhteys kaikilta eliöiltä eteläisiin metsiin. Jasperintien tulisikin ylittää Jasperinojan notko niin, että sen ali olisi eliöstölle reilu kulkuyhteys. Tällaisia siltoja on toteutettu Suomessa mm. Ylläksellä arvokkaiden lehtonotkojen yli. Viheryhteys tulisi toteuttaa, kuten on maakuntakaavassa suunniteltu. Myös ulkoilureittiä pitäisi Takamaan suunnasta päästä jatkossakin kulkemaan ilman tien ylitystä. Kulkuyhteys Takamaan ja maakaasuputkilinjan välillä tulee säilyttää myös ihmisille Jasperintien alituksella. Ruutanakorvessa on liitteenä olevassa kuvassa näkyvä heinäneva, joka pitäisi jättää kaavaalueen ulkopuolelle. Jasperintien kulkureittiä tulisi siirtää niin, että Ruutanakorpi jäisi sen eteläpuolelle. Siton luontokartoituksessa kyseinen suo on mainittu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Yhtään suota ei saisi nykyaikana enää tuhota. Kaavaselosteissa on maininta alueella suoritetusta eliöstä- ja biotooppiselvityksestä vuodelta 2003. Kyseistä dokumenttia ei ollut kaavaliitteenä. Samoin puuttui liito-oravista tehty päivitys vuodelta 2010 ja Siton luontokartoitus. Lausuntoja varten kyseiset dokumentit pitäisi myös olla nähtävillä. Maastokartan tulisi tulosteissa näkyä selvemmin kaava-alueen läpi. Maastokartan tulisi olla tarkempi ja siinä pitäisi näkyä paikkojen nimet sekä korkeudet. Kaavoittajan vastine Kapeampaa metsäistä etelärinnettä jää suhteellisesti kaava-alueelle melko vähän. Länsiosalla on kuitenkin jäämässä Jasperinojan notkoalue melko laajana yhtenäisenä vähintään 300 metriä leveänä viheralueena jäljelle joten tuulista ei pitäisi alueelle olla nykyistä enempää haittaa. Vähävaittin jo vahvistuneeseen kaavaan nro 206 on merkitty Jasperintien alittava ulkoilureitti joten sitä voidaan mahdollisesti käyttää jatkossa myös toivottuna viheryhteytenä. Lopullinen alitustapa (silta/tunneli) toteutustapa päätetään kun Jasperintien jatkoa valmistellaan. Kaikkia taustaselvityksiä ei välttämättä laiteta kaavan liitemateriaaliksi vaikka ne taustaselvityksissä mainitaankin. Kyseisiin asiakirjoihin voi tulla tutustumaan maankäytön osastolle virka-aikana tai ne voidaan tarvittaessa lähettää asianomaisille erikseen (kyseiset asiakirjat lähetetty PYY:lle). Pohjakartta pyritään jatkossa saamaan paremmin näkyviin. Mielipiteet Pekka Laamanen 16.1.2014 Mielipiteen esittäjä haluaa palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi vanhan kaavoituskatsauksen 2010 aluerajauksen pohjalta koska silloin hänen omistamansa alue kuului tuolloin vireille tulleeseen suunnittelualueeseen. Lisäksi mielipiteessä esitetään yleistä kritiikkiä mm. maapoliittista ohjelmaa kohtaan. Kaavoittajan vastine 16

Mielipide on kirjattu. Ei aiheuta kaavaan muutostarpeita. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijoittuu kaupunkiseudun kokonaisuuteen keskeisesti. Tampereen eteläinen ohitustie ja lentoasemalle vievän maantien seutu on maakuntakaavassa merkitty kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Pirkkalan kunnan yleiskaavatyössä sekä kaupunkiseudun yhteisessä rakennemallityössä on nähty keskeiseksi liikenneverkolliseksi ratkaisuksi Tampereen eteläisen ohitustien (vt3:n) rinnakkaistie, joka jatkuu Partolasta Lentoasemantien risteykseen ja siitä edelleen aina Anian rantatielle eli Pirkkalan läntiselle sisääntuloväylälle asti. Alueen maankäytön suunnitteluvara on kaupunkiseudun kokonaisuudessa merkittävä. Kunnan tavoitteena on, että alueesta rakentuu kaupunkikuvallisesti laadukas yritysalue. Asemakaavan tavoitteena on teollisuusrakentaminen Linnakallion laajennetulla yritysalueella sekä moottoritien varressa. Vireille tuleva alue on rajattu siten, että se jää Vähä-Vaitin ja Linnakallion yritysalueiden väliselle alueelle. Alueen maankäyttöä on mahdollista viedä eteenpäin kokonaisuutena. Tavoitteena on päästä rakentamaan aloituskortteleita alueella vuoden 2015 aikana. Kuntatalouden näkökulmasta tärkeänä tavoitteena on saada asemakaavoitettua alue myytäväksi yritystontiksi, jotta päästään realisoimaan alueen maanhankintaan käytettyjä euroja. Kunnassa on myös puutetta keskisuurista ja pienistä teollisuustonteista. Asemakaava ja asemakaavan sisällölliset tavoitteet ovat sopusoinnussa Pirkkala CLX -hankkeen suunnitelmien kanssa, missä Vähä-Vaittin asemakaava-alue nähdään monipuolisena liike-, toimisto- ja työpaikka-alueena kaupallisten palveluiden painottuessa yritysten väliseen kauppaan sekä moottoritien varsi teollisuuden suuryksiköiden toimintaympäristönä painotuksena tuotanto, kokoonpano ja logistiikka. 4.4.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vireilletulo kaavoituskatsauksella 2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 17.10.2012 16.11.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille mielipitei tä varten. Valmisteluasiakirjat pidetään nähtävillä joulu-tammikuussa 2013-14 kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteitä varten. Viranomaisilta on pyydetty lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.12.2013-17.01.2014 4.Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan perusrungon muodostaa Lentoasemantieltä Linnakallion asemakaava-alueelle jatkuva rinnakkaiskehätie (Jasperintie). Jasperintie liittyy idässä Linnakallion autokaupan keskuksen asemakaavan samannimiseen katuun ja edelleen Kurikantiehen. Länsiosassa suunnittelualuetta Jasperintie on linjattu kulkemaan nykyisen Vähä-Vaitin yritysalueen pohjoispuolitse ja se liittyy Lentoasemantiehen nykyisen Vesalantien liittymän pohjoispuolella. Jasperintien pohjoispuolelle syntyy VähäVaitin KTY-korttelin tonttien lisäksi teollisuustontteja, jotka sijoittuvat siis valtatie 3:n varteen. Kaava-alueen länsireunaan jää Jasperinojan notko, joka kuuluu laajempaan Pulkajärveltä asti ulottuvaan kokonaisuuteen ja se toimii ekologisena- sekä viheryhteytenä vt3:n pohjoispuolisilta 17

ulkoilualueilta Keskisenkulman suuntaan. Jasperinojan notkon luontokokonaisuus on rajattu vähintään 300 metriä leveänä kaistana virkistys- ja retkeilykäyttöön. Vesalantien Jasperintien linjauksen ja korttelinmuodostuksen pohjana on konsulttityönä 2009-10 teetetty aluevaraussuunnitelma, jossa lähtöarvoina on ollut mm. alueella tehty luontoselvitysmateriaali. Alueen eteläpuolelta on teetetty 2012 luontoselvitys. 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on ehdotuksen mukaan n. 22 ha. Korttelialueet jakautuvat käyttötarkoituksiltaan siten, että Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiden (T-1) pintaala on 12,2ha ja rakennusoikeutta niissä on n. 61112 ke-m2. Katualueiden yhteenlaskettu pintaala on n. 53350 m2, viheralueita (V, VR) alueella on n. 29998m2, suojaviheralueita (EV) 14304 m2. Asemakaavan tarkoituksena mahdollistaa monipuolisten työpaikkojen keskittymän Vähä-Vaitin ja Linnakallion yritysalueen jatkeeksi. Kaupalliset palvelut rajoittuvat yritysten väliseen kauppaan ja teollisuustoimintaan liittyvään myymälärakentamiseen. Vähittäismyynti ei ole alueen profiilin muodostuksessa lähtökohtana. Kuluttajaa palveleva kauppa keskittyy Vt3:n varressa Pirkkalan osalta Partolan alueelle. Asemakaavan mahdollistama rakentaminen tuo alueelle useita kymmeniä työpaikkoja. 4.1.2 Liikenne 4.2 Kaavan vaikutukset Kyseinen kaavahanke jatkaa ja yhdistää aiempien Vähävaitin ja Linnakallion kaavojen Jasperintien yhdistymistä yhtenäiseksi tiealueeksi. Jasperintie on mitoitettu toimimaan myöhemmin erikoiskuljetusreittinä siten, että nykyisin Naistenmatkantietä kulkevat erikoiskuljetukset on mahdollista siirtää kulkemaan Pirkkalan ohi rinnakkaistietä pitkin. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 16.3.1996 hyväksymä Pirkkalan yleiskaava. Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton, on hanketta verrattava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin. MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Osoitetut toiminnot tukevat ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Keskeinen sijainti, tulevaisuudessa hyvät julkiset kulku- ja liikenneyhteydet lyhentävät asioimismatkoja ja vähentävät liikkumistarpeita. Näin hanke edistää yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaava merkitsee Linnakallion alueen täydennysrakentamista ja siten edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Alue on pääosin työpaikka-aluetta voimassaolevassa maakuntakaavassa ja pääosa alueelle osoitetusta rakentamisesta liittyy työpaikkatoimintoihin. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Alueelle sijoittuu pääosin teollisuutta ja niihin liittyviä työpaikkoja. Alueen sijainti on edullinen työmatkojen kannalta. Alue tulee olemaan mahdollisesti tulevaisuudessa joukkoliikenteen piirissä. Alue liittyy hyvin ympäröivään kevyen liikenteen reitistöön, joten työpaikat ovat helposti saavutettavissa tulevaisuudessa myös kävellen tai pyöräillen. 18

MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Alue tukeutuu olemassa olevaan runkoliikenneverkkoon, jonka kapasiteetti riittää hyvin alueen liikennetuotoksiin. Alueen syöttöliikenne suuntautuu Jasperintieltä, joten vaikutukset kohdistuvat Linnakallion sekä Vähävaitin Jasperintien liikenteen sujuvuuteen ja toimivuuteen. Tarvittavien kuntateknisten linjojen pituus on suhteellisen vähäinen ja alueen uusi katuverkko taloudellinen suhteessa alueen tehokkuuteen. Sekä joukkoliikennettä, että kevyttä liikennettä ollaan kaavallisin toimenpitein parantamassa yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Turvallisuuden ja terveyden kannalta asemakaava osoittaa kevyelle liikenteelle ajoneuvoliikenteestä erotetut kulkuväylät. Alueen meluhaitat / melusuojaus sekä sisäilman laatu varmistetaan rakenteellisin keinoin. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu asutusta. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Alueen rakentumisen mahdollistava asemakaava tuottaa työntekijöitä Linnakallion läheisyyteen ja mahdollistaa työpaikkarakentamisen lisääntymisen alueelle jatkossa. Keskisuuret ja pienet tontintarvitsijat ovat pääasiakasryhmänä. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; Kehätien ja Jasperintien varteen rakennettavat teollisuusrakennukset eivät tuota merkittäviä ympäristöhaittoja. Rekkaliikenne on pääasiallinen meluhaittojen aiheuttaja. Kaavamuutoksen mahdollistamat hulevesiratkaisut pitävät alueen vesitaseen ennallaan. Hulevesiä viivytetään paikallisesti erillisen suunnitelman mukaisella tavalla joka tasoittaa tulvahuippujen syntymistä. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Alue on Pirkkalan ohitusliikenteen näkökulmasta hyvin keskeisellä paikalla. Kaava-alue yhdistyy suunnitellun rakentamisen myötä Linnakallion sekä Vähävaitin alueeseen. Kaava-alueen eteläpuolelle jäävä Jasperinojan notkoalue on kaavassa suojeltu MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Kaavamuutosalue sijaitsee Linnakallion ja Vähävaitin välisellä vyöhykkeellä. Alue on virkistysja ulkoilualueiden välittömässä läheisyydessä. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Alueen pohjoisreunaa sivuaa vt3. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat liitteenä olevassa asemakaavakartassa. 4.5 Selvitystarve 19

Maakuntamuseo edellytti oas-vaiheen lausunnossaan alueelle tehtävää arkeologista inventointia joka suoritettiin keväällä 2013. Raportti esitettiin kaavaluonnoksen yhteydessä Hulevesien käsittelystä tehdään kaavoituksen edetessä selvitys tarvittavassa laajuudessa. Tavoitteena on, että asemakaava antaa perusteet hulevesien käsittelyn järjestämiseksi korttelialueilla. Massatasapainosta tehdään kunnan omana työnä tarkastelu. 5. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan laajennuksen toteuttaminen aloitetaan heti kaavan saatua lainvoiman. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksymiskäsittelyihin kevääseen 2016 mennessä. Arvioitu rakentamisen aloittamisajankohta kunnallistekniikan osalta on loppuvuosi 2016. Tavoitteena on, että asemakaavan kunnallistekniikan toteutuksesta sekä osin tonttien esirakentamisesta vastaa kunta. Hulevesien viivytysrakenteet sekä maanrakennus muilta osin tonteilla kuuluu rakentajalle. Tarkemmat asemakaavan toteutusta ohjaavat periaatteet laaditaan ehdotusvaiheessa. 5.1.1. Rakennustapaohje RTO-3005-06 Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on asemakaavamääräysten ja havainnekuvien lisäksi ohjata rakentamista siten, että Linnakallion asemakaava-alueelle syntyy viimeistelty ja kiinnostava työpaikka-alue. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tontin toteuttajaa. Kaava-alue sijoittuu Linnakorven alueen jatkeeksi. Pätevän arkkitehtisuunnittelijan ohella tulee suunnittelutyössä käyttää myös ammattitaitoista vihersuunnittelijaa. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää erillinen tontin käyttösuunnitelma. Siinä tulee esittää rakennusten sijoittelu tontille/kortteliin, mahdollisten myöhempien laajennusten sijoittelu tontilla, sovittaminen muihin rakennuksiin, kerrosluku, kerrosala, rakennuksen käyttötarkoitus, autopaikoituksen järjestelyt, ajoyhteydet tontin sisällä, istutukset ja viheralueet, tontin rajaus ja aidat, jätehuolto, mainoslaitteet, pihan pintamateriaalit, rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat, pintavesien kuivatus, lumenkasausalueet, tontille tulevat teknisen huollon verkostot, huoltoliikenteen alueet, pelastusreitit sekä tontin mahdollinen muu käyttö. Tontin käyttösuunnitelmalla voidaan arvioida toteutuksen laatua sekä jatkorakentamista. Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet Korttelit Alueen sisältöön liittyvät väistämättä laajat paikoituskentät, varastorakentamista sekä huoltoliikenteen ja logistiikan alueita. Kortteleiden viihtyisyyden kannalta keskeisiä keinoja on rakennusten massoittelu ja viherrakentamisen toimenpiteet. Pihajärjestelyt kuten ajoväylät, jalankulkuväylät sekä istutukset sijoitetaan havainnekuvan periaatteita soveltaen siten, että piha-alue jäsentyy selkeästi erilaisiin osa-alueisiin. Maastoon sovitus Pysäköintialueiden ja kulkureittien korkeusasemat sovitetaan yhteen korkojen kanssa. Tontin korot suhteessa Jasperintiehen tulee sovittaa siten, että hulevesien johtaminen myös tulvatilanteessa on mahdollista. Liikenne Alueen sisäiset liikennejärjestelyt sovitetaan yhteen ympäröivien katualueiden katusuunnitelmien kanssa. Lähelle sisäänkäyntejä tulee sijoittaa riittävästi liikuntaesteisille varattuja pysäköimispaikkoja. Sisäänkäynnit tulee suunnitella siten, että niihin on luonteva ja turvallinen yhteys pysäköintipaikoilta. Myös ympäröivästä kevyen liikenteen reitistöstä ja bussipysäkeiltä tulee olla lyhyt ja turvallinen kulkureitti jollekin sisäänkäynnille. Arkkitehtuuri Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita teollisuusrakennuksia. Laadukkaalla tarkoitetaan viimeisteltyä julkisivumaailmaa sekä massoittelua. 20